Muu päätös 1897/2016

Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 (maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet)

Antopäivä: 6.5.2016
Taltionumero: 1897
Diaarinumero: 4048/1/14 ja 2/1/15

Asia Maakuntakaavan vahvistamista koskevat valitukset

Valittajat 1. A, B ja C

2. D, E ja F

Päätös, jota valitukset koskevat

Ympäristöministeriö 3.12.2014 nro YM7/5222/2013

Asian aikaisempi käsittely

Satakuntaliiton maakuntavaltuusto on 13.12.2013 (§ 30) hyväksynyt Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1.

Vaihemaakuntakaava käsittää maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet ja niihin liittyvät uudet voimalinjat sekä sähköasemat.

Satakuntaliitto on saattanut maakuntavaltuuston päätöksen ympäristöministeriön vahvistettavaksi.

Asian käsittely ympäristöministeriössä siltä osin kuin nyt on kysymys

A, B ja C ovat muiden ohella valittaneet maakuntavaltuuston päätöksestä ympäristöministeriölle. Valituksissaan he ovat vaatineet, että maakuntakaavassa osoitettu Pahamäen tuulivoimaloiden alue (tv1) jätetään vahvistamatta.

Sisäministeriö, puolustusministeriö, valtiovarainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat antaneet maakuntakaavasta lausunnon.

Satakuntaliitto on antanut vastineen valitusten ja lausuntojen johdosta.

A, B ja C ovat antaneet vastaselitykset.

Ympäristöministeriön ratkaisu siltä osin kuin nyt on kysymys

Lausumat valituksista

Ympäristöministeriö on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n, B:n ja C:n valitukset. Ympäristöministeriö on perustellut päätöstään tältä osin seuraavasti:

Tuulivoimaloita koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntakaavan sisältövaatimukset

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa koskevien erityistavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 2 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista.

Tämän lisäksi tuulivoima-alueiden suunnittelussa on otettava huomioon muutkin valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuten maisemaa, luonnonarvoja ja kulttuuriperintöä sekä toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa koskevat tavoitteet. Kulttuuri- ja luonnonperintöä, virkistyskäyttöä ja luonnonarvoja koskevien yleistavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Näitä tavoitteita koskevien erityistavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtana. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet.

Maakuntakaavan sisältövaatimuksia koskevan maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:n mukaan maakuntakaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota muun muassa ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin, maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen sekä maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin.

Kaavan on maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan perustuttava riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Maakuntakaava on yleispiirteinen alueiden käyttöä koskeva suunnitelma. Maakuntakaavan ratkaisut ja niitä koskevat selvitykset ja vaikutusten arviointi tarkentuvat yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.

Tuulivoimavaihemaakuntakaavan sisältö ja selvitykset

Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on edistää ja ohjata tuulivoimatuotannon rakentamista. Kaavassa on osoitettu maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet merkinnällä tv1. Lähtökohtana on ollut, että näille alueille on mahdollista sijoittaa yli 8–10 tuulivoimalaa. Maakunnallinen merkittävyys riippuu myös alueen herkkyystekijöistä kuten rannikon läheisyydestä, kulttuuriympäristöstä, maisemasta, luontoarvoista, linnustosta ja asutuksen läheisyydestä. Tuulivoimaloiden aluetta koskevaan merkintään liittyy suunnittelumääräys, jonka mukaan alueen suunnittelussa on muun muassa otettava huomioon rakentamisen vaikutukset asutukseen, loma-asutukseen, maisemaan, kulttuuriperintöön ja luontoon sekä pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia.

Kaavassa on osoitettu myös tuulivoimatuotantoon liittyvät uudet, vähintään 110 kV:n voimalinjat, jos linjaus on ollut tiedossa, sekä uudet vähintään 110 kV:n sähköverkkoon kuuluvat sähköasemat. Voimalinjamerkintään liittyvän suunnittelumääräyksen mukaan sähkönsiirtoverkon yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on selvitettävä alueidenkäytön kannalta tarkoituksenmukaisimmat ja ympäristön kannalta vähiten haitalliset vaihtoehdot.

Kaavaa varten on tehty selvitys, jossa on selvitetty Satakunnan manneralueilla tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet (Mannertuulialueet Satakunnassa, Satakuntaliitto 2011, sarja A:300). Selvitykseen liittyi myös tuulivoimaa koskeva kansalaiskysely, jonka tavoitteena oli kerätä mielipiteitä tuulivoimatuotantoon liittyvistä asioista (Tuulivoimakyselyn analyysi, Satakuntaliitto 2011, Sarja A:302).

Isojen lintujen muuttoreiteistä on tehty selvitys (Ahlman, S. & Luoma, S. 2013: Isojen lintujen muuttoreitit Satakunnassa -havaintokatsaus, Turun Yliopisto, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus). Lisäksi on selvitetty suurikokoisten muuttolintujen kerääntymisalueita (Vilén, R., Luoma, S. & Ijäs, A. 2012: Suurien lintulajien kerääntymäalueet Satakunnassa vuosina 2000–2011 -Havaintokatsaus. Porin Lintutieteellinen Yhdistys RLY ry ja Rauman Seudun Lintuharrastajat ry). Kaavan vaikutuksista on tehty vaikutusten arviointi, joka sisältyy erilliseen asiakirjaan (kaavaselostuksen erillisliite A).

Vaihemaakuntakaavan vaikutuksista on tehty myös erillinen selvitys, joka koskee tuulivoimaloiden alueiden vaikutuksia Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden suojeluarvoihin (kaavaselostuksen erillisliite A).

Tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia on lisäksi selvitetty havainnollistamis- ja visualisointiprojektissa (kaavaselostuksen erillisliite B). Vaihemaakuntakaavan vaikutuksia on havainnollistettu muun muassa kuvasovittein sekä näkyvyysanalyysien ja pallopanoraamakuvausten avulla. Lähtökohtana ovat olleet edellä mainitun tuulivoimaselvityksen laskennalliset ja teoreettiset lukuarvot. Kaavatyön aikana näitä lukuarvoja on päivitetty, koska rakennettavien tuulivoimaloiden korkeus on kasvanut, ja havainnollistamista varten voimaloiden korkeus nostettiin kokonaiskorkeuteen 220 metriä. Tämän vuoksi myös tuuliennusteet on arvioitu kaavan laadinnan aloitusvaihetta korkeammalta.

Myös tuulivoimaloiden alueille sijoittuvia hankkeita koskevia YVA-selostuksia ja osayleiskaavojen taustaselvityksiä on hyödynnetty linnustoa koskevassa vaikutusten arvioinnissa.

Suunnittelun lähtökohtana on ollut etäisyys tuulivoimatuotannolle herkkiin alueisiin kuten asutukseen, luonnonsuojelualueisiin sekä arvokkaisiin maisemiin ja kulttuuriympäristöihin (1000 metriä) ja melutasoltaan hiljaisiin alueisiin (3000 metriä). Aineistona on käytetty Suomen ympäristökeskuksen yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän paikkatietoja ja sen asukastietoja vuodelta 2012.

Maakuntakaava on yleispiirteinen alueidenkäyttöä koskeva suunnitelma, joka tarkentuu yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tarkempien selvitysten ja vaikutusten arviointien perusteella. Vaihemaakuntakaavassa ei osoiteta mahdollisten tuulivoimaloiden sijaintipaikkoja eikä niiden lukumäärää, korkeutta, tehoa tai muita ominaisuuksia. Yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä selvitetään riittävä etäisyys vakituiseen asutukseen ja loma-asutukseen, ottaen huomioon ajantasaiset asutusta koskevat tiedot, ja otetaan huomioon virkistyksen ja matkailun tarpeet. Lisäksi tehdään maisema- ja meluselvitykset, varjostusmallinnukset sekä arvioidaan tuulivoimaloiden alueen vaikutuksia voimaloiden tarkemman sijoittelun pohjalta. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tehdään myös tarkemmat tuulimittaukset.

