Muu päätös 1062/2015
Asia Ympäristölupaa koskeva valitus
Valittaja Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys ry
Päätös, jota valitus koskee
Vaasan hallinto-oikeus 12.9.2013 n:o 13/0251/1
Asian aikaisempi käsittely
Itä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.6.2012 n:o 48/2012/1 myöntänyt Vapo Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Jauhosuon turvetuotantoon Sonkajärven kunnassa hakemuksen mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 108 hehtaaria.
Purkuvesistölle aiheutuva kalataloudellinen haitta on määrätty hyvitettäväksi kalatalousmaksulla. Muuta vesistön pilaantumiseen perustuvaa hyvitettävää vahinkoa ei hankkeesta lupaehtojen mukaisesti toimittaessa ennalta arvioiden aiheudu. Ennakoimattomien vahinkojen varalta on annettu määräys.
Päätökseen sisältyvät muun ohella seuraavat lupamääräykset:
Päästöt vesiin
1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Löytölänpuroon.
2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 8 olevan kuivatussuunnitelman ja pintavalutuskentän piirroksen mukaisesti sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän avulla ympärivuotisesti sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla.
Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia.
Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaistat, jotka estävät turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Tarvittaessa on virtaamasäätöpatojen avulla varmistettava, että kaikki tuotantoalueelta kertyvät vedet ylivaluntatilanteissakin tulevat käsitellyksi pintavalutuksella.
3. Pintavalutuskäsittelyn puhdistustehon on mahdolliset toimintahäiriöt mukaan lukien oltava vuosikeskiarvona vähintään seuraava:
Kiintoaine 50 %
Kokonaisfosfori 50 %
Kokonaistyppi 20 %
4. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista. Rakenteiden valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY) ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Kuntoonpano ja ojien kaivutyöt on tehtävä vähävetisenä aikana ja muutoinkin siten, että töiden haitalliset vaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pintavalutuskenttää rakennettaessa ei saa tarpeettomasti vahingoittaa alueen luontaista kasvillisuutta. Tarvittaessa vesien jakautuminen tasaisesti koko pintavalutuskentälle on varmistettava virtausohjaimin. Ensimmäisen tuotantovuoden aikana on tehostetusti seurattava pintavalutuskentälle pumpattavan veden jakautumista kentälle. Oikovirtaukset sekä muut veden puhdistumista heikentävät tapahtumat on minimoitava.
5. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.
Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.
Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.
Päästöt ilmaan ja melu
6. Alueen kuntoonpanotyöt, tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia.
Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.
= = =
Varastointi ja jätteet
= = =
Häiriö- ja poikkeustilanteet
= = =
Tarkkailut
12. Luvan saajan on tehtävä käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua.
Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava hakemuksen liitteenä olevan Jauhosuon tarkkailuohjelman (6314-D3371, 11.8.2010) mukaisesti seuraavasti täydennettynä:
Pintavalutuskentän toimintaa on tarkkailtava myös marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana veden virratessa määrittämällä virtaama ja ottamalla keskimäärin kerran kuukaudessa näytteet pintavalutuskentälle tulevasta ja siltä lähtevästä vedestä sekä analysoimalla vastaavat kuormitustekijät kuin huhti–lokakuun näytteistä.
Mikäli pintavalutuskentän puhdistustehovaatimuksia ei tuotannon alettua saavuteta, on päästötarkkailua jatkettava vuosittain niin kauan, kunnes kentän toimivuus on varmistettu.
13. Vesistötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelman mukaisesti täydennettynä seuraavasti:
- Virtavesitarkkailun näytepisteiden lukumäärää tulee lisätä siten, että tarkkailu kattaa lähtevän ojan sekä ylä- ja alapuolisen virtavesistön. Tarkkailupisteiden tarkempi sijainti tulee sopia Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa.
- vesistötarkkailu tulee aloittaa viimeistään turvetuotantoalueen kuntoonpanon aloittamista edeltävänä kesänä
- vesistötarkkailua tulee tehdä kuntoonpanovaiheessa ja ainakin ensimmäisten kahden toimintavuoden ajan vuosittain. Tarkkailun harventamisesta voidaan sopia ELY-keskuksen kanssa.
14. Lupamääräysten 12 ja 13 mukaisesti päivitetyt tarkkailuohjelmat on toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskuksen tarkistettavaksi viimeistään kolme kuukautta ennen tarkkailun suunniteltua aloittamista.
