Muu päätös 1885/2020

Asia Julkista hankintaa koskeva valitus

Valittaja A, Mieskonmäen Koulukuljetus -nimisen toiminimen haltijana

Anssin Tilausliikenne Oy
B, B -nimisen toiminimen haltijana

Päätös, jota valitus koskee

Markkinaoikeus 20.2.2018 nro 88/18

Asian aikaisempi käsittely

Joutsan kunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 21.12.2016 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta henkilökuljetukset päiväautoilla palveluhankinnasta 1.8.2017 alkavalle ja enintään 70 kuukautta kestävälle hankintakaudelle.

Joutsan kunnanhallitus on 20.2.2017 tekemällään hankintapäätöksellä (§ 47) valinnut kohteen 1 päiväautoliikennöitsijäksi Hämeen Mörköpirtti Oy:n, kohteen 2 päiväautoliikennöitsijäksi D:n ja kohteen 3 päiväautoliikennöitsijäksi C:n.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 1 040 000 euroa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Markkinaoikeus, jossa ovat A, Anssin Tilausliikenne Oy ja B ovat olleet valittajina, Joutsan kunta vastapuolena ja Hämeen Mörköpirtti Oy, C ja D kuultavina, on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt valituksen. Markkinaoikeus on velvoittanut A:n, Anssin Tilausliikenne Oy:n ja B:n korvaamaan Joutsan kunnan oikeudenkäyntikulut 3 738,18 eurolla viivästyskorkoineen. Markkinaoikeus on perustellut päätöstään siltä osin kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kysymys seuraavasti:

Perustelut

Oikeusohjeet

Asiassa sovellettavan julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa on oltava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä.

Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 46 §:n 1 momentin esitöiden (HE 50/2006 vp s. 90 ja 91) mukaan tarjoajalla on näyttövelvollisuus siitä, että tarjottu tavara, palvelu tai rakennustyö on tarjouspyynnön mukainen. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaatimuksen sekä yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden edellyttävän tarjousten olevan tarjouspyynnön mukaisia. Hankintayksikön tulee siten hylätä sellaiset tarjoukset, jotka eivät vastaa tarjouspyynnön vaatimuksia. Tarjouksen hylkäämistä tulee arvioida nimenomaan tarjoajien tasapuolisen kohtelun näkökulmasta. Tarjouspyyntöä vastaamattomat tarjoukset tulee pääsääntöisesti hylätä. Hankintayksikkö voi kuitenkin pyytää tarjoajia täsmentämään ja selventämään tarjousten yksityiskohtia, jos se ei vaaranna tarjoajien tasapuolista kohtelua. Menettely ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että jollekin tarjoajalle annetaan mahdollisuus parantaa tarjoustaan.

Kysymyksenasettelu ja tarjouspyyntömateriaali

Valittajien esittämän perusteella asiassa on kysymys siitä, ovatko valituksi tulleiden tarjoajien tarjoukset olleet tarjouspyynnön vastaisia sillä perusteella, että yhdessä tarjouksessa ei ole nimenomaisesti sitouduttu tarjouspyynnön vaatimusten täyttämiseen, tarjottujen ajoneuvojen kuljetuskapasiteetti on ollut tarjouspyynnössä edellytettyyn nähden liian vähäinen, (- - -) yhden auton osalta on paikkaansa pitämättömästi ilmoitettu sen käyttävän uusiutuvaa energiaa ja yhden auton sisätilan korkeus on ollut riittämätön eikä autoa ole katsastettu esteettömäksi.

(- - - )

Tarjouspyynnössä on todettu, että hankinnan kohde on määritelty tarkemmin sen liitteenä 1 olevassa hankintasopimusluonnoksessa. Tarjouspyynnön mukaan tarjoaja sitoutuu valituksi tultuaan noudattamaan tarjouspyynnön liitteissä olevia sopimusehtoja koko sopimuskauden ajan. Tarjouksen jättämisen osalta tarjouspyynnössä on todettu, että tarjous tulee jättää tarjouspyynnön liitteenä olevalla tarjouslomakkeella.

