KHO:2023:111

Asunto Oy omisti neljä vuonna 1957 rakennettua kerrostaloa, joissa oli yhteensä 149 asuntoa. Asunto Oy oli tehnyt kunnan tupakkalaissa tarkoitetulle viranomaiselle hakemuksen tupakointikiellon määräämiseksi kaikkiin omistamissaan rakennuksissa sijaitsevien huoneistojen sisätiloihin. Asiassa oli ratkaistavana, oliko hakemuksessa tarkoitetun tupakointikiellon määräämiseen tupakkalain mukaisia edellytyksiä.

Asiassa saadun selvityksen mukaan kysymyksessä olevien rakennusten rakenteissa ei ollut merkityksellistä eroavaisuutta. Tupakansavun kulkeutumisesta asuntoihin oli tehty tarkempia tutkimuksia viiden asunnon osalta. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että näiden tutkimusten perusteella oli riittävällä tavalla selvitetty, että rakennusten rakenteiden vuoksi asunnoista saattoi kulkeutua tupakansavua toisiin asuntoihin muutoinkin kuin poikkeuksellisesti.

Asunto Oy oli pyrkinyt ehkäisemään tupakansavun kulkeutumista ilmanvaihdon säätötoimenpiteillä ja yhden huoneiston rakenteita tiivistämällä. Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan olleet poistaneet tupakansavun kulkeutumismahdollisuutta. Kustannukset niistä rakennusten rakenteiden edellyttämistä muista korjauksista, joilla tupakansavun kulkeutumista mahdollisesti voitaisiin ehkäistä, olisivat esitetyn selvityksen mukaan muodostuneet kohtuuttomiksi. Tässä tilanteessa korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei tupakansavun kulkeutumista ollut mahdollista kohtuudella ehkäistä rakenteiden korjaamisella.

Asiassa oli myös selvitetty, että Asunto Oy ja kunnan viranomainen olivat ennen määräyksen antamista varanneet asuintilojen haltijoille tilaisuuden ehkäistä savun kulkeutumista omilla toimenpiteillä. Selvitystä siitä, että tupakansavun kulkeutumista estäneitä toimenpiteitä olisi tehty, ei ollut esitetty.

Asunto Oy oli hakenut kysymyksessä olevaa kaikkia asuinhuoneistoja koskevaa tupakointikieltoa suojatakseen asuintilojen haltijoita siltä, että he altistuisivat tupakansavulle omissa asuintiloissaan. Korkein hallinto-oikeus viittasi ratkaisun lähtökohdissa tupakkalain tavoitteeseen ja katsoi, että esillä olevissa olosuhteissa kunnan viranomaisen oli tullut määrätä tupakointikielto Asunto Oy:n hakemuksen mukaisesti.

Tupakkalaki (549/2016) 1 § ja 79 § 1 ja 2 momentti

Valtioneuvoston asetus tupakointitiloista ja tupakointikiellon hakemisesta asuntoyhteisöön (601/2016) 4 a § 1 momentti 5 kohta, 2 momentti

KHO 2021:162

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Helsingin hallinto-oikeus, 20.6.2022, H3640/2022

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

Hallinto-oikeuden päätös kumotaan. Helsingin kaupungin ympäristöterveysyksikön päällikön päätös saatetaan voimaan.

Asian tausta

(1) Helsingin kaupungin ympäristöterveysyksikön päällikkö on 6.4.2021 tekemällään päätöksellä määrännyt Asunto Oy:n (jäljempänä myös Asunto Oy tai yhtiö) hakemuksesta tupakkalain 79 §:n mukaisen tupakointikiellon yhtiön huoneistojen sisätiloihin. Päätöksen mukaan määräys on annettu kaikkien kyseessä olevissa osoitteissa sijaitsevien huoneistojen haltijoille.

(2) Hallinto-oikeus on 20.6.2022 tekemällään päätöksellä kumonnut B:n valituksesta ympäristöterveysyksikön päällikön päätöksen.

Hallinto-oikeus on perustellut mainitun tupakointikieltoa koskevan päätöksen kumoamista keskeisesti seuraavasti:

(3) Ennen tupakointikieltoa koskevan päätöksen antamista taloyhtiö on selvittänyt tupakanhajun kulkeutumista huoneistosta X huoneistoon Y ja todennut tehtyjen selvitysten perusteella, että samankaltaisia ilmavuotoja on ilmennyt huoneistojen Z ja Q välillä. Tupakointikieltoa koskevassa päätöksessä on perusteltu rakenteellisista ilmavuodoista saadun selvityksen riittävyyttä perusteeksi tupakointikiellon määräämiselle kaikkiin huoneistoihin sillä, että taloyhtiön rakennusten perusrakenteet ovat riittävissä määrin samanlaiset savun kulkeutumisen osalta.

