Muu päätös 2812/2017

Asia Osayleiskaavan hyväksymistä koskevat valitukset

Valittajat

1. Kyyjärven kunnan Hokkalan kyläyhdistys ry

2. A, B, C, D, E, F, G, H, I, J; K, L ja M

Päätös, jota valitukset koskevat

Vaasan hallinto-oikeus 29.6.2016 nro 16/0337/3

Asian aikaisempi käsittely

Alajärven kaupunginvaltuusto on 26.1.2015 (§ 4) tekemällään päätöksellä hyväksynyt Möksyn tuulivoima-alueen osayleiskaavan.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin asiasta on korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys, hylännyt Kyyjärven kunnan Hokkalan kyläyhdistys ry:n valituksen sekä osin jättänyt tutkimatta ja osin hylännyt A:n ja hänen asiakumppaneidensa valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään näiltä osin seuraavasti:

Hallinto-oikeuden käsittelyratkaisut

Tutkimatta jätetyt vaatimukset ja uudet vaatimusten perusteet

Maankäyttö- ja rakennuslain 188 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään. Pykälän 6 momentin mukaan kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon silloin, kun päätös on kuntalain 63 §:n mukaisesti asetettu yleisesti nähtäville.

Kuntalain 93 §:n 1 momentin mukaan kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista.

Kuntalain 90 §:n 3 momentin mukaan valittajan tulee esittää lainkohdan 2 momentissa tarkoitetut valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Hallinto-oikeuslain 3 §:n mukaan hallinto-oikeus käsittelee ja ratkaisee ne hallinto-oikeudelliset valitukset, hallintoriita-asiat ja muut asiat, jotka säädetään kuuluviksi sen toimivaltaan hallintolainkäyttölaissa tai muussa laissa.

Kaupunginvaltuuston päätös on asetettu yleisesti nähtäville 29.1.2015 ja valituksen tekemiseen säädetty määräaika on siten päättynyt 2.3.2015. Hallinto-oikeuteen valitusajan jälkeen saapuneissa valitusten täydennyksissä, vastineissa ja vastineiden täydennyksissä esitetyt uudet vaatimukset ja kaavapäätöksen kumoamisvaatimuksen tueksi esitetyt uudet perusteet on esitetty myöhässä.

Hallinto-oikeuden toimivaltaan ei kuulu tuulivoimaloiden varjostusvaikutusten estämisestä maanomistajille koituvan haitan korvaamiseen, purkukustannusten kattamiseen tarkoitetun rahaston perustamiseen tai pankkivakuuden hankkimiseen velvoittaminen.

Hallinto-oikeus ei tutki edellä mainittuja vaatimuksia eikä uusia vaatimusten perusteluja.

Hallinto-oikeuden pääasiaratkaisu

Yleistä asiaan sovellettavista säännöksistä

Kaavoituksessa noudatettavasta menettelystä, kaavojen vaikutusten selvittämisestä ja yleiskaavalle asetetuista sisältövaatimuksista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä sen nojalla annetuissa asetuksissa ja määräyksissä.

Tuulivoimalahankkeen toteuttamisen yksityiskohdat, kuten voimalan malli sekä mahdolliset jäänesto-, jääntunnistus- ja varoitusjärjestelmät sekä muut erilaiset tekniset ratkaisut, tarkentuvat voimaloiden rakentamisen edellyttämässä tarkemmassa suunnittelussa sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa lupamenettelyssä ja mahdollisesti vielä lupiin liittyvässä valvonnassa. Maankäyttö- ja rakennuslakiin sisältyy myös säännöksiä, jotka koskevat yhdyskuntateknisten laitteiden sijoittamista toisen maanomistajan kiinteistölle.

Kaavoituksella ei voida ratkaista erityislainsäädännön, kuten esimerkiksi terveydenhuolto-, ilmailu-, vesi- ja ympäristönsuojelulain eikä eräistä naapuruussuhteista, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ja yksityisistä teistä annettujen lakien tai maantielain piiriin kuuluvia asioita. Näin ollen yksityisiin teihin liittyvistä asioista päättävät tiekunta tai tieosakkaat ja maanteihin liittyvistä asioista tienpitoviranomainen. Hankkeelta mahdollisesti vaadittavien ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädännön mukaisten lupien edellytykset samoin kuin mainittujen lakien edellyttämään toiminnan valvontaan ja mahdollisten vahinkojen korvaamiseen liittyvät kysymykset ratkaistaan siten niistä erikseen säädetyssä järjestyksessä.

