Muu päätös 146/2021

Asia Valituslupahakemus ja valitus ympäristölupa-asiassa

Muutoksenhakijat C, D, E ja F

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Vaasan hallinto-oikeus 13.11.2019 nro 19/0544/3

Asian aikaisempi käsittely

Eurajoen ympäristölautakunta on 18.9.2017 antamallaan päätöksellä (12.9.2017 § 40) myöntänyt A:lle ja B:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan broilerikasvattamotoiminnan laajentamiseen ja muuttamiseen Eurajoen kunnan Mullilan kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Kylä-Piri 51-417-5-43. Ympäristölautakunta on lisäksi määrännyt, että toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta, kun esitetty 2 000 euron vakuus on asetettu Eurajoen kunnalle.

Toiminnassa on noudatettava lupahakemuksessa esitettyä ja seuraavia lupamääräyksiä.

Toiminta

1. Eläinsuojiin saa sijoittaa enintään 39 000 broileremonuorikkoa. Eläinmääriä ja eläinyksiköitä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainitun eläinmäärän lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia.

2. Raaka-aineet, polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle.

3. Polttoainesäiliöiden tulee olla 2-vaippaisia tai säiliöt tulee sijoittaa vähintään tilavuuttaan vastaavaan suoja-altaaseen, johon sadevesien pääsy on estetty. Pohjavesialueella siirtoputket on varustettava suojaputkilla. Säiliöiden täyttö- ja tankkauspaikkojen tulee olla tiivispohjaisia. Säiliöt tulee lukita ja varustaa ylitäytönestimillä sekä pinnankorkeusmittareilla. Polttoainesäiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti.

4. Haittaeläimiä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi.

Lannan käsittely ja jätevedet

5. Eläinsuojien rakenteiden tulee estää lannan ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin.

6. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on korjattava välittömästi talteen.

7. Lannan käsittely- ja levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Käsittelyä ja levitystä tulee välttää mm. yleisinä juhlapäivinä. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille.

8. Pohjavesialueella syntyvät jätevedet tulee viemäröidä pohjavesialueen ulkopuolelle tai tiiviiseen umpisäiliöön. Pesuvesiä ei saa levittää pohjavesialueelle.

9. Pohjavesialueella jätevesisäiliöt tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla niiden kunto on tarkistettava mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Puutteet on korjattava välittömästi. Muiden jätevesisäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein.

10. Toiminnanharjoittajan tulee seurata pohjaveden laatua kerran vuodessa ja asentaa pohjavesialueella olevan kanalan välittömään läheisyyteen vedenottamon suuntaan pohjaveden havaintoputki. Pohjavedestä on tutkittava typpiyhdisteet, kokonaisfosfori sekä veden mikrobiologinen laatu. Mittaukset, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Tarkkailutulokset tulee toimittaa vuosittain tiedoksi Eurajoen kunnan ympäristönsuojeluun sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. Havaintoputki on asennettava ja ensimmäinen analysointi tehtävä 31.12.2018 mennessä.

Päästöt ilmaan

11. Tarvittaessa, mikäli kohtuutonta haju- tai pölyhaittaa ilmenee, toiminnanharjoittajan on tehtävä parannuksia kanaloiden ilmanvaihtoon haju- tai pölyhaittojen vähentämiseksi hyödyntäen parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tällöin suunnitelma haju- tai pölyhaittojen vähentämiseksi on hyväksytettävä Eurajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella.

Jätteet

12. Jätteet tulee käsitellä Porin seudun jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräysten mukaisesti.

13. Kuolleet eläimet ja eläinten osat tulee toimittaa mahdollisimman pian käsiteltäviksi asianmukaisen luvan omaavaan laitokseen. Eläinjätteen välivarastointi ja käsittely on järjestettävä terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

14. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tällaisen tekniikan käyttöönottoon.

Poikkeus- ja häiriötilanteet

15. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Eurajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos häiriötilanteesta saattaa olla vaaraa pohjavedelle, on ilmoitus tehtävä myös pelastuslaitokselle, terveydensuojeluviranomaiselle ja Eurajoen kunnan vesilaitokselle.

Toiminnan lopettaminen ja luvan haltijan vaihtuminen

16. Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten toiminnan kasvattamisesta, luvanhaltijan vaihtumisesta tai toiminnan lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan loppuessa tai keskeytyessä lanta ja muut jätteet on toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai vastaanottopaikkaan.

