Muu päätös 5523/2019

Ympäristönsuojelulain mukaista hallintopakkoa koskeva valitus (tuulivoima), Ilmajoki

Antopäivä: 22.11.2019
Taltionumero: 5523
Diaarinumero: 575/1/19
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2019:T5523

Asia Ympäristönsuojelulain mukaista hallintopakkoa koskeva valitus

Valittaja Koskenkorvan Tuulivoima Oy

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 19.6.2017 nro 17/0202/2

Asian aikaisempi käsittely

Ilmajoen ympäristölautakunta on päätöksellään 11.8.2015 § 80 määrännyt Koskenkorvan Tuulivoima Oy:n ympäristönsuojelulain 175 §:n mukaan selvittämään toimintansa ympäristövaikutukset melun osalta. Koskenkorvan Tuulivoima Oy:n on selvitettävä tuulivoimaloista aiheutuva meluvaikutus häiriintyvässä kohteessa kiinteistöllä 145-411-10-230. Meluvaikutus on tutkittava ympäristöhallinnon voimassa olevia ohjeita (muun muassa tuulivoimaloiden melutason mittaaminen altistuvassa kohteessa) noudattaen. Toiminnanharjoittajan on esitettävä ympäristölautakunnalle hyväksyttäväksi suunnitelma melumittauksen toteuttamisesta vähintään 1 kuukausi ennen melumittauksien suorittamista. Melumittaus on suoritettava 31.12.2015 mennessä tai 4 kuukauden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta, ellei valitusviranomainen muuta määrää.

Ympäristölautakunta on perustellut päätöstään seuraavasti:

Tuulivoimamelun voimakkuuden/mahdollisen häiritsevyyden selvittäminen aistinvaraisiin arvioihin perustuen luotettavasti on mahdotonta. Ympäristölautakunnan näkökulmasta katsoen kyseessä on sen asian selvittäminen, aiheuttavatko tuulivoimalat sellaista melua, jonka voidaan tulkita olevan eräistä naapuruussuhteista annetun lain mukaisesti kohtuutonta haittaa aiheuttavaa. Asian vireille laittaneiden asuinkiinteistö on lähin mahdollinen häiriintyvä kohde tuulivoimaloiden lähistöllä, sijoittumalla noin 520 metrin etäisyydelle tuulivoimaloista. Ennen tuulivoimaloiden rakentamisvaihetta toteutetun melumallinnuksen mukaan tämä lähin mahdollisesti häiriintyvä kohde on melualueella 35−40 dB(A). Melumallinnuksen johtopäätöksissä todetaan, että kyseinen meluvaikutus alittaa melutason ohjearvoista annetun VNp:n 993/1992 melutason yleiset ohjearvot, sekä täyttää ympäristöministeriön ”Tuulivoimarakentamisen suunnittelu” -suunnitteluarvot. Ennen rakentamista laaditun melumallinnuksen mukaan tuulivoimaloiden meluvaikutus on arvioitu tuolloin hyväksyttävälle tasolle. On kuitenkin huomioitava, että melumallinnus ei ole varsinaisesti melumittaus, ja että ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista (selvilläolovelvollisuus 6 §) ja tarvittaessa selvitettävä ne. Ympäristönsuojelulain 175 §:n mukaan valvontaviranomainen voi määrätä toiminnanharjoittajan riittävissä määrin selvittämään toimintansa ympäristövaikutukset, jos on perusteltua aihetta epäillä toiminnasta aiheutuvan ympäristönsuojelulain vastaista ympäristön pilaantumista.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Koskenkorvan Tuulivoima Oy:n valituksen ympäristölautakunnan päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 5 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan mainitussa laissa tarkoitetaan ympäristön pilaantumisella sellaista päästöä, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa: a) terveyshaittaa; b) haittaa luonnolle ja sen toiminnoille; c) luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista; d) ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä; e) ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä; f) vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle; tai g) muu näihin rinnastettava yleisen tai yksityisen edun loukkaus;

Ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan mainitussa laissa tarkoitetaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavalla toiminnalla laitoksen perustamista tai käyttämistä sekä siihen teknisesti ja toiminnallisesti kiinteästi liittyvää toimintaa taikka alueen käyttämistä tai toiminnan järjestämistä siten, että siitä saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus).