(4) Hallinto-oikeus pitää sinänsä selvitettynä, että korjaustoimenpiteistä huolimatta tupakanhajua kulkeutuu huoneistosta X huoneistoon Y, ja että ainakin huoneistoissa Z ja Q on ilmennyt vastaavia rakenteellisia ilmavuotoja. Esitetyistä selvityksistä ei kuitenkaan ole varmuudella pääteltävissä, että taloyhtiön teettämissä selvityksissä kuvatut ongelmat tupakansavun kulkeutumisesta ja sen estämisestä asuinhuoneistosta toiseen koskisivat kaikkia hakemuksessa tarkoitettuja taloyhtiön huoneistoja, ja etteikö tupakansavun mahdollista kulkeutumista olisi ainakin osassa asuinhuoneistoista mahdollista estää kohtuudella myös muilla tavoin. Päätöstä määrätä tupakointikielto esitetyn selvityksen perusteella kaikkiin taloyhtiön huoneistoihin on pidettävä tupakkalain 79 §:n ja myös hallintolain 6 §:n suhteellisuusperiaatteen vastaisena.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Petteri Leppikorpi, Marko Ahlstedt ja Nina Tuominen. Asian on esitellyt Marko Ahlstedt.

Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(5) Helsingin kaupunkiympäristön toimialan ympäristöpalveluiden ympäristöjohtaja (jäljempänä ympäristöjohtaja) on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Ympäristöjohtaja on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja ympäristöterveysyksikön päällikön päätös saatetaan voimaan.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

(6) Asunto Oy on toimittanut tarvittavat rakenteelliset selvitykset ja muut selvitykset siitä, ettei tupakansavun kulkeutumista ole mahdollista rakenteiden korjaamisella tai muuttamisella kohtuudella ehkäistä. Tupakansavun kulkeutumista koskevien selvitysten mukaan yhtiön rakennusten rakenteet ovat sellaisia, joissa on tyypillisesti huoneistojen välisiä ilmavuotoja. Tiivistämistoimenpiteistä huolimatta tupakansavun leviämistä rakenteiden välityksellä ei ole pystytty ehkäisemään.

(7) Asunto Oy on esittänyt riittävän selvityksen rakenteiden samankaltaisuudesta taloyhtiössä. Laajempia selvityksiä rakenteiden samankaltaisuudesta olisi kohtuutonta vaatia. Tupakointikiellon määräämiselle kaikkien huoneistojen sisätiloille on siten ollut riittävät perusteet. Sekä Asunto Oy että kunnan viranomainen olivat pyytäneet tupakkalain 79 §:n mukaisesti asunnonhaltijoilta selvitystä siitä, ovatko asunnonhaltijat estäneet savun kulkeutumista omilla toimenpiteillään, kuten esimerkiksi asunnossa tehdyillä korjaustöillä. Yksikään asunnon haltija ei ollut antanut tällaista selvitystä viranomaisen kuulemiseen. Asunto Oy:n esittämän kustannusarvion mukaan korjaustoimenpiteet muodostuisivat lisäksi kohtuuttoman suuriksi.

(8) Hallinto-oikeuden päätöksessä on myös arvioitu virheellisesti B:n asemaa valittajana. B on yhden Asunto Oy:n asuinhuoneiston haltija. Ympäristöterveysyksikön päällikön päätös ei ole kohdistunut kokonaisuudessaan B:hen eikä vaikuta hänen oikeuteensa, etuunsa tai velvollisuuteensa muutoin kuin hänen oman asuntonsa kohdalta. Hallinto-oikeus on kuitenkin B:n valituksesta kumonnut ympäristöterveysyksikön päällikön päätöksen kokonaisuudessaan.

(9) Asunto Oy on antanut vastineen. Yhtiö on ympäristöjohtajan valitukseen viitaten katsonut tulleen luotettavalla tavalla selvitetyksi, että rakennusten rakenteet ovat rakennusajankohdalle tyypillisesti sellaiset, joissa esiintyy huoneistojen välisiä ilmavuotoja. Savun kulkeutumisen selvittäminen yksityiskohtaisesti jokaisen 149 huoneiston osalta aiheuttaisi yhtiölle kohtuuttomia kustannuksia tilanteessa, jossa jo tehdyillä tutkimuksilla on selvitetty, että ilmavuodot rakennusten eri osissa ovat todennäköisiä.