Kirjanpito, seuranta ja raportointi

17. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa kasvattamon toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta on toimitettava Eurajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

- tiedot eläinmääristä

- tiedot lantamääristä, vastaanottosopimuksista ja levitysaloista

- tiedot kuolleiden eläinten määristä ja toimituspaikoista

- tiedot mahdollisista onnettomuus- ja häiriötilanteista sekä niiden aiheuttamista ympäristövaikutuksista ja päästöistä

- tiedot jätevesi- ja öljysäiliöiden tarkastuksista

- pohjavesinäytteen tulokset (määräys 10)

Pohjavesinäytteen tulokset on toimitettava myös Varsinais-Suomen ELY-keskukseen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt C:n ja hänen asiakumppaneidensa valituksen ympäristölautakunnan päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään ympäristöluvan myöntämisen edellytysten osalta seuraavasti:

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain 48 §:n 2 momentin mukaan ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 49 §:n 1–5 kohtien mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 16–18 §:ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella taikka 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristönsuojelulain 17 §:n 1 momentin mukaan ainetta, energiaa tai pieneliöitä ei saa panna, päästää tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että: 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjaveden laadun muutos voi aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle taikka pohjaveden laatu voi muutoin olennaisesti huonontua, 2) toisen kiinteistöllä olevan pohjaveden laadun muutos voi aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle taikka tehdä pohjaveden kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää, tai 3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto).

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuville tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Ympäristönsuojelulain 52 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, 2) maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä, 3) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä, 4) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, 5) toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista ja 6) muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.

Ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan ympäristönsuojelulaissa tarkoitetaan ympäristön pilaantumisella sellaista päästöä, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa a) terveyshaittaa, b) haittaa luonnolle ja sen toiminnoille, c) luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista, d) ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä, e) ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä, f) vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle tai g) muu näihin rinnastettava yleisen tai yksityisen edun loukkaus.

Ympäristönsuojelulain 7 §:n 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on järjestettävä toimintansa niin, että ympäristön pilaantuminen voidaan ehkäistä ennakolta. Jos pilaantumista ei voida kokonaan ehkäistä, se on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Toiminnanharjoittajan on rajoitettava toimintansa päästöt ympäristöön ja viemäriverkostoon mahdollisimman vähäisiksi.

Toiminnan kuvaus ja saatu selvitys

Hakemus tarkoittaa A:n ja B:n siipikarjakasvattamotoiminnan laajentamista ja muuttamista Eurajoen kunnassa sijaitsevalla Kylä-Pirin tilalla 51-417-5-43. Laajennus tapahtuu kasvattamalla eläinmäärää. Uusia rakennuksia ei tehdä. Tilalla on kaksi olemassa olevaa eläinsuojaa, Kaukomäentien pohjoispuolella vanha kanala (halli 1) ja eteläpuolella uusi kanala (halli 2). Voimassa olevien ympäristölupien mukaan vanhassa kanalassa saa pitää 10 000 broileremonuorikkoa (Eurajoen kunnan ympäristölautakunta 21.9.2007) ja uudessa kanalassa 9 000 broileremoa (Vaasan hallinto-oikeus 29.4.2004 nro 04/0142/2). Hakemuksen mukaan vanha kanala muutettaisiin 16 000 eläinpaikan broileremonuorikkokasvattamoksi ja uusi kanala 23 000 eläinpaikan kasvattamoksi. Eläimistä 35 000 olisivat broileremoja ja 4 000 kukkoja. Ympäristölupa on myönnetty 39 000 broileremonuorikolle.

Vanha kanala sijaitsee Mullilan tärkeällä pohjavesialueella pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Uusi kanala sijaitsee pohjavesialueen ulkopuolella, noin 110 metrin etäisyydellä pohjavesialueen rajasta. Kyseisellä pohjavesialueella ei ole pohjavedenottamoita eikä tiedossa olevia talousvesikaivoja.

Eläinsuojat sijaitsevat maatalousvaltaisella alueella, jolla ei ole yleis- tai asemakaavaa. Alue on harjumaisemaa, jolla pinnanmuodot ja korkeudet vaihtelevat. Alle 100 metrin etäisyydellä vanhasta kanalasta sijaitsee viisi asuinrakennusta. Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan lähin häiriintyvä kohde on D:n vapaa-ajanrakennus noin 15 metrin etäisyydellä ja asuinrakennus noin 25 metrin etäisyydellä vanhasta kanalasta. Toiseksi lähin on C:n asuinrakennus, joka sijaitsee noin 70 metrin etäisyydellä vanhasta kanalasta. Uutta kanalaa lähin asuinrakennus sijaitsee noin 75 metrin etäisyydellä. Uuden kanalan välittömässä läheisyydessä ei ole muuta asutusta. Etäisyys Eurajokeen vanhasta kanalasta on noin 135 metriä ja uudesta noin 100 metriä.