Tavallista lakia, kuten maankäyttö- ja rakennuslakia, säädettäessä on otettava huomioon, ettei se ole Suomen perustuslain säännösten vastainen. Lähtökohtana siten on, että perustuslain säännökset eivät ole maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen yleiskaavaratkaisun esteenä. Perustuslain 6 § koskee kansalaisten yhdenvertaisuutta. Säännökseen sisältyy mielivallan kielto ja vaatimus yhdenvertaisesta kohtelusta samanlaisissa tapauksissa. Maankäytön suunnittelussa yhdenvertaisuuden periaate edellyttää, ettei maanomistajia ja muita oikeuden haltijoita aseteta toisistaan poikkeavaan asemaan ellei siihen kaavan sisältöä koskevat säännökset huomioon ottaen ole hyväksyttäviä maankäytöllisiä perusteita.

Sopimusvaltioita velvoittavilla kansainvälisillä sopimuksilla ei ole välitöntä merkitystä arvioitaessa sitä, täyttääkö Alajärven kaupungin itsehallintonsa puitteissa tekemä yleiskaavaratkaisu siihen liittyvine kaavoitusmenettelyineen kaavoitukselle maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt vaatimukset. Lähtökohtana on, että Suomen kansallinen maankäyttöä ja rakentamista koskeva lainsäädäntö täyttää kansainvälisissä sopimuksissa Suomen valtiolle asetetut vaatimukset.

Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2014 valmistunut Suomen metsä³kanalintukantojen hoitosuunnitelma ei ole oikeudellisesti velvoittava, mutta se voidaan ottaa asiantuntevana selvityksenä huomioon direktiivejä ja kansallista lainsäädäntöä sovellettaessa.

Valtioneuvoston melutasojen ohjearvoista annetussa päätöksessä (993/1992) esitetyt melutasoja koskevat ohjearvot eivät ole sitovia, vaan enimmäisarvot ovat ohjeellisia. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohje 1/2003 sekä ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnittelusta, tuulivoimaloiden melun mallintamisesta, tuulivoimaloiden melupäästön todentamisesta mittaamalla sekä tuulivoimaloiden melutason mittaamisesta altistuvassa kohteessa antamat ohjeet 4/2012 ja 2–4/2014 eivät myöskään ole oikeudellisesti sitovia. Tuulivoimarakentamista ja voimaloiden aiheuttaman melun arvioimista koskevien ohjeiden sitomattomasta luonteesta johtuen niiden soveltaminen on viranomaisten ja hallintolainkäyttöelinten harkinnassa. Ohjeiden tavoitteena on yhtenäistää näihin asiakokonaisuuksiin liittyviä menettelytapoja sekä lisätä mallinnus- ja mittaustulosten luotettavuutta. Mainitut päätös ja ohjeet perustuvat tutkimuksiin ja selvityksiin melutasoista, jotka yleensä alentavat ympäristön viihtyisyyttä. Selvitykset voidaan ottaa huomioon arvioitaessa yleiskaavan sisältövaatimusten täyttymistä.

Asumisterveysohjeen 1/2003 korvannut sosiaali- ja terveysministeriön asetus 545/2015 on tullut voimaan vasta kaavaratkaisun antamisen jälkeen 15.5.2015.

Yleiskaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella, jonka saa kuntalain 90 §:n 2 momentin mukaan tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valituksen voi tehdä vain laillisuusperusteella eikä sitä siten voi tehdä tarkoituksen³mukaisuusperusteella.

Kaavoitusmenettely

Päätöksentekojärjestyksestä

Maankäyttö- ja rakennuslain 37 §:n mukaan yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.

Kuntalain 53 §:n mukaan kunnanhallituksen on valmisteltava valtuustossa käsiteltävät asiat lukuun ottamatta lainkohdassa erikseen mainittuja asioita.

Kuntalain 63 §:n mukaan valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakunnan pöytäkirja siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen yleisesti nähtävänä siten kuin siitä on ennakolta ilmoitettu.

Hallinto-oikeus toteaa, että erityisesti tuulivoimakaavoituksessa on tavanomaista, että kunnan ulkopuolinen toimija vastaa kaavan valmisteluun liittyvistä käytännön toimista samoin kuin lausuntojen valmistelusta osittain tai kokonaan. Valmisteluun liittyvä päätöksenteko, kaavan hyväksyminen ja lausunnosta päättäminen kuuluvat kuitenkin kunnan tehtäviin, kuten valituksenalaisen osayleiskaavan osalta on meneteltykin.

