KHO:2021:156

TE-toimisto oli hylännyt A Oy:n palkkatukihakemuksen sillä perusteella, että yhtiö oli elinkeinotoimintaa harjoittavana työnantajana irtisanonut tuotannollisista tai taloudellisista syistä työntekijän, jonka irtisanomisaika oli päättynyt palkkatuen hakemista edeltäneiden 12 kuukauden aikana, eikä sanottua työntekijää ollut otettu takaisin työsuhteeseen ennen palkkatukihakemuksen tekemistä. Hallinto-oikeus oli yhtiön valituksesta kumonnut TE-toimiston päätöksen muun ohella sillä perusteella, että A Oy oli pyrkinyt aktiivisesti ottamaan irtisanotut työntekijät takaisin työsuhteeseen ennen palkkatukihakemuksen tekemistä.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 3 §:n 1.1.2017 voimaan tulleiden muutosten seurauksena muun ohella työntarjoamisvelvollisuuden täyttäminen ei enää ollut lain mukaan palkkatuen myöntämisen kannalta merkityksellinen seikka. Siten yksin lain 7 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitetun takaisinottoedellytyksen täyttymättä jääminen esti palkkatuen myöntämisen. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja saattoi voimaan TE-toimiston päätöksen yhtiön palkkatukihakemuksen hylkäämisestä.

Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 7 luku 3 § 2 momentti 1 kohta ja 3 momentti

Päätös, jota valitus koskee

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 11.9.2020 nro 20/0728/1

Asian aikaisempi käsittely

X:n työ- ja elinkeinotoimisto (jäljempänä myös TE-toimisto) on päätöksellään 29.1.2019 hylännyt A Oy:n palkkatukihakemuksen. Päätöksen perustelujen mukaan palkkatukea ei myönnetä, jos elinkeinotoimintaa harjoittava työnantaja on tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut työntekijän, jonka irtisanomisaika on päättynyt palkkatuen hakemista edeltäneiden 12 kuukauden aikana.

X:n työ- ja elinkeinotoimisto on päätöksellään 27.3.2019 hylännyt yhtiön oikaisuvaatimuksen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kysymys, kumonnut TE-toimiston päätökset ja palauttanut asian TE-toimistolle uudelleen käsiteltäväksi.

Hallinto-oikeus on selostettuaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 1 luvun 3 a §:n 1 momentin ja 7 luvun 1 §:n, 3 §:n 2 momentin 1 kohdan ja 3 momentin sekä 6 §:n 1 momentin 3 kohdan perustellut päätöstään seuraavasti:

Asiassa saatu selvitys ja oikeudellinen arviointi

Yhtiö on 28.1.2019 päivätyllä hakemuksella hakenut palkkatukea ajalle 1.2.–31.7.2019 jakeluautonkuljettajan palkkaamiseen toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen Ouluun. Palkkatukea on haettu sillä perusteella, että tuella palkattavan henkilön työttömyys johtuu ammatillisen osaamisen puutteista. TE-toimisto on hylännyt hakemuksen, koska yhtiö on irtisanonut työntekijöitä tuotannollisista tai taloudellisista syistä siten, että työntekijöiden irtisanomisaika on päättynyt palkkatuen hakemista edeltäneiden 12 kuukauden aikana.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan kahden yhtiön Iisalmen toimipaikassa työskennelleen työntekijän työsuhde on päättynyt taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla tapahtuneeseen työsopimuksen irtisanomiseen 31.12.2018. Tätä edeltäneissä yhteistoimintaneuvotteluissa irtisanotuille työntekijöille on tarjottu työtä yhtiön muista toimipisteistä Kajaanista, Oulusta ja Suomussalmelta, mistä he ovat kieltäytyneet. Yhtiö on tarjonnut kyseisille irtisanotuille henkilöille työtä edelleen alkuvuodesta 2019. Toinen irtisanotuista on ilmoittanut, ettei hän ole kiinnostunut tarjotusta työstä. Toinen irtisanotuista ei ole vastannut ilmoitukseen. Yhtiön mukaan se on jatkuvasti palkannut uusia työntekijöitä sekä ennen että jälkeen 31.12.2018 tapahtuneiden irtisanomisten. Yhtiön Oulun toimipisteessä avautunut tehtävä ei ole johtunut kenenkään työntekijän irtisanomisesta, vaan yhtiö on tarvinnut kyseiseen toimipisteeseen lisää työntekijöitä.