Ympäristönsuojelulain 175 §:n 1 momentin mukaan valvontaviranomainen voi: 1) kieltää sitä, joka rikkoo tätä lakia taikka sen nojalla annettua säännöstä tai määräystä, jatkamasta tai toistamasta säännöksen tai määräyksen vastaista menettelyä taikka määrätä asianomaisen täyttämään muulla tavoin velvollisuutensa; 2) määrätä 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla menetellyt palauttamaan ympäristö ennalleen tai poistamaan rikkomuksesta ympäristölle aiheutunut haitta; 3) määrätä toiminnanharjoittajan riittävässä määrin selvittämään toiminnan ympäristövaikutukset, jos on perusteltua aihetta epäillä toiminnasta aiheutuvan tämän lain vastaista ympäristön pilaantumista.

Asiassa saatu selvitys

Koskenkorvan Tuulivoima Oy:n tuulivoimapuisto käsittää kaksi 1,5 MW tuulivoimalaa, joiden napakorkeus on 72 metriä maanpinnasta. A:n ja B:n kiinteistön Korkiamäki (145-411-10-230) piha-alue sijaitsee karttatarkastelun perusteella noin 520 metriä lähimmästä eli pohjoisesta tuulivoimalasta koilliseen.

Asiakirjoihin on liitetty Ramboll Finland Oy:n tekemä melumallinnus (9.7.2010), jossa Koskenkorvan Kokkolan kylään tilalle RN:o 12:252 suunniteltujen tuulivoimalaitosten aiheuttamat melutasot on mallinnettu rakennuslupahakemusta varten. Tuulivoimalaitosten lähtötietoina käytettiin voimalaitosten valmistajan toimittamia teknisiä tietoja. Suunniteltujen laitosten napakorkeus (94,5 m) ja suunnitellut sijainnit mallinnettiin tilaajan toimittamien tietojen perusteella. Raportissa on todettu, että tuulivoimalaitoksista aiheutuva laskennallinen melutaso hankealueen ympäristössä lähimpien asuinalueiden kohdalla oli noin 34−37 dB.

Asiakirjoihin on liitetty myös Ramboll Finland Oy:n tekemä melumallinnus (6.2.2014). Tuossa raportissa on mallinnettu rakennettujen kahden napakorkeudeltaan 72 metriä maanpinnasta olevien tuulivoimalaitosten aiheuttama melutaso. Työ on tehty Windpower Maatuuli Oy:n toimeksiannosta. Tuulivoimalaitosten lähtötietoina käytettiin voimalaitosten valmistajan toimittamia teknisiä tietoja. Mainitun melumallinnuksen perusteella A:n ja B:n tila sijaitsee meluvyöhykkeellä 35−40 dB, hyvin lähellä meluvyöhykkeen 40−45 dB rajaa. Melumallinnuksessa on arvioitu, että lähimmän eli karttatarkastelun perusteella A:n ja B:n asuinrakennuksen kohdalla melutaso on 39 dB. Mallinnuksen mukaan laskentaepävarmuus on +/- 3 dB. Mallinnuksessa on todettu alueen yleisistä tuuliolosuhteista, että alueella vallitseva tuulensuunta on lounaasta, jolloin mallinnuksen mukaisia melutasoja voi esiintyä useimmin voimaloiden koillispuolella.