Tarjouslomakkeessa on autovaatimusten osalta selvityksen 2 kohdassa 2 ”Autovaatimusten täyttyminen” pyydetty tarjoajaa ilmoittamaan sitoutumisensa siihen, että sen käyttämät autot täyttävät kaikki niille hankinta-asiakirjoissa asetetut vaatimukset. Lisäksi kyseisessä kohdassa on todettu, että tarjoajan tulee ilmoittaa vaaditut autotiedot tarjouslomakkeen kohdassa ”Selvitys 4”. Sitoutuminen on tullut ilmoittaa merkitsemällä rasti ruutuun, jonka viereen on kirjoitettu ”kyllä”.

Tarjouslomakkeen selvityksessä 4 ”Autojen yksilöinnissä ja vertailussa käytettävät tiedot” on tullut ilmoittaa erikseen auton tiedot kohteisiin 1, 2 ja 3 tarjottavien autojen osalta. Autojen kuljetuskapasiteetin osalta on kohteen 1 osalta kohdassa 2 b todettu seuraavaa:

”Autossa on turvavöin varustettuja matkustuspaikkoja enimmillään ___ (ilmoita määrä) oppilaalle.

Min.vaatimus: 14 13 matkustuspaikkaa.”

Kohteiden 2 ja 3 osalta on niitä koskevassa tarjouslomakkeessa ollut vastaava kirjaus, mutta niiden matkustuspaikkojen minimivaatimus on ollut 10 ja 8 paikkaa.

Rekisterinumeron ja autoluokan osalta tarjouspyynnön liitteenä olevalla tarjouslomakkeella on jokaisen kohteen osalta tullut ilmoittaa auton rekisterinumero, tai vaihtoehtoisesti se, ettei rekisterinumero ole vielä tiedossa. Tämän lisäksi on tullut merkitsemällä rasti ruutuun ilmoittaa, onko auto taksiluvallinen tai joukkoliikenneluvallinen, ja täyttääkö auto kaikki tarjouspyynnön, eli sopimusluonnoksen sekä yksilö- ja ryhmäkuljetusten palvelutasokuvausten, ehdottomat vaatimukset. Lisäksi on tullut ilmoittaa, kuuluuko tarjottu auto ajoneuvolain mukaiseen luokkaan M1 tai M2.

Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudesta on kaikkien kohteiden autojen osalta tullut ilmoittaa, sitoutuuko tarjoaja liikennöimään kohteen ajot autolla, jonka moottorilla voidaan käyttää yksinomaan uusiutuvaa energiaa. Jos tarjoa[ja] on vastannut kyllä, on vielä tullut tarkentaa, sitoutuuko liikennöitsijä liikennöimään pääosin uusiutuvaa energiaa hyödyntävällä ajoneuvolla 1.8.2017 alkaen, viimeistään 2.1.2018 alkaen tai viimeistään 1.8.2018 alkaen.

Tarjouspyyntöön on liitetty kolme palvelutasokuvausta; ryhmäkuljetusten, yksilökuljetusten ja tavarakuljetusten palvelutasokuvaukset. Näistä yksilökuljetusten palvelutasokuvauksessa on esitetty vaatimuksia auton sisätilan korkeuden osalta. Kuvauksen kohdassa 6.2 on todettu, että pikkubussi tai tila-auto -tyyppisessä asiointiliikenteen autossa sisäkorkeuden tulee olla jalkaisin liikuttavalla alueella vähintään 1500 millimetriä.

Esteettömäksi katsastamisen osalta tarjouspyyntömateriaalissa ei ole esitetty vaatimuksia.

(- - -)

