KHO:2021:124

C Oy oli vastuunalaisena yhtiömiehenä suomalaisissa kommandiittiyhtiömuotoisissa pääomarahastoissa B Ky:ssä ja E Ky:ssä. B Ky omisti noin 64,5 prosenttia A Oy:n osakkeista, ja E Ky oli A Oy:n vähemmistöosakas. A Oy:llä oli etuyhteysvelkoja sekä B Ky:lle että E Ky:lle.

Korkein hallinto-oikeus katsoi B Ky:n käyttävän osakeomistuksensa perusteella kirjanpitolaissa tarkoitettua määräysvaltaa A Oy:ssä. Yhdelläkään äänettömällä yhtiömiehellä ei ollut yhtiöosuutensa perusteella kirjanpitolaissa tai kansainvälisissä tilinpäätösstandardeissa määriteltyä määräysvaltaa B Ky:ssä. Myöskään vastuunalaisella yhtiömiehellä C Oy:llä ei ollut katsottava olevan vastaavaa määräysvaltaa, kun otettiin huomioon B Ky:n toiminnan luonne merkittävältä osin äänettömien yhtiömiesten yhtiöpanoksiin perustuvana pääomasijoitustoimintana ja se seikka, että äänettömillä yhtiömiehillä oli määräenemmistöpäätöksellä milloin tahansa oikeus erottaa vastuunalainen yhtiömies tehtävästään. Tämän vuoksi B Ky saattoi sinänsä laatia elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:n 3 momentissa tarkoitetun A Oy:n taseeseen nähden vertailukelpoisen konsernitaseen.

B Ky:n ei ollut tarkoitus laatia kirjanpitolain edellytykset täyttävää konsernitilinpäätöstä. Tämän vuoksi sen laatimaa konsernitasetta ei voitu pitää elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:n 3 momentissa tarkoitettuna selvityksenä siitä, että A Oy:n oman pääoman suhde vahvistetun tilinpäätöksen mukaiseen taseen loppusummaan oli korkeampi tai yhtä suuri kuin vahvistetun konsernitaseen vastaava suhdeluku verovuoden lopussa. Ennakkoratkaisu verovuosille 2017 ja 2018.

Laki elinkeinotulon verottamisesta 18 a § (983/2012) 1, 2 (1283/2013) ja 3 momentti

Kirjanpitolaki 1 luku 5 § 1 momentti ja 6 § 1 momentti, 3 luku 1 § 1 momentti, 6 luku 1 § 1 momentti 2 kohta, 2 § 1 momentti ja 3 § 1 momentti 2 kohta

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Vaasan hallinto-oikeus 19.12.2019 nro 19/0548/1

Asian aikaisempi käsittely

A Oy on pyytänyt Verohallinnolta ennakkoratkaisua seuraavaan kysymykseen:

Katsotaanko hakijan enemmistöosakkaan B Ky:n tässä hakemuksessa tarkemmin kuvatulla tavalla laadittavan konsernitaseen olevan koko konsernin tase, johon hakijan erillistaseen oman pääoman ja taseen loppusumman perusteella laskettavaa suhdelukua tulee elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla verrata?

Yhtiö on ennakkoratkaisuhakemuksessaan esittänyt muun ohella seuraavaa:

B Ky on D Oy:n hallinnoima suomalainen kommandiittiyhtiömuotoinen pääomarahasto, joka omistaa hakijan osakkeista noin 60 prosenttia. Äänettöminä yhtiömiehinä B Ky:ssä on useita institutionaalisia sijoittajia ja ainoa vastuunalainen yhtiömies on C Oy.

Hakija on verovuonna 2017 maksanut korkoa etuyhteysveloille niin, että maksettujen korkojen määrä ylittää hakijan saamien korkotulojen määrän. Lisäksi hakijan nettokorkomenojen määrä ylittää 500 000 euroa sekä 25 prosenttia oikaistusta elinkeinotoiminnan tuloksesta. Hakijalla on etuyhteydessä olevien velkasuhteen osapuolten välisiä nettokorkomenoja.