Satakunnan ilmasto- ja energiastrategian tuulivoimatuotantoa koskeva tavoite ei ole ollut määräävä tekijä vaihemaakuntakaavan sisällölle. Kaavassa on laadittujen selvitysten ja vaikutusten arvioinnin perusteella ja ottaen huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja muut maakuntakaavan sisältövaatimukset osoitettu tuulivoiman tuotantoon parhaiten soveltuvat alueet. Vaihemaakuntakaavan vahvistamisedellytyksiä harkittaessa ei oteta huomioon mahdollisen vireillä olevan yleiskaavan tai yksityiskohtaisemman hankkeen toteuttamiseen liittyvän suunnitelman mukaisia tuulivoimala-alueen rajausta, voimaloiden lukumäärää, korkeutta tai muita yksityiskohtia koskevia tietoja.

Ympäristöministeriö on katsonut, että vaihemaakuntakaava perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n edellyttämiin riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin.

Tuulivoimaloiden aluetta, uutta voimalinjaa ja uutta sähköasemaa tarkoittaviin merkintöihin liittyy maankäyttö- ja rakennuslain 33 §:n 1 momentin mukainen rakentamisrajoitus, joka on ehdollinen. Rakennuslupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista. Jos luvan epäämisestä aiheutuu hakijalle huomattavaa haittaa, lupa on myönnettävä siinä tapauksessa, että kunta tai muu julkisyhteisö, jonka käyttöön alue on katsottava varatuksi, ei lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta. Rakentamisrajoitus ei ulotu tuulivoimaloiden alueen rajauksen ulkopuolelle. Maakuntakaava ohjaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua eikä sillä ole suoraan maanomistajaan kohdistuvia oikeusvaikutuksia.

Ympäristöministeriö on maankäyttö- ja rakennuslain 31 §:n 2 momentin mukaisesti pyytänyt vaihemaakuntakaavasta muiden ministeriöiden lausunnot. Sosiaali- ja terveysministeriö ei ole antamassaan lausunnossa vastustanut kaavan vahvistamista. Toisen ministeriön jostakin muusta maakuntakaavasta antamaa lausuntoa ei voida käyttää perusteena Satakunnan vaihemaakuntakuntakaavan 1. laillisuutta arvioitaessa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus vaihemaakuntakaavan valmistelun aikana

Maankäyttö- ja rakennuslain 6 §:n mukaan kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Kaavoja valmistelevan viranomaisen on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että osallisilla eli alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti mielipiteensä asiassa.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 §:n mukaan tilaisuuden varaamisesta mielipiteen esittämiseen tiedotetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetulla, osallisten tiedonsaannin kannalta toimivalla tavalla. Jollei muuta tiedottamista pidetä asian laatu huomioon ottaen sopivana, asiasta on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoitus on kuitenkin aina julkaistava vähintään yhdessä paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä.

Vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut julkisesti nähtävillä 22.8.–30.9.2011 välisenä aikana. Vaihemaakuntakaavaa koskeva luonnos on ollut kaavan valmisteluvaiheessa julkisesti nähtävillä 28.5.–29.6.2012 välisenä aikana. Kaavaa koskeva ensimmäinen ehdotus on ollut maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 12 §:n mukaisesti yleisesti nähtävillä Satakuntaliiton jäsenkunnissa 1.10.–30.10.2012 välisenä aikana ja toinen ehdotus 3.6.–2.7.2013 välisenä aikana.

Mielipiteen esittämismahdollisuudesta ja muistutuksen tekemismahdollisuudesta kaavaehdotuksen ensimmäisessä ehdotusvaiheessa on ilmoitettu Satakuntaliiton virallisissa ilmoituslehdissä. Toisessa ehdotusvaiheessa asiasta ilmoitettiin myös tuulivoimaloiden alueiden kuntien paikallislehdissä. Kaava-asiakirjat ovat olleet nähtävillä Satakuntaliiton virastossa, jäsenkuntien virastoissa ja myös Satakuntaliiton Internet-sivuilla.

Maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön mukaisten julkisten nähtävillä olojen lisäksi asiasta on ollut saatavissa tietoa monin eri tavoin. Kaavasta on laadinnan aikana eri vaiheissa pidetty 12 kaikille avointa esittelytilaisuutta eri paikkakunnilla. Porin seudulla esittelytilaisuuksia pidettiin valmisteluvaiheessa Porissa ja ensimmäisessä ehdotusvaiheessa Noormarkussa sekä toisessa ehdotusvaiheessa Luvialla. Esittelytilaisuuksista on ilmoitettu nähtävillä oloa koskevien kuulutusten yhteydessä. Jäsenkuntiin ja tiedotusvälineille on kaavan laadinnan eri vaiheissa sekä jo aiemmin, valmisteltaessa Mannertuulialueet Satakunnassa -selvitystä, lähetetty asiasta useita tiedotteita.

Maakuntakaavan laadintaan liittyvät vuorovaikutusta koskevat säännökset eivät edellytä osallisten kuten maanomistajien kuulemista henkilökohtaisesti, vaikka osallisen kotipaikka olisi muualla kuin jonkin maakunnan liiton jäsenkunnan alueella. Ympäristöministeriö on katsonut, että mahdollisuudet osallistumiseen ja vuorovaikutukseen kaavaa laadittaessa ovat olleet riittävät eikä niiden järjestämisessä ole tapahtunut menettelyvirhettä.

Suhde asutukseen, maisemaan, kulttuuriympäristöön ja luonnonympäristöön

Vaihemaakuntakaavassa osoitettu Pahamäen tuulivoimaloiden alue sijoittuu rakentamattomalle suo- ja metsämaalle noin neljän kilometrin etäisyydelle Ahlaisten kirkonkylästä valtatien 8 länsipuolelle. Lähistöllä on vapaa-ajan asutusta. Valittajien kiinteistöt sijaitsevat lähimmillään noin kilometrin etäisyydellä vaihemaakuntakaavan Pahamäen tuulivoimaloiden alueesta.

Maakuntakaavan laadinnan lähtökohtana ei ole kiinteistö- ja maanomistajakohtainen tarkastelu, vaan sen sisältöön liittyvät valtakunnalliset ja maakunnalliset tavoitteet. Kaavan laadinnan aikaisen osallistumisen ja vuorovaikutuksen tarkoitus on myös tuottaa sellaista tietoa, joka voi vaikuttaa kaavan lopulliseen sisältöön vaarantamatta kaavalle asetettuja tavoitteita. Muutokset voivat myös olla myös kaavan sisältövaatimusten täyttymiseksi tarpeen. Pahamäen tuulivoimaloiden alueen rajaus on muotoutunut hyväksyttyyn kaavaan Museoviraston ja alueen maanomistajan esittämien näkemysten perusteella. Opetus- ja kulttuuriministeriö on maakuntavaltuuston hyväksymästä vaihemaakuntakaavasta antamassaan lausunnossa todennut, ettei sillä ole huomautettavaa vaihemaakuntakaavasta.

