KHO:2021:158

Valtioneuvosto oli yleisistunnossaan nimittänyt valtion virkaan B:n. Virkaa hakenut mutta valitsematta jäänyt A valitti nimityspäätöksestä muun ohella sillä perusteella, että valituksessa nimettyjä kahta kanssahakijaa oli syrjitty virantäytössä. Nämä kanssahakijat eivät olleet hakeneet muutosta valtioneuvoston päätökseen.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että viranhakijan valtion virkamieslain 59 §:ään perustuvan muutoksenhakuoikeuden tavoitteena oli antaa suojaa viranhakijan omalle oikeusasemalle. Valitusoikeus omassa nimitysasiassa ei merkinnyt sitä, että kysymyksessä olisi ollut yleinen laillisuusvalvontakeino. A:n valituksen johdosta korkeimmassa hallinto-oikeudessa eivät tulleet arvioitaviksi sellaiset valitusperustelut, jotka eivät liittyneet valittajaan itseensä vaan kohdistuivat suoraan kanssahakijoihin.

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 13 § 1 momentti

Valtion virkamieslaki 59 § 1 momentti

Päätös, josta valitetaan

Valtioneuvoston päätös 30.1.2020 nro VN/9566/2019

Haettavana ollut virka

Työ- ja elinkeinoministeriössä on ollut haettavana yhteistoiminta-asiamiehen määräaikainen virka. Yhteistoiminta-asiamiehestä, yhteistoiminta-asiamiehen tehtävistä ja virkaan vaadittavista erityisistä kelpoisuusvaatimuksista säädetään laissa yhteistoiminta-asiamiehestä (216/2010).

Virka julistettiin haettavaksi 11.10.2019 ja hakuaika olisi päättynyt 31.10.2019, mutta 27.10.2019 hakuaikaa jatkettiin vähäisen hakijamäärän vuoksi 7.11.2019 asti. Virkaan kuuluvien tehtävien ja kelpoisuusvaatimusten selostamisen ohella hakuilmoituksessa mainittiin erikseen, että virkaan valittavalta edellytetään hyviä yhteistyö- ja neuvottelutaitoja.

Virkaa hakivat määräajassa muiden ohella oikeustieteen maisteri B ja oikeustieteen lisensiaatti, yo-merkonomi, opettaja A.

Valtioneuvoston päätöksen valmistelu

Valtioneuvoston nimityspäätöksen valmistelussa on laadittu nimitysmuistio, johon sisältyy muun ohella selostus hakumenettelystä sekä hakijoiden ansiovertailu.

Nimitysmuistion mukaan sekä virkaan valitun oikeustieteen maisteri B:n että valitsematta jääneen oikeustieteen lisensiaatti, yo-merkonomi, opettaja A:n on todettu täyttävän yhteistoiminta-asiamiehen viran kelpoisuusvaatimukset koulutuksen, viran tehtäväalaan perehtyneisyyden ja kielitaidon osalta.

Nimitysmuistion mukaan haastatteluun kutsuttiin kuusi hakijaa, joilla katsottiin hakemusasiakirjojen perusteella olevan laajimmat ja monipuolisimmat valmiudet ja edellytykset viran hoitamiseen, erityisesti tarkasteltaessa osoitettua perehtyneisyyttä ja kokemusta viran tehtäväalan osalta. Haastattelujen tavoitteena oli selvittää ja arvioida yhteistoiminta-asiamiehen ja hänen toimistonsa nykyiseen ja tulevaan toimintaympäristöön peilaten hakijoiden ammatillista osaamista, perehtyneisyyttä virkaan kuuluviin tehtäviin ja niiden kehittämisen haasteisiin, näyttöä esimieskokemuksesta sekä hakijoiden motivoituneisuutta ja henkilökohtaisia vahvuuksia suhteessa viran edellyttämiin vaatimuksiin. Myös hakijoiden yhteistyö- ja neuvottelutaitoja arvioitiin haastattelutilanteessa. Haastattelut suoritettiin kaikille hakijoille yhdenmukaisella kysymysrungolla. Haastattelijoina toimivat työ- ja elinkeinoministeriön henkilöstö- ja hallintojohtaja, hallitusneuvos sekä hallitussihteeri. Sekä virkaan valittu että muutoksenhakija ovat olleet haastateltujen hakijoiden joukossa.

Nimitysmuistioon sisältyy haastatteluun kutsuttujen hakijoiden ansiovertailu.

B:n on todettu toimineen Tekniikan akateemiset TEK:n lakimiehenä 1994‒1998, SDP:n eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteerinä 1998‒1999 ja Tekniikan akateemiset TEK:n yksikönjohtajana 1999‒2019. Vuodesta 2019 lähtien B on työskennellyt Tekniikan akateemiset TEK:n järjestöjohtajana. B:n ansioiksi on katsottu hänen pitkä kokemuksensa keskeisessä ja näkyvässä asemassa toimimisesta työmarkkinajärjestössä. Hänellä on katsottu olevan erinomainen tuntemus yhteistoimintalaista työmarkkinajärjestöissä työskentelyn kautta. B on toiminut esimiestehtävissä yli 20 vuoden ajan.

A:n on todettu toimineen Merita-konsernin palveluksessa 1972‒1998 ja oikeustieteen kandidaatiksi valmistumisen jälkeen (1982) työskennelleen siellä lakimiehenä/asiantuntijana sekä hallintopäällikkönä, apulaisjohtajana ja jaospäällikkönä. A on työskennellyt Laurea-ammattikorkeakoulun oikeustieteen ja rahoituksen lehtorina ja opettajana 1999‒2001, Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksessa talouden ja rahoituksen yliopettajana, oikeustieteen ja rahoituksen opettajana 2001‒2005, EVTEK-ammattikorkeakoulun palveluksessa yliopettajana 2005‒2006 sekö Tuokko Tilintarkastus Oy:n erityistarkastajana 2007‒2011. Vuodesta 2011 A on toiminut yhteistoiminta-asiamiehen toimiston lakimiehenä. A on oikeustieteen lisensiaatti. A:n ansioksi on luettu hänen kokemuksensa lakimiehenä toimimisesta yhteistoiminta-asiamiehen toimistossa. Hänellä on katsottu olevan monipuolista käytännön kokemusta yhteistoiminta-asioista mukaan lukien henkilöstörahastot, taloushallintoasioiden ja yritysjuridiikan hoidosta mukaan lukien tilintarkastus, sekä oikeudellisten aineiden opettamisesta.

