KHO:2013:160
Hankintalaissa tarkoitettua toissijaista palveluhankintaa (yhteysalusliikenteen hoito ja sen ohessa tuotettavat öljyntorjuntapalvelut) koskeneessa tarjouspyynnössä oli ilmoitettu, että tarjoukset vertaillaan kahdessa vaiheessa. Tarjouspyynnön mukaan ensimmäisessä vaiheessa tarjoukset pisteytetään ennalta ilmoitetuin painoarvoin palvelun suorittamiseen osallistuvan henkilöstön osaamiseen, kalustoon ja muutoin toiminnan järjestämiseen liittyvien laadullisten arviointikohteiden perusteella. Toisessa vaiheessa suoritettavaan hintavertailuun pääsemiseksi tarjouksen tulee saada tietyt vähimmäispisteet sekä kustakin arviointikohteesta erikseen että kaikista arviointikohteista yhteensä. Hintavertailuun pääsevistä tarjouksista oli ilmoitettu valittavan vertailuhinnaltaan halvin tarjous.
Markkinaoikeus oli kumonnut hankintapäätöksen. Markkinaoikeus oli katsonut muun ohella, että hankintayksikkö ei ollut tehnyt riittävästi eroa hankintamenettelyn eri vaiheiden välille eikä ottanut huomioon, että tarjouksen valintaperusteeksi oli ilmoitettu kokonaistaloudellinen edullisuus. Markkinaoikeus oli viitannut muun ohella hankintalain esitöissä selostettuihin hankintadirektiivistä johtuviin EU-hankintoja koskeviin vaatimuksiin.
Korkein hallinto-oikeus kumosi markkinaoikeuden päätöksen. Korkein hallinto-oikeus otti asiaa arvioidessaan huomioon muun ohella, että tarjousten vertailuperusteet oli ennalta ilmoitettu eivätkä ne olleet markkinaoikeuden toteamin tavoin tarjoajien soveltuvuutta koskevien vaatimusten kanssa päällekkäisiä. Lisäksi otettiin huomioon, että hankintalaissa oli nimenomaisesti tarkoitettu mahdollistaa tarjoajien ja tarjousten valinnassa hankintadirektiivissä säädettyä joustavampi menettely, kun kysymys oli hankinnasta, johon direktiivin säännöksiä ei tältä osin sovellettu.
Laki julkisista hankinnoista 2 § 1 momentti, 69 §, 71 § ja 72 §
Päätös, josta valitetaan
Markkinaoikeus 15.9.2011 nrot 408–409/11
I ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt tarjouksia yhteysalusliikenteen hoidosta sekä yhteysalusliikennepalvelun ohella tuotettavista öljyntorjuntapalveluista Hiittisten reittialueella vuosina 2013–2022. Hankinnasta on 18.8.2010 julkaistu avointa menettelyä koskeva hankintailmoitus.
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on päätöksellään 17.12.2010 (1079/2010/VAR/7) valinnut Kuljetus-Savolainen Oy:n tarjouksen.
II VALITUKSET MARKKINAOIKEUDELLE
Rosita Oy on markkinaoikeudelle tekemässään valituksessa vaatinut muun ohella, että Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös 17.12.2010 kumotaan.
Rosita Oy on perusteluina vaatimuksilleen esittänyt muun ohella, että tarjouspyynnössä ilmoitetut tarjousten vertailuperusteet ovat julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisia. Perusteet ovat yleisiä ja yksilöimättömiä, niiden keskinäistä painotusta ei ollut ilmoitettu eikä hankintayksikön soveltaman vertailumenetelmän perusteella ollut mahdollista selvittää, vastaavatko tarjousten piste-erot tarjousten välisiä hintaeroja. Lisäksi tarjous on valittu pelkän hinnan perusteella, vaikka valintaperusteeksi on ilmoitettu kokonaistaloudellinen edullisuus.
Kuljetus-Savolainen Oy:n tarjous olisi tullut hylätä tarjouspyynnön vastaisena, koska yhtiön tarjoamalla aluksella ei ole mahdollista suorittaa vaadittuja öljyntorjuntatehtäviä. Hankintapäätös on myös ollut puutteellisesti perusteltu, koska siitä ei ilmene, mihin tarjouksista ilmeneviin konkreettisiin seikkoihin annetut pisteet ovat perustuneet.
Arctia Saaristovarustamo Oy on markkinaoikeudelle tekemässään valituksessa vaatinut muun ohella, että Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös 17.12.2010 kumotaan.
Arctia Saaristovarustamo Oy on perusteluina vaatimuksilleen esittänyt muun ohella, että hankintapäätös on ollut puutteellisesti perusteltu, koska siitä ei ilmene, mihin tarjouksista ilmeneviin konkreettisiin seikkoihin annetut pisteet ovat perustuneet. Päätöksessä ei ole myöskään mainittu kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteita eikä siitä ilmene, miten tarjoukset ovat kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailussa sijoittuneet.
III MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU
Markkinaoikeus on valituksenalaisella päätöksellään kumonnut Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksen 17.12.2010 ja kieltänyt sen täytäntöönpanon 300 000 euron sakon uhalla. Markkinaoikeus on hylännyt hankintayksikön oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen ja velvoittanut sen korvaamaan Rosita Oy:n oikeudenkäyntikulut 4 000 eurolla korkoineen ja Arctia Saaristovarustamo Oy:n oikeudenkäyntikulut 1 690 eurolla korkoineen.
Markkinaoikeus on lausunut ratkaisunsa perusteluina, siltä osin kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kysymys, seuraavaa:
Sovellettavat säännökset
Kysymyksessä olevan palveluhankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo ylittää julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 16 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisen palveluhankintojen EU-kynnysarvon.
Asiassa esitetyn selvityksen mukaan kysymyksessä oleva palvelu kuuluu kuitenkin hankintalain liitteen B toissijaisten palveluhankintojen ryhmään 19 vesikuljetuspalvelut. Hankintalain 21 §:n 2 momentin mukaan kysymyksessä oleviin toissijaisiin palveluhankintoihin tulevat sovellettaviksi hankintalain I ja IV osan säännösten lisäksi lain III osan kansallisia menettelyjä koskevat säännökset hankintalain 21 §:n 2 ja 3 momentissa esitetyin täsmennyksin.
(---)
Hankintamenettely
Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Sovellettavat oikeusohjeet
Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin nojalla tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hankinnan kohde noudattaen soveltuvin osin, mitä teknisistä eritelmistä 44 ja 45 §:ssä säädetään, ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan on tätä varten toimitettava, sekä tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys.
Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.
Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjoajat on rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä valittava sekä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista 52–59 §:ssä säädetään.
Hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp, s. 116) mukaan tarjoajan soveltuvuuden arviointi ja poissulkeminen tarjouskilpailusta tulee tehdä tarjousmenettelyn erillisenä vaiheena ennen tarjousten vertailua.
Tarjouksen valinnasta säädetään hankintalain 72 §:ssä. Mainitun pykälän 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee pykälän mukaan liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Palveluhankinnoissa tai rakennusurakoissa, joissa palvelun tarjoamisesta tai rakennustyöstä vastaavien henkilöiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on erityinen merkitys, vertailuperusteina voidaan käyttää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa. Pykälän 2 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta myös arvioinnissa käytettävät vertailuperusteet on ilmoitettava tärkeysjärjestyksessä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Vertailuperusteiden asettamisessa voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä 62 §:ssä säädetään.
Hankintalain esitöissä lain 72 §:n kohdalla on lisäksi todettu (HE 50/2006 vp, s. 116), että käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta, hankintayksikön tulisi noudattaa ennalta ilmoitettuja vertailuperusteita. Hankintayksikkö voi harkita kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa käytettävät vertailuperusteet, joiden tulee kuitenkin liittyä hankinnan kohteeseen ja on oltava objektiivisia sekä taloudellisesti merkityksellisiä. Vastaavasti kuin EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa, ehdokkaiden tai tarjoajien soveltuvuuteen liittyviä tekijöitä ei tulisi käyttää tarjousten arvioinnissa.