15. Tarkkailuohjelmia voidaan muuttaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.
Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä
- tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät
- analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät
- vesien käsittelyssä havaitut puutteet ja toimenpiteet niiden poistamiseksi
Tarkkailutulokset on toimitettava valvontaviranomaisille hyväksyttyjen tarkkailuohjelmien mukaisesti. Tarkkailun vuosiyhteenvedot on toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa.
Kalatalousvelvoite
16. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana kalatalousmaksua 400 euroa Pohjois-Savon ELY-keskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavista päästöistä alapuolisen vesistön kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kalatalousmaksun käytöstä päätettäessä on kuultava vaikutusalueen osakaskuntia.
Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa tuotantoalueen kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan.
Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito
= = =
Aluehallintovirasto on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:
Jauhosuon turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, josta noin kolmasosa on ojitettu. Tuotantoalueella ja sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja tai luontotyyppejä. Jauhosuon tuotantoaluetta ei ole merkitty maakuntakaavaan eikä alueelle ole maakuntakaavassa esitetty muuta käyttötarkoitusta. Kaavoituksesta ei aiheudu luvan myöntämisen estettä, kun otetaan huomioon toiminnan kuormitus, alueen luonnonarvot ja sijoituspaikan soveltuvuus turvetuotantoon.
Kaikki kuivatusvedet käsitellään Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 esitettyjen tavoitteiden mukaisesti ympärivuotisesti pintavalutuksella. Jauhosuon kuivatusvesien purkureitin yläosalle (Löytölänpurolle, Kokkopurolle, Toivakkojärvelle ja Toivakkojoelle) ei ole vesienhoitolain mukaista luokittelua, mutta Matkusjoen yläosan ekologinen tila on määritetty hyväksi eli vesienhoidon tilatavoitteen mukaiseksi. Jauhosuon alapuolisten vesimuodostumien vesienhoidolle ei toimenpideohjelmassa esitetä yksilöityjä tavoitteita eikä lisätoimenpiteitä. Tuotantoalueelta alapuoliseen vesistöön johdettava kuormitus ei ennalta arvioiden vaaranna vesienhoitosuunnitelmassa tai Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille 2010–2015 Matkusjoen yläosan alueelle asetettujen tilatavoitteiden saavuttamista.
Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä.
Kun otetaan huomioon Jauhosuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Aluehallintoviraston soveltamat oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 §, 41 §, 42 §, 43 §, 44 §, 45 §, 45 a §, 46 §, 50 §, 52 §, 55 §, 56 §, 62 §, 72 §, 90 §, 100 § ja 103 a §
Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 19, 30 ja 37 §
Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 51 ja 52 §
Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 §
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, hylännyt muun ohella yhdistyksen valituksen aluehallintoviraston päätöksestä.
Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään tältä osin seuraavasti:
Sovelletut oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulain (86/2000) 4 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että haitalliset ympäristövaikutukset ehkäistään ennakolta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, rajoitetaan ne mahdollisimman vähäisiksi (ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaate). Momentin 2 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena myös, että menetellään muutoin toiminnan laadun edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä otetaan huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen (varovaisuus- ja huolellisuusperiaate).
Ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä.
Lainkohdan 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset sekä muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.
Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.
Lainkohdan 3 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.
Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan muun muassa, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa momentin 2 kohdassa tarkoitettua merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Huomioon on otettava muun ohella toiminnan aiheuttamat vesistövaikutukset sekä tuotannon aikana että sen päätyttyä.
Lainkohdan 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 §:ssä säädetään.
Ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista sekä muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.
Ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin mukaan luvassa on 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa tai merenhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien ja meriympäristön tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista.
= = =
Luonnonarvot ja selvitykset
Ympäristölupa-asiaa ratkaistaessa on ympäristönsuojelulain 41 §:n 3 momentin mukaan noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Ympäristölupa-asiassa voidaan luonto ja sen monimuotoisuus ottaa huomioon vain, jos luontoarvot ovat asianomaisesta toiminnasta johtuvan pilaantumisen tai sen vaaran kohteena, jos ne on otettava huomioon ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentin nojalla tai jos ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentissa tarkoitetut säädökset sitä muutoin edellyttävät. Kysymyksessä olevalla Jauhosuon turvetuotantoalueella ei ole luonnonsuojelualueita, eikä asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan luonnonsuojelusäännöksistä aiheudu muutakaan estettä tai rajoituksia haetulle ympäristöluvalle.