Nimitysmuistion mukaan kaikilla haastatelluilla on hakemusasiakirjojen perusteella sekä haastattelussa saatujen havaintojen perusteella tehtävän hoidon edellyttämää perehtyneisyyttä tehtäväalueeseen. Lisäksi kaikilla haastatelluilla hakijoilla on todettu olevan kokemusta työoikeudellisten kysymysten, mukaan lukien yhteistoimintaa sekä henkilöstön edustuksellisuutta koskevat lait, hoitamisesta.

Haastateltujen keskinäistä ansioituneisuutta vertailtaessa on eräällä hakijalla katsottu olevan syvin perehtyneisyys yhteistoiminta-asiamiehen tehtäväalaan, erityisesti viran tehtäviin kuuluvan valvottavan lainsäädännön osalta. Nimitysmuistion mukaan kuitenkin kaikilla muillakin haastatelluista hakijoista on pitkä kokemus keskeisissä työmarkkinoiden toimivuutta ja työoikeudellista sääntelyä, mukaan lukien yhteistoimintalaki, soveltavissa ja kehittävissä tehtävissä. Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävien yhtenä olennaisena osa-alueena on todettu olevan kehittämis- ja edistämistehtävä. Yhteistoiminta-asiamiehen tulee aloittein ja ohjein edistää ja parantaa työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa sekä näin vaikuttaa omalta osaltaan työmarkkinoiden toimivuuteen. Toimintaympäristön muutoksista johtuvana tarpeena on virantäyttöhetkellä katsottu olevan selkeästi näkyvillä tarve kehittää yhteistoiminta-asiamiehen toimintoa jatkossa siten, että lain noudattamisen valvonnan rinnalla kehittämispainotteisuuden merkitys kasvaa.

Tämän johdosta nimitysmuistiossa on todettu työmarkkinajärjestöjen tuntemuksen olevan olennaista yhteistoiminta-asiamiehen virkaan valittavalta henkilöltä. Hakijoista kahdella on katsottu olevan pitkä kokemus työmarkkinajärjestön lakimiehenä toimimisesta. B:llä sekä kahdella muulla hakijalla on katsottu olevan pitkäaikaista kokemusta keskeisissä ja näkyvissä asemissa toimimisesta työmarkkinajärjestöissä. Haastattelujen perusteella B:llä sekä neljällä muulla hakijalla on todettu olevan A:ta laajemmat verkostot suhteessa tehtävän kannalta merkityksellisiin työmarkkinatoimijoihin.

Esimieskokemusta on B:llä sekä kahdella muulla hakijalla. Myös A:lla on todettu olevan esimieskokemusta, mutta se on saatu Merita-konsernista ennen 2000-lukua ja perustuu pankki- ja luottoasioihin. Kaikilla haastatelluista hakijoista on todettu olevan kokemusta asiajohtamisesta.

Nimitysmuistiossa on todettu haastatelluista hakijoista nousseen vahvimmin esille B:n sekä kahden muun hakijan, joille on teetetty soveltuvuusarvioinnit. Nimitysmuistiossa on tämän jälkeen vertailtu näiden kolmen hakijan ansioita. Kokonaisharkinnan perusteella B:n katsottiin nousevan kahden muun hakijan edelle erityisesti hänen vahvan kehittämisotteensa ja näkemyksellisyytensä toimintojen ja vuorovaikutuksen kehittämisestä sekä laaja-alaisen verkosto- ja vuorovaikutuskyvykkyytensä johdosta.

Valtioneuvoston päätös

Valtioneuvosto on yleisistunnossaan 30.1.2020 nimittänyt työ- ja elinkeinoministeriön yhteistoiminta-asiamiehen virkaan oikeustieteen kandidaatti B:n 1.3.2020 lukien 28.2.2025 päättyväksi määräajaksi.

Valtioneuvosto on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

Yhteistoiminta-asiamies toimii työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimivan yhteistoiminta-asiamiehen toimiston päällikkönä. Yhteistoiminta-asiamiehen toimiston tehtävänä on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa valvomalla yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja muiden henkilöstön osallistumisjärjestelmiä koskevien lakien noudattamista. Lisäksi yhteistoiminta-asiamiehen toimisto valvoo henkilöstörahastoja.

Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävistä on säädetty yhteistoiminta-asiamiehestä annetun lain 2 §:ssä. Kyseessä on johtamistehtävä, joka sisältää valvonta- ja ohjaustoimintojen lisäksi velvollisuuden edistää ja parantaa työnantajan ja työntekijöiden välisiä vuorovaikutuksellisia yhteistoimintamenettelyjä ja yhteistoimintaa aloittein ja ohjein. Valvontatehtävät koskevat yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja muiden henkilöstön osallistumisjärjestelmiä koskevien lakien noudattamista. Lisäksi yhteistoiminta-asiamies valvoo henkilöstörahastolain noudattamista. Yhteistoiminta-asiamies on riippumaton valvontatehtävää suorittaessaan.

Yhteistoiminta-asiamiehen virkaan kuuluvista tehtävistä on johdettavissa, että virkaan nimitettävältä henkilöltä edellytetään viran tehtäväalaan kuuluvan lainsäädännön hyvän tuntemuksen ohella hyviä johtamisvalmiuksia sekä toimintojen että henkilöiden johtamiseen, aktiivista ja oma-aloitteista kehittämisotetta ja vuorovaikutuksellisuutta suhteessa työmarkkinatoimijoihin.

Määräaikaisesti täytettävän viran täytössä otetaan huomioon myös toimintaympäristön muutokset ja niistä johtuvat tarpeet viran menestykselliselle hoitamiselle. Virkaan nimitettävällä tulee olla kykyä ottaa haltuunsa viranhoidon ajankohtaiset haasteet ja kehittämistarpeet sekä muuttunut ja muuttuva toimintaympäristö. Haasteisiin vastaaminen tuloksellisella tavalla edellyttää enenevässä määrin asiakasaloitteisen valvontatoiminnan lisäksi oma-aloitteista kehittämistoimintaa, kuten hyvien käytänteidenlevittämistä.

Hakijoiden kirjallisissa hakemuksissaan esittämien koulutus- ja työhistoriatietojen perusteella sekä haastatteluvaiheessa hakijoiden kokemuksesta, kokonaisosaamisesta, yhteistoiminta-asiamiehen tehtävän kehittämisestä, motivaatiosta sekä henkilökohtaisista ominaisuuksista saadun syvennetyn kokonaisarvioinnin perusteella katsotaan, että parhaat edellytykset tehtävän menestykselliseen hoitamiseen ovat B:llä. Kokonaisarvioinnissa substanssiosaamisen ohella on painotettu erityisesti myös hakijoiden henkilökohtaista kehittämisotetta ja näkemyksellisyyttä sekä laaja-alaista verkosto- ja vuorovaikutuskyvykkyyttä.