Hallinto-oikeus toteaa asiassa olevan riidatonta, että elinkeinotoimintaa harjoittava yhtiö on tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut kaksi työntekijää, joiden irtisanomisaika on päättynyt palkkatuen hakemista edeltäneiden 12 kuukauden aikana. Riidatonta on myös se, että yhtiö ei ole ottanut tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanottuja työntekijöitä takaisin työsuhteeseen ennen palkkatukihakemuksen tekemistä. Hallinto-oikeuden ratkaistavana asiassa on kysymys siitä, onko palkkatuen myöntämisen edellytyksiä arvioitaessa annettava merkitystä sille seikalle, että yhtiö on tarjonnut irtisanotuille henkilöille työtä, mutta nämä eivät ole halunneet ottaa sitä vastaan.

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 209/2016) yleisperustelujen mukaan työnantajaan liittyvänä palkkatuen edellytyksenä ennen nykyisen lain voimaantuloa (1456/2016) on ollut muun ohella, että työnantajan on ennen palkkatukihakemuksen tekemistä tullut täyttää työsopimuslaissa säädetyllä tavalla velvollisuutensa tarjota työtä, johon palkkatukea haetaan, tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanotulle työntekijälle. Viittaamalla työsopimuslain säännöksiin palkkatuen myöntämisen edellytyksenä on haluttu varmistaa, että työnantajat noudattavat työsopimuslakia ja ettei jo työsuhteessa olevien työntekijöiden asema heikentyisi palkkatuettuun työsuhteeseen otettavien vuoksi. Työsopimuslain työntarjoamisvelvollisuutta koskeviin säännöksiin viittaaminen palkkatuen myöntämisedellytyksenä on hallituksen esityksen mukaan johtanut siihen, että työnantajat kysyvät työ- ja elinkeinotoimiston virkailijoilta työsopimuslain säännösten soveltamisesta, mistä työ- ja elinkeinotoimistot eivät kuitenkaan osaa neuvoa. Jos säännökset työsopimuslain työntarjoamisvelvollisuudesta poistettaisiin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetusta laista, normeja purettaisiin ja työ- ja elinkeinotoimistojen hallinnollinen työ vähenisi. Säännösten poistaminen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetusta laista ei heikentäisi työsuhteessa olevien työntekijöiden asemaa. Koska työsopimuslaki ja yhteistoimintalaki turvaavat työnantajan palveluksessa jo olevien työntekijöiden oikeudet työnantajan palkatessa uutta työvoimaa palkkatuella, turhan sääntelyn poistamiseksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetusta laista tulisi poistaa viittaukset työsopimuslakiin.