(10) B:lle on varattu tilaisuus antaa vastine.

(11) Asunto Oy:n vastine on annettu tiedoksi ympäristöjohtajalle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

(12) Ympäristöterveysyksikön päällikkö on Asunto Oy:n hakemuksesta määrännyt tupakkalaissa tarkoitetun tupakointikiellon yhtiön omistamissa rakennuksissa sijaitsevien huoneistojen sisätiloihin. Päätöksen mukaan määräys on annettu samanaikaisesti kaikille asuinhuoneistojen haltijoille.

(13) Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on ympäristöjohtajan valituksen johdosta otettava ensin kantaa siihen, onko hallinto-oikeus voinut tutkia yhden määräyksen kohteena olevan asuinhuoneiston haltijan valituksesta ympäristöterveysyksikön päällikön päätöksen lainmukaisuuden kaikilta osin.

(14) Asiassa on tämän jälkeen ratkaistava, onko Asunto Oy:n hakemuksessa tarkoitetun tupakointikiellon määräämiseen ollut tupakkalaissa tarkoitetut edellytykset.

Valituksen tutkimisen laajuus hallinto-oikeudessa

(15) Tupakkalain 106 §:n 2 momentin mukaan muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa.

(16) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 7 §:n 1 momentin mukaan hallintopäätökseen saa hakea muutosta valittamalla se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään.

(17) Kunnan viranomaisen päätös tupakointikiellosta on perustunut Asunto Oy:n hakemukseen. Tupakointikielto on määrätty yhtiön hakemuksen mukaisesti koskemaan samanaikaisesti kaikkia yhtiön omistamissa rakennuksissa sijaitsevia huoneistojen sisätiloja.

(18) B:llä on ollut määräyksen kohteena olevan asuinhuoneiston haltijana oikeus hakea tähän tupakointikiellon määräämistä koskevaan kunnan viranomaisen päätökseen muutosta hallinto-oikeudelta. Hallinto-oikeuden on siten tullut tutkia kysymyksessä olevan hallintopäätöksen lainmukaisuus B:n valituksessa esitettyjen näkökohtien pohjalta. Sillä seikalla, että päätöstä ei ole kaikilta osin kohdistettu B:hen eikä se kaikilta osin välittömästi vaikuta B:n oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun, ei ole tässä suhteessa merkitystä.

(19) Hallinto-oikeudessa ei edellä lausuttu huomioon ottaen ole tapahtunut valituksen tutkimisen laajuuden osalta ympäristöjohtajan valituksessa tarkoitettua virhettä. Hallinto-oikeuden päätöstä ei siten ole tällä perusteella kumottava.

Tupakointikiellon määräämistä koskevan päätöksen lainmukaisuus

Sovellettavat oikeusohjeet

(20) Tupakkalain 1 §:n 1 momentin mukaan mainitun lain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden ja muiden nikotiinipitoisten tuotteiden käytön loppuminen. Pykälän 2 momentin mukaan edellä 1 momentissa tarkoitetun tavoitteen saavuttamiseksi mainitussa laissa säädetään toimenpiteistä, joilla muun ohella edistetään tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden käytön lopettamista ja suojellaan väestöä altistumiselta niiden savulle.

(21) Tupakkalain 79 §:n 1 momentin mukaan asuntoyhteisö voi hakea kunnalta tupakointikiellon määräämistä asuntoyhteisön rakennuksen huoneistoihin kuuluville parvekkeille, huoneistojen käytössä oleviin ulkotiloihin ja huoneistojen sisätiloihin. Hakemuksessa tarkoitettujen tilojen haltijoita on kuultava ennen hakemuksen tekemistä.

(22) Saman pykälän 2 momentin mukaan kunnan on määrättävä tupakointikielto hakemuksessa tarkoitettuihin tiloihin, jos tiloista voi niiden rakenteiden tai muiden olosuhteiden vuoksi muutoin kuin poikkeuksellisesti kulkeutua tupakansavua toiselle parvekkeelle, toiseen huoneistoon kuuluvan ulkotilan oleskelualueelle tai toisen huoneiston sisätiloihin. Tupakointikielto saadaan määrätä asuinhuoneiston asuintilaan vain, jos savun kulkeutumista ei ole mahdollista rakenteiden korjaamisella tai muuttamisella kohtuudella ehkäistä ja asuintilan haltijalle on ennen kiellon määräämistä varattu mahdollisuus ehkäistä savun kulkeutuminen omilla toimenpiteillään.