Hankealueelle on vuonna 2009 laadittu kasvillisuus- ja linnustoselvitykset. Kasvillisuusselvityksen maastotyöt on tehty 4.7.2009 ja 5.9.2009. Kasvillisuusselvityksen mukaan Jauhosuon selvitysalue on enimmäkseen luonnontilansa menettänyttä aapasuota. Suoalue on keskialueiltaan karua lähes ojittamatonta nevaa, jota ympäröivät karut osin ojitetut rämeet ja lyhytkorsirämeet. Jauhosuon linnustoselvityksen mukaan Jauhosuon pesimälinnuston lajisto ja parimäärät selvitettiin 5.6.2009 suoritetussa kartoituslaskennalla. Tulosten mukaan Jauhosuon inventoidun alueen pesimälinnusto on lajistollisesti monipuolinen. Suojelullisesti merkittävimpiä lajeja ovat EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainitut kurki, teeri ja metso. Selvitysalueella ei tavattu luonnonsuojelulain 46 §:n ja 47 §:n mukaisia uhanalaisia tai erityisesti suojeltavia lintulajeja.
Hallinto-oikeus arvioi, että alueen luontoarvot ja linnustoa on selvitetty riittävästi, etenkin kun otetaan huomioon kyseessä olevan toiminnan laajuus ja vaikutukset. Arviot sisältävät tavanomaisella tarkkuudella esitettyä tietoa alueen ympäristövaikutuksista ja ne antavat alueen olosuhteet huomioon ottaen riittävät tiedot päätöksen tekemistä varten. Hallinto-oikeus katsoo, että lupahakemuksessa tarkoitettu turvetuotanto ei lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna aiheuta linnustoon ja kasvistoon sellaisia vaikutuksia, jotka olisivat luvan myöntämisen esteenä ympäristönsuojelulain 41 §:n ja 42 §:n tai luonnonsuojelulain 66 §:n nojalla. Näillä perusteilla hallinto-oikeus katsoo asiassa esitetyt selvitykset riittäviksi lupaharkinnan kannalta ja hylkää vaatimukset lisäselvityksistä. Asiaa ei ole syytä palauttaa aluehallintovirastolle.
Sikäli kuin Jauhosuon alapuolisia uomia voidaan katsoa rauhoitetun saukon lisääntymis- tai levähdysalueiksi, kuivatusvesien johtamisen ei voida katsoa aiheuttavan alueiden hävittämistä tai muuta luonnonsuojelulain perusteella kiellettyä vahingollista seurausta.
= = =
Paras käyttökelpoinen tekniikka ja vesistökuormitus
= = =
Jauhosuon turvetuotantoalueen koko auma-alueineen on noin 108 hehtaaria. Kyseessä on uusi turvetuotantoalue. Alueesta noin viidennes on ojitettua rämettä, joka keskittyy lähinnä suon koillis-, itä- ja kaakkoisosiin. Jauhosuon ojittamaton osa koostuu rämeistä ja rämeiden kanssa kombinoituneista kuivista, välipintaisista ja osin rimpisistä nevoista. Kuivatusvedet on suunniteltu käsiteltäväksi muun muassa ympärivuotisella pintavalutuskentällä, jolle vedet johdetaan pumppaamalla. Pintavalutuskentän koko on noin 7,8 % valuma-alueestaan. Kenttä sijoittuu ojittamattomalle suoalueelle.
Kuivatusvedet on tarkoitus johtaa laskuojalla alapuoliseen vesistöön kentältä reittiä Löytölänpuro-Kokkopuro-Toivakkojärvi-Toivakkojoki- Matkusjoki- Sonkajärvi. Vesireitin pituus pintavalutuskentältä Toivakkojärveen on noin 5,5 km, Matkusjokeen noin 10,4 km ja Sonkajärveen noin 15,4 km. Hakemuksen mukaan Kokkopuron kokonaisfosforin ja kokonaistypen pitoisuuksien perusteella vesi on ollut rehevää. Toivakkojärven vesi on runsashumuksista ja lievästi hapanta. Keskimääräisen kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuuden perusteella vesi on rehevää. Matkusjoen vesi on runsashumuksista ja ajoittain hapanta. Ravinnepitoisuudet ovat kuitenkin olleet alhaisemmalla tasolla kuin Toivakkojärvessä.