Kanalaan tuodaan untuvikkoja keskimäärin 2,3 kertaa vuodessa, jotka 18–19 viikon kasvatusajan jälkeen siirretään seuraavalle tuottajalle. Toiminnassa syntyy lantaa vuoden aikana noin 300 m³, eli 120–150 m³ kasvatuserää kohti. Tilalla käytetään kuivikkeena turvetta. Lantaa ei varastoida tilalla, vaan se toimitetaan eteenpäin kasvatuserän poistuessa. Lanta levitetään omille ja vuokrapelloille tai toimitetaan jalostettavaksi Biolan Oy:lle. Lannan levitykseen käytettävää peltoalaa on 110 hehtaaria. Lanta kuormataan asfaltoidulla alustalla. Pohjavesialueelle ei levitetä lantaa. Hallien pesusta syntyvät jätevedet johdetaan vanhassa kanalassa sakokaivoihin ja uudessa kanalassa umpisäiliöön. Hakemuksen ja luvan hakijoiden hallinto-oikeudelle antaman vastineen mukaan vanhan kanalan sakokaivot muutetaan umpisäiliöiksi. Kanaloissa on koneellinen ilmanvaihto. Poistohormeja on kuusi. Hakemuksen liitteenä olevan piirustuksen mukaan vanhan kanalan poistohormien korkeus on kaksi metriä. Vanhassa kanalassa on lisäksi käytössä kostutusjärjestelmä, joka muun muassa sitoo poistoilmasta pölyn ja jäähdyttää kasvattamon ilmatilaa helleaikana.

Toiminnasta aiheutuu liikennettä noin 32–36 käyntikertaa vuodessa, sisältäen rehu- ja untuvikkotoimitukset, nuorikkoviennit sekä lanta- ja turvekuormat.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Kanalatoimintaa on harjoitettu Kylä-Pirin tilalla jo pitkään. Niin sanotun uuden kanalan osalta tuotantosuunnan vaihtaminen emokanalasta emonuorikkokanalaksi johtaa eläinyksikköinä laskettuna toiminnan supistamiseen nykyiseen ympäristölupaan verrattuna. Vanhassa kanalassa on jo nykyisen vuonna 2007 myönnetyn ympäristöluvan myötä siirrytty emonuorikkokanojen kasvattamiseen. Vanhan kanalan laajentaminen hakemuksen mukaisesti tarkoittaisi toiminnan laajenemista eläinmäärän osalta eläinyksikköinä laskettuna 1,6-kertaiseksi. Tuotantosuunta ja kasvatuserien määrä vuositasolla eivät tule vanhan kanalan osalta muuttumaan. Ainoastaan toiminnasta syntyvä lannan määrä, joka poistetaan kasvatuserien vaihdon yhteydessä, lisääntyy.

Hallinto-oikeus toteaa, että ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä on, että toiminnasta aiheutuva rasitus ei ole kohtuutonta.

Kun erityisesti otetaan huomioon, että kyseessä on eläinmäärän lisääminen nykyisissä tuotantotiloissa, tuotantosuunnan ja kasvatuserien määrän ennallaan pysyminen, se ettei tilalla säilytetä lantaa, toteutetut tekniset suojaus- ja torjuntatoimenpiteet sekä annetut lupamääräykset, hallinto-oikeus katsoo, ettei vanhan kanalan toiminnasta hakemuksen mukaisesti toteutettuna ennalta arvioiden voida katsoa aiheutuvan eräistä naapuruussuhteista annetun lain mukaista kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa tai muutakaan ympäristönsuojelulain 49 §:ssä tarkoitettua kiellettyä seurausta.

Lannan kuormausalueen valumavesien osalta hallinto-oikeus toteaa, että lupamääräyksen 8 mukaan pohjavesialueella syntyvät jätevedet tulee viemäröidä pohjavesialueen ulkopuolelle tai tiiviiseen umpisäiliöön. Pesuvesiä ei saa levittää pohjavesialueelle. Pöly- ja hajuhaitan torjunnan osalta voidaan todeta, että kanaloiden poistoilmahormit on rakennettu voimassa olevien ympäristölupien lupamääräysten mukaisesti. Lisäksi vanhassa kanalassa on käytössä kostutusjärjestelmä. Ympäristöluvan lupamääräyksiä ei ole lievennetty aikaisempaan lupaan verrattuna. Toiminnasta mahdollisesti aiheutuviin haittoihin sekä lupamääräysten noudattamatta jättämiseen voidaan tarvittaessa puuttua ympäristönsuojelulain valvonta- ja hallintopakkoa koskevien säännösten nojalla.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

C ja hänen asiakumppaninsa ovat hakeneet lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Valituksessaan he ovat vaatineet, että hallinto-oikeuden ja ympäristölautakunnan päätökset kumotaan ja asia palautetaan ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Ympäristöluvan kohtaa, joka koskee päästöjä ilmaan, on muutettava.