Tarjouspyyntö
Kysymyksessä olevalla tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia yhteysalusliikennepalvelusta ja sen ohella tuotettavista öljyntorjuntapalveluista Hiittisten reittialueelle. Yhteysalusliikennepalvelun tuotekuvausta koskevassa liitteessä on ilmoitettu, että yhteysalusliikennepalvelu muodostuu liikennöinnistä ja asiantuntijapalveluista sekä näiden ohella tuotettavasta öljyntorjuntapalvelusta, joka muodostuu öljyntorjuntavalmiuden ylläpidosta sekä öljyntorjuntatehtävien suorittamisesta viranomaisten pyynnöstä.
Tarjouspyynnön liitteessä "Yhteysalusliikennepalvelun tuotekuvaus" on esitetty aluksen matkustajakapasiteetille, lastikannelle, yleisille teknisille ominaisuuksille ja öljyntorjuntalaitteistolle asetetut vaatimukset. Asiakirjassa on myös esitetty yleisellä tasolla yhteysalusliikennepalvelun toimivuusvaatimukset sekä liikennöintiin liittyvät sisältövaatimukset kuljetukselle, kuljetuskaluston ja laitteiden hoidolle ja ylläpidolle, rantojen hoidolle ja ylläpidolle, öljyntorjunnalle ja asiantuntijapalveluiden sisällölle.
Hankintailmoituksessa on ilmoitettu sopimuksentekoperusteeksi "taloudellisesti edullisin tarjous, kun otetaan huomioon eritelmissä tai tarjouspyynnössä taikka neuvottelukutsussa esitetyt perusteet".
Tarjouspyynnön tarjousten käsittelyä koskevassa kohdassa on ilmoitettu, että yhteysalusliikennepalvelusopimukset ratkaistaan kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella. Tarjousten laadullinen arviointi on ilmoitettu tehtävän tarjoajan toimittaman alustavan toiminta- ja laatusuunnitelman perusteella. Tarjouspyynnön liitteenä on ollut lauttaliikennepalvelun pisteytystaulukko, jossa arviointikohteiksi on ilmoitettu:
– sopimuksen toteuttamiseen osallistuvan henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen sekä tiedonkulusta huolehtiminen 10 prosentin painoarvolla
– toiminnan kuvaus sekä käytettävä kalusto (ikärakenne/investoinnit) 25 prosentin painoarvolla
– ali- ja materiaalihankintojen käytön periaatteet 5 prosentin painoarvolla
– tavoitettavissa oloon liittyvät suunnitelmat sekä toimenpiteiden – käynnistäminen ja tiedonkulku 20 prosentin painoarvolla
– toiminnan laadunvarmistus ja dokumentointi 15 prosentin painoarvolla
– työturvallisuus 5 prosentin painoarvolla
– ympäristöön liittyvien asioiden huomiointi 5 prosentin painoarvolla ja
– matkustajien huomiointi ja palvelu 15 prosentin painoarvolla.
Tarjouspyynnön kohdassa 4 "Tarjouksen tekeminen" on ilmoitettu, että tarjoajien tulee laatia tarjousvaiheen toiminta- ja laatusuunnitelma noudattaen tarjouspyyntöasiakirjan "Yhteysalusliikennepalvelun toiminta- ja laatusuunnitelman sisältö 2010" -ohjeistusta. Mainitun ohjeistuksen kohdassa 0 "Yleistä" on todettu, että asiakirjassa on esitetty yhteysalusliikennepalvelun tuottajan toiminta- ja laatusuunnitelman sisältöä koskevat vähimmäisvaatimukset sekä tarjousvaiheen että tarjousvaiheen suunnitelmaa täydentävän yksityiskohtaisen suunnitelman osalta. Edelleen ohjeistuksessa on ilmoitettu, että tarjousvaiheen toiminta- ja laatusuunnitelma arvostellaan vertailuhinnan laskemista varten tarjouspyyntökirjeessä kuvatulla tavalla. Ohjeesta on käynyt ilmi, mitä kunkin vertailukohdan osalta on edellytetty kuvattavan vertailun suorittamiseksi.
Tarjouspyynnössä on tarjousten arvioinnin osalta ilmoitettu, että tarjoajien tarjousten laatuvertailun tekee alustavan toiminta- ja laatusuunnitelman perusteella asiantuntijoiden muodostama arviointiryhmä ja että jokaisen tarjoajan tiedot arvioidaan arviointikohde kerrallaan pisteillä nollasta kymmeneen (0–10). Pistemittakaava on asetettu siten, että yritys saa 5 pistettä, kun arvioija toteaa tarkastettavien yksityiskohtien vastaavan toiminnan toteuttamisen edellytyksiä. Esiintyneet puutteet alentavat pisteitä ja lisäarvoa tuovat yksityiskohdat lisäävät pisteitä.
Tarjouspyynnössä on laatuvertailun arvioinnin osalta edelleen ilmoitettu, että jokainen ryhmän jäsen arvioi itsenäisesti koko aineiston ja antaa pisteet kohteittain taulukkoon kokonaislukuna. Kaikista arviointikohteen henkilökohtaisista pisteistä lasketaan keskiarvo yhden desimaalin tarkkuudella. Jos tarjoaja saa jostakin arviointikohteesta lopputulokseksi alle 0,5 pistettä, on tilaajalla oikeus hylätä tarjous. Samoin, jos tarjoaja saa kohdasta "Toiminnan kuvaus ja käytettävä kalusto" tai kohdasta "Tavoitettavissa oloon liittyvät suunnitelmat sekä toimenpiteiden käynnistäminen ja tiedonkulku" alle 3,6 pistettä, on tilaajalla oikeus hylätä tarjous. Kun kaikki tarjousten arviointikohteet on pisteytetty, kerrotaan tarjouksen arviointikohteiden keskiarvopisteet painoarvokertoimella, jolloin saadaan tarjouksen laatupisteet kussakin arviointikohdassa. Laskemalla yhteen tarjouksen arviointikohtien laatupisteet saadaan tarjouksen kokonaislaatupisteet. Tarjouspyynnön mukaan laatuarvioinnilla varmistetaan, että tarjoajan laatusuunnitelma täyttää tilaajan vähimmäisvaatimukset. Tarjousvaiheen toiminta- ja laatusuunnitelman minimipistevaatimus on ollut 450 pistettä.
Tarjousten hintavertailun osalta tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että laatuarvioinnin hyväksytysti läpäisseiden tarjoajien hintatarjoukset avataan ja palveluntuottajan valintaperusteena on alin vertailuhinta. Vertailuhinta on ilmoitettu laskettavan siten, että palveluntuottajan tarjouslomakkeessaan antamaan palvelusopimuksen verottomaan kokonaishintaan lisätään palveluntuottajan tarjouslomakkeessaan antama liikenteessä pääsääntöisesti käytettävän aluksen veroton yksikkötuntihinta kerrottuna sopimusvuosien määrällä ja kerrottuna luvulla 220. Tarjouslomakkeessa on pyydetty ilmoittamaan arvonlisäverottomat palvelusopimuksen vuosihinnat vuosille 2013–2022, palvelusopimuksen kokonaishinta ajalle 2013–2022 sekä yksikköhinnat euroa/ajotunti. Yksikköhintaa on ilmoitettu noudatettavan, mikäli mahdollinen tilaajan palvelutasomuutos kasvattaa palveluntuottajan aluksen liikennöintiaikaa tai aluksella suoritetaan öljyntorjuntatehtäviä.
Tarjouspyynnön arvioiminen
Markkinaoikeus toteaa hankintamenettelyn olevan vaiheittaista siten, että hankintayksikön on ensin hankintalain 71 §:n mukaisesti tutkittava tarjoajien soveltuvuutta osallistua tarjouskilpailuun ja arvioitava, onko tarjoajalla tekniset, taloudelliset ja muut edellytykset hankinnan toteuttamiseksi. Tämän jälkeen hankintayksikön on arvioitava, vastaako palvelu tarjouspyynnössä esitettyjä vaatimuksia, ja suljettava tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaisesti. Vasta tämän jälkeen hankintayksikön on vertailtava tarjousten paremmuutta niiden tarjoajien tekemien tarjousten kesken, joita ei ole suljettu pois tarjouskilpailusta puuttuvan soveltuvuuden vuoksi tai tarjouspyynnön vastaisina.