B on toiminut Tekniikan akateemiset TEK:n lakimiehenä 1994‒1998, SDP:n eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteerinä 1998‒1999 ja Tekniikan akateemiset TEK:n yksikönjohtajana 1999‒2019. Vuodesta 2019 alkaen B on työskennellyt Tekniikan akateemiset TEK:n järjestöjohtajana.

B:n ansioiksi voidaan katsoa hänen pitkä kokemuksensa keskeisestä ja näkyvässä asemassa toimimisesta työmarkkinajärjestössä. Hänellä on erinomainen tuntemus yhteistoimintalaista työmarkkinajärjestössä työskentelyn kautta. B on toiminut esimiestehtävissä yli 20 vuoden ajan.

B:llä on laaja-alainen kokemus työmarkkinakentän toiminnasta, vahva asiantuntija- ja johtamistausta, laaja-alaiset verkostot, hyvät yhteistyö- ja neuvottelutaidot sekä näkemyksellisyys yhteistoiminta-asiamiehen toiminnon kehittämisestä.

Valtioneuvoston soveltamat oikeusohjeet

Laki yhteistoiminta-asiamiehestä 1, 2 ja 3 §

Valtion virkamieslaki 6, 6 a, 6 c, 6 d, 7 a, 8, 8 b, 8 c, 57 ja 59 §

Valtioneuvoston ohjesääntö 6 §

Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta 6 §

Asetus työ- ja elinkeinoministeriöstä 7 §

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan vaatinut, että valtioneuvoston nimittämispäätös kumotaan ja että päätöksen täytäntöönpano kielletään.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Päätös on valtion virantäyttöä koskevien säännösten eli perustuslain, valtion virkamieslain sekä tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain vastainen eikä sitä ole tehty valtion viran täytössä noudatettavien periaatteiden mukaisesti.

Viran hakuaikaa on jatkettu ennen alkuperäisen hakuajan päättymistä sopivan hakijan suosimiseksi ilman virkamieslain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettua perustetta. Virkaa oli tuolloin hakenut yhdeksän henkilöä, joista neljä täytti nimitysmuistion mukaan viran kelpoisuusehdot. Hakuajan jatkamisella pyrittiin syrjäyttämään virkaa jo hakeneet tuolloinen yhteistoiminta-asiamies ja yhteistoiminta-asiamiehen toimiston lakimies. Uusia kelpoisuusehdot täyttäviä hakijoita tuli jatkoajalla viisi. Heistä kolme oli työntekijäliiton palveluksessa.

Hakuajan jatkamisesta ei tehty kirjallista päätöstä. Hakuaikaa on jatkettu, jotta virkaa ehtisivät hakemaan ensisijaisesti työntekijäjärjestöjen ehdokkaat. Työmarkkinajärjestöjen piireissä on liikkunut tieto, että yhteistoiminta-asiamies ja valtakunnansovittelija nimitetään siten, että toinen edustaa työnantajapuolta ja toinen työntekijäpuolta. Kun nykyinen valtakunnansovittelija on tullut virkaansa työnantajapuolelta, yhteistoiminta-asiamiehen virkaan valittiin työntekijäjärjestön B. Virkojen täyttäminen on näin lainvastaisesti ”koplattu” yhteen.

Virkaan nimitetty ei täytä säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia, koska hänellä ei ole perehtyneisyyttä viran koko tehtäväalaan. Hakuasiakirjojen mukaan hänellä ei ole kokemusta yhteistoimintalain, konserneja koskevan yhteistoimintalain eikä henkilöstön hallintoedustusta koskevien lakien soveltamisesta. Hakemuksessa ei ole mainittu kokemusta henkilöstörahastoasioista. Hänen yhteistoiminta-asiamiehen tehtäväalaan liittyvä kokemuksensa on yleisesti vähäistä verrattuna yhteistoiminta-asiamiehen toimiston työtehtävissä usean vuoden aikana hankittuun kokemukseen.

Nimitysmuistion mukaan yhteistoiminta-asiamiehen virkaan valittavalta henkilöltä on edellytetty olennaisena vaatimuksena työmarkkinajärjestöjen tuntemusta, vaikka tätä vaatimusta ei ollut mainittu hakuilmoituksessa. Myöskään valintaperusteena käytettyä esimieskokemusta ei ollut mainittu hakuilmoituksessa.

Viran täyttö on tehty lakien ja valtiovarainministeriön ohjeiden vastaisesti. Nimitysmuistio ei sisällä kaikkien hakijoiden ansioituneisuusvertailua eikä ansioyhdistelmää ole laadittu siten, että hakijoiden ansioita olisi voitu vertailla vaaditulla tavalla. Kelpoisuusvaatimuksena ollutta perehtyneisyyttä viran tehtäväalaan ei ole millään lailla tarkennettu eikä avattu sitä, mitä hakijoilta edellytetään sen täyttämiseksi. Muistiosta ei käy ilmi, keillä hakijoista on ollut perehtyneisyyttä viran koko tehtäväalaan ja keillä vain sen osa-alueisiin. Muistiossa ei myöskään ole mainittu, miten virantäytössä on painotettu viran koko tehtäväalalta saatua kokemusta viran jonkin osa-alueen kokemukseen.

Virkavalinnassa on rikottu tasa-arvolakia. Naispuolinen muutoksenhakija ja myös toinen naispuolinen yhteistoiminta-asiamiehen toimistossa lakimiehenä työskennellyt hakija ovat ansioituneempia kuin virkaan nimitetty mies. Muutoksenhakija on täyttänyt viran kelpoisuusehtona olleen perehtyneisyyden viran koko tehtäväalaan toisin kuin virkaan valittu. Muutoksenhakijalla on myös johtamiskokemusta ja hyvät yhteistyö- ja neuvottelutaidot. B:llä ei ole laillisuusvalvonnan ja hallintotoiminnan tuntemusta. Nimitysmuistio ei sisällä virantäytössä ja haastateltavia valittaessa edellytettävää tasa-arvolainmukaista ansioituneisuusvertailua eri sukupuolta olevien hakijoiden välillä eikä nimityspäätöstä ole perusteltu hallintolain 45 §:n mukaisesti. Työ- ja elinkeinoministeriön jälkikäteen antamassa työnantajan selvityksessä mainitsemat perusteet eivät täytä tasa-arvolain mukaiselle oikeuttamisperusteelle asetettuja vaatimuksia.