Vaatimustensa tueksi he ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:

Ympäristölupapäätöksessä ei ole otettu huomioon lisääntyvää haju- ja pölyhaittaa, vaikka kanamäärä kasvaa 1,6-kertaiseksi. Vanhan kanalan haju- ja pölyhaitat ovat olleet lähiasutukselle haitallisia jo aiemmin. Uusi ympäristölupa ei saa mahdollistaa enää haittojen lisääntymistä entisestään. Luvassa ei ole esitetty aikaisempaan ympäristölupapäätökseen nähden mitään uusia ja tehokkaita keinoja ongelman ratkaisemiseksi. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti poikkeuksellisen lähellä sijaitsevaan asutukseen ja kanalan korkeussijaintiin lähiasutukseen nähden. Hallinto-oikeuden esittelijän eriävässä mielipiteessä ja tekniikan alan hallinto-oikeustuomarin äänestyslausumassa on tuotu esille juuri niitä asioita, jotka ovat yhteneväisiä muutoksenhakijoiden näkemysten kanssa.

Muutoksenhakijat ovat hyväksyneet uuden kanalan osalta 2,5-kertaisen eläinmäärän lisääntymisen, joka sekin varmasti tulee lisäämään muutoksenhakijoille aiheutuvia haju- ja pölyhaittoja. Myös uusi kanala on huomioitava yhteisvaikutuksia arvioitaessa. Muutoksenhakijoilla on oikeus vaatia ympäristöluvan palauttamista ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi vanhan kanalan osalta.

Eurajoen ympäristölautakunta on antanut vastineen, jossa on vaadittu valituslupahakemuksen hylkäämistä ja esitetty muun ohella seuraavaa:

Ympäristöinsinööri on tehnyt tilalle 5.3.2020 ympäristöluvan valvontaohjelman mukaisen tarkastuksen ja siitä on laadittu muistio. Tarkastushetkellä molemmissa kasvatushalleissa oli toimintaa, eikä hallien läheisyydessä havaittu haju- tai pölyhaittaa. Hallien jätevesien käsittelyyn on tullut parannuksia, ja kummankin hallin jätevedet johdetaan umpisäiliöihin. Lisäksi vanhan kanalan viereinen öljysäiliö on uusittu vastaamaan nykyisiä vaatimuksia. Eurajoen ympäristönsuojeluviranomaiselle ei ole tehty vuosien 2007–2020 aikana yhtään valitusta kasvattamoiden toiminnasta. Tästä syystä ja lisäksi kiinteistölle tehtyjen tarkastusten perusteella ei voida olettaa, että toiminnasta aiheutuisi hajun ja pölyn aiheuttamaa kohtuutonta rasitusta kasvattamoiden lähialueelle.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut vastineen, jossa on esitetty asian palauttamista Eurajoen kunnan ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi, ellei korkein hallinto-oikeus pidä kertyneen aineiston perusteella mahdollisena käsitellä asiaa. Vastineessa on lisäksi esitetty muun ohella seuraavaa:

Toiminnan aiheuttamat ympäristöhaitat muodostuvat kanalan lannan ja sen käsittelyn aiheuttamasta hajusta, toiminnan pölystä ja liikenteestä. Hajuhaitta on merkittävin kanalatoiminnan aiheuttama haitta. Hajuhaittoja aiheuttavat kanalan ilmanvaihto ja sesonkiluontoisesti kanaloiden tyhjennys sekä lannan kuormaaminen ja levittäminen. Hajupäästöt koostuvat pääosin kananlannan sisältämästä ammoniakista. Haittojen torjunnasta huolehditaan ensisijaisesti asianmukaisella lannankäsittelyllä ja rakennusten ilmanvaihdolla sekä kosteuttamisella pölyhaittojen estämiseksi.

Kanaloiden paras käyttökelpoinen tekniikka käsittää ilmaan vapautuvan ammoniakkipäästön rajoittamistoimia sekä lannan kokonaistypen ja kokonaisfosforin erityksen säätelytoimia. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa, jota komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2017/302 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käyttökelpoisia tekniikoita (BAT) koskevien päätöksien vahvistamisesta siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta varten tarkoitetaan, vaaditaan niin sanotuilta direktiivilaitoksilta. Muutoksenhaun kohteena oleva kanalatoiminta ei ole direktiivilaitos, joskin sen eläinmäärä lähestyy direktiivilaitoksen eläinmäärää. Ympäristöluvan mukaisesti haittojen torjumiseksi voidaan edellyttää myös edellä mainitun täytäntöönpanopäätöksen mukaista tekniikkaa tai muutoin haittojen torjumiseen soveltuvia keinoja.

Haittojen torjumisessa tehokkain keino on toiminnan sijoittaminen riittävälle etäisyydelle haitan kohteesta. Huomioon tulee kuitenkin ottaa, että kanalatoiminta kummassakin kanalahallissa on saanut ympäristöluvan kyseiselle paikalle aiemmin. Kyseessä on olemassa olevan toiminnan jatkaminen eläinmäärältään laajennettuna.