Hankintalain mukainen hankintamenettelyn vaiheittaisuus on otettava huomioon jo tarjouspyynnössä, eikä tarjoajien soveltuvuuteen liittyviä seikkoja tule lähtökohtaisesti käyttää tarjousten vertailuperusteina. Myöskään tarjouksen hyväksymiselle asetettuja vähimmäisvaatimuksia ja niiden täyttymistä ei voida sellaisenaan käyttää tarjousten vertailuperusteina.
Hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjousten valinta- ja vertailuperusteiden asettamisessa ja soveltamisessa, mutta hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on minkäkinlaista merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Tarjousten valinta- ja vertailuperusteiden tulee mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi ja olla luonteeltaan syrjimättömiä.
Hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä tarjouksen valintaperusteeksi on ilmoitettu kokonaistaloudellinen edullisuus. Tällöin lähtökohtaisesti voidaan olettaa, että hankintayksikkö valitsee soveltuvuusedellytykset täyttävien tarjoajien tarjouspyynnön vaatimusten mukaisista tarjouksista sen tarjouksen, joka on tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitettujen kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden mukaan kokonaistaloudellisesti edullisin.
Tarjouspyynnön ja asiassa saadun selvityksen mukaan hankintayksikön laatuvertailua on käytetty sen selvittämiseksi, mitkä tarjouksista täyttävät riittävällä tavalla hankintayksikön palvelulle asettamat laatuvaatimukset päästäkseen tarjousten lopulliseen hintavertailuun, jonka perusteella tarjouksen valinta on tosiasiallisesti tehty. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön kuvatulla tavalla suorittama laatuvertailu on liittynyt tarjoajien soveltuvuuden sekä tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden arviointiin eikä sellaiseen laadullisten vertailuperusteiden perusteella tehtyyn tarjousten keskinäisen paremmuuden vertailuun, jonka avulla hankintayksikkö olisi voinut selvittää, mikä tarjous tulee sille kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi. Kun tarjouksista on tämän jälkeen valittu hinnaltaan halvin, hankintayksikkö ei ole ottanut hankintamenettelyssään riittävällä tavalla huomioon hankintalain edellyttämää hankintamenettelyn vaiheittaisuutta eikä sitä, että valintaperusteeksi on ilmoitettu kokonaistaloudellinen edullisuus.
Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole aluksen matkustajakapasiteetille, lastikannelle, yleisille teknisille ominaisuuksille ja öljyntorjuntalaitteistoille sekä reiteille ja vuoroväleille asetettuja vaatimuksia lukuun ottamatta esitetty muita konkreettisia vähimmäisvaatimuksia palvelun toteuttamiseksi. Tuotekuvauksessa esitetyt seikat ovat yllä mainittuja vaatimuksia lukuun ottamatta sisältäneet lähinnä kuvauksen hankinnan kohteesta yleisellä tasolla.
Vaikka laadullisiksi vertailuperusteiksi ilmoitetut arviointikohteet ovat sinänsä koskeneet sellaisia seikkoja, joiden perusteella olisi ollut mahdollista arvioida tarjousten keskinäistä paremmuutta ja kokonaistaloudellista edullisuutta, tarjouspyynnön yleisluontoisesti ja osittain päällekkäisesti esitettyjen tarjoajien soveltuvuusedellytysten, tarjouksen hyväksymiselle asetettujen vähimmäisvaatimusten ja laadullisten vertailuperusteiden perusteella tarjoajille on jäänyt epäselväksi, mitkä ovat olleet tarjoajan soveltuvuuden arviointiin liittyviä seikkoja, tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuudelle asetettuja ehdottomia vähimmäisvaatimuksia ja mitä seikkoja otetaan huomioon kunkin vertailuperusteen osalta laadun vertailussa ja pisteytyksessä. Näin ollen tarjoajat eivät ole voineet tarjouspyynnön perusteella tietää, mikä merkitys toiminta- ja laatusuunnitelmalla annettavalla selvityksellä on tarjoajien soveltuvuuden arvioimisessa, tarjousten ehdottomien vähimmäisvaatimusten täyttymisen arvioinnissa tai toisaalta tarjousten vertailussa.
Tarjouspyyntö ei edellä kuvatun virheellisyytensä vuoksi ole ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia tarjouksen valinnan perusteena käytettyä hintavertailua varten eikä se näin ollen ole turvannut tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä asemaa tarjouksen valintamenettelyssä.
Johtopäätös
Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti tarjouspyyntöä laatiessaan. Asiassa tulee siten harkittavaksi hankintalain 94 §:n 1 momentissa säädetyn seuraamuksen määrääminen.
Ottaen huomioon hankintamenettelyn virheellisyys ja jäljempänä seuraamuksen osalta lausuttu, asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.
Seuraamus
Hankintapäätöstä ei ole vielä pantu täytäntöön, joten se voidaan kumota ja sen täytäntöönpano kieltää. Hankintamenettelyn virheellisyyden luonne huomioon ottaen hankintayksikön virhettä ei ole mahdollista korjata muulla tavoin kuin että hankintayksikkö järjestää hankinnasta kokonaan uuden tarjouskilpailun, jossa otetaan huomioon edellä tässä päätöksessä mainitut seikat.
(---)
Oikeudenkäyntikulut
Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.
Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittajat joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan Rosita Oy:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä sekä Arctia Saaristovarustamo Oy:n määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Vastaavasti hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden jäsenet Nina Korjus, Pasi Yli-Ikkelä ja Saija Laitinen.
IV KÄSITTELY KORKEIMMASSA HALLINTO-OIKEUDESSA
Liikennevirasto, joka on ilmoittanut käyttävänsä asiassa valtion puhevaltaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen asemesta, on valituksessaan vaatinut, että markkinaoikeuden päätös kumotaan. Liikennevirasto on lisäksi vaatinut, että Rosita Oy ja Arctia Saaristovarustamo Oy velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 920 eurolla viivästyskorkoineen.
Liikennevirasto on perusteluina vaatimuksilleen uudistanut asiassa aiemmin esitetyn ja esittänyt lisäksi muun ohella seuraavaa:
Hankintamenettely on ollut vaiheittainen. Ensin on tutkittu tarjoajien soveltuvuus. Sitten on tutkittu tarjousten sisältö ja arvioitu, vastaako tarjottu palvelu tarjouspyynnössä esitettyjä vaatimuksia. Tämän jälkeen on siirrytty tarjousten vertailuvaiheeseen.
Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus. Tarjouspyynnön mukaan laadun arviointi on tehty tarjoajan toimittaman alustavan toiminta- ja laatusuunnitelman perusteella. Arviointikohteet, pisteytyksessä käytettävät painoarvot ja pisteytysperusteet on esitetty hankinta-asiakirjoissa. Tiettyjen pistemäärien alittamisen on ilmoitettu oikeuttavan tarjouksen hylkäämiseen. Tarjouspyynnön mukaisesti vain laatuarvioinnin hyväksytysti läpäisseiden tarjoajien hintatarjoukset on avattu, minkä jälkeen hinnaltaan halvin tarjous on valittu tarjouskilpailun voittajaksi.
Markkinaoikeus on virheellisesti katsonut, että laatuvertailu olisi liittynyt tarjoajien soveltuvuuden sekä tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden arviointiin eikä tarjousten paremmuuden vertailuun. Markkinaoikeus on niin ikään virheellisesti todennut, että tarjouspyynnön perusteella tarjoajille olisi jäänyt epäselväksi, mitkä ovat olleet tarjoajan soveltuvuuden arviointiin liittyviä seikkoja, mitkä ehdottomia vähimmäisvaatimuksia ja mitkä tarjousten vertailuperusteita.
Laatuvertailu ei ole liittynyt tarjoajien soveltuvuuden arvioimiseen. Soveltuvuutta koskeva arviointi on tehty ennen tarjousten vertailua ja eri perustein kuin tarjousten vertailu. Soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset on ilmoitettu etukäteen, ja ne ovat olleet selkeät.
Laatuvertailussa on ollut kysymys laadullisten vertailuperusteiden perusteella tehdystä tarjousten vertailusta, jonka avulla hankintayksikkö on voinut selvittää, mikä tarjous on kokonaistaloudellisesti edullisin. Toiminta- ja laatusuunnitelmaa koskevalla vähimmäispistemäärällä on määritetty kokonaislaadun vähimmäistaso. Suunnitelman mukaiset yksittäiset arviointikohteet eivät ole olleet vähimmäisvaatimuksia, vaan tietyn arviointikohteen osalta heikomman ominaisuuden on pisteytyksessä saattanut korvata toisen kohteen osalta paremmalla ominaisuudella.