Virantäytössä on rikottu myös yhdenvertaisuuslakia. Kiellettyä on syrjintä muun muassa mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan ja muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Muutoksenhakijalta kysyttiin haastattelussa muun ohella, miten hän suhtautuisi siihen, että ministeriön yhteydessä tulee toimia poliittisen ohjauksen alaisena. Poliittisiin asioihin palattiin haastattelussa useamman kerran johdattelevilla kysymyksillä.

Yhteistoiminta-asiamieheltä edellytetään riippumattomuutta valvontatehtäviä suoritettaessa. Tämä tarkoittaa riippumattomuutta myös työmarkkinaosapuolista. Ministeriön tasa-arvolain mukaisessa selvityksessä on mainittu työmarkkinajärjestöjen tuntemuksen olleen yksi painopiste viranhakijoita vertailtaessa. Hakijat on asetettu eriarvoiseen asemaan, kun valinnassa on käytetty hakuilmoituksessa mainitsematonta edellytystä, joka on vain sopiviksi katsotuilla hakijoilla.

Syrjintäolettama syntyy muutoksenhakijan sekä virkaa myös hakeneiden aiemman yhteistoiminta-asiamiehen ja yhteistoiminta-asiamiehen toimistossa lakimiehenä työskennelleen henkilön kohdalla. He ovat täyttäneet viran kelpoisuusvaatimukseksi säädetyn perehtyneisyyden viran koko tehtäväalaan toisin kuin virkaan valittu. B on valittu tehtävään sillä perusteella, että hän on ollut työsuhteessa työntekijäjärjestöön. Lisäksi on syytä epäillä, että valinta on perustunut B:n poliittisiin suhteisiin.

Työ- ja elinkeinoministeriö on antanut lausunnon, jossa on vaadittu valituksen hylkäämistä ja esitetty muun ohella seuraavaa:

A on ainoa muutoksenhakija. Hän ei voi valituksessaan toimia toisten hakijoiden asiamiehenä. Ministeriö vastaa valitukseen A:n omassa asiassa ja vertaa A:ta virkaan valittuun B:hen. Valituksessa mainittujen toisten hakijoiden oikeusturva ei vaarannu, koska he olisivat halutessaan voineet tehdä omassa asiassaan valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Viran täyttämisessä on noudatettu asiaan soveltuvia lakeja. Hakuaikaa jatkettiin viikolla kolme päivää ennen hakuajan päättymistä vähäisen hakijamäärän vuoksi. Alkuperäiseen määräaikaan mennessä virkaa haki 10 henkilöä, joista kuusi ei täyttänyt lainkaan viran kelpoisuusvaatimuksia ja muidenkin osalta virassa menestymisen edellytykset täyttäviä hakijoita oli ainoastaan yksi tai kaksi. Viran hakuajan jatkaminen on normaali virkavastuulla tehtävä ratkaisu, joka ei edellytä kirjallisen hallintopäätöksen tekemistä. Yhteistoiminta-asiamiehen viran hakuaikaa on jatkettu ministeriön henkilöstö- ja hallintojohtajan päätöksellä, eikä siihen ole vaikutettu poliittisesti tai muutoinkaan ulkopuolisin toimin. Hakuajan jatkamiselle on ollut virkamieslain 6 c §:n 2 momentissa tarkoitettu peruste, kun edellytykset täyttäviä hakijoita ei ollut riittävästi.

Kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista kutsuttiin haastatteluun kuusi henkilöä, joilla katsottiin hakemusasiakirjojen perusteella olevan laajimmat ja monipuolisimmat valmiudet ja edellytykset viran hoitamiseen. Haastatteluun kutsuttiin kolme naista ja kolme miestä, joten hakijoita ei ole asetettu eri asemaan sukupuolen perusteella haastateltavia valittaessa.

Haastattelujen tavoitteena oli selvittää ja arvioida yhteistoiminta-asiamiehen ja hänen toimistonsa nykyiseen ja tulevaan toimintaympäristöön peilaten hakijoiden ammatillista osaamista, perehtyneisyyttä virkaan kuuluviin tehtäviin ja niiden kehittämisen haasteisiin, näyttöä esimieskokemuksesta sekä hakijoiden motivoituneisuutta ja henkilökohtaisia vahvuuksia suhteessa viran edellyttämiin vaatimuksiin. Hakuilmoituksen mukaan hakijoiden eduksi luettaviin ansioihin kuuluvat hyvät yhteistyö- ja neuvottelutaidot, joita arvioitiin myös haastattelussa. Lisäksi hakijoita arvioitiin viranhoidon ajankohtaisten haasteiden ja kehittämistarpeiden näkökulmasta.

Kaikkia haastateltavia kohdeltiin tasapuolisesti ja normaalin käytännön mukaisesti haastattelukysymyksiä muokattiin haastateltavalle sopiviksi. Yhteistoiminta-asiamiehen esimiehenä toimii työministeri, joten on olennaista selvittää haastateltavien osaaminen myös poliittisessa rajapinnassa toimimisesta virkamiehenä. A:lta ei kysytty tai yritetty kysyä hänen poliittisesta kannastaan, vaan on ainoastaan selvitetty hänen osaamistaan tai kokemustaan ministerien kanssa toimimisesta.

Haastatelluista vahvimmin esille nousseista kolmesta hakijasta, joihin A ei kuulunut, teetettiin soveltuvuusarvioinnit. Soveltuvuusarviointeihin valituissa on ollut edustettuna molempia sukupuolia.

Yhteistoiminta-asiamiehen virkaa täytettäessä hakijoiden ansioiden vertailu tehtiin hakemukseen liitettyjen asiakirjojen, koulutusta, työkokemusta ja muita ansioita koskevien tietojen, työhönottohaastatteluiden sekä kärkikandidaateille teetettyjen soveltuvuusarviointien perusteella. Haastattelijoihin tai muihin valmisteluun osallistuneisiin virkamiehiin ei ole kohdistunut poliittista ohjeistusta. Muutoksenhakijan esittämät huhut yhteistoiminta-asiamiehen viran varaamisesta työntekijäpuolelle ovat perusteettomia.

Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävä on huomattavasti laajempi ja vastuullisempi kuin yhteistoiminta-asiamiehen toimiston lakimiehen tehtävä. Toimiston lakimiehenä toimiminen ei automaattisesti anna valmiuksia yhteistoiminta-asiamiehenä toimimiseen. Yhteistoiminta-asiamiehen viran tehtäväkuvaan kuuluu valvontatehtävien lisäksi olennaisena sisältönä johtamis- ja kehittämistehtäviä.