C:n tarjous

C:n tarjous on tehty täyttämällä tarjouspyynnön liitteenä oleva tarjouslomake. Kuten valittaja on esittänyt, kuljetuskohteittain täytettävässä tarjouslomakkeen ”Selvitys 4” kohdassa 1 a ei ole merkitty rastia kohtaan ”Tarjottu auto täyttää kaikki tarjouspyynnön (sopimusluonnoksen, sekä Ryhmäkuljetusten ja Yksilökuljetusten palvelutasokuvausten) ehdottomat vaatimukset”. Tarjouksen kohdassa ”Selvitys 2: Kyky suoriutua tarjouspyynnön asettamista velvoitteista” tarjoaja on kuitenkin rastin merkitsemällä sitoutunut siihen, että sen käyttämät autot täyttävät kaikki niille hankinta-asiakirjoissa asetetut vaatimukset koko sopimuskauden aikana. Markkinaoikeus katsoo, että vaikka tarjouksesta on edellä todetulla tavalla puuttunut rasti tarjouslomakkeen kohdasta ”Selvitys 4” kohdasta 1 a, hankintayksikkö on kuitenkin kohdan ”Selvitys 2: Kyky suoriutua tarjouspyynnön asettamista velvoitteista” perusteella pystynyt arvioimaan, että tarjoaja on sitoutunut täyttämään autoa koskevat vaatimukset. Kun otetaan vielä huomioon, että tarjouspyynnön mukaan tarjouslomakkeen ”Selvitys 4” tarkoituksena on ollut tarjotun ajoneuvon yksilöiminen ja tarjouslomakkeen ”Selvitys 2” tarkoituksena on ollut esittää selvitys siitä, että tarjoajalla on kyky selvitä tarjouspyynnön asettamista velvoitteista, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole edellä mainitulla perusteella sulkenut tarjousta tarjouskilpailusta.

(- - -)

Tarjotun auton kuljetuskapasiteetin osalta on kunkin kohteen osalta tullut täyttää kohdekohtaisen tarjouslomakkeen kohta 2 a. Kuten edellä on jo todettu, kohteen 1 osalta mainitussa tarjouslomakkeen kohdassa on todettu ”Autossa on turvavöin varustettuja matkustuspaikkoja enimmillään ___ (ilmoita määrä) oppilaalle. Min.vaatimus: 14 13 matkustuspaikkaa.” ja kohteiden 2 ja 3 osalta on niitä koskevassa tarjouslomakkeessa ollut vastaava kirjaus, mutta niiden matkustuspaikkojen minimivaatimus on ollut 10 ja 8 paikkaa. C:n tarjouksessa on kunkin kohteen osalta ilmoitettu määräksi 13.

Markkinaoikeus katsoo, että kohdekohtaisen tarjouslomakkeen kohta 2 a on tulkittavissa siten, että siinä on tullut ilmoittaa niin sanottujen oppilaspaikkojen lukumäärä. Kun C on tämän tarjouksessaan tehnyt, ja ilmoitettu oppilaspaikkojen lukumäärä on ylittänyt vähimmäisvaatimuksen, eikä tarjouksesta ole ilmennyt sellaisia seikkoja, jotka olisivat antaneet hankintayksikölle perusteen epäillä tarjouksessa tältä osin annetun tiedon paikkaansa pitävyyttä, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti arvioidessaan C:n tarjouksen myös tältä osin tarjouspyynnön mukaiseksi.

D:n tarjous

Uusiutuvan energian käyttömahdollisuuden osalta D:n tarjouksessa on jokaisen kohteen osalta ilmoitettu, että liikennöitsijä sitoutuu liikennöimään pääosin uusiutuvaa energiaa hyödyntävällä ajoneuvolla 1.8.2017 alkaen. Kunkin kohteen osalta tarjottu auto on yksilöity rekisterinumerolla, ja jokaiseen kohteeseen on tarjottu samaa ajoneuvoa. D:n tarjous on päivätty 1.2.2017. Kun hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamien tietojen paikkaansa pitävyyteen, eikä tarjoajalla tarvitse vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan vielä tarjouksen tekohetkellä olla kaikkia palvelun tuottamiseen tarvittavia resursseja, ja kun uusiutuvan energian hyödyntämisen on ilmoitettu tapahtuvan vasta 1.8.2017 lukien, eli kuusi kuukautta tarjouksen jättämisen jälkeen, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksiköllä ei ole auton uusiutuvan energian käyttömahdollisuuden osalta ilmoitetun perusteella ollut syytä sulkea tarjousta tarjouskilpailusta.

Auton kuljetuskapasiteetin osalta markkinaoikeus viittaa edellä C:n tarjouksen osalta todettuun. Myös D:n tarjouksessa on ilmoitettu oppilaspaikkojen määrä jokaisen kohteen osalta. Kun ilmoitettu oppilaspaikkojen lukumäärä on ylittänyt vähimmäisvaatimuksen, eikä tarjouksesta ole ilmennyt sellaisia seikkoja, jotka olisivat antaneet hankintayksikölle perusteen epäillä tarjouksessa tältä osin annetun tiedon paikkaansa pitävyyttä, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti arvioidessaan D:n tarjouksen tältä osin tarjouspyynnön mukaiseksi.

