KHO:2018:99

Kansalaisuuslain mukaan Suomen kansalaisuuden myöntäminen edellyttää luotettavasti selvitettyä henkilöllisyyttä. Sitä, onko kansalaisuutta hakevan henkilöllisyys tullut luotettavasti selvitetyksi, on arvioitava kokonaisharkinnalla.

Ensisijaisesti arviointi perustuu asiakirjoihin. Jos hakijan kotimaasta ei kuitenkaan ole saatavilla luotettavia asiakirjoja, arviointi on tehtävä muun selvityksen kuten hakijan oman kertoman perusteella, jos sitä voidaan pitää luotettavana. Luotettavuuden arviointiin vaikuttaa esimerkiksi se, vastaako hakijan ilmoittama ikä todellisuutta. Tällöin voidaan myös muu kuin hakijan esittämä selvitys ottaa huomioon. Hakijan oleskelulupa-asian yhteydessä mahdollisesti tehty oikeuslääketieteellinen tutkimus iän selvittämiseksi voi olla tällaista muuta kokonaisharkinnassa huomioon otettavaa selvitystä.

Valittaja oli saapunut Suomeen vuonna 2012 ilman henkilöllisyyttä osoittavia asiakirjoja. Hän oli kansalaisuusasian käsittelyn yhteydessä vuonna 2016 ilmoittanut olleensa Suomeen saapuessaan 15-vuotias. Valittajalle oli hänen Suomeen saapuessaan tehty oikeuslääketieteellinen tutkimus, jonka mukaan hän oli ollut tuolloin ainakin 18-vuotias.

Oikeuslääketieteellisellä tutkimuksella iän selvittämiseksi ei voida saada tarkkaa tietoa eikä edes täysin luotettavaa arviota hakijan iästä. Tutkimuksen tulokset voidaan kuitenkin ottaa huomioon arvioitaessa, vastaako hakijan ilmoittama ikä yhtenä henkilöllisyyden määrittämisen kriteerinä todellisuutta. Kun otettiin huomioon valittajan ilmoittaman syntymäajan ja oikeuslääketieteellisen tutkimuksen perusteella arvioidun syntymäajan välinen huomattava ristiriita, valittajan henkilöllisyyttä ei voitu kokonaisuutena arvioiden pitää luotettavasti selvitettynä.

Kansalaisuuslaki 6 §

Ulkomaalaislaki 6 a §

Päätös, josta valitetaan

Helsingin hallinto-oikeus 24.8.2017 nro 17/0619/2

Asian aikaisempi käsittely

Maahanmuuttovirasto ei ole päätöksellään 7.6.2016 (diaarinumero 5723/310/2015) myöntänyt Somalian kansalaiselle A:lle Suomen kansalaisuutta, koska hänen henkilöllisyyttään ei voida pitää luotettavasti selvitettynä.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n valituksen Maahanmuuttoviraston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut valituksen hylkäämistä seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Kansalaisuuslain 6 §:n 1 momentin mukaan Suomen kansalaisuuden saaminen edellyttää, että hakijan henkilöllisyys on luotettavasti selvitetty. Pykälän 2 momentin mukaan selvitystä henkilöllisyydestä voidaan esittää asiakirjanäytöllä tai antamalla muutoin luotettavina pidettäviä tietoja asianomaisen henkilön nimestä, syntymäajasta, perhesuhteista, kansalaisuudesta ja muista asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisista henkilötiedoista. Henkilöllisyyttä selvitettäessä tulee ottaa huomioon ne tiedot, jotka henkilö on aikaisemmin antanut viranomaiselle omasta ja lapsensa henkilöllisyydestä. Pykälän 3 momentin mukaan, jos ulkomaalainen on vähintään viimeksi kuluneet kymmenen vuotta esiintynyt väestötietojärjestelmästä ilmenevällä henkilöllisyydellä, hänen henkilöllisyyttään pidetään 1 momentin mukaisesti selvitettynä, vaikka hän on aiemmin esiintynyt useammalla kuin yhdellä henkilöllisyydellä.