Ilmanvaihto ja pölyntorjunta on toiminnassa otettu huomioon ja niitä on ympäristölupapäätöksessä säädelty yleisesti riittävällä, joskin tavanomaisella tavalla. Lupamääräykseen sisältyvä toiminnan tarkempi säätely jälkivalvonnan avulla on tavanomaista ja tarkoituksenmukaista silloin, kun haitan arvioiminen ei ole selkeää lupaa käsiteltäessä. Toiminnan laajentuminen samoissa tiloissa aiheuttaa haittaa, mutta haitan voitaneen katsoa jäävän pienemmäksi kuin toiminnan laajennuksen mukaisen eläinmäärän sijoittamisen uuteen rakennukseen. Hajuhaittaa syntyy eniten kasvatusvaiheen loppupuolella, kun eläimet ovat kasvunsa loppuvaiheessa ja kuivikemateriaali imukykynsä äärirajoilla. Kananuorikon kasvatusaika on noin 20 viikkoa, joten kasvatuseriä mahtuu vuoteen enimmillään 2–2,5 ottaen huomioon kasvatustilojen vaatimat puhdistus- ja desinfiointitoimet ennen seuraavan erän saapumista.

Toiminta käsittää broileriemojen ja broileriemonuorikkojen kasvattamista. Jos muutosta ammoniakkipäästössä arvioitaisiin suuntaa antavasti laskennallisesti ympäristöministeriön kotieläintuotannolle tarkoitetussa ohjeessa määritellyillä kertoimilla, jossa broileriemo vastaa munituskanaa ja broileriemonuorikko kananuorikkoa, kasvaisi toiminnan kokonaispäästö noin 1,5-kertaiseksi. Valituksenalaisen luvan vuotuinen ammoniakkipäästö olisi 8 190 kg laskettuna kananuorikolle määritellyn kertoimen (0,21 kg NH3/eläinpaikka/vuosi) mukaan. Voimassa olevan luvan mukaan kokonaispäästö on munituskanan (0,39 kg NH3/eläinpaikka/vuosi) ja edellä mainitun kananuorikon kertoimilla eläinmäärien jakauman mukaisesti laskettuna yhteensä 5 610 kg. On kuitenkin otettava huomioon, että yllä mainitut ammoniakkipäästöt perustuvat varsin suurpiirteiseen päästön määrän arviointimenetelmään. Päästöjen vaikutukset eivät kasva samassa suhteessa kuin niiden määrä kasvaa.

A ja B ovat antaneet vastineen, jossa on muun ohella lausuttu seuraavaa:

Vanhaa kanalaa koskevassa aikaisemmassa vuonna 2007 annetussa ympäristölupapäätöksessä asetetut lupamääräykset poistoilmahormien kostutusjärjestelmästä, poistoilmahormien ulottuvuudesta kaksi metriä yli kanalarakennuksen harjakorkeuden ja poistohormien suihkuvirtaushatuista on toteutettu. Valituksenalaisessa hankkeessa vanhan kanalan tuotantosuunta ei muutu, vaan yksikkö toimii edelleen broileriemonuorikkokasvattamona. Tuotantoa voidaan eläinten rehustuksen (kasvunopeuden) sekä kuivituksen suhteen pitää ehkä vähiten hajuhaittoja tuottavana tuotantomuotona. Lintumäärän osalta laajennus on 1,6-kertainen, joka ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita valituksessa mainittujen haju- ja pölyhaittojen lisääntymistä samassa suhteessa. Lisäksi kokemus eläinsuojien aiheuttamasta hajuhaitasta on aina subjektiivinen, minkä vuoksi on erittäin vaikea määritellä erilaisia kynnyksiä kohtuullisen ja kohtuuttoman hajuhaitan välille. Toiminnan ympäristövaikutukset eivät laajennuksen jälkeen poikkea nykyisestä toiminnasta tavalla, joka aiheuttaisi tarpeen arvioida ympäristöluvan lupamääräyksen 11 sisältöä uudelleen.

Kanalatoiminnan luvan mukainen laajennus ei aiheuta naapurustossa sellaista kohtuutonta pysyvää rasitusta tai haittaa, jonka perusteella lupa tulisi evätä tai palauttaa uudelleen käsiteltäväksi. Lupamääräyksen 11 nojalla myös haitankärsijällä on vastuu selvittää aiheutuneen haitan laatua ja kohtuuttomuutta. Tämä on oikeusturvakysymyksenä erityisen tärkeää myös siksi, ettei toiminnanharjoittajaa velvoiteta parantamaan toimintaansa tai investoimaan sellaiseen teknologiaan, jota muilta samankokoisilta yksiköiltä ei yleisesti vaadita, ilman selkeää näyttöä muodostuneesta haitasta.

Ympäristölupahakemuksessa kummankin kanalan eläinpaikkamäärä on määritelty enimmäismääränä suhteessa käytettävissä olevaan lattiapinta-alaan. Eläinten määrään kanaloiden kesken ei siten voida vaikuttaa muuttamatta kokonaiskappalemäärää.