Auton sisäkorkeuden osalta markkinaoikeus toteaa, että D:n 1.2.2017 päivätyssä tarjouksessa on sitouduttu täyttämään tarjotun ajoneuvon osalta kaikki tarjouspyynnön ehdottomat vaatimukset. Hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti ollut oikeus luottaa tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamien tietojen paikkaansa pitävyyteen. Asiaa ei anna aihetta arvioida toisin se, että auton sisäkorkeudesta on käyty sähköpostikeskustelua maaliskuussa 2017 eli hankintapäätöksen teon jälkeen. Näin ollen hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti arvioidessaan D:n tarjouksen tältäkin osin tarjouspyynnön mukaiseksi.

(- - -)

Siltä osin kun valittaja on vielä viitannut siihen, että D:n tarjouksessaan ilmoittamaa autoa ei ole katsastettu esteettömäksi, markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntömateriaalissa ei ole esitetty tällaista katsastusta edellyttävää vaatimusta.

Hämeen Mörköpirtti Oy:n tarjous

Auton kuljetuskapasiteetin osalta markkinaoikeus viittaa edellä C:n tarjouksen osalta todettuun. Myös Hämeen Mörköpirtti Oy:n tarjouksessa on ilmoitettu oppilaspaikkojen määrä jokaisen kohteen osalta. Kun ilmoitettu oppilaspaikkojen lukumäärä, 13 kappaletta, on ylittänyt kunkin kohteen osalta asetetun vähimmäisvaatimuksen, eikä tarjouksesta ole ilmennyt sellaisia seikkoja, jotka olisivat antaneet hankintayksikölle perusteen epäillä tarjouksessa tältä osin annetun tiedon paikkaansa pitävyyttä, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti arvioidessaan myös Hämeen Mörköpirtti Oy:n tarjouksen tarjouspyynnön mukaiseksi.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajien esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittajat saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittajat on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden jäsenet Pertti Virtanen, Ville Parkkari ja Markus Ukkola.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A, Anssin Tilausliikenne Oy ja B ovat valituksessaan vaatineet, että korkein hallinto-oikeus kumoaa markkinaoikeuden päätöksen ja hankintapäätöksen sekä velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellinen menettelynsä. Toissijaisesti valittajat ovat vaatineet, että hankintayksikkö velvoitetaan maksamaan valittajille hyvitysmaksua. Valittajat ovat lisäksi vaatineet, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen.

Markkinaoikeus on tulkinnut tarjouspyyntöasiakirjoja virheellisesti. Markkinaoikeuden päätöksen mukaan tarjouspyyntölomakkeessa on tarkoitettu oppilaspaikkoja, vaikka tarjouspyyntöasiakirjoista käy selvästi ilmi, että asiakirjoissa on pyydetty ilmoittamaan matkustuspaikat. Matkustuspaikka on vakiintunut termi, jota hankintayksikkö on käyttänyt hankintamenettelyssä eri yhteyksissä. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei missään kohdin ole käytetty termiä oppilaspaikka. Lisäksi tarjouslomakkeen mukaan kaikkiin päiväautokohteisiin on voinut tarjota sekä M₁ ja M₂ -luokan autoja. M₂-luokan autot ovat linja-autoja eikä linja-autoissa erotella matkustus- ja oppilaspaikkoja, vaan linja-autoissa on ainoastaan matkustuspaikkoja. Tämäkin seikka tukee sitä, että tarjouslomakkeessa on tullut ilmoittaa ajoneuvon matkustuspaikat.

Tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet tulkinnanvaraisia matkustuspaikka-termin osalta. Tämä on vaikuttanut pisteytykseen. Valittajat ovat tarjonneet kaikkiin kolmeen kohteeseen linja-autoa, koska ne ovat tarjouslomakkeessa edellytettyjen matkustuspaikkojen määrän johdosta katsoneet, että kohteisiin 1 ja 2 ei ole ollut mahdollista edes tarjota muuta kuin M₂-luokan ajoneuvoa. Voittaneet tarjoajat ovat tarjonneet M₁ -luokan ajoneuvoja. M₁ -luokan ajoneuvoissa ei säännösten mukaan voi kuitenkaan olla matkustuspaikkoja kuin 1+8. Tämä on johtanut myös siihen, että valittajat ovat saaneet huonommat hintapisteet, koska linja-auton kustannukset ovat korkeammat kuin taksiauton. Näin ollen edellä mainittu epäselvyys on asettanut tarjoajat eriarvoiseen asemaan.