A ja B ovat kirjelmässä 11.11.2014 vaatineet, että heidän kiinteistöllään suoritetaan melumittaukset koskien Mansikkavuorella sijaitsevien tuulivoimaloiden aiheuttamaa meluhaittaa. A ja B ovat kirjelmässä ja sen täydennyksessä kuvailleet melua muun ohella todeten sitä esiintyvän sekä sisällä että ulkona kaikkina vuorokaudenaikoina silloin, kun tuulee.

Oikeudellinen arviointi

A ja B ovat esittäneet tuulivoimalan melun olevan heidän pihallaan ainakin ajoittain häiritsevän kovaa. Meluhaittaa on koettu sekä sisällä että ulkona, melu haittaa kaikkina vuorokauden aikoina ja melu aiheuttaa unihäiriöitä. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon melumallinnuksesta 6.2.2014 ilmenevät melutasot, melumallinnukseen sisältyvä laskentaepävarmuus, A:n ja B:n omistaman kiinteistön etäisyys tuulivoimaloihin ja se, että melumallinnusta ei ole todennettu melumittauksin on asiassa myös ympäristönsuojelulain 6 § huomioon ottaen ollut ympäristönsuojelulain 175 §:n mukaiset edellytykset ympäristölautakunnan päätöksestä ilmenevän määräyksen antamiseksi ja alueella vallitsevan melutason selvittämiseksi mittaamalla. Asiassa ei ole ilmennyt perusteita pitää asetettua mittausvelvoitetta kohtuuttomana. Koskenkorvan Tuulivoima Oy:n valituksessa esitetyillä arveluilla A:n ja B:n tarkoitusperistä ei ole oikeudellista merkitystä melumittausten tarpeellisuutta arvioitaessa eikä myöskään sillä, että kukaan muu ei ole valittanut melusta. Edellä esitetyn perusteella valitus on hylättävä.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marja Lampi, Pirjo-Liisa Saloranta ja Arto Hietaniemi. Esittelijä Patrick Sahlström.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Koskenkorvan Tuulivoima Oy on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden päätös, jolla on pysytetty Ilmajoen ympäristölautakunnan päätös melumittauksen tekemisestä, kumotaan.

Yhtiö on uudistanut asiassa aikaisemmin esittämänsä ja on lisäksi esittänyt seuraavaa:

Tuulivoimaloiden rakennusluvan yhteydessä toteutettu melumallinnus on tuore ja riittävä osoittamaan melutason A:n ja B:n kiinteistöllä, joka sijaitsee meluvyöhykkeellä 35−40 dB(A). Melutason on siinä todettu olevan hyväksyttävällä tasolla ja melumallinnus on toteutettu asianmukaisesti. Vaikka A:n ja B:n kiinteistö olisikin lähellä melualuetta 40−45 dB(A), sillä ei ole merkitystä valituksenalaisessa asiassa. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnittelun ohjeissa tasoa 45 dB(A) on pidetty vakituisen asuinalueen osalta ohjeellisena raja-arvona päivällä ja 40 dB(A) yöaikaan. Ohjearvoista on säädetty 1.9.2015 voimaan tulleella tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista annetulla valtioneuvoston asetuksella (1107/2015). Edellä mainitut ohjearvot eivät ole olleet voimassa Ilmajoen ympäristölautakunnan tehdessä kysymyksessä olevan päätöksensä 11.8.2015. Aikaisemman, asiassa sovellettavan melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset melutasojen ohjeelliset enimmäisarvot ovat päivällä 55 dB(A) ja yöllä 50 dB(A), joiden ylittymistä ei voida perustellusti epäillä. Ympäristönsuojelulain edellyttämä selvilläolovelvoite hankkeen vaikutuksista on täytetty tuulivoimaloille myönnetyn rakennusluvan yhteydessä. Ympäristönsuojelulain 175 §:ssä edellytetty perusteltu syy epäillä toiminnasta aiheutuvan ympäristön pilaantumista ei täyty.

