KHO:2022:74

Yhtiölle oli myönnetty samana päivänä tehdyillä päätöksillä erillinen lupa maa-ainesten ottamiseen ja erillinen ympäristölupa. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli ratkaistavana, olisiko hallinto-oikeuden tullut kumota maa-aineslupapäätös sillä menettelyllisellä perusteella, että asiassa ei ollut sovellettu maa-aineslain 4 a §:n mukaista yhteiskäsittelyä.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaiset samaa asiaa koskevat lupa-asiat tuli maa-aineslain mukaan käsitellä yhdessä ja ratkaista samalla päätöksellä, jollei tätä ollut erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että yhteiskäsittely oli menettelyllinen edellytys, jonka lainmukaisuus oli ratkaistava ennen luvanmyöntämisedellytysten arviointia.

Samalle alueelle sijoittuvilla ja samaa kiviaineista hyödyntävillä louhinnalla ja murskauksella oli toiminnallinen yhteys, joten maa-aineslupa ja ympäristölupa koskivat samaa hanketta. Lupia oli haettu samaan aikaan vireillä olleilla hakemuksilla ja hakemusasiakirjat olivat osin yhteisiä. Toimintoja oli tarkoitus harjoittaa samanaikaisesti 20 vuoden ajan. Toiminnoilla oli siten ajallinen yhteys, vaikka osaa ympäristöluvanvaraisista toiminnoista oli tarkoitus jatkaa maa-aineisten ottotoiminnan päättymisen jälkeen. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että lupa-asioiden käsittelemiseen ja ratkaisemiseen eri päätöksillä ei ole ollut laissa tarkoitettua erityistä syytä. Näin ollen hallinto-oikeuden olisi tullut menettelyvirheen johdosta kumota maa-aineslupa ja palauttaa asia lupaviranomaiselle uudelleen käsiteltäväksi.

Maa-aineslaki 4 a §

Ympäristönsuojelulaki 47 a §

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 25.2.2021 nro 21/0105/2

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää Kuusamon kaupungille ja X Oy:lle valitusluvan ja tutkii asian.

Hallinto-oikeuden päätös ja päätös maa-ainesluvan myöntämisestä X Oy:lle kumotaan. Asia palautetaan Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunnan ympäristöjaostolle uudelleen käsiteltäväksi.

Asian tausta

(1) Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunnan ympäristöjaosto on päätöksellään 13.12.2018 § 56, annettu 21.12.2018, myöntänyt X Oy:lle luvan maa-ainesten ottamiseen. Ympäristöjaosto on samana päivänä erillisellä päätöksellä myöntänyt X Oy:lle ympäristöluvan kiviaineksen louhinnalle ja murskaukselle, siirrettävälle asfalttiasemalle sekä jätebetonin, jäteasfaltin ja kantojen varastointiin ja jatkokäsittelyyn.

(2) A Oy asiakumppaneineen sekä B asiakumppaneineen ovat valituksissaan hallinto-oikeudessa vedonneet muun ohella toiminnasta aiheutuviin melu- ja pölyhaittoihin. Maa-aineslupahakemus ja ympäristölupahakemus koskevat samaa hanketta, joten ne olisi tullut käsitellä ja ratkaista yhdessä.

(3) Vaasan hallinto-oikeus on siirtänyt C:n ja D:n maa-aineslupaa ja ympäristölupaa koskevan valituksen maa-aineslupaa koskevilta osin Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle. Muutoksenhakijat ovat vedonneet muun ohella toiminnasta aiheutuviin melu-, pöly- ja vesistövaikutuksiin.

(4) Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään muun ohella jättänyt ympäristölupaa koskevat vaatimukset tutkimatta sekä kumonnut päätöksen ja hylännyt maa-aineslupaa koskevan hakemuksen. Hallinto-oikeus on todennut päätöksensä perusteluissa muun ohella seuraavaa:

(5) Luvanhakija on hakenut maa-aineslupaa kalliokiviaineksen, siltin ja saven ottamiseen sekä ympäristölupaa kiviaineksen louhintaan ja murskaukseen, siirrettävän asfalttiaseman toimintaan sekä jätemateriaalin varastointiin ja jatkokäsittelyyn eri hakemuksilla. Ympäristöjaosto on käsitellyt ja ratkaissut hakemukset erikseen.