Pahamäen tuulivoimaloiden alue sijoittuu lähelle Ahlaisten valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Sille on tunnusomaista mäkien, harjanteiden ja näiden välisten peltotilkkujen pienipiirteinen mosaiikki. Kulttuurimaiseman kohokohta on ehyenä säilynyt Ahlaisten kirkonkylä harjun lakea seurailevan tien varressa. Harjun korkeimmalle kohdalle rakennettu kirkko näkyy kauas eri suuntiin. Maisemaa elävöittävät maaston muotoja myötäilevät tiet, yksittäiset kauniit pihapiirit ja rakennukset sekä komeat puut. Alueen asutus on keskittynyt harjulle, jokisuille ja muutamiin paikkoihin rannikolla. Tuulivoimaloiden alueesta lounaaseen sijaitsee myös Ahlaisten kirkonkylän valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Myös Lampikosken maakunnallisesti merkittävä kulttuurimaisema sijaitsee lähellä.

Ahlaisten valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö sekä Lampikosken maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö on voimassa olevassa vuonna 2011 vahvistetussa maakuntakaavassa otettu huomioon omilla merkinnöillään ja niihin liittyvin suunnittelumääräyksin. Myös vaihemaakuntakaavan tuulivoimaloiden aluetta tarkoittavaan merkintään liittyy edellä selostettu suunnittelumääräys.

Selvitysten mukaan Pahamäen tuulivoimaloiden alueen rakentaminen vaikuttaa lähialueiden maisemassa. Ahlaisista Merikarvialle johtavalle tielle alue näkyy tehdyn näkyvyysanalyysin perusteella vähäiseltä osaltaan muodostamatta yhtenäistä jatkumoa alueen topografian ja peitteisyyden vuoksi. Useamman kilometrin säteellä ei ole laajoja avonaisia maisematiloja. Ympäristöministeriö on katsonut, että vaihemaakuntakaavan mahdollistamat tuulivoimalat on mahdollista toteuttaa siten, etteivät ne aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriympäristöön.

Vaihemaakuntakaavassa osoitettu Porin Peittoon tuulivoimaloiden alue sijoittuu voimassa olevan maakuntakaavan jätteenkäsittelyalueelle, jossa on teollisuuden sivutuotteiden loppusijoitus- ja käsittelytoimintaa. Peittoon tuulivoimaloiden alue rajautuu koillisosastaan Ahlaisten valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Sen merkittävimmät maisemalliset ja kulttuurihistorialliset elementit ovat Ahlaisten kirkonkylän ja kylänraitin varrella, jonne Peittoon tuulivoimaloiden alueen voimalat näkyvät paikoitellen kaukomaisemassa.

Vaihemaakuntakaavaan liittyvien selvitysten mukaan Peittoon alueelle voidaan sijoittaa 12 tuulivoimalaa ja Pahamäen alueelle 11 tuulivoimalaa. Ahlaisten valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on laaja kokonaisuus. Toteutuessaan näiden suhteellisten pienten tuulivoimaloiden alueiden yhteisvaikutukset eivät siihen ole merkittäviä.

Vaihemaakuntakaavan alueelle ei sijoitu voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettuja yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeitä tai siihen soveltuvia pohjavesialueita. Alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa on otettava huomioon ympäristönsuojelulain mukainen pohjaveden pilaamiskielto sekä vesilain mukainen muuttamiskielto ja siihen liittyvä mahdollinen lupa- ja korvausvelvollisuus.

Selkämeren etelä-pohjoissuuntainen rannikkovyöhyke on merkittävä lintujen päämuuttoreitti. Vaihemaakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet eivät kuitenkaan sijoitu lintujen merkittäville muutonaikaisille kasaantumiskohdille tai niiden välittömään läheisyyteen siten, että ne muodostaisivat estevaikutusta muutolle. Koska maakuntakaava on yleispiirteinen alueiden käyttöä koskeva suunnitelma, yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on lähtökohtaisesti löydettävissä ratkaisu, joka turvaa mahdolliset lepakoiden elinympäristöt.

Alueen virkistyskäyttö

Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa määritellään mahdollisesti tarvittavat turvallisuuden edellyttämät liikkumisrajoitukset voimaloiden läheisyydessä. Muutoin alueen jokamiehenoikeuteen perustuva virkistyskäyttö ja metsästys voivat jatkua alueella. Voimassa olevassa maakuntakaavassa on Pahamäen tuulivoimaloiden alueelle osoitettu ulkoilureitti. Tämä reitti on toteutettu eikä se kaikilta osin noudata maakuntakaavan ohjeellisena osoitettua linjausta. Reitin uudelleen sijoittaminen voidaan tarvittaessa selvittää ja ratkaista yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.

Suhde muiden lakien asettamiin vaatimuksiin

Tuulivoimaloiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa otetaan huomioon myös riittävä etäisyys asutukseen ajantasaisten selvitysten perusteella. Jos tuulivoimaloiden melusta tai välkkeestä saattaa aiheutua naapuruussuhdelain (26/1920) 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, tuulivoimalan käyttämiseen tarvitaan ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan ympäristölupa. Ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä on muun muassa, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuuttomia melu- tai välkevaikutuksia naapureille tai lähialueen asukkaille. Ympäristöluvassa voidaan antaa myös tarpeellisia lupamääräyksiä.

Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevassa ohjeistuksessa (Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012) käsitellään tuulivoimarakentamista koskevien voimassa olevien säännösten tulkintaa ja muun muassa eri kaavatasoja koskevia hyvän suunnittelun periaatteita. Ohjeet eivät ole oikeudellisesti sitovia ja ne mahdollistavat yksityiskohtaisemman suunnittelun monin eri tavoin. Kun otetaan huomioon maakuntakaavan yleispiirteisyys ja sen yksityiskohtaisempaa suunnittelua koskevat oikeudellisesti sitovat suunnittelumääräykset, vaihemaakuntakaava on myös ympäristöministeriön ohjeistuksen mukainen.

Vaikutukset TV-lähetyksiin

Vaihemaakuntakaavaa laadittaessa tehdyn selvitysten mukaan joillakin vaihemaakuntakaavan alueilla voi esiintyä häiriöitä TV-lähetysten signaaliin, mikä aiheuttaa häiriöitä lähetykseen. Pahamäen tuulivoimaloiden alue ei kuulu näihin alueisiin. Asia ja sen edellyttämät toimenpiteet tulevat kuitenkin tarkemmin selvitettäväksi alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.

Sähkönsiirto

Vaihemaakuntakaavassa ei ole osoitettu Pahamäen tuulivoimaloiden alueen liittämistä sähköverkkoon, vaan asia tulee selvitettäväksi ja ratkaistavaksi erikseen alueen toteuttamisen yhteydessä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan tällöin on otettava huomioon muun muassa lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet.

Hevostalouselinkeinon edellytykset

Tuulivoimaloiden sijoittelussa tulee yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tarkempien selvitysten perusteella otettavaksi huomioon C:n hevostilan toimintaedellytykset ja hevosten ulkoilutusreitit. Myös yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset.

Valituksia koskeva johtopäätös

Ympäristöministeriö on katsonut, että vaihemaakuntakaava valituksissa tarkoitetuilta osin täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:n mukaiset maakuntakaavan sisältövaatimukset muun muassa valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden huomioon ottamisen, maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimisen sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten osalta eikä ole muutoinkaan lainvastainen. Vaihemaakuntakaavasta ei tältä osin voida katsoa myöskään aiheutuvan valittajille maanomistajina tai muina oikeudenhaltijoina kohtuutonta haittaa.