Edellä mainitusta hallituksen esityksestä (HE 209/2016) eikä muustakaan lainvalmisteluaineistosta käy ilmi, että vaikka työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 3 §:n 3 momentin sanamuotoa onkin muutettu aikaisemmin voimassa olleeseen saman lain 7 luvun 3 §:n 2 momenttiin nähden, työnantajaan liittyviä palkkatuen myöntämisen edellytyksiä olisi tältä osin tosiasiallisesti ollut tarkoitus tiukentaa. Lainkohdan muuttaminen on perustunut säädösten sujuvoittamiseen ja normien purkamiseen ja näiltä osin tarkoituksenmukaiseksi nähtyyn tavoitteeseen poistaa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetusta laista viittaukset työsopimuslakiin. Toisaalta muutetunkin lainkohdan tarkoituksena voidaan edelleen katsoa olevan jo työsuhteessa olevien työntekijöiden aseman turvaaminen ja palkkatuen väärinkäytön estäminen. Mainitusta hallituksen esityksestä ilmenee myös, että esityksen tarkoituksena on vähentää rakennetyöttömyyttä, alentaa työllistymiskynnystä ja lyhentää työttömyysjaksoja. Edellä todettuun nähden hallinto-oikeus katsoo, että työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 3 §:n 3 momentin tiukka sanamuodon mukainen tulkinta voi johtaa kohtuuttomaan ja selvästi lainmuutoksen ja mainitun lainkohdan tarkoituksen vastaiseen lopputulokseen ainakin jossain sellaisissa tilanteissa, jossa palkkatukea hakenut yritys on täyttänyt velvollisuutensa tarjota työtä irtisanotuille työntekijöille mutta työntekijöiden takaisin palkkaaminen ei ole onnistunut työnantajasta riippumattomista syistä.

Ottaen huomioon yhtiön edellä kuvatun toiminnan, hallinto-oikeus katsoo, että asiassa on osoitettu yhtiön pyrkineen aktiivisesti ottamaan tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanotut työntekijät takaisin työsuhteeseen ennen palkkatukihakemuksen tekemistä. Yhtiön on siten katsottava täyttäneen asiassa työsopimuslaissa tarkoitetun työntarjoamisvelvoitteensa. Se, että yhtiö ei ole kyennyt palkkaamaan irtisanottuja työntekijöitä uudelleen, ei ole johtunut yhtiön menettelystä. Asiassa esitetty selvitys osoittaa myös, että palkkatukihakemuksen kohteena oleva Oulussa sijaitseva työpaikka ei ole vapautunut kyseisten työntekijöiden irtisanomisen seurauksena, vaan kysymyksessä on yhtiön tarpeista syntynyt uusi työpaikka, johon on ollut tarpeen palkata uusi työntekijä. Asiassa on lisäksi arvioitavissa, että yhtiön työsuhteessa olevien työntekijöiden asema ei tule heikentymään palkkatuettuun työsuhteeseen otettavaksi tarkoitetun työntekijän vuoksi. Yhtiön toiminta ei muutoinkaan viittaa siihen, että sen tavoitteena olisi palkkatuen käyttö sen tarkoituksen vastaisiin tarkoitusperiin. Tässä tilanteessa ja kun otetaan huomioon, mitä edellä on todettu lainmuutoksen ja voimassa olevan työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 3 §:n 3 momentin tavoitteista, mainitun lainkohdan tiukka sanamuodon mukainen tulkinta johtaisi selvästi lainkohdan tarkoituksen vastaiseen ja yhtiön kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen. Edellytykset lainkohdan lievempään tulkintaan ja työntarjoamisvelvollisuuden täyttymisen katsomiseen riittäväksi tässä tapauksessa ovat olemassa. TE-toimiston ei näin ollen olisi tullut hylätä yhtiön oikaisuvaatimusta mainitsemillaan perusteilla. Tämän vuoksi TE-toimiston päätös on kumottava ja asia palautettava sille uudelleen käsiteltäväksi sen arvioimiseksi, täyttyvätkö asiassa muut palkkatuen myöntämisen edellytykset.

Valituksenalaisen päätöksen tultua edellä mainituin perustein kumotuksi enempi lausuminen muista valituksessa esitetyistä perusteista ei ole tarpeen.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Euroopan komission asetus (EU) N:o 651/2014 tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti 32 artikla kohta 3 ja 33 artikla kohta 3

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 126 § 2 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Renne Pulkkinen, Anna-Leena Kiviniemi ja Janne Nikkilä, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

TE-toimisto on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Palkkatuen myöntämisen edellytykset eivät ole täyttyneet asiassa.