Pöytäkirjan nähtäville asettamisen merkitys liittyy päätöksestä tiedottamiseen ja valitusajan alkamiseen. Kaupunginhallituksen päätös kaavan esittämisestä valtuuston hyväksyttäväksi on ollut asian valmistelua eikä siihen ole voinut hakea erikseen muutosta valittamalla. Valmistelevan toimielimen päätöksen nähtäville asettamisella ei ole sellaista merkitystä, etteikö asiasta päättävä toimielin eli kaupunginvaltuusto ole siitä riippumatta voinut päättää asiasta.

Alajärven kaupungin Möksyn ja Louhukankaan sekä Soinin kunnan Pesolan ja Korkeamaan tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutuskartta on kaavaselostuksessa, minkä lisäksi kartta on ollut kaupunginvaltuutettujen tutustuttavissa verkossa. Kartta ja muut kaavan valmisteluasiakirjat ovat olleet kaupunginvaltuuston käytettävissä osayleiskaavaa hyväksyttäessä. Kaupunginvaltuustolla on siten ollut käytettävissään tarpeelliset tiedot asiasta päätettäessä.

Kaupunginvaltuuston kokouksen pykälää 4, jonka kohdalla on päätetty valituksenalaisen osayleiskaavan hyväksymisestä, koskevan pöytäkirjanotteen kyseistä asiakohtaa koskevalla otsikkorivillä on virheellisesti mainittu, että kyse olisi ollut kaavaluonnoksen nähtävillepanosta ja hyväksymisestä, kun kyse on itse asiassa ollut kaavaehdotuksen lopullisesta hyväksymisestä. Kokouksesta laaditun pöytäkirjan virhe ei ole vaikuttanut kaavaratkaisun sisältöön.

Kaupunginvaltuuston osayleiskaavan hyväksymispäätöksen ei voida valituksissa esitetyn perusteella katsoa syntyneen virheellisessä järjestyksessä.

Vuorovaikutuksen toteutuminen kaavoituksessa

Maankäyttö- ja rakennuslain 6 §:n 1 momentin mukaan kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, siten kuin jäljempänä tässä laissa säädetään. Lainkohdan 2 momentin mukaan kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n 1 momentin mukaan kaavoitus³menettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Lainkohdan 2 momentin mukaan vuorovaikutuksesta kaavaa valmisteltaessa säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n 1 momentin mukaan kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa (muistutus). Lainkohdan 2 momentin mukaan muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Lainkohdan 4 momentin mukaan kaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville säädetään tarkemmin asetuksella.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n 2 momentin mukaan, jos yleiskaavan maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitetut olennaiset vaikutukset ulottuvat toisen kunnan alueelle, kaavan vaikutuksia selvitettäessä tulee olla tarpeellisessa määrin yhteydessä tähän kuntaan.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 §:n 1 momentin mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:ssä tarkoitettu tilaisuuden varaaminen osallisille mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa voidaan tehdä asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti tai suullisesti taikka erityisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa taikka muulla sopivaksi katsottavalla tavalla. Tässä yhteydessä voivat mielipiteensä esittää myös muut kunnan jäsenet.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 §:n 1 momentin mukaan, jos kaavaehdotusta on olennaisesti muutettu sen jälkeen, kun se on asetettu julkisesti nähtäville, se on asetettava uudelleen nähtäville. Uudelleen nähtäville asettaminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos muutokset koskevat vain yksityistä etua ja niitä osallisia, joita muutokset koskevat, kuullaan erikseen.

Hallinto-oikeus katsoo asiakirjoista ilmenevän selvityksen perusteella, että Möksyn tuulivoima-alueen osayleiskaavan osallisilla on ollut tilaisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua mielipiteensä osayleiskaavan johdosta. Maankäyttö- ja rakennuslaki tai -asetus eivät edellytä, että valmistelusta olisi tiedotettu erikseen suunnittelualueen sekä siihen rajautuvien alueiden maanomistajille. Nähtävillä olleeseen kaavaehdotukseen ennen kaavan hyväksymistä tehtyjen muutosten johdosta on kuultu niitä maanomistajia, joita muutos on koskenut. Muutosten ei voida katsoa olleen vaikutuksiltaan niin olennaisia, että kaavaehdotus olisi niiden johdosta tullut asettaa uudestaan nähtäville. Kaavaselostus ei ole osa kaavaa. Sillä, että muistutukset on kaavaselostuksessa selostettu lyhennettyinä, ei ole merkitystä arvioitaessa vuorovaikutuksen toteutumista kaavoituksessa, koska esitetyt mielipiteet ovat olleet kaupunginvaltuuston käytettävissä osayleiskaavasta päätettäessä. Kaavaehdotuksesta esitetyt mielipiteet eivät rajoita valtuuston päätösvaltaa kaavan sisältöratkaisun osalta. Valtuusto on voinut päättää kaavan sisällöstä kuntalain sekä maankäyttö- ja rakennuslain asettamissa rajoissa.