Yhteistoiminta-asiamiehen lakisääteisistä tehtävistä on johdettavissa, että virkaan nimitettävältä henkilöltä edellytetään viran tehtäväalaan kuuluvan lainsäädännön hyvän tuntemuksen ohella hyviä johtamisvalmiuksia sekä toimintojen että henkilöiden johtamiseen, aktiivista ja oma-aloitteista kehittämisotetta ja vuorovaikutuksellisuutta suhteessa työmarkkinatoimijoihin. Kysymyksessä on johtamis-, kehittämis- ja valvontatehtävä. Lakisääteisenä kelpoisuusvaatimuksena edellytetään perehtyneisyyttä näihin kaikkiin.

On yleisesti tunnettua, että työmarkkinakokemus sisältää olennaisena osana yhteistoimintaan liittyvän osaamisen kartuttamisen. Ei voida edellyttää, että hakijat olisivat olleet täysin vastaavassa tehtävässä aiemmin. On riittävää, että valitaan hakija, jolla on parhaat edellytykset selviytyä avoinna olevan viran tehtäväalasta. Virkaa täytettäessä viranomaisella on laaja harkintavaltaa painottaa yhtä kelpoisuusvaatimuksiin sisältyvistä vaatimuksista sekä tehdä kokonaisarvio haastattelun ja ansiovertailun perusteella.

Virkaan valitun ansioiksi voidaan katsoa hänen pitkä kokemuksensa keskeisessä ja näkyvässä asemassa toimimisesta työmarkkinajärjestössä. Hänellä on erinomainen tuntemus yhteistoimintalaista työmarkkinajärjestöissä työskentelyn kautta sekä 20 vuoden esimieskokemus.

Muutoksenhakijan ansioiksi voidaan lukea hänen kokemuksensa lakimiehenä toimimisesta yhteistoiminta-asiamiehen toimistossa. Hänellä on monipuolista käytännön kokemusta yhteistoiminta-asioista mukaan lukien henkilöstörahastot, taloushallintoasioiden ja yritysjuridiikan hoidosta sekä oikeudellisten aineiden opettamisesta.

Vertailtaessa virkaan valittua ja muutoksenhakijaa, voidaan todeta, että molemmilla on hakemusasiakirjojen perusteella sekä haastattelussa saatujen havaintojen perustella tehtävän hoidon edellyttämää perehtyneisyyttä tehtäväalueeseen. Molemmilla on kokemusta työoikeudellisten kysymysten mukaan lukien yhteistoimintaa sekä henkilöstön edustuksellisuutta koskevien lakien hoitamisesta. Virkaan valitulla on tehtävän laaja-alaisuuden kannalta soveltuvampi työkokemus keskeisissä työmarkkinoiden toimivuutta ja työoikeudellista sääntelyä, mukaan lukien yhteistoimintalaki, soveltavissa ja kehittävissä tehtävissä.

Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävien yhtenä olennaisena osa-alueena on kehittämis- ja edistämistehtävä. Yhteistoiminta-asiamiehen tulee aloittein ja ohjein edistää ja parantaa työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa sekä näin vaikuttaa omalta osaltaan työmarkkinoiden toimivuuteen. Toimintaympäristön muutoksista johtuvana tarpeena oli virantäyttöhetkellä selvästi näkyvillä tarve kehittää yhteistoiminta-asiamiehen toimintoa siten, että lain noudattamisen valvonnan rinnalla kehittämispainotteisuuden merkitys kasvaa. Tästä johtuen työmarkkinajärjestötoiminnan tuntemus oli yksi painopiste viranhakijoita vertailtaessa. Virkaan valitulla työmarkkinajärjestötoiminnan tuntemus on vahvaa. Lisäksi hänellä on muutoksenhakijaa laajemmat verkostot suhteessa tehtävän kannalta merkityksellisiin työmarkkinatoimijoihin. Esimieskokemusta virkaan valitulla on noin kahdenkymmenen vuoden ajalta. Muutoksenhakijalla on esimieskokemusta pankkikonsernista ennen 2000-lukua, joten se ei ole tehtävän kannalta relevanttia.

Virkaan valitulla on katsottu olleen kokonaisarvion perusteella parhaat edellytykset yhteistoiminta-asiamiehen tehtävän menestykselliseen hoitamiseen laaja-alaisen työmarkkinakentän toiminnasta saamansa kokemuksen, vahvan asiantuntija- ja johtamistaustansa, laaja-alaisten verkostojen, hyvien yhteistyö- ja neuvottelutaitojen sekä yhteistoiminta-asiamiehen toiminnon kehittämiseen liittyvän näkemyksellisyyden johdosta. Muutoksenhakijaa on kohdeltu yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti muihin hakijoihin ja virkaan valittuun nähden. Ministeriö ei ole ylittänyt harkintavaltaansa.

B:lle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen. Hän on ilmoittanut, ettei anna selitystä.

A on antanut vastaselityksen sekä toimittanut lisäselvityksenä tasa-arvovaltuutetun lausunnon.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään.

2. Lausuminen täytäntöönpanoa koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Perustelut

1. Pääasia

1.1 Lähtökohdat valituksen käsittelylle korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valittanut valtioneuvoston päätöksestä nimittää yhteistoiminta-asiamiehen virkaan viisivuotiskaudeksi B. A:lla on valtion virkamieslain 59 §:n 1 momentin mukaisesti viranhakijana oikeus hakea nimittämistä koskevaan päätökseen muutosta.

A on vaatinut, että valtioneuvoston päätös kumotaan lainvastaisena. Muutoksenhakijan mukaan päätös on lainvastainen, koska viran hakuaikaa on jatkettu ilman laillista perustetta, koska virkaan nimitetty ei täytä viran kelpoisuusvaatimusta perehtyneisyydestä viran tehtäväalaan ja koska muutoksenhakijaa ja eräitä muita valituksessa nimettyjä viranhakijoita on virantäytön yhteydessä syrjitty sukupuolen taikka mielipiteeseen, poliittiseen toimintaan taikka ammattiyhdistystoimintaan liittyvän syyn perusteella.

A ei siten ole valituksessaan vedonnut ainoastaan päätöksentekoa rasittaviin menettelyvirheisiin ja siihen, että hänen oikeuttaan tulla tasapuolisin ja objektiivisin perustein kohdelluksi virkaa täytettäessä olisi loukattu, vaan myös siihen, että hänen kanssahakijoitaan on syrjitty virantäytössä. Työ- ja elinkeinoministeriö on katsonut, ettei kanssahakijoiden väitetty syrjintä voi tulla täällä arvioitavaksi A:n valituksen johdosta.