Siltä osin kuin valituksissa on vastustettu kaavan voimaan tuloa koskevan määräyksen antamista, ympäristöministeriö on viitannut jäljempänä kaavan voimaantuloa koskevassa kohdassa lausuttuun.

Maakuntakaavan vahvistaminen

Ympäristöministeriö on katsonut, että Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 täyttää sille maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:ssä asetetut sisältövaatimukset. Koska maakuntakaavan vahvistamiselle muiltakaan osin ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 31 §:n 3 momentista johtuvaa estettä, ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan.

Maakuntakaavan voimaantulo

Maankäyttö- ja rakennuslain 201 §:n mukaan ympäristöministeriö voi maakuntakaavan vahvistamispäätöksessään määrätä kaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Vaihemaakuntakaavassa on osoitettu maakunnallisesti merkittävät tuulivoiman tuotantoon soveltuvat alueet. Satakunnassa on vireillä useita tuulivoiman rakentamishankkeita. Vaihemaakuntakaava edistää tuulivoimarakentamisen suunnitelmallista rakentamista ja mahdollistaa hankkeiden sijoittamisen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Tämän vuoksi ympäristöministeriö on hylännyt muun muassa C:n, B:n ja A:n valitukset myös tältä osin ja määrännyt vaihemaakuntakaavan tulemaan kokonaisuudessaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset

Asian laatuun ja lopputulokseen nähden ympäristöministeriö on hallintolainkäyttölain 74 §:n nojalla hylännyt C:n, B:n ja A:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset.

Ympäristöministeriön soveltamat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 4 § 3 momentti, 9 §, 17 §, 24 § 2 momentti, 25 §, 27 §, 28 §, 29 §, 30 § 1 momentti, 31 §, 33 §:n 1 momentti, 188 § 3 momentti ja 201 §: 1 momentti

Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 1 §, 9 §, 10 §, 93 §:n 1 momentti ja 95 §:n 1 momentti

Kuntalaki (365/1995) 90 §, 92 § ja 100 §

Luonnonsuojelulaki (1096/1996) 65 § ja 66 §

Ympäristöministeriön asetus (31.3.2000) maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kaavoissa käytettävistä merkinnöistä

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. A, B ja C ovat valituksessaan vaatineet, että ympäristöministeriön päätös kumotaan siltä osin, kun siinä on vahvistettu Pahamäen tuulivoimaloiden alue sekä siltä osin, kuin kaava on määrätty tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Valittajille on määrättävä maksettavaksi heille ympäristöministeriössä ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Vaatimustensa tueksi valittajat ovat vedonneet asiassa aiemmin esitettyyn ja lisäksi lausuneet muun ohella seuraavaa:

Vaihemaakuntakaava ei täytä maakuntakaavan sisältövaatimuksia muun muassa valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden huomioon ottamisen, maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimisen sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten osalta. Kaava aiheuttaa valittajille kohtuutonta haittaa. Kaava ei perustu riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin, varsinkaan melu- ja maisemahaittojen osalta. Myös alueen luonnolle aiheutuvien haittojen selvittäminen on jätetty vasta yleiskaavatasolle vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n vaatimuksia. Asukkaiden kannanottoja ei ole otettu kaavan valmistelussa huomioon.

Tarkempien tutkimusten jättäminen vasta yleiskaavatasolle johtaa tilanteeseen, jossa merkittävistä ympäristöhaitoista huolimatta alueelle rakennetaan tuulivoimaa, mikäli se on merkitty maakuntakaavaan tuulivoima-alueeksi. Maakuntakaavan ehdottomasta ohjausvaikutuksesta johtuen alueelle määritellään jo maakuntakaavavaiheessa rakennusalue tuulivoimalle, vaikka yleiskaavatasolla tarkempien tutkimusten jälkeen alue osoittautuisikin tuulivoimalle kelvottomaksi alueeksi.

Vaihemaakuntakaavassa esitetään 11 korkeudeltaan 175 metrin tuulivoimalan rakentamista tuulivoima-alueella. Samanaikaisesti vireillä olevassa osayleiskaavassa on kuitenkin esitetty ja tehty YVA-selvityksiä 20 korkeudeltaan 180 metrin tuulivoimalan rakentamisesta Pahamäen tuulivoima-alueelle. Tästä johtuen Satakuntaliiton tekemiin kaavaselvityksiin verrattuna maisemalliset ja esimerkiksi meluhaitat lisääntyvät voimaloiden koon ja lukumäärän kasvaessa. Voimaloiden määrä vaihemaakuntakaavassa ja osayleiskaavassa eroaa huomattavasti toisistaan ja tältä osin vaihemaakuntakaava ja siihen liitetyt selvitykset eivät vastaa alueelle suunniteltuja voimalatavoitteita.

Satakuntaliitto ei ole tiedottanut valittajia kaavaehdotuksesta, vaan se on tullut valittajien tietoon sattumalta. Koska valittajien kiinteistöt sijaitsevat alle kilometrin päässä suunnitellusta tuulivoimalasta, olisi kaavan valmistelusta tullut tiedottaa paremmin. Pahamäen alueella ei ole pidetty yhtäkään tiedotustilaisuutta. Kaavoituksesta olisi tullut ilmoittaa ainakin voimala-alueen lähimpiin talouksiin.

Voimassa olevan maakuntakaavan kaavamääräyksiä ei ole noudatettu erityisesti valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen, valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön, ja maakunnallisesti arvokkaan maiseman osalta. Myöskään lainvoimaisen maakuntakaavan virkistyskäyttöä, kulttuuria, luontoarvoja, matkailua ja maisemaa koskevia suunnittelumääräyksiä ei ole vaihemaakuntakaavassa 1 noudatettu.

Pahamäen alueen valinnalle tuulivoimatuotantoalueeksi ei ole esitetty selviä perusteluja. Alueen valinta perustuu vain kilometrin etäisyyteen asutuksesta ja 110 kV sähkölinjan läheisyyteen Porin Peittoossa. Runsaan loma-asutuksen läheisyyttä ei ole otettu huomioon soveltuvuuden arvioinnissa, vaikka alue on lähes kokonaan asutuksen ja loma-asutuksen saartama kilometrin etäisyydellä. Tuulivoimakaava rajoittaa maankäyttöä myös kaava-alueen ulkopuolella, eikä kaavan laajoja ympäristövaikutuksia ole esitetty kaavoituksessa maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n edellyttämässä laajuudessa.

Tuulivoimalat aiheuttaisivat huomattavia ympäristöhaittoja. Tuulivoimaloista syntyvät äänet, lentoestevalot ja lapojen pyörimisestä aiheutuva välke aiheuttavat viihtyisyyden heikentymistä ja kiinteistöjen arvojen alentumista. Pahamäen maakuntakaava-alue on rakentamatonta luonnontilaista maisemaa, jossa jättimäiset tuulivoimalat aiheuttavat suurta esteettistä haittaa. Tältä osin vaihemaakuntakaava ei täytä ympäristöministeriön tuulivoimarakentamiselle laatimaa suunnitteluohjetta.