(6) Hallinto-oikeus toteaa, että hankkeessa, jolle maa-aineslupa on myönnetty, on kysymys kallion louhinnasta, joka edellyttää maa-aineslain mukaisen luvan lisäksi ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. Maa-aineslupaa haettaessa on ollut lisäksi tiedossa, että ottamisesta saatavaa maa-ainesta tullaan murskaamaan, mikä on edellyttänyt ympäristöluvan hakemista louhinnan lisäksi myös murskaukselle. Kun huomioidaan vielä, että asfalttiaseman on katsottu muodostavan toiminnallisen kokonaisuuden louhinnan ja murskauksen kanssa, sekä varastoitavan jäteaineksen sekoittaminen myös ottamistoiminnasta saatuun murskeeseen, voidaan todeta, että maa-aineslupahakemus ja ympäristölupahakemus koskevat samaa hanketta. Ympäristöjaoston lausunnossa esitetyt seikat eivät hallinto-oikeuden arvion mukaan ole sellaisia maa-aineslain 4 a §:ssä tarkoitettuja erityisiä syitä, joiden vuoksi hakemusten käsittely ja ratkaiseminen yhdessä olisi ollut sanotun säännöksen tarkoittamalla tavalla tarpeetonta.

(7) Edellä lausutun perusteella kysymyksessä oleva maa-aineslupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus olisi tullut käsitellä ja ratkaista samalla päätöksellä. Kun otetaan kuitenkin huomioon, että valittajat ovat kaikki valittaneet myönnetystä ympäristöluvasta Vaasan hallinto-oikeuteen, jossa asia on edelleen vireillä, valituksenalaista maa-aineslupaa koskevaa päätöstä ei ole syytä kumota ja palauttaa viranomaiselle uudelleen käsiteltäväksi pelkästään sillä perusteella, ettei asioita ole käsitelty ja ratkaistu yhdessä.

(8) Päätöksentekohetkellä kysymyksessä olevalla maa-ainesten ottamisalueella on ollut voimassa Ruka-Kuusamo matkailualueen osayleiskaava, jossa maa-ainesten ottamisalue on osoitettu ranta-asemakaava-alueeksi. Koska Kuusamon strateginen yleiskaava ei näin ollen ole tullut ottamisalueella missään vaiheessa voimaan, ei maa-aineslupaa ole voitu perustella strategisesta yleiskaavasta ilmenevillä kaavamerkinnöillä, vaan kaavaedellytystä koskeva lupaharkinta on tullut tehdä Ruka-Kuusamo matkailualueen osayleiskaavaan ja siinä osoitettuihin maankäyttöratkaisuihin nähden. Osayleiskaavassa ottamisalueeseen kohdistuva merkintä vahvistetun hyväksytyn ranta-asemakaavan rajaus (rnak) on voimassa, kunnes osayleiskaavaa muutetaan. Asiassa ei ole käynyt ilmi, että kyseistä lainvoimaista virheellistä kaavamerkintää olisi muutettu tai että merkinnän muuttaminen olisi vireillä. Koska virheellinen ranta-asemakaava-aluetta koskeva kaavamerkintä on jäänyt voimaan lainvoimaiseen osayleiskaavaan, on asiassa jäänyt sen vuoksi epäselväksi, mikä alueen käyttötarkoitus kyseisessä osayleiskaavassa vastoin siitä ilmenevää merkintää on tosiasiallisesti ollut. Hallinto-oikeus katsoo edellä lausuttu huomioon ottaen, ettei asiassa ole alueen kaavoituksellisen tilanteen perusteella osoitettu, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa varattuun tarkoitukseen, minkä vuoksi ympäristöjaoston päätös on maa-aineslain vastaisena kumottava ja hakemus hylättävä.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Anne Niemi, Jani Taskila ja Arto Rousti, joka on myös esitellyt asian.

Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(9) Kuusamon kaupunki on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

(10) Kuusamon kaupungin alueella on ollut voimassa oikeusvaikutteinen, yleispiirteinen yleiskaava vuodelta 2009, joka on kumoutunut Kuusamon strategisen yleiskaavan täytäntöönpanon 3.12.2018 § 230 ja lainvoimaisuuden 20.6.2019 myötä. Kuusamon strateginen yleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 13.12.2016 § 81.