Palvelujen ostamiseen sopii yleensä huonosti pelkkien vähimmäisvaatimusten käyttö yhdistettynä halvimpaan hintaan. Tämän vuoksi tarjouspyynnössä ja sen liitteissä ei ollut kovin monia konkreettisia vähimmäisvaatimuksia. Vähimmäisvaatimuksen kannalta on riittävää, että vaatimus täyttyy, mutta vertailuperusteiden soveltamisessa tarjouksen saama pistemäärä voi olla sitä parempi, mitä kattavammin tarjouksessa tiettyä osa-aluetta kuvataan.
Eri kriteerien muodollinen luokittelu ei ole hankintamenettelyn tehokkuuden ja toimivuuden kannalta tarkoituksenmukaista. Kriteerien käyttötarkoitusta ja luonnetta tulee tarkastella osana hankinnan kokonaisuutta. Merkitystä tulee antaa myös hankintayksikön tavoitteille, vaatimusten asettamisen tarkoitukselle ja hankinnan kohteelle. Soveltuvuusvaatimukset ja kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteet voivat vaihdella hankinnan kohteen mukaan. Pelkästään se, että toiminta- ja laatusuunnitelmalle on tarjouspyynnössä asetettu muutamia vähimmäisvaatimuksia, ei ole tehnyt koko suunnitelmasta vähimmäisvaatimusta. Laatu on voitu ottaa huomioon vain tiettyyn rajaan asti.
Arctia Saaristovarustamo Oy on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että valitus hylätään ja Liikennevirasto velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen. Yhtiö on vaatimustensa perusteluina viitannut muun ohella markkinaoikeuden päätöksen perusteluihin.
Rosita Oy on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että valitus hylätään ja Liikennevirasto velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen. Yhtiö on vaatimustensa perusteluina viitannut muun ohella markkinaoikeuden päätöksen perusteluihin.
Kuljetus-Savolainen Oy on selityksessään yhtynyt Liikenneviraston valituksessa esitettyyn. Yhtiö on vaatinut, että Rosita Oy ja Arctia Saaristovarustamo Oy velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäynti-, asianosais- ja muut kulut viivästyskorkoineen.
Kuljetus-Savolainen Oy on esittänyt perusteluina vaatimuksilleen muun ohella, että tarjouspyyntöasiakirjoissa oli selkeästi ja riittävällä tasolla esitetty vaatimukset varustamon laadulle ja toiminnalle, aluksen teknisille ominaisuuksille sekä reiteille ja niiden vuoroväleille. Kaikkien tarjouskilpailuun osallistuneiden alalla toimivien tahojen on täytynyt tiedostaa ne perusteet, joilla tarjousten vertailu ja hankintapäätös on tehty.
Liikennevirasto on antanut vastaselityksen.
Arctia Saaristovarustamo Oy on antanut lisäselityksen.
Rosita Oy on antanut lisäselityksen.
Liikennevirastolle on varattu tilaisuus antaa lisävastaselitys Arctia Saaristovarustamo Oy:n ja Rosita Oy:n lisäselitysten sekä Kuljetus-Savolainen Oy:n selityksen johdosta. Lisävastaselitystä ei ole annettu.
Arctia Saaristovarustamo Oy:lle on lähetetty tiedoksi Liikenneviraston vastaselitys sekä Rosita Oy:n selitys ja lisäselitys.
Rosita Oy:lle on lähetetty tiedoksi Liikenneviraston vastaselitys sekä Arctia Saaristovarustamo Oy:n selitys ja lisäselitys.
Kuljetus-Savolainen Oy:lle on lähetetty tiedoksi Liikenneviraston vastaselitys sekä Arctia Saaristovarustamo Oy:n ja Rosita Oy:n lisäselitykset.
Rosita Oy on antanut lisäselityksen. Lisäselitys on lähetetty tiedoksi Liikennevirastolle, Arctia Saaristovarustamo Oy:lle ja Kuljetus-Savolainen Oy:lle.
Rosita Oy ja Arctia Saaristovarustamo Oy ovat toimittaneet oikeudenkäyntikulujensa määrää koskevat selvitykset.
Kuljetus-Savolainen Oy on esittänyt selvityksen oikeudenkäynti-, asianosais- ja muita kuluja koskevan vaatimuksensa perusteista.
Merkitään, että Arctia Saaristovarustamo Oy:stä on 20.6.2012 tullut Suomen Saaristovarustamo Oy.
V KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISU
1. Korkein hallinto-oikeus ei tutki Kuljetus-Savolainen Oy:n vahingon korvaamista koskevia vaatimuksia. Muilta osin korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.
2. Markkinaoikeuden päätös kumotaan pääasian osalta ja siltä osin kuin Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on velvoitettu korvaamaan Rosita Oy:n ja Arctia Saaristovarustamo Oy:n oikeudenkäyntikuluja. Asia otetaan näiltä osin korkeimmassa hallinto-oikeudessa välittömästi ratkaistavaksi.
Rosita Oy:n ja Arctia Saaristovarustamo Oy:n markkinaoikeudelle tekemät valitukset hylätään.
Rosita Oy:n ja Arctia Saaristovarustamo Oy:n markkinaoikeudessa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset hylätään. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vapautetaan velvollisuudesta korvata yhtiöiden oikeudenkäyntikuluja markkinaoikeudessa.
3. Rosita Oy ja Arctia Saaristovarustamo Oy (nykyisin Suomen Saaristovarustamo Oy) määrätään yhteisvastuullisesti korvaamaan Liikenneviraston oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 920 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta.
Rosita Oy:n ja Suomen Saaristovarustamo Oy:n korkeimmassa hallinto-oikeudessa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset hylätään.
VI KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT
1. Tutkimatta jättäminen
Korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan korkein hallinto-oikeus käsittelee lainkäyttöasioina ne muutoksenhakua ja ylimääräistä muutoksenhakua koskevat asiat, jotka sen mukaan kuin siitä muualla laissa säädetään kuuluvat korkeimman hallinto-oikeuden toimivaltaan.
Kuljetus-Savolainen Oy on vaatinut korkeimmassa hallinto-oikeudessa oikeudenkäynti-, asianosais- ja muina kuluina korvattavaksi palkka- ja eräitä muita henkilökustannuksia joulukuun 2010 ja joulukuun 2012 väliseltä ajalta sekä Hiittisten reittialueen yhteysalusliikennettä koskevan kahden tarjouskilpailun välistä hinnaneroa. Yhtiön vaatimuksissa on asiallisesti kysymys vahingon korvaamista koskevista vaatimuksista.
Vahingon korvaamista koskevan asian käsitteleminen ei kuulu korkeimman hallinto-oikeuden toimivaltaan. Kuljetus-Savolainen Oy:n tätä koskevat vaatimukset on siten jätettävä tutkimatta.
2. Pääasia
2.1 Kysymyksenasettelu korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Markkinaoikeus on kumonnut Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hankintapäätöksen katsottuaan, että hankintayksikkö on menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti tarjouspyyntöä laatiessaan ja tarjouksia vertaillessaan. Kun hankintapäätös on tullut tällä perusteella kumotuksi, markkinaoikeus ei ole ottanut kantaa muihin Rosita Oy:n tai Arctia Saaristovarustamo Oy:n markkinaoikeudelle tekemissä valituksissa esitettyihin hankintamenettelyn virheellisyyttä koskeviin väitteisiin.
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on ensisijaisesti kysymys siitä, onko markkinaoikeus voinut mainitsemillaan tai muutoin markkinaoikeudessa tältä osin esitetyillä perusteilla katsoa hankintayksikön menetelleen tarjouspyynnön laatimisessa ja tarjousten vertailussa julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti ja kumota hankintapäätöksen tällä perusteella.