Osayleiskaavan vuorovaikutusmenettelyä ei voida valituksissa esitetyn perusteella pitää puutteellisena eikä kaupunginvaltuuston päätöksen ole tältäkään osin katsottava syntyneen virheellisessä järjestyksessä.

Osayleiskaavaratkaisu

Kaava-alue ja kaavan sisältö

Kaavoituksen tavoitteena on ollut laatia Möksyn alueelle sellainen oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka perusteella voidaan myöntää rakennusluvat tuulivoimaloille. Kaavaselostuksen mukaan tuulivoimahanke tarkoittaa 15 yksikköteholtaan 2–5 MW:n tuulivoimalan rakentamista noin 10 km²:n suuruiselle alueelle. Kaava-alue sijaitsee noin 22 kilometriä Alajärven kaupungin keskustaajamasta itään valtatien 16 eteläpuolella. Suunnittelualue rajautuu etelässä ja lännessä Soinin kuntaan sekä idässä ja osin pohjoisessa Kyyjärven kuntaan.

Kaava-alue on suurimmalta osaltaan asumatonta metsätalousaluetta. Alueen keskiosassa on turvetuotantoalueita ja itäosassa Savonjärvi, josta lähtee Savonjoki. Alueella ei ole luokiteltuja pohjavesivarantoja. Kaavaselostuksen mukaan kilometrin säteellä suunnitelluista voimaloista ei sijaitse pysyvässä käytössä olevia asuinrakennuksia eikä vapaa-ajan rakennuksia. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat runsaan kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloille osoitetuista ohjeellisista rakennuspaikoista. Etäisyys lähimpään loma-asuntoon on yli kilometri.

Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa tai asemakaavaa eikä alue myöskään rajoitu alueeseen, jolla olisi voimassa yleis- tai asemakaava. Ympäristöministeriön 23.5.2005 vahvistamassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa ei ole osoitettu tuulivoimatuotannon alueita. Maakuntakaavassa osayleiskaavan suunnittelualue kuuluu turvetuotantovyöhykkeeseen tt-2. Lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu osayleiskaavan suunnittelualueen lounaisosaan 400 kV:n voimajohtolinja. Maakuntakaavassa ei ole muita osayleiskaavan suunnittelualuetta koskevia merkintöjä. Hallinto-oikeus toteaa, että kaavaratkaisua tehtäessä vielä vahvistamattomassa maakuntakaavan tuulivoimatuotantoa ohjaavassa vaihekaavassa osayleiskaava-alue on osoitettu osaksi suurempaa Savonnevan tuulivoimapuiston aluetta.

Möksyn tuulivoima-alueen osayleiskaavassa kaava-alue on osoitettu pääosin maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi M-1, joka on varattu pääasiassa metsätaloutta varten, sekä eräiltä osin maatalousalueeksi MT-1, joka on varattu pääasiassa maataloutta varten. M-1 ja MT-1 -alueille saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille osa-alueille sekä huoltoteitä, teknisiä verkostoja ja kokoonpanoalueita tuulivoimaloita varten. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Merkittäviä osia kaava-alueesta on osoitettu turvetuotantoalueiksi EO. Suunnittelualueelle on osoitettu myös eräitä pienehköjä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita M sekä maatalousalue MT. Savonjärvi lähiympäristöineen on osoitettu alueeksi, jolla on säilytettäviä linnusto- ja muita ympäristöarvoja. Alueella laadittujen luontoselvitysten perusteella Luo-merkinnöillä on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet ja sm-merkinnöillä viisi muinaismuistokohdetta. Luo-1-alue on luonnonsuojelulain 49 §:n mukainen viitasammakon elinalue. Luo-2-alue on vesilain 11 §:n, oikeastaan 2 luvun 11 §:n, mukainen uoma ja metsälain 10 §:n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Luo-3-alue on metsälain 10 §:n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö.