Ilmajoen ympäristölautakunta on antanut valituksen johdosta vastineen. Ympäristölautakunta on viitannut Vaasan hallinto-oikeudelle antamaansa lausuntoon ja lisäksi lausunut, että melun mallinnuslaskelmien tarkistamista melutason mittausten avulla voidaan pitää kohtuullisena toimenpiteenä toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuden varmistamiseksi.

A ja B ovat antaneet valituksen johdosta vastineen. He ovat vaatineet yhtiön valituksen hylkäämistä. Tuulivoimaloiden rakennuslupa on perustunut teoreettiseen melumallinnukseen. Melumallinnuksen mukaan meluvyöhyke 35-40 dB jää A:n ja B:n kiinteistön taakse. Se ei heidän kokemuksensa mukaan pidä paikkaansa. Melumallinnus perustuu olettamuksiin, eikä siinä ole otettu huomioon muun muassa eri suunnista tulevan tuulen vaikutusta. Kokemuksen perusteella melu on piinaavan voimakasta lounais-, etelä-, kaakkois- ja länsituulella. Pohjois- ja itätuulella melu on siedettävää. Koska yhtiöllä on vain melumallinnukseen perustuva käsitys toimintansa meluhaitoista, melumittaus on syytä suorittaa kaikilla tuulilla.

Koskenkorvan Tuulivoima Oy on antanut vastaselityksen. Tuulivoimalat ovat teholtaan 1,5 MW ja portaattomia. Niissä ei ole vaihdelaatikkoa, joten ne ovat hiljaisia. Ympäristölautakunta ei ole päätöksessään perustellut, mihin perusteltu epäily ympäristölle aiheutuvasta pilaantumisesta perustuu. A ja B eivät ole esittäneet seikkoja, joiden perusteella rakennusluvan perusteena oleva melumallinnus olisi virheellinen. Hallinto-oikeuden päätöksen perusteluista ei ilmene riittävästi, mitä melutasoja rakennusluvan myöntämisen aikaan vaadittiin. Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisten melutasojen ohjearvojen ylittymistä ei voida perustellusti epäillä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista annetun 1.9.2015 voimaan tulleen valtioneuvoston asetuksen (1107/2015) 1 §:n 1 momentin mukaan asetuksessa säädetään tuulivoimaloiden melusta aiheutuvien terveyshaittojen sekä tuulivoimaloiden melusta aiheutuvan muun merkittävän ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarpeellisista ulkomelutason ohjearvoista. Pykälän 2 momentin mukaan säännöstä sovelletaan muun ohella ympäristönsuojelulain mukaisessa lupamenettelyssä ja valvonnassa.

Mainitun asetuksen 3 §:n mukaan tuulivoimalan toiminnasta aiheutuva melupäästön takuuarvon perusteella määritelty laskennallinen melutaso ja valvonnan yhteydessä mitattu melutaso eivät saa ulkona ylittää melulle altistuvalla alueella melun A-taajuuspainotetun keskiäänitason (ekvivalenttitason LAeq) ohjearvoja pysyvän asutuksen osalta seuraavasti: ulkomelutaso LAeq päivällä klo 7−22 45 dB ja yöllä klo 22−7 40 dB.

Mainitun asetuksen voimaantulosäännöksen 6 §:n 3 momentin mukaan asetusta sovelletaan myös harkittaessa rakennusluvan perusteella toimivan tuulivoimalan ympäristöluvan tarvetta ympäristönsuojelulain 27 §:n 2 momentin 3 kohdan perusteella. Tähän nähden asetuksen mukaiset ohjearvot voidaan ottaa valituksenalaisessa valvonta-asiassa selvitysaineistona huomioon, vaikka mainittu asetus ei ole ollut vielä voimassa ympäristölautakunnan tehdessä päätöksensä 11.8.2015 § 80.

Näillä perusteilla ja kun lisäksi otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski, Tuomas Kuokkanen ja Jaakko Autio sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Mikael Hildén ja Rauno Pääkkönen. Asian esittelijä Irene Mäenpää.

 
Julkaistu 22.11.2019