Pahamäen tuulivoimalat hallitsevat maisemaa Satakuntaliiton selvitysten mukaan 0–3 kilometrin säteellä. Lähimmillään vain kilometrin päässä sijaitsee Ahlaisten valtakunnallisesti merkittävä kulttuurimaisema-alue. Lisäksi 0–3 kilometrin etäisyydellä sijaitsee Ahlaisten rakennettu kulttuuriympäristö ja Lampikosken maakunnallisesti merkittävä kulttuurimaisema. Kyseisiä alueita koskee suunnittelumääräys, jonka mukaan kohteen ja siihen olennaisesti kuuluvan lähiympäristön suunnitellussa on otettava huomioon kohteen kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot sekä huolehdittava siitä, ettei toimenpiteillä ja hankkeilla vaaranneta tai heikennetä edellä mainittujen arvojen säilymistä. Satakuntaliiton selvityksen mukaan tuulivoimalat näkyvät 10 kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloiden alueesta ja Ahlaisten kulttuuriympäristöstä tarkasteltuna tuulivoimalat vaikuttavat paikoitellen maisemaan merkittävästi. Museoviraston vaihemaakuntakaavaan antamassa lausunnossa Pahamäen alueen osalta on todettu tuulipuiston vaikutusten olevan merkittäviä suhteessa valtakunnallisesti arvokkaisiin alueisiin. Ahlaisten kylältä tehdystä Pahamäen pallopanoraama-kuvasovitteessa 2 ei ole esitetty Peittoon voimaloiden rasitusta Ahlaisten kulttuurimaisemaan, vaikka Peittoon voimalat näkyvät kyseiselle paikalle.

Satakuntaliiton tekemät maisemasovitteet eivät anna todellista eikä riittävää kuvaa hankkeen maisemahaitoista. Ehdotusvaiheen 2 maisemasovitteissa on myös vedottu puuston peittävään vaikutukseen. Maisemaa suojaavalle puustolle ei ole asetettu toimenpiderajoituksia kaavamääräyksissä. Kyseessä on talousmetsä, joka jossain vaiheessa tullaan hakkaamaan pois. Selvittämättä on jäänyt myös maisemaa merkittävästi muuttavan kymmeniä metrejä leveän suurjännitevoimajohdon maisemalliset vaikutukset kulttuuriympäristöön. Hankkeen toteutuessa voimajohto kulkisi maakuntakaavaan merkityn valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen halki Peittoosta Pahamäelle. Mikäli Pahamäen alueen tuulivoima-alue toteutetaan, rasittaa Ahlaisten kulttuurimaisemaa kahdelta eri suunnalta tuulivoima-alue. Voimala-alueiden maisemallisia yhteisvaikutuksia arvokkaisiin alueisiin ei ole tutkittu vaihemaakuntakaavassa.

Maakuntakaava on laadittu erityisesti melu- ja välkehaittojen kannalta varovaisuusperiaatteita noudattamatta. Kilometrin turvaetäisyys johtaa väistämättä tilanteeseen, jossa voimalat tarvitsevat ympäristöluvan melupäästöjen perusteella. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan voimalat on kaavoitettava lähtökohtaisesti niin etäälle asutuksesta, ettei ympäristölupia tarvita.

Liikkumisrajoitus 400 metrin etäisyydellä voimalasta tarkoittaisi alueella noin 251 hehtaarin kokoista vaara-aluetta, joka rajoittaisi virkistystä, ulkoilua, marjastus ja metsästyskäyttöä vastoin valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Kyseistä haittaa ei ole huomioitu kaavoituksessa. Voimaloiden pyöriessä vaaraa aiheuttaa voimaloiden lavoista lentävä lumi, jää ja vesi.

Maaseutumaisema muuttuu teollisuusalueen kaltaiseksi ympäristöksi. Tuulivoimalat vaikuttavat haitallisesti hevostalouselinkeinon harjoittamiseen. Tuulivoimaloiden rakentaminen muuttaa alle kolmen kilometrin etäisyydellä sijaitsevien Lampinjärven, Kivijärven ja Uksjärven ranta-alueiden maisemia merkittävästi. Selvittämättä on myös jäänyt tuulivoima-alueella tehtävien mittavien räjäytys-, kaivuu- ja louhintatöiden vaikutukset pohjaveden laatuun alueella.

Pahamäen alueella esiintyy merikotkia, jotka ovat luonnonsuojelulailla erityisesti suojeltuja. Hankkeen YVA-ohjelmassa esitetty linnusto- ja lepakkoselvitys on ollut erittäin puutteellinen. Pesimälinnustoselvitys on tehty kyseenalaisin menetelmin, kahden aamun kartoitusta ei voida kutsua kattavaksi näin isolla alueella. Tehdyt seurannat eivät missään tapauksessa ole riittäviä huomioiden hankkeen sijainnin lähellä rannikkoa. Kevätmuuttoseurantaa ei ole tehty ollenkaan.

C:llä on hevostila alle kilometrin päässä suunnitelluista tuulivoimaloista. Tuulivoimalat heikentäisivät edellytyksiä harjoittaa hevoselinkeinotoimintaa alueella.

Pahamäen alueen vaikutuksia Poosjärven ja Pooskerin saariston Natura 2000 -alueen suojeluarvoihin ei ole tutkittu kattavasti. Myöskään lepakoiden esiintymisestä ei ole esitetty riittäviä selvityksiä vaihemaakuntakaavassa.

2. D, E ja F ovat valituksessaan vaatineet, että vaihemaakuntakaavasta on poistettava Korpi-Matin tuulivoima-alue ja siihen tehty laajennus, sekä Köörtilän tuulivoima-alue. D:lle, E:lle ja F:lle on määrättävä maksettavaksi heille aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Ympäristöministeriö on antanut lausunnon, jossa se on todennut muun ohella seuraavaa:

Maakuntakaava on yleispiirteinen alueidenkäyttöä koskeva suunnitelma. Kaavassa osoitetut alueiden käytön periaatteet ja aluevaraukset täsmentyvät yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Vaihemaakuntakaavassa ei osoiteta mahdollisten tuulivoimaloiden lukumäärää eikä niiden sijaintipaikkoja.

Tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia on havainnollistettu muun muassa kuvasovittein sekä näkyvyysanalyysien ja pallopanoraamakuvausten avulla. Vaihemaakuntakaavaan liittyvien selvitysten mukaan Pahamäen alueelle voidaan teoreettisen laskelman mukaan sijoittaa 11 tuulivoimalaa ja Peittoon alueelle 12 tuulivoimalaa. Pahamäen ja Peittoon alueet sijaitsevat noin seitsemän kilometrin etäisyydellä toisistaan. Ahlaisten valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on laaja kokonaisuus. Toteutuessaan näiden suhteellisten pienten tuulivoimaloiden alueiden yhteisvaikutukset eivät ole merkittäviä. Yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä tehdään muun muassa maisemaselvitykset ja arvioidaan tuulivoimaloiden alueen vaikutuksia voimaloiden tarkemman sijoittelun pohjalta. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on lisäksi otettava huomioon vaihemaakuntakaavan tuulivoimaloiden aluetta koskevaan merkintään liittyvä suunnittelumääräys, jonka mukaan alueen suunnittelussa on muun muassa otettava huomioon rakentamisen vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön, sekä pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia.

Maakuntakaavan yleispiirteisyyden vuoksi kaavassa ei ole ratkaistu alueelle mahdollisesti sijoittuvien tuulivoimaloiden lukumäärää, sijaintia, korkeutta tai muita ominaisuuksia. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa selvitetään riittävä etäisyys asutukseen ja tehdään melu- ja varjostusmallinnukset sekä arvioidaan tuulivoimaloiden alueen vaikutuksia voimaloiden tarkemman sijoittelun pohjalta. Näin ollen vaihemaakuntakaavan laadinnassa ei myöskään ole ollut mahdollista eikä tarpeen selvittää kaavassa osoitetun tuulivoima-alueen meluvaikutuksia. Vaihemaakuntakaavasta ei tältä osin voida katsoa aiheutuvan lähialueen asukkaille ja maanomistajille kohtuutonta haittaa, eikä kyseessä ole maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n vastainen menettely.