(23) Tupakointitiloista ja tupakointikiellon hakemisesta asuntoyhteisöön annetun valtioneuvoston asetuksen 4 a §:ssä on säädetty tupakointikieltohakemuksen sisältövaatimuksista. Pykälän 1 momentin 5 kohdan mukaan hakemuksessa on oltava rakenteellinen tai muu selvitys siitä, että tupakointikiellon kohteena olevista tiloista voi niiden rakenteiden tai muiden olosuhteiden vuoksi muutoin kuin poikkeuksellisesti kulkeutua tupakansavua toiselle parvekkeelle, toiseen huoneistoon kuuluvan ulkotilan oleskelualueelle tai toisen huoneiston sisätiloihin.

(24) Saman pykälän 2 momentin mukaan jos hakemus koskee tupakointikiellon määräämistä asuinhuoneiston asuintilaan, hakemuksessa on lisäksi oltava selvitys siitä, että: 1) savun kulkeutumista ei ole mahdollista rakenteiden korjaamisella tai muuttamisella kohtuudella ehkäistä; 2) asuintilan haltijalle on varattu mahdollisuus ehkäistä savun kulkeutuminen omilla toimenpiteillään.

(25) Hallituksen esityksessä tupakkalaiksi (HE 15/2016) nykytilaa koskevassa jaksossa todetaan muun ohella, että sääntely on tarkoitettu kevyeksi nykyiseen terveydensuojelulain mukaiseen menettelyyn nähden: tupakointikiellon määrääminen ei edellyttäisi muuta kuin savun kulkeutumisen arviointia, eikä tämä aina edes vaatisi tiloissa tehtävää katselmusta.

(26) Hallituksen esityksen 79 §:ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan muun ohella, että asuinhuoneiston asuintilaan tupakointikielto voitaisiin määrätä vain poikkeuksellisesti. Tupakointi saataisiin kieltää asuinhuoneiston asuintiloissa vain, jos savun kulkeutumista ei voida rakenteiden korjaamisella tai muuttamisella kohtuudella ehkäistä ja huoneiston haltijalle on ennen kieltoa varattu mahdollisuus ehkäistä savun kulkeutuminen omilla toimenpiteillään. Koska asuinhuoneistojen välistä savuhaittaa voidaan yleensä hallita yksinkertaisilla ilmastoinnin säädöillä ja korjauksilla, asuntoyhteisön olisi käytännössä aina selvitettävä jo ennen hakemuksen tekemistä, voidaanko savun kulkeutuminen kohtuukustannuksin estää.

(27) Hallituksen esityksessä todetaan suhdetta perustuslakiin kuvaavassa jaksossa muun ohella, että asuinhuoneiston parveketta ja muuta ulkotilaa koskeva kielto voitaisiin asettaa väljemmin edellytyksin kuin asuinhuoneiston asuintilaa koskeva kielto, joka tulisi kyseeseen vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Tällainen tilanne voisi syntyä esimerkiksi vanhassa kerrostalossa, jossa välipohjien tiiviys ei ilman mittavaa korjaustyötä täytä nykyisin vaadittavaa tasoa.

Asiassa saatu selvitys

(28) Asunto Oy omistaa neljä vuonna 1957 rakennettua elementtirakenteista kerrostaloa, joissa on yhteensä 149 huoneistoa. Kerrostaloissa on koneellinen ilmanvaihto ja tuloilma otetaan ikkunoiden korvausilmaventtiileistä.

(29) Asunto Oy on kysymyksessä olevan tupakointikieltoa koskevan hakemuksensa yhteydessä esittänyt Rakennusten Elinkaarihallinta Oy:n laatiman raportin huoneiston X tiivistämistoimenpiteistä ja tiivistämisen jälkeisestä hajuhaittatilanteessa huoneistossa Y. Raportista ilmenee seuraavaa:

(30) Huoneistosta X kulkeutuu huoneistoon Y tupakanhajua ilmavirran mukana. Ilmavirta savunhajuineen tulee virtausilmaisimen savukokeiden mukaan rakenteiden läpi, tarkemmin lattian ja seinän rajakohdista ja etenkin patteriputkien läpimenojen kohdalta. Rakennusten rakennusajankohdalle tyypillisesti rakenteet eivät ole tiiviit ja rakenteissa on rakoja seinien ja lattioiden liitoskohdissa sekä muun muassa patteriputkien läpimenoissa lattiaan ja edelleen seiniin. Hajuja saattaa kulkeutua myös huoneiston parketin alla olevan pintabetonialattian halkeamista lattian kautta seinärakenteeseen, mutta tätä ei ole voitu luotettavasti selvittää ilman pintarakenteen (parketti) purkamista. Ilman tupakoinnin lopettamista pelkkä ilmanvaihdon säätäminen ei riitä, vaan ilmavuodot tulisi tiivistää esimerkiksi siten, että huoneiston lattioiden parketit puretaan ja sen jälkeen seinien ja lattian rajakohdat sekä patteriputkien ja vastaavien läpiviennit sekä tarvittaessa myös lattiarakenteen halkeamat tiivistetään. Kustannukset tiivistämiselle ja lisäkorvausilmalle olisivat noin 12 000 euroa yhden huoneiston osalta. Toisena vaihtoehtona on uusi poistoilmanvaihtojärjestelmä, jonka kustannus olisi noin 12 000–15 000 euroa yhden huoneiston osalta. Poistoilmanvaihtojärjestelmän uusimisesta huolimatta voi olla mahdollista, että jouduttaisiin toteuttamaan myös edellä mainitut tiivistystoimenpiteet.

(31) Asunto Oy on lisäksi esittänyt Rakennusten Elinkaarihallinta Oy:n laatiman raportin siitä, onko muissa Asunto Oy:n rakennuksissa ja huoneistoissa vastaavia huoneistojen välisistä paine-eroista johtuvia ongelmia. Tässä yhteydessä on tutkittu sattumanvaraisesti valitut huoneistot Z, Q ja W. Huoneistoissa Z ja Q havaittiin voimakkaita ilmavuotoja huoneistoon päin patteriputkien kohdilla ja paikoitellen myös muissa seinien ja lattioiden rajakohdissa. Huoneistossa W ei ilmavuotoja havaittu, mutta tämän on selittänyt huoneistoon tehty peruskorjaus, jossa muun muassa lattiamateriaalit on uusittu ja on todennäköistä, että seinien ja lattioiden rajakohdat on tuossa yhteydessä tiivistetty. Raportissa todetaan lisäksi seuraavaa:

(32) Rakennusten välipohjien kantavan laatan päällä on pintalattia, rakenteiden välissä on niin sanottu Toja-levy, ulkoseinät on muurattu kantavien rakenteiden osalta poltetusta savitiilestä sekä ulkosienien osalta niin sanotusta kennotiilestä. Patteriputkistot kulkevat ulkoseinien ja kantavien tiiliseinien sisällä sekä välipohjien osalta Toja-levykerroksessa. Taloyhtiön rakennusten rakenteet ovat sellaisia, joissa on tyypillisesti huoneistojen välisiä ilmavuotoja. Ensisijaisena toimenpiteenä suositellaan ilmanvaihdon säätämistä, venttiilien tarkastamista ja tarvittaessa niiden korjaamista tai lisäämistä. Ilmanvaihdon säätäminen ei kuitenkaan yksin riittäne, vaan huoneistoissa tulisi toteuttaa myös ilmavuotojen rakenteellinen tiivistäminen tai kieltää tupakointi.

(33) Asunto Oy on täydentänyt hakemustaan rakennusten ilmanvaihdon säätötoimenpiteiden mittauspöytäkirjalla. Siitä ilmenee, ettei ilmanvaihdon säätötoimenpiteillä onnistuttu ehkäisemään tupakansavun kulkeutumista. Täydennyksen yhteydessä Asunto Oy on toimittanut myös Postra Oy:n laatiman raportin huoneiston X kapselointitöistä ja raportin merkkiainekokeiden tekemisestä. Raportin ja Asunto Oy:n täydennyksen mukaan kapselointitöillä ei saatu ilmavuotoja ja tupakansavun kulkeutumista ehkäistyä.

Arvioinnin lähtökohdat

(34) Asunto Oy on hakenut kysymyksessä olevaa tupakointikieltoa suojatakseen asuintilojen haltijoita siltä, että he altistuisivat tupakansavulle omissa asuintiloissaan.