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 3 §:ään tehtyjen muutosten myötä kansallisessa lainsäädännössä on ollut 1.1.2017 alkaen voimassa säännös, jonka mukaan palkkatuen myöntämisen edellytyksenä on, että yritys on ottanut tuotannollisista ja taloudellisista syistä edeltävän 12 kuukauden aikana irtisanotun työntekijän takaisin. Säännöstä on tulkittu tiukasti siten, että työnantajan työsopimuslain mukaisen työntarjoamisvelvollisuuden täyttäminen ei enää riitä, vaan yrityksen tulee ottaa irtisanottu työntekijä takaisin työsuhteeseen ennen palkkatukihakemuksen tekemistä, jotta palkkatuki voitaisiin myöntää. TE-toimiston ei tarvitse selvittää yrityksen nettohenkilömäärän muutosta vaan ainoastaan se, onko yritys irtisanonut työntekijöitä tuotannollisista tai taloudellisista syistä edeltävän 12 kuukauden aikana. Lainsäädännöstä, lain esitöistä tai työ- ja elinkeinoministeriön antamasta soveltamisohjeesta ei ilmene, että säännöstä tulisi tulkita kohtuussyistä lievemmin tilanteessa, jossa yritys on tarjonnut irtisanotuille työntekijöille työtä, mutta nämä eivät ole ottaneet sitä vastaan.

Hallinto-oikeuden päätöksestä on tulkittavissa, että hallinto-oikeuden näkemyksen mukaan säännös on säädetty liian tiukaksi. Mikäli säännöstä pidetään liian tiukkana, lakia tulee muuttaa. Voimassa oleva lainsäädäntö sitoo TE-toimistoa eikä sillä ole harkintavaltaa soveltaa lakia sen sanamuodon vastaisesti. TE-toimiston päätöksenteossa on toimittu hyvän hallinnon perusteiden ja hallinnon oikeusperiaatteiden mukaisesti.

A Oy on antanut selityksen, jossa on viitattu yhtiön asian aiemmissa käsittelyvaiheissa esittämään.

TE-toimisto on antanut vastaselityksen.

A Oy on antanut TE-toimiston vastaselityksen johdosta lisäselityksen, joka on annettu TE-toimistolle tiedoksi.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

Valitus hyväksytään. Hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja TE-toimiston päätös A Oy:n palkkatukihakemuksen hylkäämisestä saatetaan voimaan.

Perustelut

1. Sovellettavat oikeusohjeet

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 3 §:ssä säädetään työnantajaan liittyvistä palkkatuen edellytyksistä. Sen 1.1.2017 voimaan tulleen sanamuodon (1456/2016) 2 momentin 1 kohdan mukaan palkkatukea ei myönnetä, jos elinkeinotoimintaa harjoittava työnantaja on tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut työntekijän, jonka irtisanomisaika on päättynyt palkkatuen hakemista edeltäneiden 12 kuukauden aikana. Pykälän 3 momentin mukaan palkkatuki voidaan kuitenkin myöntää 2 momentin 1 kohdassa säädetyn estämättä, jos työnantaja on ottanut tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanotun työntekijän takaisin työsuhteeseen ennen palkkatukihakemuksen tekemistä.

Lain esitöissä (hallituksen esitys julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta, HE 209/2016 vp, kohta ”Nykytila”) todetaan muun ohella, että lain 1456/2016 säätämistä edeltävässä oikeustilassa palkkatukea voitiin myöntää, jos työnantaja, joka on tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut tai lomauttanut työntekijöitä tai jonka palveluksessa on osa-aikaisia työntekijöitä, oli ennen palkkatukihakemuksen tekemistä täyttänyt työsopimuslaissa säädetyllä tavalla velvollisuutensa tarjota työtä, johon palkkatukea haetaan, irtisanotuille, lomautetuille tai osa-aikatyötä tekeville. Palkkatukea ei myönnetty, jos tukeen perustuva työhön ottaminen aiheuttaisi tai voisi aiheuttaa työnantajan palveluksessa olevien muiden työntekijöiden irtisanomisen, lomauttamisen tai osa-aikaistamisen.