Muutoksenhakijat ovat antaneet vastaselityksen, jossa on esitetty muun ohella seuraavaa:

Niin sanotun vanhan kanalan nykyistä ympäristölupaa muutettiin sitä koskevassa valitusprosessissa. Valituksen johdosta muutetun ympäristöluvan muutoksenhakijat hyväksyivät sopimuksenomaisesti, siitä enää valittamatta. Myös silloiset toiminnanharjoittajat G ja H (B:n vanhemmat) sekä Eurajoen kunnan ympäristölautakunta hyväksyivät ympäristöluvan. Tämän vuoksi muutoksenhakijat eivät ole kanalatoiminnasta valittaneet, vaikka hajuhaittoja lähinaapurustossa edelleen esiintyykin.

Voimassa olevan ympäristöluvan olennaisesta muutoksesta ja eläinmäärien tuntuvasta lisäämisestä ilmoitettiin kuulutuksella. Valitusoikeudesta ilmoitettiin niille, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea. Siinä yhteydessä muutoksenhakijat ilmoittivat ympäristölautakunnalle kokemistaan kanalatoiminnan haitoista, kuten aiemmassakin ympäristölupaprosessissa. Ilmoitukset eivät kuitenkaan ole vaikuttaneet ympäristölautakunnan lupaharkintaan ilman oikeusprosesseja.

Voimassa olevan ympäristöluvan muutoksen valmisteluun liittyvä tarkastuskäynti tilalla on tarkastusmuistion perusteella puutteellinen, harhaanjohtava ja osittain virheellinenkin. Tarkastuksella eläinmäärän kasvattamisen ympäristövaikutusten arviointi ja broileriemonuorikoiden eläintiheysmääräykset perustuivat luvanhakijoiden mielipiteisiin, eivätkä ympäristöinsinöörin ammatilliseen näkemykseen tai viran puolesta tarkistettuihin tosiasioihin.

Haju- ja pölyhaittaa koskevat viranomaismerkinnät tarkastusmuistiossa ovat puutteelliset. Merkintää ei ole vallitsevista sääoloista, eläinmääristä tai eläinten iästä, eikä arvioita hajuyksiköistä tai käytetyistä havaintopisteistä. Lähinaapureiden pihamaalla tarkastusta ei oletettavasti ole suoritettu tai se on tehty asianomaisille naapureille ilmoittamatta. Arviointikäyntejä on suoritettu minimaalisesti vain yksi kerta. A:n ja B:n kodin tai kanaloiden pihamaalta ei voida tehdä oikeaa arviointia esimerkiksi C:n, E:n ja F:n kokemista hajuhaitoista huomattavien maastollisten korkeuserojen vuoksi. Harjun alapuolella olevan kanalan ilmastointihormien poistoputkien päät eivät sijoitu harjun päällä olevan asutuksen yläpuolelle, kuten ilmeisesti on tarkoitettu, vaan maastollisen korkeuseron vuoksi ne sijoittuvat haitallisesti juuri lähiasutuksen korkeudelle. Maastollisista korkeuseroistakaan ei tarkastusmuistiossa ole huomioita ja merkintöjä.

Vaikka hajuhaitta ei lisääntyisi suorassa suhteessa eläinmäärään nähden, sen lisääntyminen ei missään määrin ole suotavaa kanalan sijainnin ollessa liian lähellä asutuksia. Jo pienikin hajuhaitan lisäys saattaa ylittää sen hajukynnyksen, jolla haju mielletään viihtyisyyttä alentavana ja häiritsevänä hajuhaittana. Yleisesti viihtyisyyttä alentavana hajuhaittana pidetäänkin tilannetta, jossa vähintään 3 % ajasta eli 11 päivää vuodessa hajun määrän voidaan katsoa lisääntyneen selvästi tai häiritsevästi. On tärkeää huomioida, että jo kerran kuukaudessa selvä haitallinen hajuaistimus ylittää tämän yleisenä pidetyn viihtyisyysrajan.

Asia tulee palauttaa uudelleen käsiteltäväksi Eurajoen kunnan ympäristölautakunnalle, ellei korkein hallinto-oikeus pidä kertyneen aineiston perusteella mahdollisena käsitellä valitusta.

A:lle ja B:lle on lähetetty tiedoksi muutoksenhakijoiden vastaselitys.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää C:lle ja hänen asiakumppaneilleen valitusluvan ja tutkii asian.

Hallinto-oikeuden ja Eurajoen ympäristölautakunnan päätökset kumotaan. Asia palautetaan ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

Perustelut

1 Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan ympäristönsuojelulaissa tarkoitetaan ympäristön pilaantumisella sellaista päästöä, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa a) terveyshaittaa, b) haittaa luonnolle ja sen toiminnoille, c) luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista, d) ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä, e) ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä, f) vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle tai g) muu näihin rinnastettava yleisen tai yksityisen edun loukkaus.

Ympäristönsuojelulain 20 §:n 1 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että menetellään toiminnan laadun edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä otetaan huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen (varovaisuus- ja huolellisuusperiaate).