(35) Tulkittaessa asuinhuoneiston asuintiloja koskevan tupakointikiellon määräämisen edellytyksiä on otettava huomioon tupakkalain tavoitteena oleva tupakansavulle altistumiselta suojeleminen sekä julkiselle vallalle perustuslaissa asetettu velvoite edistää väestön terveyttä. Tupakointikiellon määräämisen lähtökohtana tulee olla jokaisen oikeus välttyä toistuvalta altistumiselta tupakansavulle asuintiloissaan. Määrättäessä asuinhuoneiston asuintilaa koskevaa kieltoa tulee kuitenkin perustuslain yksityiselämän ja kotirauhan suojasta todettu huomioon ottaen varmistua siitä, että tupakansavun kulkeutumisen ehkäiseminen ei ole kohtuudella mahdollista rakenteiden korjaamisella tai muuttamisella ja että kulkeutumista tapahtuu muutoin kuin vain poikkeuksellisesti. (ks. KHO 2021:162)

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

(36) Korkein hallinto-oikeus katsoo asiassa tulleen selvitetyksi, että Asunto Oy:n omistamien rakennusten rakenteissa ei ole merkityksellistä eroavaisuutta toisiinsa nähden. Esitettyjen raporttien perusteella rakennusten rakennusajankohdalle tyypillisesti rakenteet eivät ole tiiviit ja rakenteissa on rakoja kohdissa, jotka mahdollistavat ilmavirran ja tupakansavun kulkeutumisen huoneistosta toiseen. Sattumanvaraisesti valittujen, eri portaissa sijaitsevien asuinhuoneistojen rakenteet ovat vastanneet ilmavirran kulkeutumisen osalta toisiaan lukuun ottamatta huoneistoa, jossa oli huoneiston peruskorjauksen yhteydessä todennäköisesti tiivistetty seinien ja lattioiden rajakohdat. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että hakemuksen yhteydessä esitetyn selvityksen perusteella on riittävästi osoitettu, että Asunto Oy:n rakennuksissa sijaitsevien huoneistojen asuintiloista voi niiden rakenteiden tai muiden olosuhteiden vuoksi kulkeutua tupakansavua toisen huoneiston asuintiloihin muutoinkin kuin poikkeuksellisesti.

(37) Asunto Oy on pyrkinyt ehkäisemään tupakansavun kulkeutumista ilmanvaihdon säätötoimenpiteillä sekä tupakansavuhaittaa aiheuttavan huoneiston rakenteiden tiivistämisellä. Esitetyn selvityksen perusteella ilmanvaihdon säätäminen ja asuinhuoneiston tiivistäminen eivät ole poistaneet tupakansavun kulkeutumismahdollisuutta. Kustannukset niistä rakennusten rakenteiden edellyttämistä muista korjaustoimenpiteistä, joilla tupakansavun kulkeutumista mahdollisesti voitaisiin ehkäistä, muodostuisivat esitetyn selvityksen mukaan kohtuuttomiksi. Tässä tilanteessa korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei tupakansavun kulkeutumista ole mahdollista kohtuudella ehkäistä rakenteiden korjaamisella.

(38) Asunto Oy:n asuinhuoneistojen asuintilojen haltijoille on sekä Asunto Oy:n että Helsingin kaupungin tupakkalain mukaisen viranomaisen toimesta varattu mahdollisuus ehkäistä savun kulkeutuminen omilla toimenpiteillään. Selvitystä siitä, että tupakansavun kulkeutumista estäneitä toimenpiteitä olisi tehty, ei ollut esitetty ennen tupakointikiellon määräämistä koskevaa päätöstä.

(39) Kun otetaan huomioon asiassa saatu selvitys ja muu edellä lausuttu, korkein hallinto-oikeus johtopäätöksenään katsoo, että savun kulkeutumista Asunto Oy:n rakennusten asuinhuoneistojen asuintiloihin ei voida ehkäistä kohtuullisina pidettävillä rakenteiden korjaamistoimilla. Esillä olevissa olosuhteissa edellytykset tupakointikiellon määräämiseksi kaikkien yhtiön asuinhuoneistojen asuintiloihin täyttyvät. Helsingin kaupungin ympäristöterveysyksikön päällikön on siten tullut määrätä tupakointikielto hakemuksessa tarkoitettuihin tiloihin.

(40) Hallinto-oikeuden päätös on näin ollen kumottava ja Helsingin kaupungin ympäristöterveysyksikön päällikön päätös on saatettava voimaan.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Mika Seppälä, Tuomas Kuokkanen, Taina Pyysaari ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Päivi Korkeakoski.