Lain esitöissä todetaan edelleen, että säädösten sujuvoittamisen ja normien purkamisen näkökulmasta on arvioitava, onko julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoituksenmukaista säätää sellaisista asioista, jotka on työsopimuslailla säädetty. Hallituksen esityksen mukaan työnantaja on velvollinen noudattamaan työsopimuslain työntarjoamisvelvollisuutta koskevia säännöksiä myös ottaessaan palvelukseensa työntekijän, jonka palkkauskustannuksiin maksetaan palkkatukea, vaikka työsopimuslain noudattamista ei asetettaisi palkkatuen myöntämisen edellytykseksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa. Käytännössä työ- ja elinkeinotoimistoilla ei ole mahdollisuuksia valvoa, onko työnantaja noudattanut työsopimuslain säännöksiä. Työsopimuslain työntarjoamisvelvollisuutta koskeviin säännöksiin viittaaminen palkkatuen myöntämisedellytyksenä on johtanut siihen, että työnantajat kysyvät työ- ja elinkeinotoimiston virkailijoilta työsopimuslain säännösten soveltamisesta, mistä työ- ja elinkeinotoimistot eivät kuitenkaan osaa neuvoa. Jos säännökset työsopimuslain työntarjoamisvelvollisuudesta poistettaisiin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetusta laista, normeja purettaisiin ja työ- ja elinkeinotoimistojen hallinnollinen työ vähenisi.

Lain esitöiden (HE 209/2016 vp, kohta ”Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset”) mukaan lain palkkatukea koskevista säännöksistä poistettaisiin viittaukset työsopimuslain säännöksiin, minkä lisäksi kumottaisiin säännökset siitä, ettei palkkatukea myönnetä, jos työkokeilu tai palkkatuki aiheuttaisi tai voisi aiheuttaa työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden irtisanomisen, lomauttamisen tai osa-aikaistamisen. Säännösten kumoamisella selkeytettäisiin sääntelyä. Säännösten kumoamisen jälkeenkin työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden oikeusturva määräytyisi työsopimuslain säännösten perusteella.

Lain esitöissä (HE 209/2016 vp, 7 luvun 3 §:n yksityiskohtaiset perustelut) todetaan, että ehdotetun 3 §:n 2 momentin 1 kohdassa säädettäisiin siitä, että elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle, joka on tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut työntekijän ja työntekijän irtisanomisaika on päättynyt palkkatuen hakemista edeltäneiden 12 kuukauden aikana, ei myönnettäisi palkkatukea. Ehdotetun 3 §:n 3 momentin mukaan palkkatuki voitaisiin kuitenkin myöntää, jos työnantaja on ottanut irtisanotun työntekijän takaisin työsuhteeseen ennen palkkatukihakemuksen tekemistä. Ehdotettu säännös perustuu EU:n valtiontukisäännöksiin.

Hallintolainkäyttölain (586/1996) 7 §:n 2 momentin mukaan valtion hallintoviranomaisen päätöksestä valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on lainvastainen.

2. Asiassa saatu selvitys

A Oy on 28.1.2019 hakenut palkkatukea ammatillisen osaamisen puutteiden vuoksi työttömänä olevan työnhakijan palkkaamiseen. Hakemuksen mukaan yhtiö on ennen tätä irtisanonut työntekijän tuotannollisista tai taloudellisista syistä siten, että työntekijän irtisanomisaika on päättynyt palkkatuen hakemista edeltäneiden 12 kuukauden aikana, eikä irtisanottua työntekijää ole otettu takaisin työsuhteeseen ennen palkkatukihakemuksen tekemistä. Hakemuksen lisätiedoissa yhtiö on ilmoittanut tarjonneensa Ylä-Savosta irtisanomilleen työntekijöille työtä, mutta he eivät ole halunneet muuttaa pois kotiseudultaan.