Asiassa saatu selvitys

Valittaja on ilmoittanut saapuneensa Suomeen 13.4.2012 ja hakenut kansainvälistä suojelua kertoen nimekseen A ja syntymäajakseen 6.1.1997. Valittajalla ei ole ollut henkilöllisyyttään osoittavia asiakirjoja.

Henkilöllisyyden, matkareitin ja maahantulon selvittämiseksi pidetyssä kuulustelussa 11.6.2012 valittaja on kertonut olevansa 15 vuotta ja 6 kuukautta vanha. Syntymäaikansa 6.1.1997 valittaja on kuullut isältään ja äidiltään. Kuulustelussa valittaja ilmoitti käyttäneensä nimeä B matkustaessaan salakuljettajan kanssa. Salakuljettaja oli käskenyt hänen käyttää nimeä, mikäli heidät pysäytettäisiin.

Valittajalle on tehty oikeuslääketieteellinen iän arviointi. Hjelt-instituutin 25.6.2012 päivätyn tutkimustodistuksen esitietojen mukaan valittaja on kertonut olleensa vuonna 2007 mahdollisesti 12-vuotias. Valittajan myöhemmin ilmoittama syntymäaika 6.1.1997 vastaa tutkimushetkellä 15 vuoden ikää. Tutkimustodistuksen mukaan valittajan viisaudenhampaiden ja käden alueen luuston kehitys ovat päättyneet, minkä perusteella on todennäköistä, että valittaja on vähintään 18-vuotias.

Tutkimustulosten perusteella valittajan syntymäajaksi on merkitty 6.1.1994.Valittaja on rekisteröity Suomen väestötietojärjestelmään 3.5.2013 henkilötiedoilla A, syntymäaika 6.1.1994. Valittaja on hakenut Suomen kansalaisuutta väestötietojärjestelmään merkityillä henkilötiedoillaan.

Lisäselvityksessään Maahanmuuttovirastolle valittaja on kertonut, että hänellä ei ole mahdollisuutta selvittää ikäänsä asiakirjoilla, sillä Somaliasta ei ole saatavilla asiakirjaselvitystä. Hän pitää vanhempiensa ja tätinsä, joka oli paikalla valittajan syntyessä, kertomusta syntymäajastaan luotettavana ja oikeana.

Asian oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Valittaja on vuonna 2012 Suomeen saavuttuaan ilmoittanut nimekseen A ja syntymäajakseen 6.1.1997. Oikeuslääketieteellisen iänmääritystutkimuksen perusteella valittaja on kuitenkin ollut kesäkuussa 2012 todennäköisesti vähintään 18-vuotias. Hallinto-oikeus katsoo, että tutkimustulosta on pidettävä riittävän luotettavana selvityksenä siitä, että valittaja todennäköisesti on eri ikäinen kuin hän itse ilmoittaa olevansa. Valituksessa ja vastaselityksessä oikeuslääketieteellisen iänmäärityksen luotettavuudesta esitetty ei anna aihetta arvioida asiaa toisin. Tämän vuoksi ja kun valittaja ei ole esittänyt luotettavaa asiakirjaselvitystä henkilöllisyydestään, ja hän on myös kertonut esiintyneensä toisella nimellä Suomeen saapuessaan, hänen henkilöllisyyttään ei voida pitää kansalaisuuslain 6 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla luotettavasti selvitettynä. Asiaa ei ole syytä arvioida toisin silläkään perusteella, ettei valittaja kertomansa mukaan ole antanut tahallisesti väärää tietoa, vaan että hän on Suomessa ollessaan kertonut viranomaisille koko ajan sen syntymäajan, jonka on hän perheeltään oppinut tietämään. Koska valittaja ei ole Maahanmuuttoviraston päätöksentekohetkellä 7.6.2016 esiintynyt väestötietojärjestelmästä ilmenevällä henkilöllisyydellään viimeksi kulunutta kymmentä vuotta, hänen henkilöllisyyttään ei voida pitää selvitettynä myöskään kansalaisuuslain 6 §:n 3 momentin perusteella.