Mikäli näin ei ole, asiassa tulee ratkaistavaksi, onko asia palautettava markkinaoikeudelle Rosita Oy:n tai Arctia Saaristovarustamo Oy:n markkinaoikeudelle tekemissä valituksissa esitettyjen muiden valitusperustelujen tutkimista varten vai onko asia aiheellista ottaa näiltä osin välittömästi korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavaksi. Viimeksi mainitussa tapauksessa korkeimmassa hallinto-oikeudessa tulee arvioitavaksi, onko hankintayksikön menettely ollut kyseisillä perusteilla virheellistä ja onko asiassa määrättävä julkisista hankinnoista annetussa laissa (348/2007, jäljempänä myös hankintalaki) tarkoitettu seuraamus.
2.2 Hankintayksikön menettely tarjouspyynnön laatimisessa ja tarjousten vertailussa
2.2.1 Sovellettavat oikeusohjeet
Markkinaoikeuden päätöksessä todetuin tavoin hankintaan tulevat sovellettaviksi hankintalain säännökset, jotka koskevat EU-kynnysarvon ylittäviä toissijaisia palveluhankintoja.
Hankintalain 2 §:ssä on säädetty julkisissa hankinnoissa noudatettavista periaatteista, 69 §:ssä tarjouspyynnön laatimisesta sekä 71 ja 72 §:ssä tarjoajien ja tarjouksen valinnasta siten kuin markkinaoikeuden päätöksestä ilmenee. Markkinaoikeuden päätöksestä ilmenevien lainkohtien lisäksi hankintalain 69 §:n 3 momentissa on säädetty, että tarjouspyynnössä on ilmoitettava myös muut kuin pykälässä nimenomaisesti mainitut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjouksen tekemisessä.
Hankintalain 72 §:n 2 momentin nojalla vertailuperusteiden asettamisessa voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä hankintalain 62 §:ssä säädetään. Viimeksi mainitun pykälän 1 momentin mukaan kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen vertailuperusteina voidaan käyttää esimerkiksi laatua, hintaa, teknisiä ansioita, esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristöystävällisyyttä, käyttökustannuksia, kustannustehokkuutta, myynnin jälkeistä palvelua ja teknistä tukea, huoltopalveluja, toimituspäivää tai toimitus- tai toteutusaikaa taikka elinkaarikustannuksia.
Hankintalain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 50/2006 vp) 71 §:n (tarjoajien valinta) yksityiskohtaisista perusteluista ilmenee, että ehdokkaiden ja tarjoajien valinnassa noudatettaisiin samoja pääperiaatteita kuin EU-hankinnoissa. Ehdokkaiden ja tarjoajien valinta tulisi siten tehdä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä ilmoitettuja perusteita noudattaen. Hallituksen esityksen mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien valinta ja soveltuvuuden arviointi olisi kuitenkin kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa joustavampaa kuin EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa.
Hankintalakia koskevan hallituksen esityksen 72 §:n (tarjouksen valinta) yksityiskohtaisissa perusteluissa on puolestaan todettu muun ohella, että ehdokkaiden tai tarjoajien soveltuvuuteen liittyviä tekijöitä ei tulisi käyttää tarjousten arvioinnissa. Hallituksen esityksen mukaan kyseisen säännöksen, joka perustuu hankintadirektiivin (direktiivi 2004/18/EY) 44 artiklaan ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomioon asiassa C-315/01 Geschellshaft für Abfallentsorgnungs-Technik (GAT) (Kok. 2003, s. I-6351), on kuitenkin koettu rajoittavan kohtuuttomasti tarjouksen valintaa erityisesti toissijaisissa palveluhankinnoissa. Laadunhallintajärjestelmät, ammatillinen pätevyys ja referenssit ovat sellaisia tekijöitä, jotka liittyvät ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuteen eikä niitä tulisi hankintadirektiivin mukaisissa hankinnoissa käyttää tarjouksen valinnassa.
Hallituksen esityksestä ilmenee, että hankintalain 72 §:ssä on tarkoitettu säätää hankintadirektiivistä poikkeavista menettelytavoista. Hallituksen esityksen mukaan erityistä asiantuntemusta, ammattitaitoa ja henkilökohtaista palvelusuoritusta tai rakennustyötä edellyttävissä hankinnoissa voitaisiin tarjousten valinnassa huomioida hankinnan toteuttamiseen liittyvä palveluntarjoamisesta tai rakennustyön suorittamisesta vastaavan henkilöstön kelpoisuuden vähimmäisvaatimukset ylittävä laadunhallintajärjestelmä, pätevyys, kokemus ja ammattitaito. Siten hankintayksiköllä olisi mahdollisuus antaa tarjousten arvioinnissa esimerkiksi lisäpisteitä vähimmäisvaatimukset ylittävästä ammattitaidosta, kuten lisätutkinnosta, jolla on merkitystä palvelun suorittamiselle.
2.2.2 Keskeiset tosiseikat
2.2.2.1 Tarjoajien soveltuvuutta koskevat vaatimukset
Hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä on ilmoitettu tarjoajien soveltuvuutta koskevat vähimmäisvaatimukset. Tarjoajan on tullut täyttää erilaisia taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä suorituskykyä koskevia vaatimuksia, joiden sisältö on ilmoitettu hankintailmoituksessa seuraavasti:
"Taloudellinen ja rahoituksellinen tilanne
(---)
1. Yrityksen tulee olla maksanut kaikki lainsäädännön mukaiset veronsa, lakisääteiset sosiaaliturvamaksunsa ja lakisääteiset eläkemaksunsa sekä olla merkittynä ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. (---)
2. Yrityksen on oltava luottokelpoinen ja vakavarainen.
3. Yrityksen kokonaisvuosiliikevaihdon tulee olla ollut kahden viimeisen vuoden ajalta suuruusluokaltaan yhteensä ko. sopimuksen vuosikustannusarvion tasoa.
4. Pankin tai muun rahoittajan antaman lausunnon tulee antaa riittävä varmuus investointien rahoitussuunnitelmien realistisuudesta.
Tekninen suorituskyky
(---)
1. Palveluntuottajalla tulee olla vähintään yksi työsuhteessa oleva henkilö, jolla on vähintään yhden vuoden kokemus Suomen olosuhteita vastaavasta vesiliikenteestä. Tässä vaiheessa arvioidaan palveluntuottajan yleistä pätevyyttä, joten esitetyn henkilön ei tarvitse olla varattuna toimimaan nimenomaan tässä sopimuksessa.
2. Varsinais-Suomen ELY-keskukseen sopimussuhteessa oleva palveluntuottaja saa käyttää palvelun toteuttamisessa alihankkijoita sopimuksessa määriteltävää hyväksyttämismenettelyä noudattaen. Päivittäisen liikenteenhoidon osalta edelleenketjutus ensimmäisestä alihankintaportaasta eteenpäin on kuitenkin kokonaan kielletty."
Hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä on lisäksi ilmoitettu, mitä tietoja ja selvityksiä tarjoajien on tullut toimittaa soveltuvuutta koskevien vaatimusten täyttymisen arvioimista varten.
2.2.2.2 Tarjousten vertailussa noudatetun menettelyn perusteet
Hankintailmoituksen mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden osalta hankintailmoituksessa on viitattu tarjouspyyntöön.
Tarjouspyynnössä on esitetty ne perusteet, joiden mukaisesti tarjoukset on käsitelty ja vertailtu. Tarjouspyynnön tältä osin keskeinen sisältö ilmenee markkinaoikeuden päätöksestä.
2.2.2.3 Tarjousten käsittely ja vertailu
Hankintayksikön laatiman tarjousten avaus- ja käsittelykokouksia koskevan pöytäkirjan mukaan hankintayksikkö on saanut neljä tarjousta. Pöytäkirjan mukaan tarjouksia on käsitelty kokouksissa 19.11.2010 ja 24.11.2010.
Kokouksessa 19.11.2010 on pöytäkirjan mukaan muun ohella arvioitu tarjoajien soveltuvuutta koskevien vaatimusten täyttyminen. Pöytäkirjan mukaan eräiden täydennysten jälkeen kaikkien tarjoajien oli todettu täyttävän tarjoajien soveltuvuudelle asetetut vähimmäisvaatimukset.
Kokouksessa 24.11.2010 on pöytäkirjan mukaan muun ohella tarkastettu, että tarjoukset ovat tarjouspyynnön mukaiset ja sisältävät tarjouspyynnössä edellytetyt seikat. Pöytäkirjan mukaan kaikkien tarjousten oli todettu olevan tarjouspyynnön mukaisia.