Kaava-alueen lounaisosaan on osoitettu pienehkö yhdyskuntateknisen huollon alue ET, jolle suuntautuvaa alueen sisäistä sähkönsiirtoa varten rakennettavien uusien maakaapeleiden linjat on osoitettu ohjeellisina. Kaavaan on myös merkitty ET-aluetta sivuava jo olemassa oleva 400 kV:n sähkölinja. Kaavakarttaan on merkitty nykyiset tai parannettavat pääsytiet sekä tuulivoimaloiden osa-alueille johtavat ohjeelliset uudet huoltotiet. ET-alueen etelä- ja itäpuolella sekä voimaloiden 6 ja 2–5 pohjoispuolella kulkeva sekä kaava-alueen itäosaan jatkuva Kivipuron metsätie on yksityinen tie.

Tuulivoimaloiden sijoittamiseen tarkoitetut alueet on osoitettu alue³rajausmerkinnöillä tv. Luku tv-merkinnän yhteydessä osoittaa, kuinka monta tuulivoimalaa kullekin erilliselle pistekatkoviivalla rajatulle osa-alueelle saadaan enintään sijoittaa. Osa-alueille on osoitettu tuulivoimalan ohjeellinen sijainti ja voimalan yksilöivä numero. Tv-merkinnän jäljessä olevalla tu-merkinnällä on osoitettu ne tuulivoimala-alueet, joilla tuulivoimala voidaan toteuttaa turvetuotannon loputtua. Nuolimerkinnällä tu on osoitettu tuulivoiman osa-alueen osat, jotka voidaan toteuttaa vasta turvetuotannon päättymisen jälkeen.

Kaavan mukaan tuulivoimalan kokonaiskorkeus saa olla enintään 220 metriä maanpinnasta. Tuulivoimaloiden kaikki rakenteet, siipien pyörimisalue ja rakentamisessa tarpeelliset nostoalueet, lukuun ottamatta mahdollisia levennyksiä huoltotien tulosuunnassa, on sijoitettava kokonaan alueen sisäpuolelle. Suunnittelussa ja rakentamisessa on säilytettävä luonnon- ja kulttuuriympäristön arvot. Tuulivoimaloiden runko tulee toteuttaa lieriörakenteisena. Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea. Tuulivoimalan rakentamisessa on erityisesti otettava huomioon voimaloiden melun ja välkkeen vaikutus ympäristön loma- ja pysyvään asutukseen. Voimaloiden on oltava teknisesti säädettävissä ja pysäytettävissä niin, että haitallisia vaikutuksia ei synny.

Kaavassa on maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n nojalla erityisesti määrätty, että osayleiskaavan saatua lainvoiman kaupunki voi myöntää suoraan rakennusluvat kaavan mukaisille tuulivoimaloille. Lisäksi on määrätty, että tuulivoimapuiston sisäiseen sähkönsiirtoon tarvittavat maakaapelit tulee sijoittaa pääsääntöisesti olemassa olevien teiden ja kulku-urien sekä uusien huoltoteiden yhteyteen. Ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä pitää hankkeella olla Puolustusvoimien hyväksyntä.

Selvitysten riittävyys ja kaavan sisältövaatimusten täyttyminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

Lainkohdan 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Lainkohdan 3 momentin mukaan 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Lainkohdan 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n mukaan rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan 137 §:n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.

Maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:n mukaan laadittaessa lain 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että:

1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella;

2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön;

3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää.

Maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n 1 momentin mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on sen lisäksi, mitä sanotussa laissa säädetään, noudatettava, mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään.

Luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin (1587/2009) mukaan luonto³direktiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.

Luonnonsuojelulain 65 §:n 1 momentin (1587/2009) mukaan, jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Edellä tarkoitettu vaikutusten arviointi voidaan tehdä myös osana ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 2 luvussa tarkoitettua arviointimenettelyä.

Tuulivoima-alueiden yhteisvaikutusten selvittämisestä

Maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmässä kaavoituksen tehtävänä on sovittaa yhteen alueiden toteutunut ja suunniteltu maankäyttö. Kaavoituksessa selvitykset on tämän mukaisesti tehtävä siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Vaikutusten arvioinnissa on otettava tällöin huomioon myös kulloinkin kysymyksessä olevan suunnittelualueen ulkopuolisten alueiden toteutunut ja suunniteltu maankäyttö. Tuulivoimahankkeissa tämän on katsottava tarkoittavan erityisesti sitä, että hankkeen vaikutuksien arvioinnissa on selvitettävä ja arvioitava myös hankkeen yhteisvaikutukset muiden tuulivoimahankkeiden kanssa sikäli kuin se hankkeiden sijainti, laatu, laajuus ja suunnittelutilanne huomioon ottaen on perusteltua ja mahdollista. Selvitysten riittävyyttä on verrattava kaavan tarkoitukseen ja siihen, että selvitysten perusteella voidaan arvioida, täyttääkö kaavaratkaisu sille laissa asetetut sisältövaatimukset.