B Ky on toiminnastaan kirjanpitovelvollinen ja pääsääntöisesti velvollinen laatimaan konsernitilinpäätöksen. Käytännössä B Ky ei ole kuitenkaan tehnyt konsernitilinpäätöstä muun muassa siitä syystä, että sen omistamiin kohdeyrityksiin on vakiintuneesti katsottu soveltuvan kirjanpitolain 6 luvun 3 §:n sisältämä poikkeus yhdistelemisvelvollisuudesta. Tästä huolimatta B Ky voi laatia konsernitilinpäätöksen.

B Ky laatii hakijan verotusta varten suomalaisen kirjanpitostandardin mukaisen konsernituloslaskelman sekä konsernitaseen, joihin B Ky:n omistamien kohdeyritysten, kuten hakijan, tuloslaskelmat ja taseet yhdistellään. Rahaston ei ole tarkoitus laatia taseen ja tuloslaskelman liitetietoja eikä rahoituslaskelmaa. Hakijan käsitys on, ettei näiden laatiminen ole tarpeellista, koska tasevertailuun perustuvan vapautuksen soveltamisen näkökulmasta tarkoituksena on, että hakija esittää selvityksen siitä, että sen oman pääoman suhde tilinpäätöksen mukaiseen taseen loppusummaan on korkeampi tai yhtä suuri kuin konsernitaseen vastaava suhdeluku verovuoden lopussa.

B Ky:n tilintarkastaja käy läpi rahaston laatiman konsernituloslaskelman ja konsernitaseen ja antaa lausunnon siitä, että niihin on kirjanpitolain mukaisesti yhdistelty rahaston omistamat kohdeyritykset eli tytäryhtiöt. Tarkoitus ei kuitenkaan ole suorittaa tilintarkastusta tilintarkastuslain 3 luvussa tarkoitetussa laajuudessa.

Yhtiön antaman lisäselvityksen mukaan sillä on etuyhteysvelkoja B Ky:lle noin 16,1 miljoonaa euroa ja E Ky:lle noin 0,6 miljoonaa euroa. B Ky saa osakassopimuksen mukaisesti nimittää ja erottaa enemmistön hakijan hallituksen jäsenistä. B Ky omistaa hakijan osakkeista noin 64,5 prosenttia ja loput osakkeista omistavat hakijan perustaja, hakijan johtohenkilöt sekä E Ky. Jokainen osake oikeuttaa yhtiössä yhteen ääneen.

B Ky:n rahastosopimuksen mukaan vastuunalaisella yhtiömiehellä on lähtökohtaisesti vastuu hallinnoida ja johtaa B Ky:n liiketoimintaa ja asioiden hoitamista. Vastuunalainen yhtiömies on sopimuksen nojalla saanut nimittää D Oy:n rahaston neuvonantajaksi rahaston koko toimikauden ajaksi kuitenkin siten, että vastuunalaisella yhtiömiehellä säilyy vastuu D Oy:n toimista ja laiminlyönneistä rahaston hoitajana. Korvauksena yhtiölle tuotettavista palveluista B Ky maksaa vastuunalaiselle yhtiömiehelle sopimuksessa tarkemmin määritellyn hallinnointipalkkion. Lisäksi vastuunalainen yhtiömies on kommandiittiyhtiön yhtiömiehenä oikeutettu normaalisti rahaston sijoituskohteiden irtaantumisista laskettavaan tulo-osuuteen.

Viimekätistä päätäntä- ja määräysvaltaa B Ky:ssä käyttävät sijoittajat eli äänettömät yhtiömiehet, jotka omistavat vastuunalaisen yhtiömiehen pääomapanokseen verrattuna moninkertaisilla pääomapanoksilla rahaston varat ja joiden intressissä vastuunalainen yhtiömies rahastoa hoitaa. Äänettömillä yhtiömiehillä on määräenemmistöpäätöksellä milloin tahansa oikeus erottaa vastuunalainen yhtiömies tehtävästään. Rahastosopimuksen perusteella yhdelläkään B Ky:n yhtiömiehellä ei ole enempää kuin puolet yhtiön kaikkien yhtiöosuuksien tuottamasta äänimäärästä.