Satakunnan alueelta on tehty isojen lintujen muuttoreittiselvitys ja suurien lintulajien kerääntymisalueselvitys. Lisäksi on hyödynnetty Satakunnan alueella tehtyjä hankekohtaisia linnustoselvityksiä. Kaavaselostuksen erillisliitteessä A on arvioitu kaavaratkaisun vaikutuksia lintujen muuttoon ja pesimälinnustoon Satakunnan alueella ja laajemmalla Selkämeren rannikkovyöhykkeellä sekä linnustoon kohdistuvia yhteis- ja kokonaisvaikutuksia. Arvioinnin johtopäätöksissä todetaan muun muassa, että Satakunnan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien rajavyöhykettä lukuun ottamatta Satakunnan alueelle tehdyissä selvityksissä ei rannikkovyöhykkeellä nouse esille sellaisia linnustoon kohdistuvia yhteisvaikutuksia, joilla voitaisiin arvioida olevan merkittäviä kielteisiä vaikutuksia muutto- tai pesimälinnustolle. Vaihemaakuntakaavaselostuksen Pahamäen alueen vaikutusten arvioinnissa on todettu, ettei alueella tai sen lähettyvillä ole havaittu merikotkan käytössä olevia pesiä. Pahamäen tuulivoima-alueen kuvauksessa ja aluet­ta koskevassa vaikutusten arvioinnissa ei ole todettu, että alueella esiintyisi lepakoiden kannalta arvokkaita alueita.

Satakuntaliiton maakuntahallitus on antanut lausunnon, jossa se on yhtynyt ympäristöministeriön lausuntoon.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselityksen.

D ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus ei tutki D:n ja hänen asiakumppaniensa valitusta.

Korkein hallinto-oikeus ei tutki myöskään A:n ja hänen asiakumppaniensa korkeimmassa hallinto-oikeudessa esittämiä uusia valitusperusteita, jotka koskevat Natura 2000 -verkostoon kuuluville alueille aiheutuvien vaikutusten selvittämistä.

Korkein hallinto-oikeus on muutoin tutkinut asian A:n ja hänen asiakumppaniensa valituksesta.

2. A:n ja hänen asiakumppaniensa valitus hylätään. Ympäristöministeriön päätöksen lopputulosta ei muuteta.

3. A:n ja hänen asiakumppaniensa oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

4. Lausuminen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Perustelut

1. Tutkimatta jättäminen

D:n ja hänen asiakumppaniensa valitus

D ja hänen asiakumppaninsa eivät ole valittaneet Satakuntaliiton maakuntavaltuuston päätöksestä ympäristöministeriölle. Mainituilla tahoilla ei tämän vuoksi ole oikeutta tehdä valitusta ympäristöministeriön päätöksestä korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Tämän vuoksi valitus on heidän tekemänään jätettävä tutkimatta.

A:n ja hänen asiakumppaniensa uudet valitusperusteet

Kun otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 188 §:n 3 momentti ja kuntalain 90 §:n 3 momentti, A ja hänen asiakumppaninsa eivät voi jatkovalituksessaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle vaatia maakuntakaavaa kumottavaksi muilla perusteilla kuin ympäristöministeriölle tekemässään valituksessa. Heidän valituksensa on näin ollen jätettävä tutkimatta siltä osin kuin siinä on vaadittu maakuntakaavan kumoamista vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyillä uusilla perusteilla.

2. A:n ja hänen asiakumppaniensa valitus

Sovellettavat oikeusohjeet

Vaikutusten selvittäminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n (202/2005) mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan lain 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset:

1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön;

2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;

3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin;

4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; sekä

5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Maankäyttö- ja rakennuslain 4 §:n 4 momentin mukaan valtioneuvosto voi hyväksyä alueiden käyttöä ja aluerakennetta koskevia valtakunnallisia tavoitteita.

Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 2 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista.

Valtioneuvosto on 30.11.2000 tekemällään päätöksellä hyväksynyt maan­käyttö- ja rakennuslain 4 §:n 4 momentissa tarkoitetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet.

Valtioneuvosto on 13.11.2008 antamallaan päätöksellä tarkistanut valtioneuvoston 30.11.2000 tekemää päätöstä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista lukujen 4.2–4.7 sekä 8 ja 9 osalta.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan 4.4 (Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat) yleistavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta.

Kohdan 4.4 erityistavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan 4.5 (Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto) yleistavoitteiden mukaan alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia.

Kohdan 4.5 erityistavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.

Maakuntakaavan sisältö ja esitystapa

Maankäyttö- ja rakennuslain 4 §:n 3 momentin mukaan maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella.

Maankäyttö- ja rakennuslain 25 §:n 4 momentin mukaan maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 27 §:n 1 momentin mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Pykälän 2 momentin mukaan maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain.

Maankäyttö- ja rakennuslain 29 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Pykälän 2 momentin mukaan maakuntakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 10 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaavan selostuksessa esitetään:

1) selvitys alueen oloista, ympäristöominaisuuksista ja niissä tapahtuneista muutoksista sekä muut kaavan vaikutusten selvittämisen ja arvioimisen kannalta keskeiset tiedot kaavoitettavasta alueesta;

2) suunnittelun lähtökohdat, tavoitteet ja esillä olleet vaihtoehdot;

3) yhteenveto kaavan vaikutusten arvioimiseksi suoritetuista selvityksistä;

4) kaavan vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon, maisemaan, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, talouteen, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin sekä muut kaavan merkittävät vaikutukset;

5) selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntasuunnitelmaan ja alueellisiin kehittämisohjelmiin, voimassa olevaan maakuntakaavaan ja kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoitukseen sekä kuntien suunnitteluun;

6) suunnittelun vaiheet osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyineen sekä yhteenveto kaavoituksen eri vaiheissa esitetyistä mielipiteistä;

7) valitun kaavaratkaisun keskeinen sisältö ja perusteet sekä selvitys siitä, miten vaikutusselvitysten tulokset ja eri mielipiteet on otettu huomioon;

8) kaavan toteutuksen ajoitus ja seuranta; sekä

9) tarpeen mukaan kaavan toteutusta ohjaavia suunnitelmia.

Pykälän 2 momentin (348/2005) mukaan sen 1 momentissa tarkoitetut seikat on kaavaselostuksessa esitettävä sillä tavalla ja siinä laajuudessa kuin kaavan tarkoitus edellyttää ja niin, että luodaan edellytykset vuorovaikutuksen toteutumiselle kaavan valmistelussa. Kaavaselostukseen on liitettävä yhteenveto kaavan keskeisestä sisällöstä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 30 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan maakuntakaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa (maakuntakaavamääräykset).

Maakuntakaavan sisältövaatimukset

Maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaa­vaa laadittaessa on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon siten kuin siitä lain 24 §:n 2 momentissa säädetään. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaan yhteen sovitettava maakuntakaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa.

Pykälän 3 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota:

1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen;

2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen;

3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin;

4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön;

5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin;

6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä

7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen.

Pykälän 4 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat.

Pykälän 5 momentin mukaan edellä mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää.

Maakuntakaavan oikeusvaikutukset

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

Pykälän 2 momentin mukaan viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaava ei pykälän 3 momentin mukaan ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta.