(11) Hanke sijoittuu strategisessa yleiskaavassa osoitetulle maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, jolle ei ole esitetty varauksia. Maa-aineslupaa hakenut maanomistaja ei ole osayleiskaavan laadintavaiheessa eikä myöhemminkään esittänyt ranta-asemakaavan laajentamista. Hankealue sijaitsee rantavyöhykkeen ulkopuolella.

(12) Ruka-Kuusamon matkailualueen osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.9.2018 § 45 ja tullut lainvoimaiseksi 15.11.2018. Osayleiskaavassa on osoitettu ainoastaan uudet rakennuspaikat Kitkajärven rantavyöhykkeellä ja kahdella kyläalueella, joilla kaava on määrätty käytettäväksi rakennuslupien perusteena (MRL 44 § ja 72 §). Uusia rantarakennuspaikkoja ei ole osoitettu muille vesistöille eikä muita ranta-asema-asemakaavoitettavia alueita kuin maanomistajan itse esittämät alueet. Ne on osoitettu merkinnällä Matkailupalvelujen alue (RM). Merkintä (rnak) on informatiivinen ja kertoo voimassa olevien ranta-asemakaavojen rajauksen. Tosiasiallisesti ottamisalue sijaitsee kokonaisuudessaan ranta-asemakaava-alueen ulkopuolella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jolle ei ole esitetty varauksia.

(13) Hallinto-oikeuden ratkaisu perustuu kaavatilanteen virheelliseen ja kapea-alaiseen tulkintaan. Mikäli alueella olisi ollut asemakaava, olisi maa-ainesluvan käsittelyn tullut luonnollisesti pohjautua kyseiseen ranta-asemakaavaan. Koska ranta-asemakaavaa ei hankealueella tosiasiassa ole, eikä alueelle ole ollut muitakaan maankäyttövarauksia, maa-ainesluvan myöntämisen edellytykset ovat olleet olemassa.

(14) X Oy on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja maa-aineslupa pysytetään voimassa. Toissijaisesti on vaadittu asian palauttamista hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

(15) Hallinto-oikeuden ratkaisu on virheellinen, koska se perustuu ottamisalueen kaavoituksellisen tilanteen virheelliseen tulkintaan. Kaavakartoista ilmenee yksiselitteisesti, että maa-aineksen ottamisalue sijaitsee rantavyöhykkeen ja ranta-asemakaava-alueen ulkopuolella. Ottamisalue on maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jolle ei ole esitetty varauksia. Asiassa ei ole epäselvää, mikä alueen käyttötarkoitus on ottaen lisäksi huomioon, että ranta-asemakaava on maanomistajan kaavamuoto. Asian harkinnassa on otettava huomioon myös Kuusamon strateginen yleiskaava, josta ilmenevin tavoin ottamisalue on alueella, jossa kaupungin maankäytöllinen tavoite on maa- ja metsätaloudellinen käyttötarkoitus.

(16) X Oy:n kannalta on kohtuutonta, että kaavan laatimisen yhteydessä ottamisalueelle jääneelle virheelliselle kaavamerkinnälle annetaan asian tulkinnassa hallinto-oikeuden johtopäätösten mukainen vaikutus. X Oy ei maanomistajana tule milloinkaan hakemaan kiinteistölleen ranta-asemakaavaa, eikä tämä olisi edes mahdollista, koska kiinteistö ei sijaitse rantavyöhykkeellä. Koska alueella ei edellä mainittu huomioon ottaen voi olla muuta käyttötarkoitusta kuin maa- ja metsätalous, luvan myöntäminen ei voi estyä alueen epäselvän käyttötarkoituksen perusteella.

(17) Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunnan ympäristöjaosto on antanut lausunnon, jossa on vaadittu hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista ja maa-ainesluvan pysyttämistä voimassa.