Asiassa on ensin otettava kantaa siihen, tuleeko valituksenalainen nimityspäätös A:n valituksen johdosta korkeimmassa hallinto-oikeudessa arvioitavaksi myös siltä osin kuin valituksessa on vedottu kanssahakijoiden syrjintään.

Valtion virkamieslain 59 §:n 1 momentin mukaan viranhakija saa hakea virkaan tai virkasuhteeseen nimittämistä koskevaan päätökseen muutosta valittamalla, jollei mainitussa laissa toisin säädetä. Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 13 §:n 1 momentin mukaan valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on lainvastainen.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että valtion virkamieslaissa tai muuallakaan lainsäädännössä ei ole erityisiä säännöksiä niistä perusteista, joihin viranhakija voi vedota hakiessaan muutosta valtion virkaan nimittämistä koskevaan päätökseen. Hallintovalitusasiassa on lähtökohtana, että lainvastaisuuden tueksi esitettäviä valitusperusteluja ei ole rajoitettu. Tämä lähtökohta on vahvistettu korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO 2019:113 aiemmin voimassa olleen hallintolainkäyttölain (586/1996) oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 13 §:n 1 momenttia vastaavaa säännöstä koskien.

Toisaalta on esitettävissä varteenotettavia syitä sen tueksi, että virkaa hakenut ei voi valittaa nimityspäätöksestä sellaisilla perusteilla, jotka eivät liity hänen omaan oikeusasemaansa, vaan muiden kanssahakijoiden oikeusasemaan.

Valittaminen valtion virkaan nimittämistä koskevista päätöksistä on tullut mahdolliseksi vuonna 2019 voimaan tulleen valtion virkamieslain muutoksen myötä. Uudistuksen tavoitteena oli vahvistaa virantäytössä nimittämättä jääneen hakijan oikeusturvaa. Esimerkiksi eduskunnan hallintovaliokunta painotti viranhakijan oikeutta tulla tasapuolisin ja objektiivisin perustein kohdelluksi virkaa täytettäessä menettelyprosessi mukaan lukien, vaikka kenelläkään ei ole subjektiivista oikeutta tulla nimitetyksi virkaan (ks. HaVM 8/2018 vp). Uudistuksen taustalla voidaan siten nähdä ennen muuta hakijoiden oikeussuojan tarve. Nimittämättä jääneellä hakijalla on uudistuksen jälkeen oikeussuojakeinona hallintovalitus, jolla hän voi saattaa tuomioistuimen arvioitavaksi, onko hänen oikeusasemaansa loukattu nimityspäätöksen yhteydessä. Valitusmahdollisuus on vastaavasti kaikkien virkaa hakeneiden käytettävissä.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että viranhakijan valtion virkamieslain 59 §:ään perustuvan muutoksenhakuoikeuden tavoitteena on antaa suojaa viranhakijan omalle oikeusasemalle. Viranhakija voi valituksella saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi, onko hänen oikeuksiaan loukattu nimittämisasiassa. Sitä vastoin valitusoikeus omassa nimitysasiassa ei merkitse sitä, että kysymyksessä olisi yleinen laillisuusvalvontakeino. Käytettävissä olevien valitusperusteluiden arvioinnissa on otettava huomioon myös se, että jokaisella virkaa hakeneella on itsenäinen mahdollisuus valituksen tekemiseen, mikäli hän katsoo tulleensa nimityksessä lainvastaisesti sivuutetuksi.

Edellä mainituilla perusteilla tuomioistuimessa eivät tule arvioitaviksi sellaiset valitusperustelut, jotka eivät liity valittajaan itseensä vaan jotka kohdistuvat suoraan kanssahakijoihin. Esillä olevassa asiassa ei siten voida A:n valituksesta arvioida, onko muita viranhakijoita kuin häntä itseään mahdollisesti syrjitty virantäytön yhteydessä. Asiassa on A:n valituksen johdosta otettava kantaa siihen, onko nimityspäätös lainvastainen A:n valituksessaan esittämien muiden edellä selostettujen valitusperustelujen takia.

1.2 Viran hakuajan jatkaminen

A katsoo valituksessaan, että viran hakuaikaa on jatkettu lainvastaisesti tarkoituksena virkaan valitun B:n tai muiden työntekijäjärjestötaustaisten hakijoiden suosiminen. Ministeriö on lausunnossaan selvittänyt, että hakuaikaa on jatkettu vähäisen hakijamäärän vuoksi. Kun päätös hakuajan jatkamisesta tehtiin kolme päivää ennen alkuperäisen hakuajan päättymistä, virkaa oli hakenut yhdeksän henkilöä, joista ministeriön mukaan pääosalta puuttui viran kelpoisuusvaatimusten edellyttämä koulutus ja/tai perehtyneisyys viran tehtäväalaan.

Valtion virkamieslain 6 c §:n 2 momentin mukaan perustellusta syystä virka tai virkasuhde voidaan tarvittaessa ilmoittaa uudelleen haettavaksi tai hakuaikaa jatkaa. Viran tai virkasuhteen aikaisemmat hakijat otetaan tällöin huomioon ilman uutta hakemusta.

Säännöstä koskevan hallituksen esityksen (HE 298/2014 vp) mukaan peruste uudelleen haettavaksi julistamiselle tai hakuajan jatkamiselle voisi olla muun muassa tilanteessa, jossa virkaan tai virkasuhteeseen ei ole tullut riittävästi kelpoisuusvaatimukset ja muut tehtävän edellyttämät vaatimukset täyttäviä hakijoita. Perusteena eivät saa olla epäasialliset syyt.

Asiassa saadun selvityksen mukaan yhteistoiminta-asiamiehen tehtävää oli hakenut alkuperäisen hakuajan kuluessa ennen hakuajan jatkamista yhdeksän hakijaa, joista enintään kolmen voidaan katsoa täyttävän yhteistoiminta-asiamieheltä lain mukaan edellytettävät kelpoisuusvaatimukset. Kun otetaan huomioon yhteistoiminta-asiamiehen tehtävän merkitys yhteiskunnassa sekä viran menestyksellisen hoitamisen edellyttämät vaatimukset, varteenotettavien hakijoiden määrää on voitu pitää vähäisenä siten, että hakuajan jatkamiselle on ollut lainsäädännössä edellytetty perusteltu syy. Asiassa ei ole tullut ilmi, että hakuajan jatkamiselle olisi ollut muu peruste kuin kelpoisuusvaatimukset täyttävien hakijoiden vähäinen määrä tai että jatkamisen syyt olisivat olleet epäasialliset.