Jauhosuon turvetuotantoalue sijaitsee Vuoksen vesistöalueen Iisalmen reitin valuma-alueella Sonkajärven reitin valuma-alueella ja siellä tarkemmin Matkusjoen yläosan alueella. Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelman vuosille 2010–2015 mukaan ekologisen tilan luokitusta tai muuta asiantuntija-arviota ei ole tehty Jauhosuon kuivatusvesien purkureitin varrelta ennen Matkusjoen yläosaa, jonka ekologinen tila on määritetty hyväksi eli vesienhoidon tilatavoitteen mukaiseksi. Turvetuotannon vesiensuojelun tehostamiseksi ei ole esitetty lisätoimenpiteitä.
Purkuvesistöön kohdistuvien ravinnepäästöjen rajoittamista arvioitaessa on ympäristönsuojelulain 43 §:n 3 momentin mukaan otettava huomioon päästöjen vaikutuksen kohteena olevan vesistön ominaisuudet ja toiminnan päästöjen odotettavissa oleva vaikutus vesialueen tilaan. Lupaharkinnassa on otettu huomioon alapuolisen vesistön nykyinen tila ja se, että kyseessä on uusi turvetuotantoalue. Lupaharkinnassa on huomioitu purkuvesistöön kohdistuva yhteiskuormitus. Turvetuotannosta aiheutuvan vesistön kuormituksen merkittävyyttä arvioidessaan hallinto-oikeus on ottanut huomioon ympäristönsuojelulain 4 §:n 1 momentin 2 kohdan edellyttämän varovaisuusperiaatteen mukaisesti vesistökuormituksen määrän arviointiin liittyvät epävarmuustekijät sekä sen, että vesistöä kuormittava toiminta jatkuu pitkään.
Parhaana käyttökelpoisena tekniikkana on pidetty nyt kysymyksessä olevan kokoisessa uudessa hankkeessa kuivatusvesien ympärivuotista pintavalutusta, jonka teho on varmistettu mittauksin. Luvassa on määrätty tuotantoalueen kuivatusvedet käsiteltäväksi parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisella tavalla johtamalla ne ympärivuotisesti pintavalutuskentälle. Pintavalutuskenttä sijaitsee ojittamattomalla suoalueella. Lupamääräyksessä 3 on pintavalutuskentän puhdistusteholle määrätty ympärivuotiset raja-arvot kiintoaineen, fosforin ja typen osalta. Pintavalutuskentän puhdistustehon vähimmäisvaatimukset on määrätty tasolle, joka on yleisesti saavutettavissa. Vesienkäsittelyrakenteiden toimivuuden ja luotettavuuden arvioimiseksi luvan saajan on tehtävä käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua hakemuksen liitteenä olevan tarkkailuohjelman mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä 12-15 ilmenee.
Ominaiskuormituslukujen perusteella arvioituna Jauhosuon tuotantovaiheen ravinnekuormitus Matkusjoen yläosalla on muuhun vesistökuormitukseen nähden noin 0,5 %:n luokkaa. Pitoisuuslisälaskelmien perusteella Kokkopurossa ja Toivakkajärvessä voidaan havaita ravinnepitoisuuksien nousua lähinnä kuntoonpanovuosina. Tuotantovaiheessa vaikutukset voidaan arvioida vähäisiksi ja niin, ettei Matkusjoen yläosan tai Sonkajärven ekologisen tilaluokittelun mukaisen hyvän tilan säilyminen hankkeen johdosta vaarannu.
Hallinto-oikeus katsoo, että vesienhoitosuunnitelma ei sellaisenaan estä yksittäisen luvan myöntämistä, eivätkä suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet tule suunnitelman perusteella toiminnanharjoittajaa sitoviksi. Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma on kuitenkin otettu lupaharkinnassa selvityksenä huomioon. Luvassa määrätty parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen vesienkäsittely huomioon ottaen turvetuotantoalueen kuivatusvesien ei ennalta arvioiden voida katsoa vaarantavan vesien hyvän tilatavoitteen saavuttamista vesienhoitosuunnitelmassa tarkoitetulla tavalla.
Hallinto-oikeus pitää aluehallintoviraston päätöksen vesienkäsittelyä ja tarkkailua koskevia lupamääräyksiä riittävinä Jauhosuon olosuhteissa. Ottaen huomioon vesienkäsittelyn tehokkuus ja tuotantoalueen osuus valuma-alueesta sekä yhteisvaikutus muiden samaa vesistöä kuormittavien toimintojen kanssa hallinto-oikeus katsoo, että Jauhosuon 108 hehtaarin turvetuotannon kuivatusvesillä ei ennalta arvioiden ole alapuolisessa vesistössä sellaisia vaikutuksia, jotka estäisivät luvan myöntämisen.