(18) A Oy asiakumppaneineen ovat antaneet vastineen, jossa on vaadittu valituslupahakemusten ja valitusten hylkäämistä. Valitukset perustuvat ajatukseen, että kunnalla on valta tulkita virallisia kaavakarttoja siten, että niiden merkinnät eivät ole paikkansapitäviä vaan virheellisiä. Ajatus on kestämätön maanomistajien oikeusturvan kannalta. Maa-aineslupa on ollut kaavan vastainen. Kuusamon kaupungin Ruka-Kuusamo matkailualueen osayleiskaavan mukaan Ihtinkijärven ranta-alue on lähes kokonaan vahvistettuja ja hyväksyttyjä rantakaava-alueita. Kaavamerkinnän mukaan, vastoin ympäristöjaoston esittämää, suunniteltu ottoalue sijaitsee julkisessa osayleiskaavakartassa mak-alueen sisällä.

(19) B asiakumppaneineen ovat antaneet vastineen, jossa on vaadittu valitusten hylkäämistä. Vastineen antajat uudistavat asiassa aiemmin esittämänsä perustelut. Hallinto-oikeuden olisi tullut kumota maa-ainesten ottolupapäätös asian käsittelyssä tapahtuneen menettelyvirheen perusteella, kun Kuusamon kaupunki erotti ympäristölupahakemuksen käsittelyn erilliseksi asiaksi maa-aineslupahakemuksen käsittelystä. Ympäristöjaosto ei ole perustellut lainkaan, miksi lupahakemukset on käsitelty erillisinä. Molemmat ympäristöjaoston päätökset ovat perustelujen osalta puutteelliset, ja erityiset syyt olisi tullut mainita.

(20) C ja D ovat antaneet vastineen, jossa on vaadittu valituslupahakemusten hylkäämistä muun ohella sillä perusteella, että valituksissa ei ole otettu huomioon sitä, että X Oy:n hakemat luvat olisi pitänyt käsitellä ja ratkaista yhteiskäsittelyllä.

(21) Kuusamon kaupunki antanut vastaselityksen. Ympäristöjaosto on käsitellyt luvat perustellusti erillisinä, koska yhteisluvan voimassaolo on sidottu maa-ainesluvan voimassaoloon ja ympäristöluvan voimassaololle voi olla pidempi tarve. Kuusamon kaupunginhallitus on lisäksi käynnistänyt Ruka-Kuusamo matkailualueen osayleiskaavan osittaisen muutoksen virheellisen ranta-asemakaavaa koskevan merkinnän osalta kiinteistöllä 305-416-29-79. Alue on varattu muutoksessa tosiasiallisen tilanteen mukaisesti maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi.

(22) Kuusamon kaupunki on toimittanut lisäselvitystä, jonka mukaan edellä tarkoitettu kaavaehdotus on hyväksytty 21.3.2022.

(23) X Oy on antanut vastaselityksen ja sen täydennyksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

(24) Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on jättänyt hallinto-oikeudelle valituksen tehneiden muutoksenhakijoiden vaatimukset tutkimatta siltä osin kuin valitusten on katsottu kohdistuneen erilliseen ympäristölupapäätökseen. Hallinto-oikeus on kuitenkin katsonut, että maa-aineslupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus olisi tullut käsitellä ja ratkaista samalla päätöksellä, mutta päätöstä ei ole tullut kumota yksin tällä perusteella. Hallinto-oikeus on kumonnut maa-aineslupapäätöksen ja hylännyt X Oy:n hakemuksen sillä perusteella, että alueen kaavoitustilanne huomioon ottaen ei ole osoitettu, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa varattuun tarkoitukseen.

(25) Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on hallinto-oikeuden päätöksen lopputulos huomioon ottaen Kuusamon kaupungin ja luvan hakijan valituksista ratkaistavana, onko ympäristöjaoston päätös voitu kumota sillä perusteella, että maa-ainesluvan myöntämiselle ei ole voimassa olevan osayleiskaavan virheellisestä merkinnästä johtuen edellytyksiä. Kun toisaalta otetaan huomioon hallinto-oikeudessa esitetyt asiassa aikaisemmin muutoksenhakijoina olleiden tahojen esittämät valitusperusteet ja maa-aineslain 4 a §, asiassa on lisäksi ratkaistava, tuleeko hallinto-oikeuden päätös kumota sillä menettelyllisellä perusteella, että ympäristölupahakemusta ja maa-aineslupahakemusta ei ole käsitelty ja ratkaistu yhdessä.