Markkinaoikeuden päätöksessä on esteettömyyttä koskeva virhe, koska päätöksessä on todettu, että esteettömäksi katsastamisen osalta tarjouspyyntömateriaalissa ei ole esitetty vaatimuksia. Tarjouspyynnössä on kuitenkin selvästi ilmoitettu esteettömyysvaatimuksista.

Markkinaoikeuden päätös on virheellinen myös ajoneuvojen ilmoittamista koskevien seikkojen osalta. Kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa on pyydetty ilmoittamaan yksityiskohtaisia tietoja käytettävistä ajoneuvoista. Tarjouslomakkeessa on ollut vaihtoehtona joko yksilöidä tarjottava ajoneuvo rekisterinumerolla tai ilmoittaa, ettei käytettävän auton rekisterinumero ole vielä tiedossa. Kun ajoneuvo on tarjouslomakkeeseen yksilöity, tulisi yksilöidyn ajoneuvon tällöin täyttää myös lomakkeessa ilmoitetut tiedot.

Nyt kyseessä olevassa tapauksessa kahden voittaneen tarjoajan tarjouslomakkeessa rekisterinumerolla yksilöidyt ajoneuvot eivät ole vastanneet tarjouksessa ilmoitettuja tietoja. Lisäksi D on sitoutunut liikennöimään kohteen ajot ajoneuvolla, joka hyödyntää pääosin uusiutuvaa energiaa 1.8.2017 alkaen. D:n tarjoama auto käyttää kuitenkin ainoastaan dieselöljyä eikä tiedossa ole, että ajoneuvo olisi teknisesti edes muutettavissa ilmoitusta vastaavaksi. Näin ollen tarjoajan ilmoitus on ollut virheellinen, mikä seikka olisi ollut annetuilla tiedoilla varmistettavissa. Hankintayksiköllä on täytynyt olla tiedossa, että kyseessä oleviin kuljetuksiin uusiutuvaa energiaa käyttäviä ajoneuvoja ei juurikaan ole saatavilla. Tämän vuoksi hankintayksikön olisi tullut ainakin lisäkysymyksin tiedustella mainitulta tarjoajalta, onko hänen rekisterinumerolla yksilöimänsä ajoneuvo tarjouspyynnössä vaaditun mukainen. Hankintamenettely ei ole ollut tasapuolista, sillä tarjouskilpailusta on suljettu erään tarjoajan tarjous, koska se ei ole täyttänyt matkustuspaikkojen määrää koskevaa vaatimusta. Sen sijaan C:n ja D:n tarjouksia ei ole suljettu tarjouskilpailusta, vaikka ne eivät täyttäneet tarjouspyynnön vaatimuksia matkustuspaikkojen osalta.

Joutsan kunta on valituksen johdosta antamassaan selvityksessä vaatinut valituksen hylkäämistä ja valittajien velvoittamista korvaamaan hankintayksikön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2 532,75 eurolla viivästyskorkoineen.

Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä eikä markkinaoikeus ole tulkinnut virheellisesti tarjouslomakkeen matkustuspaikkatietoa oppilaspaikoiksi. M₁-luokan ajoneuvoissa saa lähtökohtaisesti olla kuljettajan lisäksi istumapaikka enintään kahdeksalle matkustajalle. Kuitenkin liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen mukaisesti M₁-luokan ajoneuvossa voi olla matkustajia tietyin edellytyksin enintään 13. ”Matkustuspaikka” ei ole terminä vakiintunut ilmaisu, jota ei voisi käyttää myös oppilasmatkustuspaikkojen yhteydessä. Ajoneuvojen rekisteriotteessakin käytetään virallisesti ”istuimien lukumäärä” -ilmaisua. Samoin edellä mainitussa asetuksessa käytetään ilmaisua ”istumapaikkojen määrä”.