Maakuntakaavan hyväksyminen ja vahvistaminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 31 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaavan hyväksyy maakunnan liiton ylin päättävä toimielin. Hyväksytty maakuntakaava saatetaan asianomaisen ministeriön vahvistettavaksi. Asianomaisen ministeriön tulee pykälän 2 momentin mukaan hankkia maakuntakaavasta niiden muiden ministeriöiden lausunnot, joita asia koskee. Asianomaisen ministeriön on 3 momentin mukaan jätettävä kaava kokonaan tai osittain vahvistamatta, jos kaava ei täytä sille 28 §:ssä asetettuja sisältövaatimuksia tai jos päätös muutoin on lainvastainen. Muussa tapauksessa päätös on vahvistettava.

Tuulivoimaloiden alueita koskeva vaikutusten arviointi

Kaavaselostuksen mukaan vaihemaakuntakaavassa määritellään maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet sekä niihin liittyvä energiahuolto. Maakunnallisesti merkittäviksi on luokiteltu 8–9 tuulivoimayksikön alueet, joilla on valtakunnallista, ylimaakunnallista, maakunnallista seudullista tai ylikunnallista merkitystä. Maakunnallinen merkitys riippuu kaavaselostuksen mukaan myös alueen herkkyystekijöistä kuten rannikon läheisyydestä, kulttuuriympäristöstä, maisemasta, luontoarvoista, linnustosta ja asutuksen läheisyydestä.

Vaihemaakuntakaavan kaavaselostuksen liitteenä on vaikutusten arviointia koskeva selvitys. Selvityksestä ilmenee, että vaihemaakuntakaavan laadinnan aikana on kehitetty erilaisia havainnollistamistapoja tuulivoimatuotannon alueiden rakentamisen maisemavaikutusten hahmotettavuuden lisäämiseksi ja arvioinnin avuksi. Havainnollistamismenetelmiä on kuvattu kaavaselostuksessa sekä kaavaselostuksen erillisliitteenä olevassa havainnollistamisprojektin raportissa. Uusina havainnollistamismenetelminä on käytetty 3D-mallinnusta sekä pallopanoraamakuvaukseen sovellettuja liikkuvia kuvasovitteita.

Edellä mainitun selvityksen mukaan vaihemaakuntakaavassa on lähtökohtaisesti huomioitu voimassa olevassa maakuntakaavassa vahvistetut maisemaltaan, kulttuurihistorialtaan ja luonnonarvoiltaan arvokkaat alueet ja kohteet jo esiselvitysvaiheessa. Maisemaltaan herkille alueille on vaihekaavan suunnitteluvaiheessa valittu suojaetäisyydeksi vähintään yhden kilometrin vyöhyke valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.

Selvityksessä todetaan edelleen, että Satakunnan maisemarakenne on hyvin erilainen maakunnan eri osissa, joihin maakunnallisesti merkittäviä tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita on kaavaehdotuksessa esitetty. Maisemarakenteen topografia ja peitteisyys sekä tiheään asuttujen taajamien sijainti on otettu huomioon katveanalyysissä, jolla on määritetty tuulivoimatuotannon alueiden näkyvyyttä suhteessa ympäröiviin alueisiin. Alueiden näkyvyyttä on arvioitu vyöhykkeittäin 3, 6 ja 10 kilometrin etäisyydelle teoreettisesti määriteltyjen voimaloiden (korkeus, määrä ja väljyys) sijoitusesimerkeistä. Selvityksen mukaan Satakunnassa on runsaasti alueita, joilla on valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvioituna rikas kulttuuriympäristöhistoria. Tästä syystä lähes kaikkien alueiden läheisyydessä on 1–3 kilometrin etäisyydellä satakuntalainen kulttuurimaisema kylämiljöineen. Yleisenä johtopäätöksenä selvityksessä on todettu, että tuulivoimaloiden alueiden vaikutukset maisemaan 0–3 kilometrin vyöhykkeellä ovat merkittävimmillään. Vyöhykkeellä korostuu alueen rakennetun ympäristön tiiviyden, topografian ja metsän peitteisyyden merkitys.

Vaihemaakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet

Vaihemaakuntakaavassa on osoitettu merkinnällä tuulivoimaloiden alue (tv1) maa-alueita, jotka soveltuvat tuulivoimatuotannon alueiksi. Merkintään sisältyy maankäyttö- ja rakennuslain 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus.

Merkintään (tv1) liittyvän suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset asutukseen, loma-asutukseen, maisemaan, kulttuuriperintöön ja luontoon sekä pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia. Lisäksi tulee ottaa huomioon lentoliikenteen aiheuttamat rajoitteet suunniteltujen alueiden soveltuvuuteen tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi. Aluetta suunniteltaessa tulee turvata puolustusvoimien toimintaedellytykset sekä ottaa erityisesti huomioon puolustusvoimien toiminnasta, kuten tutkajärjestelmistä ja radioyhteyksien turvaamisesta johtuvat rajoitteet.

Vaihemaakuntakaavan yleiset suunnittelumääräykset kuuluvat seuraavasti:

"Tuulivoimatuotannon alueita tai yksittäisiä tuulivoimaloita suunnitellessa tulee huolehtia riittävästä etäisyydestä ensisijaisesti maakuntakaavassa osoitettuihin, kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeisiin alueisiin, kansainvälisesti ja valtakunnallisesti arvokkaisiin lintualueisiin, luonnonsuojelualueisiin ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeisiin alueisiin, virkistysalueisiin sekä melutasoltaan hiljaisiin alueisiin.

Tuulivoimatuotannon alueiden tai yksittäisten tuulivoimaloiden suunnittelussa tulee varmistaa riittävät melu-, valo- ja välkevaikutusten etäisyydet vakituiseen ja loma-asutukseen.

Tuulivoimatuotannon alueita tai yksittäisiä tuulivoimaloita suunniteltaessa on otettava huomioon eri hankkeiden yhteisvaikutukset erityisesti maisemaan ja linnustoon sekä ehkäistävä merkittävien haitallisten vaikutusten syntyminen. Suunnittelussa erityistä huomiota tulee kiinnittää tuulivoimatuotannon linnustoon kohdistuviin yhteisvaikutuksiin Selkämeren rannikkovyöhykkeellä, lähinnä valtatien 8 länsipuolella."

Vaihemaakuntakaavassa on osoitettu yhteensä 17 tuulivoimatuotannon aluetta. Alueista seitsemän sijoittuu rannikkovyöhykkeelle, kuusi Pohjois-Satakunnan alueelle ja neljä muualle Satakuntaan.

Ympäristöministeriö on valituksenalaisella päätöksellään vahvistanut vaihemaakuntakaavan kaikkien siinä osoitettujen tuulivoimatuotannon alueiden osalta.

Pahamäen tuulivoimaloiden alue ja sitä koskeva maisemaselvitys

Yksi vaihemaakuntakaavassa osoitetuista tuulivoimatuotannon alueista (tv1) sijaitsee Pahamäen alueella noin 30 kilometrin päässä Porin keskustasta pohjoiseen. Kaava-asiakirjoissa olevan teoreettisen voimala-alueen rakennekuvauksen mukaan Pahamäen alueelle on suunniteltu sijoittaa 11 tuulivoimalaa noin neljän neliökilometrin alueelle. Yhden voimalayksikön teho olisi 3 MW ja kokonaiskorkeus 175 metriä.

Kaava-asiakirjojen mukaan Pahamäen alue on rakentamatonta suo- ja metsätalousmaata. Alue sijoittuu soveltuvuusarvioinnin perusteella erilleen muusta suunnitellusta yhdyskuntarakenteesta. Lähiseudulla on runsaasti vapaa-ajan asutusta.