Kokouksessa 24.11.2010 on lisäksi suoritettu tarjouspyynnössä ilmoitettujen arviointikohteiden arviointi sekä tarjouksen valinta. Tarjousten arvioinnissa annetut pisteet ja pisteytyksen sanalliset perustelut on esitetty pöytäkirjan liitteenä olevassa arviointimuistiossa.
Pöytäkirjasta ja arviointimuistiosta ilmenee, että kaikkien tarjousten saamat pisteet ovat ylittäneet tarjouspyynnössä ilmoitetut vähimmäispistemäärät sekä kustakin arviointikohteesta erikseen että kaikista arviointikohteista yhteensä. Kaikki tarjoukset on siten hyväksytty mukaan hintavertailuun. Vertailuhinnaltaan halvimmaksi tarjoukseksi on todettu Kuljetus-Savolainen Oy:n tarjous.
Hankintayksikkö on hankintapäätöksellään 17.12.2010 hyväksynyt Kuljetus-Savolainen Oy:n tarjouksen. Hankintapäätöksessä on esitetty muun ohella tarjoajien saamat laatupisteet sekä tarjous- ja vertailuhinnat. Hankintapäätöksen liitteenä on 24.11.2010 päivätty tarjousten arviointimuistio, joka on sisältänyt muun ohella tarjousten arvioinnissa annetut pisteet ja pisteytyksen sanalliset perustelut.
2.2.3 Oikeudellinen arviointi
2.2.3.1 Arvioinnin perusteet
Hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä. Hankintamenettelyn osallistujien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää muun ohella, että tarjoajien soveltuvuus arvioidaan ja tarjoukset vertaillaan ennalta ilmoitettuja perusteita noudattaen.
Hankintamenettely on kaksijakoinen siten, että hankintalain 71 §:n mukaisesti suoritetaan tarjoajien valinta ja lain 72 §:n perusteella arvioidaan tarjousten paremmuus. Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan muun ohella, onko tarjoajalla ennalta asetetut taloudelliset, tekniset ja muut edellytykset hankinnan toteuttamiseksi. Tarjoaja, jolla ei tällaisia edellytyksiä ole, on suljettava pois tarjouskilpailusta. Tämän jälkeen suoritetaan tarjousten vertailu niiden tarjoajien tekemien tarjousten kesken, joita ei ole suljettu pois tarjouskilpailusta.
Hankintalain säätämiseen johtaneesta hallituksen esityksestä (HE 50/2006 vp) ilmenevänä ja hankintamenettelyn kaksijakoisuudesta johtuvana lähtökohtana on, että ehdokkaiden tai tarjoajien soveltuvuuteen liittyviä tekijöitä ei tule käyttää tarjousten arvioinnissa. Hankintalain edellä mainittujen säännösten on tältä osin tarkoitettu lähtökohtaisesti vastaavan hankintadirektiivistä (direktiivi 2004/18/EY) ja sitä tulkinneesta unionin tuomioistuimen (aikaisemmin yhteisöjen tuomioistuin) oikeuskäytännöstä johtuvia vaatimuksia.
Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön perusteella hankintadirektiivissä tarkoitettuja sopimuksen tekemisen perusteita voivat olla vain perusteet, joiden avulla voidaan selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Sopimuksen tekemisen perusteita eivät sen sijaan voi olla perusteet, jotka liittyvät lähinnä sen arvioimiseen, kykenevätkö tarjoajat panemaan täytäntöön kyseisen sopimuksen (esimerkiksi asia C-199/07 komissio vastaan Kreikka, kohdat 54–55, ja asia C-532/06 Lianakis ym., kohdat 29–30).
Unionin tuomioistuin on edellä mainitussa asiassa C-315/01 GAT antamassaan tuomiossa todennut, että hankintadirektiiviä edeltäneen julkisia tavaranhankintoja koskevan direktiivin 93/36/ETY vastaista oli se, että julkisia hankintoja koskevassa tarjouspyyntömenettelyssä hankintaviranomainen ottaa tarjoajan muille asiakkaille tarjoamien tuotteiden referenssien lukumäärän huomioon sopimuksen tekemistä koskevana perusteena sen sijaan, että sitä käytettäisiin perusteena, jonka mukaan varmistetaan tarjoajien soveltuvuus sopimuksen täyttämiseen.
Hankintalakia koskevasta hallituksen esityksestä ilmenee, että nyt esillä olevan kaltaisissa hankinnoissa, joissa hankintadirektiivin säännöksiä tarjoajien ja tarjouksen valinnasta ei sovelleta, laissa on tarkoitettu eräissä tapauksissa nimenomaisesti mahdollistaa hankintadirektiivistä poikkeava menettely. Hallituksen esityksessä on erityisesti viitattu unionin tuomioistuimen tuomioon asiassa C-315/01 GAT ja todettu, että kyseiseen tuomioon perustuvan säännöksen on koettu rajoittavan kohtuuttomasti tarjouksen valintaa erityisesti toissijaisissa palveluhankinnoissa. Tällaisissa hankinnoissa myös tarjoajien valinta ja tarjousten arviointi on hallituksen esityksen perusteella tarkoitettu joustavammaksi kuin siitä on hankintadirektiivissä säädetty. Hallituksen esityksen antamisen ja hankintalain säätämisen jälkeisen unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön ei ole katsottava muuttaneen tätä lähtökohtaa esillä olevassa asiassa merkityksellisellä tavalla.
2.2.3.2 Hankintayksikön menettely
Hankintayksikkö on ilmoittanut hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä tarjoajien soveltuvuudelle asettamansa vähimmäisvaatimukset. Soveltuvuusvaatimukset ovat liittyneet hankintalain 71 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tarjoajien taloudelliseen tai rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn ja ammatilliseen pätevyyteen. Soveltuvuusvaatimukset ja tarjousten vertailuperusteet eivät niiden sisällöstä tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyjen tietojen perusteella ole olleet sisällöltään päällekkäisiä.
Hankintayksikkö on todennut, että tarjoajat täyttävät soveltuvuudelle asetetut vähimmäisvaatimukset, eikä ole sulkenut tällä perusteella yhtään tarjoajaa pois tarjouskilpailusta. Asiassa ei ole todettavissa, että hankintayksikön kyseinen ratkaisu olisi ollut virheellinen.
Hankintayksikkö on tämän jälkeen vertaillut tarjoukset. Tarjouksille on ensin annettu pisteet tarjouspyynnössä ilmoitetuista laadullisista arviointikohteista. Tarjouksen on tullut saada sekä kustakin arviointikohteesta erikseen että kaikista arviointikohteista yhteensä tietyt ennalta ilmoitetut vähimmäispisteet, jotta se pääsee hintavertailuun. Hintavertailuun pääsevistä tarjouksista on ilmoitettu valittavan vertailuhinnaltaan halvin.
Tarjouspyynnössä ilmoitetut tarjousten arviointikohteet ovat liittyneet keskeisesti sopimuksen toteuttamiseen osallistuvan henkilöstön osaamiseen, kalustoon, ali- ja materiaalihankintoihin, tavoitettavissa oloon, tiedonkulkuun, laadunvarmistukseen, dokumentointiin, työturvallisuuteen, ympäristöön sekä matkustajien huomiointiin ja palveluun. Kunkin arviointikohteen osalta on tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetty, mitä seikkoja tarjoajan on tullut tarjouksessaan kuvata tarjousten arviointia varten.
Tarjouspyynnön mukaan tarjouksille on annettu arviointikohteista pisteitä asteikolla 0–10 siten, että viisi pistettä on saanut, jos tarjouksen on todettu vastaavan toiminnan toteuttamisen edellytyksiä. Tarjouspyynnön mukaan hankintayksiköllä on ollut oikeus hylätä tarjous, jos tarjous on saanut arviointikohteesta "toiminnan kuvaus ja käytettävä kalusto" tai "tavoitettavissa oloon liittyvät suunnitelmat sekä toimenpiteiden käynnistäminen ja tiedonkulku" alle 3,6 pistettä tai muista arviointikohteista alle 0,5 pistettä. Yhteensä laatuarvioinnista on tullut saada 450 ennalta ilmoitetuilla painokertoimilla painotettua pistettä, jotta tarjous on päässyt hintavertailuun.