Tarjouslomakkeessa ei ole pyydetty ilmoittamaan matkustuspaikkojen lukumäärää, vaan kuinka monta turvavöin varustettua matkustuspaikkaa oppilaille tarjotussa autossa on enimmillään. Asiakirjojen sanamuoto on ollut harkittu ja se mahdollistanut sekä M₁ että M₂ -luokan ajoneuvon tarjoamisen kaikkiin kolmeen hankinnan kohteeseen. Vaatimuksilla ja vertailuperusteilla on pyritty turvaamaan erilaisen liikenneluvan omaavien mahdollisuuksia tarjota tarjouskilpailussa.

Tarjoajia ei ole kohdeltu epätasapuolisesti. Valittajien mainitseman tarjoajan tarjouksessa on tarjottu enintään 8 matkustuspaikkaa sisältänyt auto kohteessa 2, jossa matkustuspaikkavaatimus on ollut vähintään 10. Tämän vuoksi sen tarjous on tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Tarjouskilpailuun valittujen tarjoajien tarjoukset ovat olleet tarjouspyynnön mukaisia. C on tarjouksessaan ilmoittanut, että autossa on turvavöin varustettuja matkustuspaikkoja enimmillään 13 oppilaalle, kun tarjouspyynnön vaatimus on kohteessa 3 ollut kahdeksan matkustuspaikkaa. D on puolestaan valittu kohteen numero 2 liikennöitsijäksi. Tässä kohteessa minimivaatimuksena on ollut 10 matkustuspaikkaa. D on tarjonnut autoa, jossa on ollut tarjouksen mukaan turvavöin varustettuja matkustuspaikkoja enimmillään 13 oppilaalle. Näin ollen minivaatimukset ovat molemmilla tarjoajilla täyttyneet.

Vaikka tarjouspyynnössä on mainittu esteettömyysvaatimuksista, tarjouspyynnössä ei ole ollut esteettömäksi katsastamista koskevia vaatimuksia.

Hankintamenettely ei ole virheellistä sen vuoksi, että auton ei ole tarvinnut täyttää tarjouspyynnön vaatimuksia jo tarjousta jätettäessä. Tarjouspyynnössä on selvästi ilmoitettu, että kalustoa koskevat vaatimukset tulee täyttää viimeistään sopimuskauden alkaessa. Lisäksi oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, ettei tarjoajalta voi edellyttää, että sillä olisi jo tarjouksentekohetkellä käytettävissään tarpeellinen kalusto ja muut resurssit. Näin ollen hankintayksikkö ei ole voinut sulkea tarjousta tarjouskilpailusta sen vuoksi, että tarjottu auto ei ole ollut tarjousta jätettäessä tarjouspyynnön mukainen.

Hämeen Mörköpirtti Oy, C ja D eivät ole käyttäneet niille varattua tilaisuutta selityksen antamiseen valituksen johdosta.

A, Anssin Tilausliikenne Oy ja B ovat selityksen johdosta antamassaan vastaselityksessä lausuneet muun ohella seuraavaa:

Kyse on ollut sekakuljetuksista, joissa kuljetettavina voi olla koululaisia sekä vanhuksia ja vammaisia. Tämä seikka on tukenut sitä, että tarjouspyyntöasiakirjoissa on pyydetty ilmoittamaan matkustuspaikkojen lukumäärä. Kyse ei ole ollut pelkästään koululaiskuljetuksista, joissa nimenomaan oppilaspaikkojen määrällä olisi ollut merkitystä.

Yhteenliittymän osallistujat ovat pyrkineet selventämään termin merkitystä kysymyksin. Kysymykset ja vastaukset -asiakirjasta on selkeästi todettavissa, että termejä selventävissä kysymysten vastauksissa on käytetty nimenomaan termiä matkustuspaikka. Termiä oppilas ei ole käytetty lainkaan.

Hankintamenettely ei ole ollut tasapuolista. Erään tarjoajan tarjous on katsottu tarjouspyynnön vastaiseksi muun ohella sen vuoksi, koska tarjouksessa on tarjottu enintään 8 matkustajalle soveltuvaa autoa kohteeseen numero 2, jossa minimivaatimuksena on ollut 10 matkustuspaikkaa. Hankintayksikön olisi tasapuolisuuden ja yhdenvertaisuuden vuoksi tullut sulkea ainakin C:n sekä D:n tarjoukset tarjouskilpailusta, koska niiden tarjoamat rekisterinumerolla yksilöidyt ajoneuvot eivät ole täyttäneet tarjouspyynnön vaatimuksia vaadittujen matkustuspaikkojen osalta.