Yhtäaikaisesti Möksyn tuulivoima-alueen kaavoituksen kanssa on valmisteltu ja hyväksytty Möksyn länsipuolella sijaitsevan Louhukankaan tuulivoima-alueen tuulivoimaosayleiskaava. Molempien alueiden hanketoimijat edustavat samaa tahoa. Suunnittelualueiden etäisyys toisistaan on lähimmillään noin 2,5 kilometriä. Möksyn tuulivoima-alue rajautuu etelässä Soinin kuntaan kuuluvaan Pesolan tuulivoima-alueeseen, jolle Suomen Hyötytuuli Oy suunnittelee 20–30 tuulivoimalan rakentamista. Pesolan tuulivoima-alueeseen puolestaan rajautuu etelässä Korkeamaan tuulivoima-alue, jolle Saba Tuuli Oy Ab suunnittelee enintään 26 tuulivoimalan rakentamista. Pesolan ja Korkeamaan hankkeiden ympäristövaikutusten arviointimenettely ja alueiden osayleiskaavoitus on aloitettu syksyllä 2013. Korkeamaan tuulivoima-alueen osayleiskaavaehdotus on hyväksytty 26.10.2015. Möksyn ja Louhukankaan tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutuksia on selvitetty muun muassa Alajärven, Soinin ja Vimpelin kuntien yhteisen yleissuunnitelman, Möksyn ja Louhukankaan yhteisen YVA-menettelyn sekä Natura-arvioinnin yhteydessä.

Alajärven, Soinin ja Vimpelin kuntien vuonna 2014 laaditun tuulivoima-alueiden yleissuunnitelman tarkoituksena on ollut tarkentaa maakuntakaavatason suunnittelua Järvi-Pohjanmaan alueella. Yleissuunnitelmassa on tarkasteltu sanottujen kuntien alueille suunniteltuja tuulivoima-alueita, mukaan lukien Möksyn, Louhukankaan, Pesolan ja Korkeamaan tuulivoima-alueet, ja niiden ympäristöä noin kymmenen kilometrin säteellä. Yleissuunnitelmaa varten on laadittu muuttolintuselvitykset, visuaalinen maisemaselvitys, melumallinnus, välkeanalyysi, liikennöitävyysselvitys sekä selvitykset lentoesteistä, tutkavaikutuksista ja sähkönsiirrosta. Yleissuunnitelmassa on otettu huomioon Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntakaavan tuulivoimavaihekaavaa laadittaessa tekemä alustava Natura-arvio, joka on koskenut Möksyn, Pesolan ja Korkeamaan tuulivoima-alueiden vaikutuksia Haukisuo-Härkäsuo-Kukkonevan (FI0900093), Saarisuo-Valleussuo-Löytösuo-Hirvilammen (FI0900043), Pohjoisnevan (FI0800012), Peuralamminnevan (FI0900031) ja Mäntykankaan (FI08000100) Natura-alueisiin. Lopullinen Natura-arviointi on päivätty 9.5.2014 ja se sisältyy osayleiskaavan selvitysasiakirjoihin. Arvioinnissa on selvitetty ja arvioitu tuulivoima-alueiden ja hankkeisiin liittyvien sähkönsiirtolinjojen vaikutuksia luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin, luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajeihin, lintudirektiivin liitteen I lajeihin ja lintudirektiivin artiklan 4.2 tarkoittamiin muuttolintuihin. Tärkeimmäksi tarkasteltavaksi lajiksi on tunnistettu maakotka. Natura-arviointia on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vaatimuksesta täydennetty muun muassa maakotkaan kohdistuvien vaikutusten arvioinnin osalta.