Hankinnan pääasiallisena kohteena on ympärivuotisen yhteysalusliikenteen tuottaminen tarjouspyyntöasiakirjoissa määritetyllä reittialueella. Hankinnassa on lisäksi kysymys öljyntorjuntavalmiuden ylläpidosta ja osallistumisesta tarvittaessa viranomaisten pyynnöstä öljyntorjuntatehtäviin sekä eräiden muiden asiantuntijapalvelujen tuottamisesta. Hankinnan suunniteltu sopimuskausi on kymmenen vuotta.
Tarjouspyynnössä ilmoitettujen tarjousten arviointikohteiden voidaan, kun erityisesti otetaan huomioon hankinnan laatu ja laajuus sekä hankintalain 62 §:n 1 momentin esimerkkiluettelo kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailussa käytettävissä olevista perusteista, katsoa koskeneen sellaisia seikkoja, joiden perusteella on ollut mahdollista selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Kun otetaan huomioon hankinnan laatu ja laajuus, kysymys on ollut hankintalain 72 §:n 1 momentissa tarkoitetusta hankinnasta, jossa tarjousten vertailuperusteina on voitu käyttää hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa.
Tässä asiassa sovellettavat hankintalain tarjousten valintaa ja vertailua koskevat säännökset eivät ole olleet esteenä hankintayksikön noudattamalle menettelylle, jossa tarjous on valittu yksinomaan vertailuhinnan perusteella laatuarvioinnin hyväksytysti läpäisseistä tarjouksista. Kyseisen menettelyn kulku ja perusteet on tarjouspyynnössä yksityiskohtaisesti ennalta ilmoitettu, ja muutoinkin tarjousten arvioimisen ja vertailun perusteet ovat ilmenneet tarjouspyynnöstä.
Kuten markkinaoikeus on päätöksessään todennut, tarjouspyynnössä on asetettu hankintaa koskevia konkreettisia vähimmäisvaatimuksia lähinnä aluksen matkustajakapasiteetille, lastikannelle, yleisille teknisille ominaisuuksille, öljyntorjuntalaitteistolle sekä reiteille ja vuoroväleille. Osa näistä vähimmäisvaatimuksista on liittynyt seikkoihin, joita tarjoajien on tullut tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan kuvata erityisesti arviointikohteen "toiminnan kuvaus ja käytettävä kalusto" arvioimiseksi.
Tarjouspyynnön perusteella hankinnan kohdetta koskevien vähimmäisvaatimusten ja tarjousten vertailussa huomioon otettavien seikkojen välistä suhdetta voidaan pitää jossain määrin epäjohdonmukaisena erityisesti kalustoa koskevien vaatimusten osalta. Tarjouspyynnössä on yhtäältä asetettu kalustoa koskevia vähimmäisvaatimuksia, mutta toisaalta todettu, että osin samojen tekijöiden arvioimiseen liittyneen arviointikohteen vähimmäispistemäärä on 3,6 pistettä. Kun tarjouspyynnön mukaan viisi pistettä on saanut, jos tarjouksen on todettu vastaavan toiminnan toteuttamisen edellytyksiä, tarjouspyyntö näyttää mahdollistaneen sen, että tarjousten vertailuun on voinut päästä myös sellainen tarjous, joka ei ole täyttänyt kaikkia vähimmäisvaatimuksia.
Hankintapäätöksen liitteenä olevan tarjousten arviointimuistion perusteella kaikkien tarjoajien kalusto on todettu vähintään riittäväksi ja asianmukaiseksi. Kaikki tarjoajat ovat myös saaneet kyseisen arviointikohteen osalta yli viisi pistettä. Kun lisäksi otetaan huomioon voittaneen tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuudesta jäljempänä lausuttu sekä se, että kaikki tarjoajat ovat myös kokonaispisteiden osalta selvästi ylittäneet tarjouspyynnössä asetetun vähimmäispistemäärän, asiassa ei ole pääteltävissä, että tarjouspyynnön edellä mainitulla epäjohdonmukaisuudella taikka hankinnan kohdetta koskevien vaatimusten ja tarjouksen vertailuperusteiden väliseen suhteeseen muutoin liittyvillä seikoilla olisi ollut tässä asiassa hankintamenettelyn lopputuloksen kannalta asiallista merkitystä.
Tarjouspyynnön perusteella on ollut riittävällä tavalla ymmärrettävissä, mitä vaatimuksia hankinnan kohteelle asetetaan ja millä perusteilla tarjouksia arvioidaan ja vertaillaan. Tarjouspyyntö on ollut hankinnan kohdetta koskevien vaatimusten sekä tarjousten arvioinnissa ja vertailussa noudatettavan menettelyn ja sen perusteiden osalta muutoinkin riittävän selkeä ja yksityiskohtainen, jotta sen perusteella on ollut mahdollista antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksikkö on saadun selvityksen perusteella myös tosiasiassa noudattanut ennalta ilmoitettuja vaatimuksia ja perusteita. Asiassa ei ole todettavissa, että hankintayksikön menettely olisi ollut hankintalain vastaisesti tarjoajia syrjivää tai epätasapuolista.
Edellä olevan perusteella ja kun muutoin otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hankintayksikkö ei ole menetellyt tarjouspyynnön laatimisessa tai tarjousten vertailussa markkinaoikeuden toteamilla eikä muutoin markkinaoikeudessa tältä osin esitetyillä perusteilla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Markkinaoikeus ei siten ole voinut näillä perusteilla kumota hankintayksikön päätöstä.
Asia olisi tässä tilanteessa lähtökohtaisesti palautettava markkinaoikeudelle Rosita Oy:n ja Arctia Saaristovarustamo Oy:n markkinaoikeudelle tekemissä valituksissa esitettyjen muiden valitusperustelujen tutkimista varten. Enemmän viivytyksen välttämiseksi ja kun otetaan huomioon jäljellä olevien valitusperustelujen laatu, asia on kuitenkin aiheellista ottaa näiltä osin välittömästi korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavaksi.
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa tulee näin ollen vielä arvioitavaksi, onko hankintayksikön menettely ollut muilla Rosita Oy:n tai Arctia Saaristovarustamo Oy:n markkinaoikeudelle tekemissä valituksissa esitetyillä perusteilla virheellistä ja onko asiassa sen vuoksi määrättävä hankintalaissa tarkoitettu seuraamus.
2.3 Hankintayksikön muu menettely
2.3.1 Kuljetus-Savolainen Oy:n tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus
Hankintalain 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu hankintamenettelyyn osallistujien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu voi tarjousvertailussa toteutua ainoastaan, jos tarjoukset ovat keskenään vertailukelpoisia. Hankintayksikkö on velvollinen hylkäämään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen silloin, kun tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vertailussa.
Rosita Oy ja Arctia Saaristovarustamo Oy ovat markkinaoikeudessa esittäneet, että Kuljetus-Savolainen Oy:n tarjous olisi tullut sulkea pois tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Yhtiöiden mukaan Kuljetus-Savolainen Oy:n tarjoama alus ei täytä tarjouspyynnössä asetettuja vaatimuksia eikä ole tarkoitukseensa soveltuva ainakaan öljyntorjuntatehtävissä, eivätkä sen rahoituksen perusteet ole realistisia. Rosita Oy on viitannut hankkimaansa lausuntoon, jonka yhteenvedossa on todettu seuraavaa: "Jurmo II luokan aluksen varalaita ja vakavuus laajuus (sic) ei vastaa Hiittisten liikenteen tarjouskyselyn mukaisia vaatimuksia, kun valitaan yhteysalusta, joka voisi toimia myös öljyntorjunta-aluksena". Arctia Saaristovarustamo Oy on lisäksi esittänyt, että Kuljetus-Savolainen Oy:llä ei ole asianmukaista työehtosopimusta.
Tarjouspyynnön mukaan tarjoukseen on tullut liittää muun ohella selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista. Kuljetus-Savolainen Oy on tarjouksessaan ilmoittanut työhön sovellettavan työehtosopimuksen. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole pääteltävissä, että yhtiön tarjous olisi ollut tältä osin tarjouspyynnössä asetettujen vaatimusten vastainen.