Sovellettavat säännökset ja oikeudellinen arviointi

Osayleiskaavassa osoitetun rnak-alueen merkitys lupaharkinnassa

(26) Maa-aineslain 3 §:n 2 momentin mukaan alueella, jolla on voimassa asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on sen lisäksi, mitä mainitun pykälän 1 momentissa säädetään, katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa.

(27) Maa-aineslain 6 §:n 1 momentin mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa.

(28) Maankäyttö- ja rakennuslain 42 §:n 1 momentin mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

Pykälän 2 momentin mukaan viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista.

Pykälän 3 momentin mukaan yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä. Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta.

(29) Saadun selvityksen mukaan alueella on voimassa 15.11.2018 lainvoiman saanut oikeusvaikutteinen Ruka-Kuusamo matkailualueen osayleiskaava, jossa ottamisalue on osoitettu merkinnällä vahvistetun hyväksytyn ranta-asemakaavan rajaus (rnak). Kuusamon kaupungin esittämän selvityksen perusteella ottamisalue kuitenkin sijaitsee voimassa olevien ranta-asemakaavojen ulkopuolella, ja ranta-asemakaavan rajaus on merkitty virheellisesti osayleiskaavaan.

(30) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että rnak-merkintä on toteava kaavamerkintä, jonka tarkoituksena on havainnollistaa vahvistetun hyväksytyn ranta-asemakaavan rajaus yleiskaavakartalla. Rnak-merkinnässä ei ole kyse käyttötarkoitusmerkinnästä tai aluerajauksesta eikä siihen liity kaavamääräystä.

(31) Maa-aineslain 3 §:n 2 momentin mukaisesti ottaminen ei saa vaikeuttaa alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Saadun selvityksen perusteella lainvoimaisessa osayleiskaavassa osoitettu rnak-merkintä on virheellinen. Nyt kyseessä oleva alue ei tosiasiassa ole ranta-asemakaava-aluetta, eikä kaavamerkintä myöskään osoita sitä rantakaava-alueeksi. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että näissä olosuhteissa ei voida katsoa, että ottaminen vaikeuttaisi alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Näin ollen hallinto-oikeuden ei olisi tullut kumota ympäristöjaoston päätöstä maa-aineslain 3 §:n 2 momentin vastaisena.

Maa-ainesluvan ja ympäristöluvan yhteiskäsittely

(32) Maa-aineslain 4 a §:n 1 momentin mukaan ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana. Yhteistä lupaa voidaan hakea yhdellä lupahakemuksella.

(33) Säännöstä koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa (hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ympäristönsuojelulain ja maa-aineslain muuttamisesta HE 257/2014 vp) todetaan muun ohella, että hanketta koskevia maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisia lupia voitaisiin hakea yhdellä yhteisellä lupahakemuksella. Samalla hankkeella tarkoitettaisiin samalle toiminta-alueelle sijoittuvaa sellaista toimintaa, joka edellyttää samanaikaisesti sekä maa-aineslupaa että ympäristölupaa. Lupia olisi edelleen mahdollista hakea myös erikseen. Erillisetkin lupahakemukset olisi kuitenkin käsiteltävä yhdessä, jollei se erityisen syyn vuoksi olisi tarpeetonta. Erityisenä syynä voidaan pitää esimerkiksi sitä, että maa-aineslain mukaisella luvalla ja ympäristönsuojelulain mukaisella luvalla ei ole ajallista tai toiminnallista yhteyttä, vaikka ne koskisivat samalla toiminta-alueella toteutettavaa hanketta.

(34) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että yhteiskäsittelyä koskevan säännöksen säätämisen taustalla on vaikuttanut tavoite turvata haitankärsijöiden osallistumisoikeudet sekä selkeyttää muutoksenhakua. Samaa hanketta koskevien lupien käsittelyn ja muutoksenhaun yhdistäminen on sekä haitankärsijöiden että toiminnanharjoittajien oikeusturvan parantaminen huomioon ottaen perusteltua.