Pahamäen alueen eteläpuolella noin 2–3 kilometrin päässä sijaitsee valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Ahlainen. Alueen pinta-ala on 7 700 hehtaaria. Maisema-aluetyöryhmän mietinnön (Mietintö 66/1992 II ympäristöministeriö) mukaan Ahlaisten kulttuurimaisema edustaa Satakunnan rannikkoseudulle tyypillistä pienipiirteistä ja vaihtelevaa viljely- ja kylämaisemaa. Ahlaisten kirkonkylä on yksi Satakunnan parhaiten säilyneistä kylistä. Maisemalle on tunnusomaista mäkien, harjanteiden ja näiden välisten peltotilkkujen pienipiirteinen mosaiikki. Kulttuurimaiseman kohokohta on ehyenä säilynyt Ahlaisten kirkonkylä harjun lakea seurailevan tien varressa. Harjulta avautuu kauniita näkymiä yli viljelysten, erityisesti eteläpuolen jokilaaksoon, ja korkeimmalle kohdalle rakennettu kirkko näkyy kauas eri suuntiin. Maisemaa elävöittävät maaston muotoja myötäilevät tiet, yksittäiset kauniit pihapiirit ja rakennukset sekä komeat puut.

Ahlaisten arvokkaan maisema-aluerajauksen sisällä sijaitsee valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin lukeutuva Ahlaisten kirkonkylä (VNp 22.12.2009 Valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä, RKY 2009). Ahlaisten kirkonkylä on sitä koskevan kuvauksen mukaan yksi parhaiten vanhan rakenteensa säilyttäneitä ja hoidettuja kirkonkyliä maassa. Jokivarren harjanteella ja lähellä merenrantaa sijaitsevan Ahlaisten kirkonkylän muodostavan Ala- ja Ylikylän asutus on keskittynyt raitin varrelle.

Pahamäen alueen eteläpuolella sijaitsee myös Lampinkosken maakunnallisesti merkittävä kulttuurimaisema-alue.

Kaavaselostuksen mukaan Pahamäen alueen näkyvyyssektorit kattavat lähimmällä kolmen kilometrin vyöhykkeellä pinta-alasta noin 16 prosenttia. Vyöhykkeen 3–6 kilometriä pinta-alasta näkyvyys on yhdeksän prosenttia.

Kaavaselostuksessa todetaan Pahamäen alueeseen liittyen lisäksi muun ohella, että noin 2–3 kilometrin päässä alueen rajasta sijaitsee Ahlaisten kirkonkylän valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, josta tarkasteltuna alueen tuulivoimalarakenteet vaikuttavat paikoitellen maisemaan merkittävästi. Kylänraitille tuulivoimaloiden alueet näkyvät heikoimmin koska raitin varren rakennukset ja puusto peittävät näkyväisyyden. Rakennetun vyöhykkeen takaa avautuville avoimille peltoaukeille tuulivoimaloiden alueet sen sijaan näkyvät 3–4 kilometrin etäisyydeltä. Samoin myös noin kahden kilometrin päässä eteläpuolella sijaitsevalla maakunnallisesti merkittävän Lampinkosken kulttuurimaisema-alueella tuulivoimalat muuttavat totuttua maaseutumaisemaa merkittävästi.

Kaavaselostuksen mukaan Pahamäen alueen rakentaminen vaikuttaa näkymään lähialueiden maisemassa. Ahlaisista Merikarvialle kulkevalle tielle alue näkyy paikoitellen. Näkyvyysanalyysin perusteella alue näkyy vähäiseltä osalta eikä yhtenäistä jatkumoa synny, johtuen alueen topografiasta ja peitteisyydestä. Laajoja avonaisia maisematiloja ei 6 kilometrin säteellä ole. Sen sijaan tuulivoimaloiden rakentaminen muuttaa alle 3 kilometrin etäisyydellä sijaitsevien Kivijärven, Uksjärven ja Lampinjärven ranta-alueiden maisemia merkittävästi. Maisemavaikutus mereltä sisämaahan tarkastellessa ei korostu, koska etäisyys merelle on noin 8 kilometriä.

Korkein hallinto-oikeus on lisäksi tutustunut Pahamäen aluetta koskevaan havainnollistamismateriaaliin, jota on täydennetty ehdotusvaiheessa 2.

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Selvitysten mukaan Ahlaisten valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen arvokkain osa on aluerajauksen keskellä sijaitseva Ahlaisten kirkonkylä, joka muodostaa myös valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön. Muilta osin alueen maisemakuvan on todettu olevan mosaiikkimaista ja sen tunnusomaisia piirteitä ovat mäet, harjanteet ja näiden väliset peltotilkut. Koska alueella ei ole laajoja avonaisia maisematiloja, Pahamäen tuulivoimaloiden rakenteet tulisivat näkymään vain paikoitellen maisema-alueen maisemakuvassa.

Valmisteluaineistoon sisältyvän havainnollistamismateriaalin perusteella voidaan arvioida, että Pahamäen tuulivoimaloiden maisemavaikutukset tulisivat kohdistumaan lähinnä Ahlaisten kylään ja maisemavaikutukset olisivat muilla alueilla niiden vaihtelevasta maisemakuvasta johtuen varsin vähäiset. Myös Ahlaisten kylän alueella vaikutukset vaihtelevat ja ovat asiakirja-aineiston perusteella vähäisimmillään kylänraitin varrella, jossa rakennukset ja puusto estävät ainakin osittain tuulivoimaloiden näkyvyyden. Ahlaisten kirkon seudulta voimaloiden vaikutus maisemakuvaan on suurimmillaan. Niiden näkyvyyttä vähentää kuitenkin välissä oleva puusto ja noin neljän kilometrin etäisyys voimala-alueeseen, joten tuulivoimaloiden ei voida todeta tässäkään kohden hallitsevan maisemaa.

Edellä mainituilla perusteilla ja kun myös otetaan huomioon maakuntakaavan yleispiirteisyys maankäytön suunnitelmana, tuulivoimaloiden alueita koskeva suunnittelumääräys sekä puheena olevan valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen laajuus, Pahamäen tuulivoimaloiden aluevarauksen toteuttamisen vaikutukset tähän maisema-alueeseen ja sen keskellä olevaan valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön eivät tulisi kokonaisuutena arvioiden olemaan merkittäviä. Vaihemaakuntakaavassa on siten varmistettu valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen säilyminen. Kaavaa laadittaessa on myös maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:n 3 momentin mukaisesti kiinnitetty huomiota maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen.

Selvyyden vuoksi korkein hallinto-oikeus myös toteaa, että nyt kysymyksessä olevan asian yhteydessä ei ole otettu kantaa mahdollisesti vireillä olevaan yleiskaavahankkeeseen.

Kun muutoin otetaan huomioon ympäristöministeriön päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet, maankäyttö- ja rakennuslain 31 § ja 188 §:n 3 momentti sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, ympäristöministeriön päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

3. Oikeudenkäyntikulut

Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ja hänen asiakumppaneilleen ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Samalla perusteella ympäristöministeriön on tullut hylätä A:n ja asiakumppaniensa oikeudenkäyntikulujen korvaamista ympäristöministeriössä koskeva vaatimus.

4. Täytäntöönpanon kieltämistä koskeva vaatimus

Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei A:n ja asiakumppanien täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Elina Lampi-Fagerholm. Asian esittelijä Tuula Pääkkönen.

 
Julkaistu 6.5.2016