Verohallinto on lausunut 21.5.2018 antamanaan ennakkoratkaisuna seuraavaa:

Hakijan enemmistöosakkaan B Ky:n hakemuksessa tarkemmin kuvatulla tavalla laadittavan konsernitaseen ei katsota olevan koko konsernin tase, johon hakijan erillistaseen oman pääoman ja taseen loppusumman perusteella laskettavaa suhdelukua tulee elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla verrata.

Lainvoiman saanutta ennakkoratkaisua on, jos hakija niin vaatii, noudatettava verovuosilta 2017 ja 2018 toimitettavissa tuloverotuksissa.

Verohallinto on perustellut antamaansa ennakkoratkaisua lausumalla muun ohessa, että B Ky:n laatimaa konsernitasetta on pidettävä hallituksen esityksessä 146/2012 vp tarkoitettuna alakonsernin taseena, kun otetaan huomioon hakemuksessa esitetty selvitys B Ky:n asemasta omistusrakenteessa sekä sen vastuunalaisena yhtiömiehenä olevan C Oy:n käyttämä määräysvalta.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A Oy:n valituksen.

Hallinto-oikeus on selostettuaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:n (983/2012) 3 ja 5 momentin ja verotusmenettelystä annetun lain 31 §:n 2 momentin säännökset, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain esitöitä sekä asiassa saadun selvityksen lausunut oikeudellisena arviointinaan seuraavaa:

Hakijayhtiö on vaatinut, että B Ky:n laatima konsernitase on se konsernitase, johon hakijan erillistaseen oman pääoman ja taseen loppusumman perusteella laskettavaa suhdelukua tulee verrata, koska laina on rahastoyhtiön ja hakijayhtiön välinen. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on vastineessaan todennut, että elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:n 3 momentin konsernitaseella tarkoitetaan keskenään etuyhteydessä olevien velan osapuolien laatimaa konsernitasetta. Hallinto-oikeus toteaa, että hakijayhtiöllä on etuyhteysvelkoja B Ky:ltä sekä E Ky:ltä. Molempien yhtiöiden ainoa vastuunalainen yhtiömies on C Oy. Mikäli B Ky laatii konsernitaseen, siihen ei sisälly E Ky eikä sen hakijalle myöntämät etuyhteyslainat.

Vastuunalaisen yhtiömiehen C Oy:n käyttämä määräysvalta ja B Ky:n asema omistusrakenteessa sekä rahoitusrakenteesta saatu selvitys huomioon ottaen B Ky:n laatimaa tasetta on pidettävä alakonsernin taseena eikä sitä voida ottaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:n 3 momentissa tarkoitetun tasevertailun perustaksi.

Asiassa on kyse ennakkoratkaisusta, joten sitä ei voida ratkaista verotusmenettelystä annetun lain 26 §:n 2 momentin mukaisen luottamuksensuojasäännöksen perusteella.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Jaakko Kellosalo, Jan-Erik Salo ja Anneli Järvenpää, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A Oy on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja uutena ennakkoratkaisuna lausutaan, että hakijan enemmistöosakkaan B Ky:n ennakkoratkaisuhakemuksessa tarkemmin kuvatulla tavalla laadittava konsernitase on se konsernitase, johon hakijan erillistaseen oman pääoman ja taseen loppusumman perusteella laskettavaa suhdelukua on elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla verrattava.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

E Ky:n myöntämällä lainalla ei ole merkittävää vaikutusta velkaisuusasteen kannalta, eikä se voi estää tasetestin soveltamista B Ky:n tasolla. Vain B Ky:n antama laina on aito etuyhteyslaina elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:n 3 momentin kontekstissa, kun on huomioitava äänettömien yhtiömiesten oikeus rahastosopimuksen nojalla irtisanoa C Oy tehtävistään milloin tahansa ilman syytä.

B Ky:n sijoittajat eivät ole tehneet sijoituksia E Ky:öön. Kyse ei siis ole siitä, että B Ky:n sijoittajien varoja olisi kanavoitu yhtiölle lainana E Ky:n kautta.