(35) Maa-aineslain 4 a §:n ja vastaavasti ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaan maa-aineslupa ja ympäristölupa on ratkaistava yhdessä samassa menettelyssä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeetonta. Jos erityisiä syitä ei voida katsoa olevan, on yhteiskäsittely ehdoton menettelyllinen edellytys lupa-asian ratkaisemiselle. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että lupien ympäristöluvan ja maa-ainesluvan käsittelytapaa koskevassa arvioinnissa on siten kyse menettelyllisestä edellytyksestä, jonka lainmukaisuus tuomioistuimen tulee ratkaista ennen maa-ainesluvan myöntämisedellytysten arviointia. Menettelyn perusteella määräytyy myös, mikä hallinto-oikeus on toimivaltainen käsittelemään valituksen. Näin ollen asiassa on aluksi arvioitava, onko lupa-asioiden käsittelemiseen ja ratkaisemiseen erillisillä päätöksillä ollut laissa tarkoitettu erityinen syy.

(36) Saadun selvityksen mukaan X Oy on hakenut maa-aineslupaa enintään 390 000 m³ktr kalliokiviaineksen, siltin ja saven ottamiseen. Yhtiö on hakenut samalle alueelle ympäristölupaa kiviaineksen louhintaan ja murskaukseen, asfalttiasemalle sekä jätemateriaalien varastointiin ja käsittelyyn. Lupahakemukset ovat olleet vireillä samaan aikaan ja hakemusasiakirjat ovat osin yhteiset.

(37) Ympäristöjaosto on hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa muun ohella todennut, että ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan on sisältynyt maa-ainesten ottohankkeessa tarpeellisen kiviaineksen louhinnan ja murskauksen lisäksi myös asfalttiaseman toiminta sekä jätemateriaalin varastointi ja jatkokäsittely. Ympäristölupahakemus ei ole samaa hanketta koskeva. Luvanhakijan on tarkoitus jatkaa ympäristöluvan varaista toimintaa määräaikaisen maa-ainesluvan päättymisen jälkeen. Näistä syistä ympäristöjaosto on pitänyt maa-aines- ja ympäristölupahakemusten ratkaisemista erillisillä päätöksillä perusteltuna.

(38) Korkein hallinto-oikeus katsoo, että samalle alueelle sijoittuvalla ja samaa kiviainesta hyödyntävillä louhinnalla ja murskauksella on toiminnallinen yhteys. Maa-aineslupa ja ympäristölupa koskevat näin ollen samaa hanketta. Ympäristöluvanvaraiseen toimintakokonaisuuteen kuuluvat vakiintuneen tulkinnan mukaan myös muut laitosalueella sijaitsevat toiminnot ja osatoiminnot, jotka saattavat vaikuttaa toiminnan päästöihin tai pilaantumiseen. Näin ollen asiaa ei ole syytä arvioida toisin sillä perusteella, että ympäristölupa käsittää myös muita kuin maa-ainesten ottoon liittyviä toimintoja.

(39) Saadun selvityksen mukaan maa-aineslupaa ja ympäristölupaa on haettu samaan aikaan vireillä olleilla hakemuksilla ja toimintoja on hakemuksen mukaan tarkoitus harjoittaa samanaikaisesti 20 vuoden ajan. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että toiminnoilla on siten ajallinen yhteys. Ajallinen yhteys on olemassa, vaikka osaa ympäristöluvanvaraisista toiminnoista on mahdollisesti tarkoitus jatkaa maa-aineisten ottotoiminnan päättymisen jälkeen.

(40) Edellä esitetyn johdosta maa-aineslain 4 a §:n 1 momentissa tarkoitetun erityisen syyn puuttuessa maa-aineslupahakemus ja ympäristölupahakemus olisi tullut käsitellä yhdessä ja ratkaista samalla päätöksellä. Kun näin ei ole toimittu, maa-aineslupa-asian käsittelyssä on tapahtunut menettelyvirhe. Näin ollen korkein hallinto-oikeus katsoo, toisin kuin hallinto-oikeus, että maa-aineslupaa koskeva päätös olisi tullut tällä perusteella kumota ja asia palauttaa lupaviranomaiselle uudelleen käsiteltäväksi.

(41) Edellä mainituilla perusteilla hallinto-oikeuden päätös ja maa-aineslupapäätös on kumottava ja asia palautettava Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunnan ympäristöjaostolle uudelleen käsiteltäväksi.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Eija Siitari, Mika Seppälä, Kari Tornikoski, Taina Pyysaari ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Laura Leino.