Organisašuvdna

Alimus hálddahusrievttis doibmet duopmárin presideanta ja 20 hálddahusráđi. Dasa lassin sáhttet leat mearreáigásaš hálddahusráđit. Alimus hálddahusrievtti presideantan lea jagi 2012 rájes doaibman juridihka doavttir Kari Kuusiniemi.

Alimus hálddahusrievttis lea sullii 40 áššemeannudeaddji ja sullii 40 eará bargovehkii gulli. Kansliija jođiha kansliijahoavda.

Alimus hálddahusriekti doaibmá golbman ossodahkan. Vuosttas ossodat giehtadallá earret eará huksen-, gieldda- ja virgeolmmošáššiid, nubbi ossodat vearro- ja gilvvohallanáššiid ja goalmmát ossodat sosiála-, olgoriikkalaš- ja birasáššiid. Ossodagat eai goittotge leat spesialiseren dihto áššiid giehtadallamii, muhto dat sáhttet giehtadallat buotlágan áššiid. Sierralágan áššejoavkkut leat buohkanassii sullii 160.

Láhkageavahanáššit čovdojuvvojit áššemeannudeamis ossodagaid čoahkkimiin, dábálaččat viđa duopmára čoahkkáibijus. Birassuodjalanlágas oaivvilduvvon áššiin sihke pateantta, ávkkálašvuođamálle ja elektronihka- ja dihtoriid guoski pateantamálle guoski áššiin rievtti čoahkkáibidjui gullet láhkaolbmuid lassin áššáigullevaš suorggi guokte áššedovdilahtu.

Váidinlohpeáššis ohcamuša sáhttá hilgut golmma duopmára čoahkkáibijus. Prinsihpalaččat dehálaš láhkageavahanášši sáhttá čoavdit heailla ossodaga čoahkkimis, nuppiin sániin ossodatplenumas dahje alimus hálddahusrievtti dievasčoahkkimis.

Go láhkageavahanášši lea jođus alimus hálddahusrievttis, ossodaga notára ja ossodatčálli vástideaba vuosttas muttus ášši gárvemis, nuppiin sániin eandalitge čilgehusaid ja vuostečilgehusaid skáhppomis. Áššemeannydeaddji čilge ovdal čoahkkima ášši fáktaid ja vuoigatvuođalaš gažaldagaid sihke dahká mearrádusevttohusa. Čoahkkimis áššemeannudeaddji čálalaš ja njálmmálaš evttohusa manná duopmárat ráđđádallet ja mearridit áššis.

Fáktaid čilgema dihte alimus hálddahusriekti sáhttá ordnet dárkkisteami dahje njálmmálaš gieđahallama. Dárkkisteamit ordnejuvvojit lagamustá birasáššiin.

Siiddu álgui |