2 Hakemuksen mukainen toiminta ja sen ympäristövaikutukset

Kysymys on A:n ja B:n olemassa olevan broilerikasvattamotoiminnan laajentamisesta ja muuttamisesta Eurajoen kunnassa sijaitsevalla Kylä-Pirin tilalla 51-417-5-43. Tilalla on kaksi jo nykyisessä kanalatoiminnassa käytössä olevaa eläinsuojaa, niin sanottu vanha kanala Kaukomäentien pohjoispuolella ja uusi kanala tien eteläpuolella. Voimassa olevien ympäristölupien mukaan vanhassa kanalassa saa pitää 10 000 broileriemonuorikkoa (Eurajoen kunnan ympäristölautakunta 21.9.2007) ja uudessa kanalassa 9 000 broileriemoa (Vaasan hallinto-oikeus 29.4.2004 nro 04/0142/2). Hakemuksen mukaan vanha kanala muutettaisiin 16 000 eläinpaikan broileriemonuorikkokasvattamoksi ja uusi kanala 23 000 eläinpaikan kasvattamoksi. Eläimistä 35 000 olisi broileriemoja ja 4 000 kukkoja. Ympäristölupa on myönnetty 39 000 broileriemonuorikolle.

Eläinsuojat sijaitsevat maatalousvaltaisella alueella, jolla ei ole yleis- tai asemakaavaa. Alue on harjumaisemaa, jolla pinnanmuodot ja korkeudet vaihtelevat. Alle 100 metrin etäisyydellä vanhasta kanalasta sijaitsee viisi asuinrakennusta. Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan lähin häiriintyvä kohde on D:n sauna- ja vapaa-ajanrakennus noin 15 metrin etäisyydellä ja hänen asuinrakennuksensa noin 25 metrin etäisyydellä vanhasta kanalasta. Toiseksi lähin on C:n asuinrakennus, joka sijaitsee noin 70 metrin etäisyydellä vanhasta kanalasta. Uutta kanalaa lähin asuinrakennus sijaitsee noin 75 metrin etäisyydellä. Uuden kanalan välittömässä läheisyydessä ei ole muuta asutusta.

Alueen korkeusvaihteluista johtuen vanha kanala sijaitsee maastollisesti alempana kuin muun muassa D:n ja C:n asuinrakennukset.

3 Oikeudellinen arviointi

3.1 Muutoksenhaun kohde

Eurajoen ympäristölautakunta on 18.9.2017 antamallaan päätöksellä myöntänyt ympäristöluvan vanhassa ja uudessa kanalassa tapahtuvan broilerikasvattamotoiminnan laajentamiseen ja muuttamiseen. Toiminnan hajupäästöjä on käsitelty ympäristöluvan kohdassa ”Päästöt ilmaan”. Kohdassa on yksi lupamääräys (lupamääräys 11). Lupamääräyksessä velvoitetaan tarvittaessa tekemään parannuksia kanaloiden ilmanvaihtoon, jos kohtuutonta haju- tai pölyhaittaa ilmenee, ja hyväksyttämään tästä laadittu suunnitelma kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella.

C ja hänen asiakumppaninsa ovat hakeneet muutosta ympäristölupapäätökseen toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen johdosta. He ovat vaatineet, että ympäristöluvan kohta, joka koskee päästöjä ilmaan, on kumottava ja asia on palautettava ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. He ovat valituksessaan myös todenneet, että heillä on oikeus vaatia ympäristöluvan palauttamista vanhan kanalan osalta ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että hajuhaitta on yleisin broilerikasvattamotoiminnasta aiheutuva naapuruussuhdehaitta. Nyt kysymyksessä olevassa broilerikasvattamotoimintaa koskevassa ympäristöluvassa on annettu yksi määräys hajuhaittojen osalta. Mainittu lupamääräys 11, joka on tässä tapauksessa keskeinen ympäristöluvan myöntämisedellytysten arvioinnin kannalta, on yleisluonteinen ja se koskee ainoastaan toiminnanharjoittajan toimimisvelvollisuutta tilanteessa, jossa kohtuuttomia hajuhaittoja ilmenee.

Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää muun ohella, ettei toiminnasta aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n mukaista kohtuutonta rasitusta. Lupaharkinnassa on ratkaistava se, millaista haittaa pidetään kohtuuttomana rasituksena. Rasituksen kohtuuttomuuden arviointia ei voida jättää jälkivalvonnassa tapahtuvaksi. Hyväksyttävänä ei muutoinkaan voida pitää sitä, että lupamääräyksellä siirretään luvan myöntämisen edellytysten harkintaa luvan myöntämisen jälkeiseen aikaan esimerkiksi ympäristönsuojelulain 54 §:n nojalla annetulla selvitysmääräyksellä. Myös lupamääräysten täsmällisyydellä on luvan myöntämisen edellytysten arvioinnissa keskeinen merkitys sekä haitankärsijöiden että luvanhakijan kannalta.