Tarjouskilpailuun osallistuneen tarjoajan tarjouksen käsittely osoittaa, että tarjouksia ei ole käsitelty yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti. Myös tarjouskilpailusta suljettu tarjoaja on tarjouslomakkeessaan rastittanut kohdan, jossa on sitouduttu siihen, että ajoneuvo täyttää sopimussuhteen alkaessa kaikki ehdottomat vaatimukset. Kuitenkin tarjous on suljettu tarjouskilpailusta muun ohella sen vuoksi, että autossa ei ole invavarustusta ja tarjouksesta on puuttunut rasti kohdasta, jossa on pyydetty tieto siitä, onko autossa vaadittu rahastuslaite. On ristiriitaista, että tarjouskilpailussa hyväksytyistä tarjouksista puuttuneet rastit sekä tarjouksen tekohetkellä puuttuneet ominaisuudet eivät kuitenkaan näiden tarjoajien kohdalla ole johtaneet tarjousten sulkemiseen tarjouskilpailusta.

Esteettömyysvaatimuksen osalta kaikkien kilpailutuksen kohteena olleiden päiväautojen osalta on edellytetty, että autossa tulee olla vähintään yksi tarkoituksenmukaisilla kiinnitysvälineillä varustettu pyörätuoliasiakkaan matkustuspaikka. Käytännössä edellä mainitun esteettömyysvaatimuksen täyttämisen todistamiseksi auton turvavarustukset on katsastuksessa todettava riittäviksi ja toimiviksi. Kuljetus ilman katsastettua ajoneuvoa ei ole käytännössä mahdollista.

Hankintapäätös ei ole johtanut kokonaistaloudellisesti edullisimpaan ratkaisuun. M₂- luokan ajoneuvolla eli linja-autolla ajot suoritettaessa mahtuisi kuljetuksiin enemmän matkustajia kuin M₁-luokan ajoneuvoon, jossa nimenomaan matkustuspaikkoja on vähemmän.

Hankintayksikkö on väliaikaisjärjestelyksi nimeämällään järjestelyllä todellisuudessa toteuttanut hankintapäätöksen mukaista liikennöintiä. D:n väliaikaisjärjestelyssä käyttämä ajoneuvo, joka on sama ajoneuvo kuin tarjouslomakkeessa, ei tällä hetkelläkään täytä vaatimusta vaaditusta pyörätuolipaikasta eikä auton sisäkorkeudesta. D:n ajoneuvo ei myöskään täytä D:n tarjouslomakkeessa ilmoittamaa edellytystä uusiutuvan energia käytöstä, jonka vaatimuksen hän ilmoittanut täyttävänsä 1.8.2017 alkaen. Väliaikaisjärjestely omalta osaltaan osoittaa, ettei hankintapäätös ole ollut oikea.

Valittajia ei ole velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikuluja. Kyse ei ole ollut yksiselitteisestä asiasta. Lisäksi valittajat ovat rinnastettavissa yksityiseen asianosaiseen. Näin ollen ja koska valittajien esittämän vaatimukset eivät ole olleet ilmeisen perusteettomia, ei valittajia tule velvoittaa korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikuluja miltään osin.

A:n, Anssin Tilausliikenne Oy:n ja B:n vastaselitys on lähetetty tiedoksi Joutsan kunnalle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Markkinaoikeuden päätöstä ei muuteta.

2. A:n, Anssin Tilausliikenne Oy:n ja B:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

A, Anssin Tilausliikenne Oy ja B määrätään korvaamaan Joutsan kunnan oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 2 532,75 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta.

Perustelut

1. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät markkinaoikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, markkinaoikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §, A:lle, Anssin Tilausliikenne Oy:lle ja B:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Joutsan kunta joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi A, Anssin Tilausliikenne Oy ja B on hallintolainkäyttölain 74 §:n nojalla määrättävä korvaamaan Joutsan kunnan oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että valittajien viittaamaa hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momenttia ei asiassa sovelleta.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Leena Äärilä, Timo Räbinä, Anne Nenonen ja Tero Leskinen. Asian esittelijä Jukka Koivusalo.