Lain sanamuodossa tai hallituksen esityksessä (HE 146/2012 vp) ei ole asetettu edellytystä, että kaikki etuyhteyslainat sisältyisivät konsernitaseeseen, jotta sitä voitaisiin pitää elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:n 3 momentissa tarkoitettuna konsernitaseena. Saman pykälän 5 momentin etuyhteyskäsitteellä ei ole merkitystä tasetestistä säätävän 3 momentin konsernitaseen kannalta, koska konsernitase on kirjanpito-oikeudellinen käsite.

Oikeuskäytännöstäkään ei ole luettavissa vaatimusta, että kaikkien etuyhteyslainojen tulisi sisältyä konsernitaseeseen. Keskusverolautakunnan antamassa ennakkoratkaisussa KVL 10/2014 katsottiin kunnan omistama yhtiö oikeaksi tasoksi laatia konsernitase siitä huolimatta, että kunnalla oli verotusmenettelystä annetun lain 31 §:n 2 momentin mukainen määräysvalta yhtiössä, jonka tasolla laadittava konsernitase ei sisältäisi kunnan sille myöntämiä etuyhteyslainoja. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä 24.6.2015 taltionumero 1785 viitattiin määräysvallan merkitykseen tasetestin soveltamisen kannalta. Määräysvallalla tarkoitettiin nimenomaan kirjanpitolaissa tai IFRS:ssä määriteltyä määräysvaltaa eikä verotusmenettelystä annetun lain 31 §:n 2 momentissa määriteltyä määräysvaltaa.

Rahastosopimuksen perusteella yhdelläkään B Ky:n yhtiömiehellä ei ole enempää kuin puolet yhtiön kaikkien yhtiöosuuksien tuottamasta äänimäärästä siten kuin kirjanpitolain 1 luvun 5 §:n 1 momentin 1 kohdassa on määräysvallan määritelmän osalta todettu. Vaikka lähtökohtainen päätöksentekovalta B Ky:n hallinnoinnin ja liiketoiminnan johtamisen osalta on rahastosopimuksen mukaisesti C Oy:llä, äänettömillä yhtiömiehillä on määräenemmistöpäätöksellä oikeus milloin tahansa erottaa C Oy tehtävästään. Siten C Oy:n johtamisvalta on merkittävällä tavalla rajoitettua. Koska ei ole sopimusta tai muuta oikeudellista järjestelyä, joka oikeuttaisi C Oy:n käyttämään määräysvaltaa B Ky:ssä, C Oy:llä ei ole myöskään kirjanpitolain 1 luvun 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa määriteltyä määräysvaltaa B Ky:ssä.

Äänettömien yhtiömiesten oikeudella erottaa vastuunalainen yhtiömies on merkitystä myös silloin, kun määräysvallan muodostumista arvioidaan IFRS:n mukaisesti. Määräysvallan syntyminen IFRS:n mukaan edellyttää aina sitä, että sijoittajan on myös tosiasiallisesti pystyttävä käyttämään valtaansa ja ettei valta voi olla rajoitettua. Tämän vuoksi IFRS:n näkökulmasta C Oy ei toimi päämiesasemassa vaan se on ennemminkin muiden sijoittajien agentti.

C Oy ei ole milloinkaan tehnyt konsernitilinpäätöstä eikä konsolidoinut B Ky:tä tytäryrityksenä. Tämä menettely on hyväksytty tilintarkastuksessa jokaisena vuonna. Konsernitilinpäätöksen laatimattomuus perustuu kirjanpitolain määräysvaltaedellytyksen täyttymättä jäämiseen.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on antanut vastineen, jossa on vaadittu valituksen hylkäämistä ja esitetty muun ohella seuraavaa:

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:n 3 momentin säännös on poikkeus säännöksen 2 momentin vähennysrajoituksista, jotka koskevat verotusmenettelystä annetun lain 31 §:n 2 momentin mukaisesti keskenään etuyhteydessä olevien velkasuhteen osapuolten välisiä korkomenoja. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:n 3 momentissa ei edellytetä, että vertailukelpoinen koko konsernin tase olisi olemassa kaikissa tilanteissa. Konsernitaseelle asetettujen muodollisten edellytysten lisäksi sanotussa säännöksessä ei ole täsmennetty sitä, minkä tahon laatimaa tasetta voidaan pitää säännöksessä tarkoitettuna konsernitaseena.