C ja hänen asiakumppaninsa ovat hakeneet muutosta ympäristölupapäätökseen nimenomaan toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen johdosta. Kun otetaan huomioon hajuhaitan keskeinen merkitys nyt kysymyksessä olevan ympäristöluvan myöntämisen edellytysten arvioinnin kannalta sekä se, mitä edellä on lausuttu lupamääräyksen 11 yleisluonteisuudesta, C:n ja hänen asiakumppaniensa muutoksenhakua ei ole rajattava koskemaan vain mainittua lupamääräystä, vaan ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä ilmaan aiheutuvien päästöjen osalta on arvioitava heidän muutoksenhakunsa johdosta mainittua lupamääräystä laajemmin.

3.2 Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset

Eurajoen ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa mahdollistaa sen, että vanhan kanalan eläinmäärä kasvaa nykyiseen nähden 1,6-kertaiseksi. Eläinmäärän suunnitellun lisäyksen johdosta eläimiä olisi yhteensä 39 000. Määrä olisi lähellä direktiivilaitoksen 40 000 eläinyksikön rajaa. Vaikka toiminnan hajupäästöt eivät lineaarisesti kasvakaan eläinmäärän kasvun myötä, tulisi toiminnasta aiheutuva hajuhaitta joka tapauksessa voimistumaan muun muassa lannan määrän lisääntymisen vaikutuksesta. ELY-keskus on lausunnossaan arvioinut suuntaa antavasti toiminnan ammoniakkipäästön kasvavan noin 1,5-kertaiseksi.

Muutoksenhakijoista erityisesti D:n asuin- ja vapaa-ajan rakennukset ja C:n asuinrakennus sijaitsevat erittäin lähellä vanhaa kanalaa. Muutoksenhakijat ovat kokeneet hajuhaittaa broilerikasvattamoista jo nykyisen toiminnan aikana. Vanha kanala sijaitsee saadun selvityksen perusteella maastollisesti hieman alempana kuin muutoksenhakijoiden asuinrakennukset, jolloin kanalan poistoilmapiippujen aukot ovat suunnilleen asuinrakennusten tasolla.

Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010) on annettu etäisyyssuositukset toiminnan sijoittumiselle suhteessa lähimpiin haitankärsijöihin arvioitaessa toiminnan sijoittumisen ja olemassa olevan toiminnan laajentamisen ympäristönsuojelulain mukaisia edellytyksiä. Ohje ei ole oikeudellisesti sitova, mutta se voidaan ottaa lupaharkinnassa selvityksenä huomioon. Ohjeen mukaan olemassa olevan toiminnan laajennuksessa suositus vähimmäisetäisyydeksi haitankärsijöihin nähden on vähintään 100 metriä. Siipikarjan lannan korkea ammoniakkipitoisuus lisää yleensä toiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa ja kanalasta aiheutuvaa hajua pidetään voimakkaampana kuin esimerkiksi lypsykarjatilan hajua, miltä osin voidaan edellyttää kanalan osalta suositusta suurempaakin etäisyyttä.

3.3 Johtopäätös ja lopputulos

Kun otetaan huomioon nykyisen vanhan kanalan poikkeuksellisen läheinen sijainti lähimpiin haitankärsijöihin nähden, eläinmäärän suunniteltu lisäys, toiminnasta jo tähän mennessä koettu hajuhaitta sekä vanhan kanalan hajupäästöjen leviämisen kannalta maastollisesti haasteellinen sijainti, korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei asiassa ole annetuin lupamääräyksin voitu varmistua siitä, ettei toiminta aiheuta ympäristönsuojelulain 49 §:n 5 kohdassa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille erityisesti hajuhaitan muodossa. Jotta ympäristöluvan myöntämisen edellytykset voisivat laajennuksen osalta täyttyä, korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei hajuhaitta voi enää vanhan kanalan osalta lisääntyä nykyiseen nähden. Näin ollen Vaasan hallinto-oikeuden ja Eurajoen ympäristölautakunnan päätökset on kumottava ja asia on palautettava Eurajoen ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

Uudelleen käsittelyssä tulee harkittavaksi toiminnan hajupäästön rajoittamiskeinoina esimerkiksi eläinmäärän rajoittaminen, eläinmäärän perusteella laskettavan ammoniakkipäästön enimmäisrajan asettaminen tai tekniset hajupäästöjen käsittelytoimenpiteet, kuten ammoniakin käsittely kaasupesurilla. Lupaharkinnassa on otettava huomioon myös vanhan ja uuden kanalan toimintojen yhteisvaikutukset.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Mika Seppälä, Tuomas Kuokkanen, Jaakko Autio ja Robert Utter sekä ympäristöasiantijaneuvokset Seppo Rekolainen ja Kirsi Kostamo. Asian esittelijä Päivi Korkeakoski.