Maahanmuuttoviraston päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Anja Sahla, Minna Ruuskanen ja Maarit Alhonnoro. Esittelijä Paula Niemenmaa.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset kumotaan ja asia palautetaan Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Valittaja on viitannut aiemmin esittämäänsä ja perustellut vaatimustaan muutoin muun ohella seuraavasti:

Valittajan kotimaassa Somaliassa ei ole samanlaista väestötietojärjestelmää kuin länsimaissa eikä syntymäajalla ole samanlaista merkitystä. Valittaja on Suomeen tultuaan käyttänyt kaikissa yhteyksissä samaa syntymäaikaa 6.1.1997. Hän on kuullut syntymäajan vanhemmiltaan, mutta hänellä ei ole ymmärrettävistä syistä ollut henkilöllisyyttä osoittavia asiakirjoja mukanaan. Hallinto-oikeus ei ole ainakaan suoraan väittänyt, että valittaja olisi tahallaan antanut väärää tietoa. Nuorena henkilönä hän on kertonut avoimesti, että matkallaan kotimaastaan Suomeen hän on salakuljettajan kehotuksesta matkan aikana muualla ilmoittanut eri nimen.

Keskeinen perustelu hylkäävälle päätökselle on ollut se, että oikeuslääketieteellinen tutkimus osoittaisi, että valittaja on ollut tutkimushetkellä 2012 todennäköisesti vähintään 18-vuotias eli eri ikäinen kuin hän on ilmoittanut. Toisaalta iänmäärityksellä ei ole voitu sulkea pois sitä, että hän olisi ollut tuolloin alaikäinen. Valittaja on itse ollut siinä käsityksessä, että hän on ollut tuolloin 15 vuoden ja 6 kuukauden ikäinen. Iänmääritys ei ole sataprosenttisen luotettava. Iänmäärityksen täsmällistä luotettavuutta rasittavat useat seikat. Ensinnäkin eri väestöryhmät ovat erilaisia. Joissakin etnisissä ryhmissä esimerkiksi kehitys on keskimäärin nopeampaa tai hitaampaa kuin joissakin toisissa. Toiseksi, saman väestöryhmän sisällä esiintyy yksilöllisiä eroavaisuuksia. Kolmanneksi, tutkimustuloksissa ei ollut riittävää vertailuaineistoa asianmukaiseen etniseen ryhmään eli nuoriin somalialaisiin. Valittajan kertomusta ei ole esitetty epäluotettavaksi tai ainakaan vilpillisessä mielessä annetuksi. Asiaa ei voida ratkaista valittajan vahingoksi, jos oikeuslääketieteellinenkään iänmääritys ei voi varmuudella osoittaa valittajan oikeaa syntymäaikaa. Hallinto-oikeus ei ole päätösharkinnassaan antanut riittävästi painoarvoa kansalaisuutta puoltaville seikoille. Harkinnassa tulee noudattaa suhteellisuusperiaatetta ja ratkaista asia epävarmassa tilanteessa muutoksenhakijan eduksi. Muu lopputulos olisi valittajan oikeusturvan kannalta kohtuuton.

Maahanmuuttovirasto on antanut lausunnon. Helsingin yliopiston Hjelt -instituutin oikeuslääketieteen osaston 25.6.2012 antamassa todistuksessa todetaan, että iän arviointi perustuu ranteen, kämmenen ja sormien luiden luutumisasteen ja hampaiden kehitysasteen arvioimiseen. Vaikka tulosten tulkinnassa on huomioitava, ettei käytettävissä ole ollut luotettavaa vertailuaineistoa tutkittavan alkuperäisestä kotimaastaan, tutkimuksessa on kuitenkin huomioitu alueelliset erot ja virhemarginaalit sekä valittajan lapsuudenaikaiset olosuhteet. Lisäksi useampi tutkimustulos on vahvistanut valittajan olevan ilmoittamaansa ikää vanhempi. Näin ollen tutkimustodistuksen perusteella on pidettävä todennäköisenä, että valittaja on ollut tutkimushetkellä vähintään 18-vuotias. Iänmäärittämistutkimuksen tulokset ovat vain vahvistaneet valittajan ikään kohdistuneet epäilyt.