Kalatalous
Hakemuksen mukaan Jauhosuo kuuluu Sonkajärven kalastusalueeseen. Hankkeen kalataloudelliset vaikutukset ulottuvat lähinnä Löytölänpuroon, Toivakonjokeen ja -järveen sekä jossain määrin Matkusjokeen. Kyseisillä vesialueilla harjoitetaan virkistyskalastusta. Matkusjokea on kehitetty koskikalastuskohteena ja istutettu taimenta ja rapua. Saaliskalat ovat istutuslajiston järvitaimen, kirjolohi, kuha, nieriä, harjus, rapu sekä lisäksi siika, ahven, hauki ja särki.
Asiakirjoista ilmenevän selvityksen perusteella hankkeen vaikutusalueen kalastoa on selvitetty muun muassa tiedustelulla. Matkusjokeen on tehty kalaistutuksia. Aluehallintovirasto on luvassa kalatalousviranomaisen vaatimuksen mukaisesti määrännyt luvan saajan maksamaan vuosittain kalatalousmaksua 400 euroa.
Hallinto-oikeus katsoo, että ympäristöluvassa määrättyä kalatalousmaksua arvioitaessa on otettu huomioon toiminnasta aiheutuvien päästöjen suuruus, vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus sekä vesistön kala- ja raputaloudellinen arvo. Jauhosuon turvetuotannon vaikutus Matkusjoen kala- ja rapukantaan on niin vähäinen, että määrätty kalatalousmaksu on näissä olosuhteissa riittävä myös arvokala- ja rapukannan kompensoimiseksi.
= = =
Johtopäätökset
Kun otetaan huomioon aluehallintoviraston päätös ja sen perustelut, hallinto-oikeus katsoo, ettei päätöstä ole valitusten vuoksi syytä kumota ja lupahakemusta hylätä tai lupamääräyksiä muuttaa. Luvassa määrätty vesienkäsittely huomioon ottaen Jauhosuon turvetuotantoalueen vesien johtamisella ei ennalta arvioiden voida katsoa olevan sellaisia alapuoliseen vesistöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia, jotka estäisivät luvan myöntämisen eikä hankealueella ole sellaisia luonnonarvoja, jotka estäisivät luvan myöntämisen. Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle ovat siten olemassa.
= = =
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys ry on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Itä-Suomen aluehallintoviraston päätökset kumotaan ja asia palautetaan aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi:
Vaatimuksensa tueksi yhdistys on esittänyt seuraavaa:
Lupapäätös on käsiteltävä uudestaan varovaisuusperiaate huomioon ottane. Hankkeesta aiheutuisi yhdessä muiden toimintojen kanssa Toivakkojoenreitillä ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentissa tarkoitettua merkittävää pilaantumista tai sen vaaraa.
Ympäristönsuojelulain 1 §:ssä säädettyjä lain tavoitteita, kuten 4 kohdan mukaista tavoitetta tehostaa ympäristöä pilaavan toiminnan vaikutusten arviointia ja huomioon ottamista kokonaisuutena, ei ole otettu huomioon lupahakemuksen ja lupaehtojen arvioinnissa. Päätöksen perusteella toiminnassa voitaisiin käyttää vuosikausia puhdistusteholtaan toimimatonta pintavalutuskenttää. Uusimmissa tutkimuksissa todetaan, että puolet pintavalutuskentistä ja kosteikoista on itsessään päästöjä lisääviä. Varovaisuusperiaate huomioon ottaen lupaa ei voida myöntää päästöille, joiden ympäristövaikutuksia ei tiedetä ja joiden yhteisvaikututusta vesistössä ei ole arvioitu ennen lupapäätöstä. Humuksen lisääntyminen heikentää etenkin kalastollisesti arvokkaan joen käyttökelpoisuutta.
Vesistöpäästöjä ei ole arvioitu purkupaikan alapuolisten vesien tilan edellyttämällä tarkkuudella. Pilaantuminen tarkoittaa ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 1 kohta huomioon ottaen eri toimintojen päästöistä aiheutuvaa yhteisvaikutusta. Mikäli Jauhosuon toiminta käynnistyisi lupapäätöksen mukaisesti, se heikentäisi todennäköisesti jo nyt lievästi reheväksi tai reheväksi luokiteltua Toivakkojärven veden laatua.