Jos tasevertailussa tarkoitettua konsernitasetta määritettäessä merkitystä ei olisi verotusmenettelystä annetun lain 31 §:n 2 momentissa tarkoitetulla määräysvallalla, sääntelyn rajoituksen kohteena olevien velkasuhteen osapuolten väliset korkomenot eivät kaikissa tilanteissa sisältyisi vertailussa käytettävään taseeseen. Tämä mahdollistaisi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:n 2 momentin mukaan vähennyskelvottomien etuyhteyskorkojen vähentämisen muokkaamalla omistus- ja rahoitusrakenne sellaiseksi, että tämän johdosta vertailussa käytettävän taseen omavaraisuusaste alittaa tasevertailun soveltamista vaativan yhtiön omavaraisuusasteen. Konsernitaseen laatijan määräytyminen puhtaasti kirjanpidollisen sääntelyn nojalla johtaisi myös siihen, että verovelvollinen voisi pitkälti omalla valinnallaan vaikuttaa ja määrittää tasevertailussa käytettävän konsernitaseen laatijan. Arvioitaessa säännöksessä tarkoitettua konsernitasetta asiassa on otettava huomioon verotusmenettelystä annetun lain 31 §:n 2 momentissa tarkoitettu määräysvalta.

Julkaistussa oikeuskäytännössä (korkeimman hallinto-oikeuden päätös 24.6.2015 taltionumero 1784 sekä vuosikirjaratkaisut KHO 2018:2 ja KHO 2020:47) esillä olleet yhtiöt eivät ole esittäneet sellaista koko konsernin tasetta, johon tasevertailu olisi voitu tehdä. Kun arvioidaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:n 3 momentin soveltumista, merkitystä ei oikeuskäytännön perusteella ole sillä, ettei alakonsernin emoyhtiön yläpuolella olevilla tahoilla ole paikallisen lainsäädännön mukaan velvollisuutta laatia sellaista konsernitilinpäätöstä, johon tasevapautusta vaativa yhtiö sisältyy. B Ky:n laatimaa tasetta ei siten voida katsoa säännöksessä tarkoitetuksi konsernitaseeksi sillä perusteella, ettei mikään rahaston yläpuolella oleva taho kuulu kansainvälisten tilinpäätösstandardien tai kirjanpitolainsäädäntöjen mukaan rahaston kanssa samaan konserniin.

Kun vuosikirjaratkaisun KHO 2018:2 perusteella arvioidaan, onko verovelvollisen esittämä tase koko konsernin tase elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 §:n 3 momentin tarkoittamalla tavalla, merkitystä on taseen laatineen yhtiön yläpuolella omistusrakenteessa olevien tahojen asemalla omistusrakenteessa, näiden käyttämällä määräysvallalla ja käytetyllä rahoitusrakenteella. Hallinto-oikeus on päätöksessään ottanut asiaa arvioidessaan huomioon käytetyn määräysvallan ohella B Ky:n aseman omistusrakenteessa sekä käytetyn rahoitusrakenteen.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sääntelyä sovellettaessa konsernitaseen määrittämisen ei tule perustua kirjanpidolliseen sääntelyyn. Oikeudenvalvontayksikön käsitystä tukee myös se, ettei korkein hallinto-oikeus ole viitannut edellä mainituissa päätöksissä soveltamissaan oikeusohjeissa kirjanpitosääntelyyn. Ollakseen vertailukelpoinen konsernitaseeseen tulee sisältyä kaikki konserniyhtiöt mukaan lukien verotusmenettelystä annetun lain 31 §:n 2 momentissa tarkoitetun määräysvallan mukaiset velkasuhteen osapuolet.

A Oy on antanut vastaselityksen, joka on annettu tiedoksi Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää yhtiölle valitusluvan ja tutkii asian.

Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet ja niiden esitöitä

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan vähennyskelpoisia ovat myös elinkeinotoiminnasta johtuneen velan korko, myös silloin, kun korko riippuu yhtiön tuloksesta.

Saman lain 18 a §:n (983/2012) 1 momentin mukaan yhteisön, avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön 18 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut korot ovat vähennyskelpoisia mainitussa pykälässä säädetyllä tavalla.

Saman pykälän 2 momentin (1283/2013) mukaan korkomenot ovat vähennyskelpoisia siltä osin kuin ne ovat korkotulojen suuruiset. Korkotuloja suuremmat korkomenot (nettokorkomenot) ovat vähennyskelpoisia, jos ne ovat verovuonna enintään 500 000 euroa. Nettokorkomenojen ylittäessä verovuonna edellä mainitun määrän nettokorkomenot eivät ole vähennyskelpoisia siltä osin kuin:

1) ne ylittävät 25 prosenttia mainitun lain 3 §:ssä tarkoitetusta elinkeinotoiminnan tuloksesta, johon on lisätty korkomenot ja verotuksessa vähennettävät poistot sekä konserniavustuksesta verotuksessa annetussa laissa tarkoitettu saatu konserniavustus ja josta on vähennetty annettu konserniavustus; ja

2) 25 prosentin rajan ylittävien nettokorkomenojen määrä on enintään yhtä suuri kuin etuyhteydessä olevien velkasuhteen osapuolten väliset nettokorkomenot.

Saman pykälän 3 momentin mukaan, jos verovelvollinen esittää selvityksen siitä, että verovelvollisen oman pääoman suhde vahvistetun tilinpäätöksen mukaiseen taseen loppusummaan on korkeampi tai yhtä suuri kuin vahvistetun konsernitaseen vastaava suhdeluku verovuoden lopussa, 2 momentin säännöksiä korkomenojen vähennysoikeuden rajoituksesta ei sovelleta. Tase on laadittava Euroopan unionin jäsenvaltiossa, Euroopan talousalueella olevassa valtiossa tai valtiossa, jonka kanssa Suomella on voimassa oleva kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva sopimus. Taseella tarkoitetaan kirjanpitolain 7 a luvun 1 §:ssä tarkoitettujen kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaista tasetta. Jos kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaista tasetta ei ole laadittu, käytetään tasetta, joka on Euroopan unionin jäsenvaltion tai Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kirjanpitolainsäädännön ja näiden puuttuessa vastaavien säännösten mukainen.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:ää (983/2012) koskevien esitöiden (HE 146/2012 vp) mukaan korkovähennysrajoituksia ei sovellettaisi silloin, kun verovelvollinen esittää selvityksen siitä, että verovelvollisen oman pääoman suhde vahvistetun tilinpäätöksen mukaiseen taseen loppusummaan on korkeampi tai yhtä suuri kuin vahvistetun konsernitaseen vastaava suhdeluku verovuoden lopussa. Tarkasteltaessa erillisyhtiön taseen ja konsernitaseen suhdelukuja verrataan kirjanpidon oman pääoman suhdetta taseen loppusummaan siten kuin ne määritellään tilinpäätöksessä kirjanpidon säännösten mukaan.

Esitöissä on edelleen todettu, että konsernitaseella tarkoitetaan koko konsernin konsernitasetta, eikä alakonsernin tasetta, jolloin konsernitase voi olla vahvistettu myös ulkomailla. (===) Ensisijaisesti vertailussa käytettäisiin kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaista tilinpäätöstä ja jos sellaista ei olisi, EU:n jäsenvaltion tai ETA-valtion kirjanpitolainsäädännön ja näiden puuttuessa vastaavien säännösten mukaista tilinpäätöstä.

Esitöissä (VaVM 31/2012 vp) on myös todettu, ettei korkovähennysrajoituksia sovellettaisi silloin, kun verovelvollisen yrityksen kirjanpidon mukainen oman pääoman suhde vahvistetun tilinpäätöksen mukaiseen taseen loppusummaan on korkeampi tai yhtä suuri kuin vahvistetun konsernitaseen loppusumma verovuoden lopussa.