Valittaja on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Säännökset

Ulkomaalaislain 6 a §:n 1 momentin mukaan oleskelulupaa hakevan ulkomaalaisen tai perheenkokoajan iän selvittämiseksi voidaan tehdä oikeuslääketieteellinen tutkimus, jos on olemassa ilmeisiä perusteita epäillä hänen iästään antamiensa tietojen luotettavuutta. Pykälän 2 momentin mukaan tutkimuksen tekeminen edellyttää, että tutkittava on antanut tietoon ja vapaaseen tahtoon perustuvan kirjallisen suostumuksensa siihen. Lisäksi edellytetään hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kirjallista suostumusta.

Asiassa saatu selvitys

Valittaja on hakenut Suomesta kansainvälistä suojelua 13.4.2012. Valittaja on ilmoittanut nimekseen A ja syntymäajakseen 6.1.1997. Syntymäaikansa hän on kertonut kuulleensa vanhemmiltaan. Hän on lisäksi turvapaikkapuhuttelussa kertonut käyttäneensä matkallaan Suomeen nimeä B.

Maahanmuuttovirasto on kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyn yhteydessä epäillyt valittajan olevan ilmoittamaansa vanhempi ulkoisten tekijöiden, esiintymisen ja kielellisen ulosannin vuoksi. Valittajalle on tämän vuoksi tehty ulkomaalaislain 6 a §:ssä tarkoitettu oikeuslääketieteellinen tutkimus iän selvittämiseksi. Helsingin yliopiston Hjelt-instituutin oikeuslääketieteen osaston 25.6.2012 päivätyn tutkimustodistuksen mukaan on todennäköistä, että valittaja on vähintään 18-vuotias. Tutkimustulosten perusteella valittajan syntymäajaksi on merkitty 6.1.1994.

Maahanmuuttovirasto on myöntänyt valittajalle 21.3.2013 oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella. Valittaja on rekisteröity Suomen väestötietojärjestelmään 3.5.2013 Somalian kansalaisena nimellä A ja syntymäajalla 6.1.1994.

Valittaja on hakenut Suomen kansalaisuutta 13.7.2015 väestötietojärjestelmään merkityillä henkilötiedoillaan. Valittaja on 18.5.2016 täydentänyt hakemustaan ilmoittamalla oikeaksi syntymäajakseen 6.1.1997. Valittaja on samalla ilmoittanut, että hän oli tullut Suomeen väärällä matkustusasiakirjalla, johon hänen nimekseen oli merkitty B.

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Valittaja on saapunut Suomeen vuonna 2012 ilman henkilöllisyyttä osoittavia asiakirjoja. Valittaja on kansalaisuusasian käsittelyn yhteydessä vuonna 2016 ilmoittanut olleensa Suomeen saapuessaan 15-vuotias. Valittajalle on hänen Suomeen saapuessaan tehty oikeuslääketieteellinen tutkimus, jonka mukaan hän on ollut tuolloin ainakin 18-vuotias.

Oikeuslääketieteellisellä tutkimuksella iän selvittämiseksi ei voida saada tarkkaa tietoa eikä edes täysin luotettavaa arviota hakijan iästä. Tutkimuksen tulokset voidaan kuitenkin ottaa huomioon arvioitaessa, vastaako hakijan ilmoittama ikä yhtenä henkilöllisyyden määrittämisen kriteerinä todellisuutta. Kun otetaan huomioon valittajan ilmoittaman syntymäajan ja oikeuslääketieteellisen tutkimuksen perusteella arvioidun syntymäajan välinen huomattava ristiriita, valittajan henkilöllisyyttä ei voida kokonaisuutena arvioiden pitää kansalaisuuslain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla luotettavasti selvitettynä.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Liisa Leiniö.