Möksyn ja Louhukankaan tuulivoima-alueiden ympäristövaikutuksia on arvioitu hankkeiden yhteisessä elokuussa 2013 käynnistyneessä YVA-menettelyssä, jota koskeva arviointiselostus on päivätty 3.3.2014. Hankkeiden arviointimenettely on yhdistetty maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen kaavoitusmenettelyyn. YVA-selostuksessa on arvioitu sanottujen hankkeiden vaikutuksia maa- ja kallioperään, pohjavesiin, pintavesiin, luontoon, linnustoon, luonnonsuojeluun, ilmastoon, luonnonvarojen hyödyntämiseen, maankäyttöön, yhdyskuntarakenteeseen, kaavoitukseen, maisemaan ja kulttuuriympäristöön sekä turvallisuuteen ja ihmisiin. Lisäksi on erikseen arvioitu Möksyn ja Louhukankaan tuulivoima-alueiden yhteisvaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, maankäyttöön ja kaavoitukseen sekä maisemaan ja linnustoon muun muassa Pesolan ja Korkeamaan tuulivoima-alueiden kanssa. Yhteysviranomaisena toiminut Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on arviointiselostuksesta antamassaan lausunnossa katsonut, että hankkeiden yhteisvaikutusten arvioinnissa olisi tullut ottaa huomioon myös Kyyjärven kunnan Harsukankaan tuulivoima-alue. Muilta osin yhteysviranomainen on pitänyt yhteisvaikutusten arviointia riittävänä.

Hallinto-oikeus katsoo, että Möksyn ja Louhukankaan tuulivoima-alueiden yhteisvaikutuksia samoin kuin näiden hankkeiden yhteisvaikutuksia Soinin kunnan Pesolan ja Korkeamaan tuulivoima-alueiden kanssa on tutkittu ja selvitetty kattavasti Alajärven, Soinin ja Vimpelin kuntien tuulivoima-alueiden yleissuunnitelmassa, Natura-arvioinnissa sekä yleiskaavoitusmenettelyissä ja niihin yhdistetyssä YVA-menettelyssä. Tutkimuksia ja selvityksiä tai Ilmatieteen laitoksen asiasta antamaa lausuntoa ei voida pitää A:n ja hänen asiakumppaneiden valituksessa esitetyillä perusteilla epäluotettavina. YVA-menettelyn yhteysviranomaisen tarkoittama Kyyjärven kunnan Harsunkankaan suunniteltu tuulivoima-alue sijaitsee noin 12 kilometrin etäisyydellä Möksyn alueesta itään eikä hanke ole edennyt kaavoitukseen. Kun lisäksi otetaan huomioon YVA- ja kaavaselostuksista tarkemmin ilmenevät yksityiskohtaisemmat selvitykset, selvityksiä on pidettävä maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n edellyttämällä tavalla riittävinä tuulivoima-alueiden yhteisvaikutusten arvioimiseksi.

Maakuntakaavatason alueiden käytön suunnitelma tarkentuu yleiskaavoituksessa. Vahvistusta vailla oleva vaihekaava voidaan ottaa selvityksenä huomioon yleiskaavoituksessa. Vaikka Etelä-Pohjanmaan voimassa olevassa maakuntakaavassa ei ole selvitetty ja osoitettu tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita, voidaan alue osoittaa yleiskaavoituksessa tuulivoimatuotantoon. Maakuntakaavassa osayleiskaavan suunnittelualue on niin sanottua valkoista aluetta, jolle ei ole osoitettu erityisiä aluevarauksia, toimintoja tai muitakaan merkintöjä. Vielä ympäristöministeriön vahvistusta vailla olevassa maakuntakaavan tuulivoimatuotantoa ohjaavassa vaihekaavassa osayleiskaava-alue on osoitettu osaksi suurempaa Savonnevan tuulivoimapuiston aluetta.

Melu

Ympäristöministeriön tuulivoimaloiden melun mallintamisesta antama ympäristöhallinnon ohje 2/2014 on tarkoitettu käytettäväksi suunnittelussa arvioitaessa tuulivoimaloiden tuottamaa melukuormitusta muun muassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa menettelyssä. Yksityiskohtaisessa kaavoituksessa tuulivoimaloiden koolle on ohjeen mukaisessa melumallinnuksessa ilmoitettava yksityiskohtaiset ja vaihtoehtoiset tiedot, kuten tuulivoimaloiden lukumäärä ja paikat, nimellisteho, korkeus, roottorin halkaisija ja melupäästötiedot. Arvioinnissa voidaan tarkastella useita tuulivoimalatyyppi-, lukumäärä- ja sijoitusvaihtoehtoja ja mallintaa eri vaihtoehtojen tuottamia melualueita. Melumallinnustarkastelu perustuu tuulivoimaloiden melupäästön ylärajatarkasteluun. Suunniteltujen tuulivoimaloiden melupäästölle käytetään valmistajan ilmoittamaa takuuarvoa. Melupäästön takuuarvoon sisällytetään koko laskennan epävarmuus, jolloin äänen etenemislaskennassa voidaan käyttää standardiin ISO 9613-2 perustuvia vakioituja äänen etenemiseen liittyviä sää- ja ympäristöolosuhdearvoja. Immissio- eli kohdepisteiden laskentakorkeutena käytetään neljää metriä, jolla osaltaan kompensoidaan standardin tuottamia liian pieniä melutasoja korkean äänilähteen ja peitteisen maaston kyseessä ollessa.