3. Oikeudellinen arviointi

Asiassa on ratkaistavana, onko TE-toimisto voinut hylätä A Oy:n palkkatukihakemuksen sillä perusteella, että elinkeinotoimintaa harjoittava työnantaja on tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut työntekijän, jonka irtisanomisaika on päättynyt palkkatuen hakemista edeltäneiden 12 kuukauden aikana, vaikka työnantaja on tarjonnut työtä irtisanotuille työntekijöille.

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 3 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan palkkatukea ei myönnetä, jos työnantaja on tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut työntekijän, jonka irtisanomisaika on päättynyt palkkatuen hakemista edeltäneiden 12 kuukauden aikana. Saman pykälän 3 momentista kuitenkin seuraa, että palkkatuki voidaan myöntää pykälän 2 momentin 1 kohdassa säädetyn estämättä, jos työnantaja on ottanut tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanotun työntekijän takaisin työsuhteeseen ennen palkkatukihakemuksen tekemistä.

Lain 7 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitettu irtisanotun työntekijän takaisinottoedellytys koskee säännöksen sanamuodon perusteella kaikkia yrityksen tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanottuja työntekijöitä, eikä sitä näin ollen ole rajattu koskemaan esimerkiksi vain palkkatukihakemuksen kohteena olevaa tehtävää hoitaneita työntekijöitä. Edellytyksestä ei myöskään ole säädetty poikkeuksia.

Lain esitöistä käy ilmi, että poistettaessa lain 7 luvun 3 §:n säännöksestä viittaukset työsopimuslain mukaisen työntarjoamisvelvollisuuden täyttämiseen sekä palkkatuen vaikutukseen työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden asemaan tarkoituksena on ollut yksinkertaistaa palkkatuen myöntämisedellytysten arviointia työ- ja elinkeinotoimistoissa. Vaikka lain esitöistä ilmenee myös, ettei työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden suojan tasoon ole sinällään ollut tarkoitus säätää muutoksia esillä olevassa asiayhteydessä, lain 7 luvun 3 §:n muutoksista seuraa, että muun ohella työntarjoamisvelvollisuuden täyttäminen ei enää ole lain mukaan palkkatuen myöntämisen kannalta merkityksellinen seikka. Siten yksin takaisinottoedellytyksen täyttymättä jääminen estää asiassa sovellettaviksi tulevien säännösten mukaan kaikissa tapauksissa palkkatuen myöntämisen.

Valtion hallintoviranomaisen tekemästä päätöksestä voi asiassa sovellettavan hallintolainkäyttölain mukaan valittaa vain sillä perusteella, että päätös on lainvastainen. TE-toimiston päätöksen lainmukaisuutta on arvioitava julkista työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 3 §:n perusteella.

Asiassa on kiistatonta, että A Oy on elinkeinotoimintaa harjoittavana työnantajana irtisanonut tuotannollisista tai taloudellisista syistä työntekijän, jonka irtisanomisaika on päättynyt palkkatuen hakemista edeltäneiden 12 kuukauden aikana, ja että sanottua työntekijää ei ole otettu takaisin työsuhteeseen ennen palkkatukihakemuksen tekemistä. Näissä olosuhteissa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 3 §:n 2 momentin 1 kohdan nimenomaisesta säännöksestä seuraa, että TE-toimiston on tullut hylätä yhtiön palkkatukihakemus.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja TE-toimiston päätös yhtiön palkkatukihakemuksen hylkäämisestä on saatettava voimaan.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Leena Äärilä, Vesa-Pekka Nuotio, Anne Nenonen ja Joni Heliskoski. Asian esittelijä Mirka Kuisma.