Kirjanpitolain 1 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan kirjanpitovelvollisella katsotaan olevan määräysvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa tai siihen verrattavassa ulkomaisessa yrityksessä (kohdeyritys), jos

1) kirjanpitovelvollisella on enemmän kuin puolet kohdeyrityksen kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä ja tämä äänten enemmistö perustuu omistukseen, jäsenyyteen, yhtiöjärjestykseen, yhtiösopimukseen tai niihin verrattaviin sääntöihin taikka muuhun sopimukseen;

2) kirjanpitovelvollisella on oikeus nimittää tai erottaa enemmistö jäsenistä kohdeyrityksen hallituksessa tai siihen verrattavassa toimielimessä taikka toimielimessä, jolla on tämä oikeus, ja oikeus perustuu samoihin seikkoihin kuin 1 kohdassa tarkoitettu ääntenenemmistö; tai

3) kirjanpitovelvollinen muuten tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa kohdeyrityksessä.

Saman luvun 6 §:n 1 momentin mukaan, jos kirjanpitovelvollisella on 5 §:n mukainen määräysvalta kohdeyrityksessä, on edellinen emoyritys ja jälkimmäinen tytäryritys. Emoyritys tytäryrityksineen muodostaa konsernin. Emoyritystä ja sen tytäryrityksiä kutsutaan tässä laissa konserniyrityksiksi.

Saman lain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka sisältää:

1) tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavan taseen;

2) tuloksen muodostumista kuvaavan tuloslaskelman;

3) varojen hankintaa ja niiden käyttöä selvittävän rahoituslaskelman, jos kirjanpitovelvollinen on suuryritys tai yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö; sekä

4) taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman liitteenä olevat tiedot (liitetiedot).

Saman lain 6 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan emoyritys on velvollinen laatimaan ja sisällyttämään tilinpäätökseensä konsernitilinpäätöksen, jos se on avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö, jonka vastuunalaisena yhtiömiehenä on osakeyhtiö.

Saman luvun 2 §:n 1 momentin mukaan konsernitilinpäätös laaditaan konserniyritysten taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sovelletaan 3–5 lukua ottaen huomioon sen erityispiirteet tilinpäätökseen verrattuna. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin emoyrityksen tilinpäätös.

Saman luvun 3 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan tytäryrityksen tilinpäätös saadaan jättää yhdistelemättä konsernitilinpäätökseen, jos omistus tytäryrityksessä on lyhytaikainen ja tarkoitettu yksinomaan edelleen luovutettavaksi.

Asiassa saatu selvitys

B Ky on suomalainen kommandiittiyhtiömuotoinen pääomarahasto. Rahastosopimuksen perusteella yhdelläkään B Ky:n yhtiömiehellä ei ole enempää kuin puolet yhtiön kaikkien yhtiöosuuksien tuottamasta äänimäärästä. Äänettömillä yhtiömiehillä on määräenemmistöpäätöksellä milloin tahansa oikeus erottaa vastuunalainen yhtiömies C Oy rahastosopimuksen mukaisesta tehtävästään hallinnoida ja johtaa B Ky:n liiketoimintaa ja asioiden hoitamista.

B Ky omistaa A Oy:n osakkeista noin 64,5 prosenttia. A Oy:llä on etuyhteysvelkoja osakkailleen B Ky:lle ja E Ky:lle, jonka vastuunalainen yhtiömies on myös C Oy.

B Ky ei ole velvollinen laatimaan konsernitilinpäätöstä. B Ky:n tarkoituksena on A Oy:n verotusta varten laatia suomalaisen kirjanpitostandardin mukainen konsernituloslaskelma ja -tase, joihin sen omistamien kohdeyritysten, mukaan lukien A Oy, tuloslaskelmat ja taseet yhdistellään. B Ky:n ei ole tarkoitus laatia rahoituslaskelmaa eikä taseen ja tuloslaskelman liitetietoja.