1.3 Virkaan nimitetyn kelpoisuus virkaan

A on valituksessaan esittänyt, että B ei täytä yhteistoiminta-asiamiehen viran kelpoisuusvaatimuksena olevaa perehtyneisyyttä viran tehtäväalaan ainakaan kaikilta sen osa-alueilta.

Yhteistoiminta-asiamiehestä annetun lain 1 §:n 2 momentin mukaan yhteistoiminta-asiamiehen kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan. Lain 2 §:n mukaan yhteistoiminta-asiamiehen tehtävänä on muun ohella valvoa 1 §:ssä mainittujen lakien noudattamista sekä seurata näiden lakien tavoitteiden toteutumista, aloittein ja ohjein edistää ja parantaa työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa sekä muiden henkilöstön osallistumisjärjestelmien toteutumista, valvoa henkilöstörahastojen toimintaa ja hallintoa sekä pitää yllä henkilöstörahastorekisteriä.

Saadun selvityksen mukaan virkaan valittu B on toiminut yli 20 vuoden ajan työmarkkinajärjestössä lakimiehenä sekä johtavissa tehtävissä. Hänen ansioluettelonsa mukaan hän on muun ohella organisoinut yhteistoimintamenettelyjen seurantaa ja sisällöllistä kehittämistä osana tehtäviään työmarkkinajärjestön yksikönjohtajana. Nimityspäätöksessä B:llä on katsottu olevan erinomainen tuntemus yhteistoimintalaista työmarkkinajärjestöissä työskentelyn kautta. Ministeriö on lausunnossaan selvittänyt, että arvio B:n perehtyneisyydestä viran tehtäväalaan on perustunut paitsi hakemusasiakirjoihin myös haastattelussa saatuihin tietoihin. Lisäksi ministeriön mukaan yhteistoiminta-asiamiehen tehtävänkuvaan kuuluvat olennaisesti johtamis- ja kehittämistehtävät valvontatehtävien lisäksi.

Yhteistoiminta-asiamiehen lakisääteisiin tehtäviin kuuluvat laillisuusvalvontatehtävien lisäksi työmarkkinaosapuolten vuorovaikutuksen parantamiseen liittyvät kehittämis- ja edistämistehtävät sekä toisaalta myös yhteistoiminta-asiamiehen yleiset johtamistehtävät. Tehtävänkuvan laajuuteen nähden nimitysmuistion tai nimityspäätöksen puutteena ei voida pitää sitä, että niissä ei ole yksityiskohtaisesti käyty läpi hakijoiden perehtyneisyyttä niiden lakien sisältöön, joiden noudattamista yhteistoiminta-asiamies valvoo. Hakijoiden perehtyneisyyttä on arvioitu koko yhteistoiminta-asiamiehen tehtäväalaa vasten. Kun otetaan huomioon saatu selvitys B:n työkokemuksesta, hänen on voitu katsoa täyttävän viran kelpoisuusvaatimukset myös siltä osin kuin yhteistoiminta-asiamieheltä vaaditaan perehtyneisyyttä viran tehtäväalaan.

1.4 Syrjintäkielto ja ansiovertailu

Sovellettavat oikeusohjeet

Suomen perustuslaki

Perustuslain 6 §:n 2 momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.

Suomen perustuslakia koskevan hallituksen esityksen (HE 1/1998 vp) mukaan taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen ja työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin, joihin liittyen on otettava huomioon myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset työtehtävät.

Valtion virkamieslaki

Valtion virkamieslain 6 §:n 1 momentin mukaan nimittämisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Pykälän 2 momentin mukaan yhdenvertaisuudesta ja syrjinnän kiellosta säädetään yhdenvertaisuuslaissa (1325/2014). Tasa-arvosta ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986).

Yhdenvertaisuuslaki

Yhdenvertaisuuslain 8 §:n 1 momentin mukaan ketään ei saa syrjiä muun ohella mielipiteen, poliittisen toiminnan tai ammattiyhdistystoiminnan perusteella. Lain 10 §:n mukaan syrjintä on välitöntä, jos jotakuta kohdellaan henkilöön liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta on kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa.

Yhdenvertaisuuslain 28 §:n mukaan vireillepanijan on syrjintää tai vastatoimia koskevaa asiaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa käsiteltäessä esitettävä selvitystä seikoista, joihin vaatimus perustuu. Jos asiaa käsiteltäessä esitettyjen selvitysten perusteella voidaan olettaa syrjinnän tai vastatoimien kieltoa rikotun, vastapuolen on kumotakseen oletuksen osoitettava, että kieltoa ei ole rikottu.

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta

Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (tasa-arvolaki) 7 §:n 1 momentin mukaan välitön ja välillinen syrjintä sukupuolen perusteella on kielletty. Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan välittömällä syrjinnällä tarkoitetaan mainitussa laissa naisten ja miesten asettamista eri asemaan sukupuolen perusteella.

Tasa-arvolain 8 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä tasa-arvolaissa kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja työhön ottaessaan taikka tehtävään tai koulutukseen valitessaan syrjäyttää henkilön, joka on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö, jollei työnantajan menettely ole johtunut muusta, hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta taikka jollei menettelyyn ole työn tai tehtävän laadusta johtuvaa painavaa ja hyväksyttävää syytä.

Tasa-arvolain 9 a §:n mukaan, jos joku, joka katsoo joutuneensa tasa-arvolaissa tarkoitetun syrjinnän kohteeksi, esittää mainitussa laissa tarkoitettua asiaa tuomioistuimessa tai toimivaltaisessa viranomaisessa käsiteltäessä seikkoja, joiden perusteella voidaan olettaa, että kyseessä on syrjintä sukupuolen perusteella, vastaajan on osoitettava, ettei sukupuolten välistä tasa-arvoa ole loukattu, vaan että menettely on johtunut muusta, hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta.

Laki yhteistoiminta-asiamiehestä

Yhteistoiminta-asiamiehestä annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä on yhteistoiminta-asiamies yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007), yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä annetun lain (335/2007), henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain (725/1990), henkilöstöedustuksesta eurooppayhtiössä (SE) ja eurooppaosuuskunnassa (SCE) annetun lain (758/2004) sekä henkilöstörahastolain (814/1989) noudattamisen valvontaa varten.