Tarjouspyynnössä on asetettu muun ohella aluksen teknisille ominaisuuksille ja öljyntorjuntalaitteistojen ominaisuuksille erilaisia vaatimuksia. Tarjouspyynnössä on edellytetty muun ohella, että aluksen "tulee täyttää öljyntorjunta-alukselle OILREC-luokan (GL tai DNV) vaatimukset mahdollisimman hyvin". Tarjouspyynnöstä ja sen tarkennuksesta 27.10.2010 ilmenee, että hankintayksikkö on sallinut poikkeamisen tarjouspyynnössä asetetuista matkanopeutta ja syväystä koskevista vaatimuksista, kun alusta käytetään öljyntorjuntatehtäviin.
Tarjouspyyntöasiakirjoista ilmenee, että tarjoajien on tullut liittää tarjouksiinsa tarjousvaiheen toiminta- ja laatusuunnitelma, joka on sisältänyt muun ohella kuvauksen palvelun tuottamiseen suunnitellusta kalustosta. Tarjousvaiheen suunnitelmassa on tullut ilmoittaa kaluston nimi, pituus, leveys, syväys, matkustaja- ja autokapasiteetti, kansinosturi, katsastus ja nopeus.
Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan palveluntuottajaksi valittava tarjoaja on ollut velvollinen myöhemmin täydentämään tarjousvaiheessa esittämäänsä suunnitelmaa siten, että se täyttää suunnitelman tarkennuksesta esitetyt vaatimukset (tarkennettu toiminta- ja laatusuunnitelma). Kaluston osalta tarkennetussa suunnitelmassa on tullut esittää muun ohella tarkat kalustotiedot sekä varakaluston saanti eri tilanteissa. Tarkennetussa suunnitelmassa on tullut esittää muun ohella tiedot kaluston öljyntorjuntavarustuksesta, öljyntorjuntakaluston ylläpidosta sekä aluksen ja miehistön toiminnasta öljyntorjuntatehtävissä.
Kun otetaan huomioon tarjouspyynnöstä ilmenevät tarjousvaihetta koskevat vaatimukset sekä ne seikat, jotka Rosita Oy ja Arctia Saaristovarustamo Oy ovat Kuljetus-Savolainen Oy:n tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuudesta esittäneet, asiassa ei ole todettavissa, että Kuljetus-Savolainen Oy:n tarjous olisi esitetyillä perusteilla ollut sillä tavoin tarjouspyynnössä asetettujen vaatimusten vastainen, että sen hyväksyminen mukaan tarjousten vertailuun olisi vaarantanut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun.
Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hankintayksikkö ei ole menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ole sulkenut Kuljetus-Savolainen Oy:n tarjousta tarjouskilpailun ulkopuolelle.
Rosita Oy ja Arctia Saaristovarustamo Oy ovat markkinaoikeudessa vaatineet ulkopuolisen lausunnon hankkimista Kuljetus-Savolainen Oy:n tarjoaman aluksen ominaisuuksista. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät perusteet, joilla on katsottu, että hankintayksikön menettely ei ole ollut virheellistä, ulkopuolisen lausunnon hankkiminen Kuljetus-Savolainen Oy:n tarjoaman aluksen tarkemmista ominaisuuksista ei ole asian ratkaisemiseksi tarpeen.
2.3.2 Hankintapäätöksen perusteleminen
Hankintalain 73 §:n (321/2010) 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä muun ohella ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.
Hankintapäätöksestä ei ole ilmennyt, onko ja millä tavalla tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimusten täyttymistä arvioitu. Soveltuvuuden vähimmäisvaatimusten täyttymistä koskeva arviointi ilmenee tarjousten avaus- ja käsittelykokouksia koskevasta pöytäkirjasta, joka ei ole ollut hankintapäätöksen liitteenä.
Hankintapäätöksestä on ollut pääteltävissä, että hankintayksikkö ei ole sulkenut soveltuvuusvaatimusten täyttämättä jättämisen perusteella yhtään tarjoajaa pois tarjouskilpailusta. Asiassa ei ole todettavissa, että hankintayksikön kyseinen ratkaisu olisi ollut virheellinen. Hankintapäätöksen perusteluja ei voida tältä osin pitää sillä tavoin hankintalain 73 §:ssä säädettyjen vaatimusten vastaisena, että asiassa tulisi tällä perusteella harkittavaksi hankintalaissa säädetyn seuraamuksen määrääminen.
Hankintapäätöksen liitteenä on ollut 24.11.2010 päivätty tarjousten arviointimuistio, joka on sisältänyt muun ohella tarjousten arvioinnissa annetut pisteet ja pisteytyksen sanalliset perustelut. Muistiosta ilmenevät tarjousten laatuarvioinnin sanalliset perustelut ovat sinänsä suppeat ja yleistasoiset.
Kuten edellä on todettu, tarjouspyynnön perusteella tarjouksen on tullut saada laatuarvioinnin arviointikohteista tietyt ennalta ilmoitetut vähimmäispisteet, jotta se on päässyt hintavertailuun. Hintavertailuun pääsevistä tarjouksista on ilmoitettu valittavan vertailuhinnaltaan halvin. Laatuarvioinnissa annettujen pisteiden perusteella on näin ollen määräytynyt vain se, mitkä tarjoukset ovat päässeet hintavertailuun, eivätkä kyseisissä pisteissä olleet erot ole muutoin vaikuttaneet tarjousten lopulliseen paremmuusjärjestykseen.
Hankintapäätöksestä on ilmennyt, että kaikki hintavertailuun hyväksytyt tarjoukset ovat ylittäneet laatuarvioinnin osalta tarjouspyynnössä ilmoitetut vähimmäispistemäärät. Hankintapäätöksen sisältämistä pisteytyksen sanallisista perusteluista on ollut todettavissa ne keskeiset seikat, joiden perusteella hankintayksikkö on arvioinut vähimmäispisteiden ylittävään pistemäärään oikeuttavien edellytysten täyttyvän. Hankintapäätöksestä on niin ikään ilmennyt, miten tarjousten hintavertailu on suoritettu ja mikä on ollut vertailun lopputulos. Tämän vuoksi hankintapäätöksen perusteluja ei voida tältäkään osin pitää sillä tavoin hankintalain 73 §:ssä säädettyjen vaatimusten vastaisena, että asiassa tulisi tällä perusteella harkittavaksi hankintalaissa säädetyn seuraamuksen määrääminen.
2.4 Pääasian lopputulos
Edellä olevan perusteella ja kun muutoin otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei ole menetellyt hankinnassa Rosita Oy:n tai Arctia Saaristovarustamo Oy:n esittämillä perusteilla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Markkinaoikeuden päätös on näin ollen pääasian osalta kumottava ja yhtiöiden markkinaoikeudelle tekemät valitukset hylättävä.
2.5 Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen markkinaoikeudessa
Liikennevirasto on vaatinut markkinaoikeuden päätöksen kumoamista kokonaan, mikä sisältää myös vaatimuksen päätöksen kumoamisesta hankintayksikön maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen osalta. Liikenneviraston ei sen sijaan ole täällä katsottava vaatineen, että hankintayksikön markkinaoikeudessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut olisi korvattava.
Kun otetaan huomioon asian laatu, asiassa saatu selvitys sekä erityisesti korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen lopputulos, olisi kohtuutonta, että hankintayksikkö joutuisi korvaamaan Rosita Oy:n ja Arctia Saaristovarustamo Oy:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa. Markkinaoikeuden päätös on sen vuoksi, ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti, kumottava siltä osin kuin hankintayksikkö on velvoitettu korvaamaan mainittujen yhtiöiden oikeudenkäyntikuluja, ja hankintayksikkö on vapautettava korvausvelvollisuudesta.
3. Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Liikennevirasto joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi Rosita Oy ja Arctia Saaristovarustamo Oy (nykyisin Suomen Saaristovarustamo Oy) on hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin ja oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 9 §:n nojalla määrättävä yhteisvastuullisesti korvaamaan Liikenneviraston oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.
Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti, Rosita Oy:lle ja Suomen Saaristovarustamo Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Irma Telivuo, Eija Siitari, Alice Guimaraes-Purokoski, Tuomas Lehtonen ja Janne Aer. Asian esittelijä Toni Kaarresalo.