Oikeudellinen arvio ja johtopäätös

Asiassa on ratkaistavana, voidaanko B Ky:n laatimaa konsernitasetta pitää elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:n 3 momentissa tarkoitettuna konsernitaseena, johon A Oy:n tasetta voidaan verrata, ja onko A Oy esittänyt sanotussa säännöksessä edellytetyn selvityksen saman pykälän 2 momentissa säädetyistä korkomenojen vähennysoikeuden rajoituksista poikkeamiseksi.

Edellä selostettujen elinkeinotulon verottamisesta annetun lain esitöiden mukaan konsernitaseella tarkoitetaan koko konsernin konsernitasetta, eikä alakonsernin tasetta. Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjaratkaisuissaan KHO 2018:2 ja KHO 2020:47 katsonut, että rahaston omistaman yhtiön laatimaa konsernitasetta oli pidettävä alakonsernin taseena, kun otettiin huomioon rahaston osakeomistuksensa perusteella käyttämä määräysvalta.

B Ky omistaa A Oy:n osakkeista noin 64,5 prosenttia. Siten B Ky:n on katsottava osakeomistuksensa perusteella käyttävän kirjanpitolaissa tarkoitettua määräysvaltaa A Oy:ssä.

Yhdelläkään B Ky:n äänettömällä yhtiömiehellä ei ole yhtiöosuutensa perusteella kirjanpitolaissa tai kansainvälisissä tilinpäätösstandardeissa määriteltyä määräysvaltaa B Ky:ssä. Myöskään vastuunalaisella yhtiömiehellä C Oy:llä ei ole katsottava olevan vastaavaa määräysvaltaa, kun otetaan huomioon B Ky:n toiminnan luonne merkittävältä osin äänettömien yhtiömiesten yhtiöpanoksiin perustuvana pääomasijoitustoimintana ja se seikka, että äänettömillä yhtiömiehillä on määräenemmistöpäätöksellä milloin tahansa oikeus erottaa vastuunalainen yhtiömies tehtävästään. Siten B Ky voi sinänsä laatia lainkohdassa tarkoitetun A Oy:n taseeseen nähden vertailukelpoisen konsernitaseen.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:n 3 momentissa ei ole erikseen säädetty, mitä tietoja vertailukelpoisen konsernitaseen on sisällettävä ja mitä laatuvaatimuksia tällaisen taseen on täytettävä. Lain edellä selostetuista esitöistä ei ilmene, että konsernitaseella kirjanpitovelvollisten osalta tarkoitettaisiin muuta tasetta kuin kirjanpitolain edellytykset täyttävää konsernitasetta. Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjaratkaisussaan KHO 2015:11 lain sanamuotoon ja esitöihin viitaten katsonut, että tasevertailu on tehtävä erillisyhtiön vahvistetun tilinpäätöksen ja vahvistetun konsernitilinpäätöksen perusteella. Siten tasevertailun perustaksi otettavalla konsernitaseella on katsottava tarkoitettavan konsernitilinpäätökseen sisältyvää konsernitasetta, kun kysymys on kirjanpitolaissa tarkoitetusta kirjanpitovelvollisesta.

B Ky ei esittämänsä selvityksen mukaan ole kirjanpitolain nojalla velvollinen laatimaan konsernitilinpäätöstä. Yhtiön on kuitenkin mahdollista laatia elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:n 3 momentissa tarkoitetun Euroopan unionin jäsenvaltion kirjanpitolainsäädännön eli Suomen kirjanpitolain mukainen konsernitilinpäätös, jotta A Oy:n verotuksessa voitaisiin soveltaa sanottua lainkohtaa. Koska B Ky:n ei ole tarkoitus laatia kirjanpitolain edellytykset täyttävää konsernitilinpäätöstä, sen ennakkoratkaisuhakemuksessa kuvatulla tavalla laatiman konsernitaseen ei voida katsoa olevan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:n 3 momentissa tarkoitettu konsernitase.

Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Hannele Ranta-Lassila, Leena Äärilä, Vesa-Pekka Nuotio, Tero Leskinen ja Toni Kaarresalo. Asian esittelijä Jarkko Kyllönen.