Lupahakemus ei ole sisältänyt kaikkia niitä ojastoja, joita Vapo Oy:n hankkeen johdosta on tarkoitus valmistella.
Luvan ehdoton este on puuttuva selvitys suojeltavista lajeista. Kalojen lisäksi hankkeen vaikutusalueella on saukkoja. Suon ojittamattoman osan käyttöön ottamisesta aiheutuisi ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista peruuttamattomalla tavalla. Koska hallinto-oikeus ei ole vaatinut jokieläimistön ja direktiivilajiston selvittämistä ja luontotyyppien huomioon ottamista, asiassa on menetelty luontodirektiivin vastaisesti.
Jauhosuon turvetuotannosta aiheutuva vesistökuormitus on arvioitu virheellisesti. Luonnonhuuhtouma on laskettu väärin. Rankkasateista johtuvia hetkellisiä kuormituspiikkkejä ei ole otettu huomioon näytteenotossa ja kuormituslaskennassa. Lumien sulamisesta johtuvan tulvahuipun aiheuttama kuormitus on jätetty ottamatta huomioon, koska näytteitä ei ole otettu roudan sulettua, kun lumien sulamisen aiheuttama valumahuippu on käynnissä. Turvepölyn laskeutuminen eristysojiin ja siitä aiheutuva kuormitus on jätetty ottamatta huomioon. Sarka-, reuna- ja kokoojaojien ynnä muiden tuotantoalueen sisäisten ojastojen ja altaiden kaivun eli kunnostusvaiheesta aiheutuva kuormitus on arvioitu ennalta suunnitellun ohjelman mukaisten näytteiden oton perusteella ja lasketaan tuotantoaikaisen kuormituksen funktiona. Oikeampi tapa on arvioida kuormitus ottamalla huomioon kaivumäärät ja suolla olevan vedenpinnan taso sekä ottaa näytteet kaivutyön aikana havaittujen ainesvirtausten tapahtuessa. Eristysojien seinämien ja pohjan eroosion aiheuttamaa kuormitusta ei ole otettu lainkaan huomioon.
Aluehallintovirasto ei ole arvioinut Jauhosuon allikoita vesilain mukaisina muodostumina toiminnan sijoituspaikkaa koskevan harkinnan kannalta. Liioin ei ole arvioitu Jauhosuon merkitystä luonnonsuojelulain 3 ja 5 §:n eli luontodirektiivin mukaisena suoverkoston osana ja saman lain 49 §:n 1 momentin mukaisten lajien esiintymisen kannalta. Näillä perusteilla lupapäätös on kumottava ja asia palautettava aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.
Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue on ilmoittanut, ettei se anna valituksen johdosta lausuntoa.
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antanut valituksen johdosta lausunnon. Valituksessa esille tuodut seikat, kuten pintavalutuskentän toimintateho, vesistökuormituksen ja -vaikutusten arviointi sekä luontoarvot on ratkaistu riittävästi ja asiantuntevasti Vaasan hallinto-oikeuden valituksenalaisessa päätöksessä. ELY-keskus on esittänyt valituksen hylkäämistä.
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta on antanut valituksen johdosta lausunnon. Ympäristölautakunta on uudistanut aikaisemmin esittämänsä kannan, jonka mukaan alueen vesistöjen tilan sekä Jauhosuon lintu- ja kasvillisuuslajiston perusteella lupaa turvetuotantoon ei tulisi myöntää.
Vapo Oy on antanut valituksen ja annettujen lausuntojen johdosta selityksen. Valituksessa ja ympäristölautakunnan lausunnossa ei ole esitetty mitään sellaista, jonka johdosta valituksenalainen päätös tulisi kumota ja hakemus hylätä tai asia palauttaa aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Ei ole myöskään esitetty perustetta muuttaa lupapäätöstä miltään osin.
Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys ry on antanut vastaselityksen, jossa on esitetty muun ohella, että Toivakkojoki on nostettu Sonkajärvellä kunnostettavien kuuden joen joukkoon taimenen kotiuttamiseen eli kunnostuksiin ja istutuksiin ensisijaisesti soveltuviksi. Taimenelle ensisijaisesti soveltuvat kosket ovat ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja erityisiä luonnonolosuhteita. Turvetuotanto lisää muun muassa raudan huuhtoutumista, mikä on haitallista ravulle. Pintavalutuskenttä ei pysty suodattamaan hienojakoisinta ainesta, mikä vaikuttaa taimenen kotiuttamiseen ja rapujen lisääntymiseen. Hankkeesta aiheutuisi haittaa Sonkajärven rapukannalle. Lisäksi Matkusjoen kuormitusta lisäävät muut yläjuoksulla olevat useat tuotantoalueet. Näitä ei ole otettu huomioon lupapäätöstä tehdessä. Ainoastaan Hanhisuon hanke on mainittu.
Yhdistys on vielä toimittanut asiaan diplomi-insinööri Jaakko Koppisen täydennetyn selvityksen Jauhosuon turvetuotannon kiintoainepäästön laskennasta.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.
Lupamääräykseen 12 lisätään uusi näin kuuluva neljäs kappale (lisäys kursiivilla):
12.
= = =
Lisäksi toiminnanharjoittajan on esitettävä Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksyttäväksi suunnitelma, jonka perusteella mitataan vedenlaatua luotettavasti kuormituksen selvittämiseksi ylivirtaamatilanteissa. Suunnitelma on toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta.
= = = .
Valitus hylätään muutoin. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei enemmälti muuteta.
Perustelut
Lupamääräyksen 12 muuttaminen
Ympäristönsuojelulain (86/2000) 5 §:n 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus).
Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, toiminnan vaikutusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilantarkkailusta. Tarkkailun toteuttamiseksi luvassa on määrättävä mittausmenetelmistä ja mittausten tiheydestä. Luvassa on myös määrättävä siitä, miten seurannan ja tarkkailun tulokset arvioidaan ja miten tulokset toimitetaan valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittaja voidaan myös määrätä antamaan valvontaa varten muita tarpeellisia tietoja.
Oikeudellisesti sitomattoman, mutta selvitysaineistoa sisältävän Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2013) mukaan merkittävä osa turvetuotantoalueiden vesistöpäästöistä muodostuu ylivirtaamatilanteissa, jolloin liikkeellä on suurimmat ainemäärät ja jolloin myös vesienkäsittelyrakenteiden puhdistustehokkuus usein heikkenee. Valittajan asiassa esittämään selvitykseen sisältyvät päätelmät ovat saman suuntaisia mainitussa ohjeessa esitetyn selvityksen kanssa.
Turvetuotannosta aiheutuvan kokonaiskuormituksen arvioimiseksi ja erityisesti lupamääräyksessä 3 pintavalutuskentille asetettujen puhdistustehon raja-arvojen laskemiseksi vuosikeskiarvona on tärkeää saada tietoa myös ylivirtaamatilanteiden aikana vesistöön pääsevästä kuormituksesta. Lupamääräyksen 3 noudattamisen varmistamiseksi ja kun otetaan huomioon ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentti ja 46 §:n 1 momentti, lupamääräystä 12 on täydennettävä edellä ratkaisukohdasta ilmenevällä tavalla.
Tarkkailusuunnitelmaa laadittaessa ja hyväksyttäessä on erityisesti otettava huomioon, että tarkkailulla saadaan selville todellinen vesistöön kohdistuva kuormitus tilanteissa, joissa virtaama on poikkeuksellisen suuri. Kuormituksen luotettavaksi selvittämiseksi riittävänä on pidettävä joitakin kertoja toistettavaa näytteenottoa, jonka perusteella virtaamatietojen avulla voidaan ilmoittaa kokonaiskuormitus ja verrata sitä asetettuihin puhdistusvaatimuksiin. Riittävä näytteidenottomäärä esitetään edellä mainitussa suunnitelmassa, jonka elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy.
Luontoselvitystä ja luonnonarvoja koskevat valitusperusteet
Asiassa ei ole ilmennyt, että puheena olevan hankkeen vaikutusalueelle olisi tehty luonnonsuojelulain 47 §:n 3 momentissa tarkoitettuja päätöksiä erityisesti suojeltavien lajien, saman pykälän 2 momentissa tarkoitetun esiintymispaikan hävittämis- ja heikentämiskiellon voimaan saattamiseksi tai saman pykälän 5 momentissa tarkoitettuja päätöksiä muun ohella lintudirektiivin liitteessä I tai luontodirektiivin liitteessä II lueteltujen lajien merkittävien esiintymispaikkojen hävittämisen tai heikentämisen kieltämiseksi. Hakemuksen mukaan kysymyksessä olevalla alueella ei myöskään ole vesilain (264/1961) 1 luvun 15 a §:ssä tarkoitettuja suojeltavia luontoarvoja.
Luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Tällaisia eläinlajeja on muun ohella saukko. Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella ei ole ilmennyt, että kysymyksessä olevan turvetuotantohankkeen vaikutusalueella olisi saukon tai muunkaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien lajien lisääntymis- ja levähdyspaikka, joka olisi ympäristönsuojelulain 41 §:n 3 momentti huomioon ottaen kysymyksessä olevan ympäristöluvan myöntämisen esteenä. Korkein hallinto-oikeus toteaa kuitenkin selvyyden vuoksi, että luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentissa tarkoitettu kielto on voimassa mainitussa lainkohdassa tarkoitetulla alueella riippumatta siitä, onko tuolla alueella suoritettavaksi suunniteltuun hankkeeseen myönnetty lupa. Mainitusta kiellosta voidaan poiketa vain, jos ELY-keskus myöntää luonnonsuojelulain 49 §:n 3 momentissa tarkoitetun poikkeuksen.
Hakemuksessa tarkoitettu turvetuotanto merkitsee toiminta-alueen fyysistä muuttamista tavalla, joka voi vaikuttaa muun ohella alueen luonnonarvoihin ja riistakantoihin. Tällaiset vaikutukset eivät kuitenkaan ole seurausta ympäristönsuojelulaissa tarkoitetusta päästöstä aiheutuvasta ympäristön pilaantumisesta, eivätkä ne siten ole seurausta ympäristönsuojelulaissa tarkoitetusta ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta. Niin kuin hallinto-oikeus on todennut, sanottuja vaikutuksia ei näin ollen, kun muutakaan perustetta ei ole ilmennyt, voida ottaa huomioon ympäristöluvan edellytyksiä ratkaistaessa tai sen lupamääräyksiä asetettaessa.
Hankkeen vesistövaikutuksia koskeva valitusperusteet
Luonnontilaisilta soilta ja erilaisilta ojitusalueilta lähtevän veden kiintoaine-, humus- ja ravinnepitoisuudet saattavat vaihdella hyvin paljon. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa on saatu lupaharkinnan kannalta riittävä käsitys hankkeen kuormitusvaikutuksista alapuolisessa vesistössä myös mahdolliset kuormitukseen liittyvät epävarmuustekijät huomioon ottaen. Nyt kysymyksessä olevassa turvetuotantohankkeessa erilaisten valuntatilanteiden asianmukainen hallinta ja tarkkailu on lupamääräyksen 12 täydennys mukaan lukien otettu ennalta arvioiden lupamääräyksissä riittävästi huomioon.
Hakemuksesta ei ilmene, että purkuvesistöön kohdistuisi muuta turvetuotannon kuormitusta kuin Hanhisuon turvetuotannosta aiheutuu. Mainittua hanketta koskenut valitusasia on ollut hallinto-oikeudessa samanaikaisesti ratkaistavana. Nyt korkeimmassa hallinto-oikeudessa arvioitavana olevasta Jauhosuon tuotantoalueen toiminnasta ei yksin tai yhdessä muiden toimintojen kanssa myös mahdolliset kuormitukseen liittyvät epävarmuustekijät huomioon ottaen ennalta arvioiden aiheudu kuivatusvesien purkureitillä olevissa vesistöissä ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua merkittävää pilaantumista tai sen vaaraa eikä saman lain 4 kohdassa tarkoitettua erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista. Tuotantoalueen kuormituksesta aiheutuva kalataloudellinen haitta ja vahinko on määrätty kompensoitavaksi lupapäätöksessä asetetulla vuotuisella kalatalousmaksulla.
Kun otetaan huomioon ympäristöluvassa määrätyt toimenpiteet, toiminnasta aiheutuva kuormitus ei ennalta arvioiden vaaranna vesien hyvän tilatavoitteen saavuttamista tai säilyttämistä alapuolisessa vesistössä vesienhoitosuunnitelmassa tarkoitetulla tavalla.
Täydentävät perustelut ja lopputulos
Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut, niissä viitatut aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen enemmälti ei ole perusteita.
Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Liisa Heikkilä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Harri Koivusalo ja Taina Nystén. Asian esittelijä Irene Mäenpää.