Pykälän 2 momentin mukaan yhteistoiminta-asiamiehen kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan. Yhteistoiminta-asiamiehen nimittää valtioneuvosto määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Pykälän 3 momentin mukaan yhteistoiminta-asiamies on riippumaton valvontatehtävää suorittaessaan.

Yhteistoiminta-asiamiehestä annetun lain 2 §:n mukaan yhteistoiminta-asiamiehen tehtävänä on: 1) valvoa 1 §:ssä mainittujen lakien noudattamista; 2) aloittein ja ohjein edistää ja parantaa työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa sekä muiden henkilöstön osallistumisjärjestelmien toteutumista; 3) seurata 1 §:ssä mainittujen lakien tavoitteiden toteutumista; 4) antaa neuvoja 1 §:ssä mainittujen lakien soveltamisesta; 5) pyytää työneuvostosta ja eräistä työsuojelun poikkeusluvista annetun lain (400/2004) 8 §:n nojalla lausuntoa siitä, sovelletaanko yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia tai yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä annettua lakia yritykseen tai yritysryhmään; 6) valvoa, että henkilöstörahaston toiminta ja hallinto ovat henkilöstörahastolain ja rahaston sääntöjen mukaiset; 7) pitää yllä henkilöstörahastorekisteriä ja tätä varten ottaa vastaan ja tarkastaa rahastoihin liittyviä ilmoituksia ja muita asiakirjoja.

Oikeudellinen arviointi

A on valituksessaan katsonut tulleensa ansioituneempana hakijana syrjäytetyksi epäasiallisilla perusteilla yhtäältä sukupuolensa ja toisaalta mielipiteeseen, poliittiseen toimintaan taikka ammattiyhdistystoimintaan liittyvien syiden perusteella.

Tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain mukaisessa ansiovertailussa on otettava huomioon hakijoiden koulutus ja työkokemus sekä muut tehtävän hoitamisen kannalta merkitykselliset, objektiivisesti arvioitavissa olevat tiedot ja taidot, jotka voidaan katsoa lisäansioiksi. Ansioita arvioitaessa on otettava huomioon viran tai tehtävän kelpoisuusvaatimukset ja muut etukäteen vahvistetut valintaperusteet sekä konkreettiset tehtävät. Työnantajalla on näissä rajoissa oikeus painottaa hakijoiden sellaisia ansioita, joiden se katsoo parhaiten edistävän työtehtävien hoitamista.

Sekä virkaan valittu B että valitsematta jäänyt A täyttävät yhteistoiminta-asiamiehen viran kelpoisuusvaatimukset. Heidän koulutuksensa ja keskeinen työkokemuksensa ilmenevät edellä jaksossa ”Valtioneuvoston päätöksen valmistelu” selostetusta nimitysmuistiosta. Siitä ilmenee myös, millaista kokemusta ja millä perusteilla työnantaja on painottanut haastatteluun kutsuttujen hakijoiden ansioiden vertailussa.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että edellä todetun ja nimitysmuistiosta ilmenevän perusteella syrjintäolettamaa sukupuolen taikka mielipiteeseen, poliittiseen toimintaan taikka ammattiyhdistystoimintaan liittyvien syiden perusteella ei ole syntynyt.

A on katsonut yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakia rikotun myös haastattelujen yhteydessä.

Nimitysmuistiosta käy ilmi, että haastatteluun on kutsuttu hakijoista ne, joilla on hakemusasiakirjojen perusteella katsottu olevan laajimmat ja monipuolisimmat valmiudet ja edellytykset viran hoitamiseen. A on ollut haastatteluun kutsuttujen kuuden hakijan joukossa. Haastateltavien joukossa on ollut sekä miehiä että naisia.

Työ- ja elinkeinoministeriön täällä esittämän mukaisesti haastatteluissa on pyritty selvittämään haastateltavien osaamista myös poliittisessa rajapinnassa toimimisesta virkamiehenä. Asiassa ei ole ilmennyt, että A:n poliittisia kantoja olisi tällöin pyritty epäasianmukaisesti selvittämään.

Asiassa ei ole tullut esille muitakaan seikkoja, joiden perusteella yhteistoiminta-asiamiehen viran nimitysmenettelyä tai virkanimityspäätöstä olisi pidettävä tasa-arvolain tai yhdenvertaisuuslain vastaisena.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että yhteistoiminta-asiamiehen viran luonne ja lakisääteiset tehtävät huomioiden valtioneuvosto on nimitysharkinnassaan voinut painottaa kokonaisvaltaista perehtyneisyyttä viran tehtäviin ja tavoitteisiin. Valtioneuvosto on nimitysmuistiosta ilmenevän perusteella voinut arvioida, että B:llä on erinomainen tuntemus yhteistoimintalaista työmarkkinajärjestöissä työskentelyn kautta. Valtioneuvosto on sille kuuluvan harkintavallan nojalla myös voinut painottaa valintaperusteita, joita se on pitänyt yhteistoiminta-asiamiehen viran hoitamisen kannalta tärkeinä. Työmarkkinajärjestöjen tuntemusta sekä siihen liittyen verkostoja tehtävän kannalta merkityksellisiin työmarkkinatoimijoihin on voitu pitää yhteistoiminta-asiamiehen tehtävän luonne huomioiden merkityksellisinä samoin kuin kehittämishakuisuutta ja vuorovaikutuksellisuutta. Asiassa ei ole ilmennyt, että päätöksenteko olisi perustunut hakijoiden poliittisiin sidonnaisuuksiin tai muihin epäasiallisiin syihin.

1.5 Johtopäätös

Nimitysmuistion perusteella nimityspäätöksen valmistelu on suoritettu asianmukaisesti ja hakijoiden ansioita tasavertaisesti vertaillen. Edellä A:n ja B:n ansioista ja niiden vertailusta esitetyn perusteella valtioneuvosto on kokonaisharkinnan perusteella voinut pitää B:tä A:ta ansioituneempana kysymyksessä olevaan yhteistoiminta-asiamiehen virkaan. Valtioneuvosto on nimittäessään B:n tähän virkaan tehnyt päätöksensä harkintavaltansa rajoissa. Päätös ei ole yleiset nimitysperusteet sisältävän Suomen perustuslain 125 §:n 2 momentin vastainen eikä muutoinkaan lainvastainen. Tämän vuoksi valitus on hylättävä.

2. Täytäntöönpanokieltoa koskeva vaatimus

Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanoa koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Anne E. Niemi, Outi Suviranta, Petri Helander, Ari Wirén ja Kristina Björkvall. Asian esittelijä Kaisa Pärssinen-Knight.