Ohjeen 2/2014 mukaan melutasoa mallinnettaessa tuulen nopeuden referenssiarvona käytetään 8 m/s 10 metrin korkeudella. Ohjeessa on melun häiritsevyyttä lisäävien elementtien osalta todettu, että melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän eli amplitudimodulaation vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti voimalan valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin. Melun kapeakaistaisuus ja tonaalisuus arvioidaan ympäristöministeriön tuulivoimaloiden melupäästön mittaamista koskevan ohjeen 3/2014 mittausohjeen mukaan. Äänitehotasot eli melupäästö ilmoitetaan 1/3-oktaaveittain keskitaajuuksilla 20–10 000 Hz ja oktaaveittain keskitaajuuksilla 31,5–8 000 Hz. Melupäästön takuuarvoon sisältyy laskennan epävarmuus. Äänen etenemislaskennassa voidaan käyttää standardiin ISO 9613-2 perustuvia vakioituja sää- ja ympäristöolosuhdearvoja eikä mahdollisessa mallinnustulosten oikeellisuuden todentamisessa mittauksin tarvitse tehdä epävarmuusarviota. Maan- ja vedenpinnan absorption ja heijastuksen vaikutuskertoimena käytetään maa-alueella 0,4 ja vesialueella 0, kun tuulivoimala sijaitsee maa-alueella. Pienitaajuinen melu tarkastellaan ohjeen mukaan erikseen 1/3-oktaaveittain taajuusalueella 20–200 Hz soveltaen Tanskan ympäristöministeriön ohjetta.

Möksyn tuulivoima-alueen melumallinnus on tehty Soundplan 7.3 -melunlaskentaohjelmalla käyttäen ISO 9613-2 -melulaskentamallia. Mallinnus on tehty kahdella tuulivoimalamallien vaihtoehdolla. Toisessa vaihtoehdossa kaikki voimalat olivat mallia Nordex N131/3000 ja toisessa vaihtoehdossa osa voimaloista oli Nordexin lisäksi mallia Gamesa G128-5MW. Voimaloiden napakorkeutena käytettiin 150 metriä. Mallinnuksissa on käytetty Nordexin osalta valmistajan ilmoittamaa takuuarvoa L_WA 104,5 dB mallinnetun tuulennopeuden ollessa 8 m/s 10 metrin korkeudella maanpinnasta. Gamesan, jonka valmistaja ei ole ilmoittanut takuuarvoa, osalta on käytetty niin sanottua taattua arvoa, joka on saatu lisäämällä 2 dB valmistajan ilmoittamaan melupäästöarvoon 108,3 dB eli L_WAd 110,3 dB tuulennopeudella 10 m/s 10 metrin korkeudella maanpinnasta. Melupäästöarvot on laskettu 1/3-oktaavikaistoittain voimaloiden ilmoitettujen taajuusjakaumien mukaisesti tuulennopeudella 8 m/s 10 metrin korkeudella. Lisäksi yhdeksään tuulivoimaloita lähinnä olevaan pisteeseen on tehty reseptoripistelaskenta, josta ilmenee voimaloiden yhteiset keskiäänitasot (L_Aeq) kyseisten rakennusten kohdalla ja yksittäisten voimaloiden melutasot. Mallinnuksessa esitettyihin melutasoihin ei ole tehty kapeakaistaisuudesta, impulssimaisuudesta eli tonaalisuudesta tai merkityksellisestä sykinnästä eli amplitudimodulaatiosta johtuvia häiritsevyyskorjauksia.

Rakennusten sisälle aiheutuvia pienitaajuisia melutasoja on arvioitu DSO 1284 laskentamenetelmässä esitettyjen asuintalon julkisivujen ilmaääneneristävyysarvojen avulla 1/3-oktaavikaistoittain voimaloiden ilmoitettujen taajuusjakaumien mukaisesti enimmäisäänitehotasolla L_WA 107,5 dB. Menetelmän mukaiset ääneneristävyysarvot kuvaavat tyypillisen tanskalaisen asuintalon ääneneristävyyttä.

Hallinto-oikeus katsoo, että melumallinnus täyttää ympäristöhallinnon tuulivoimaloiden melun mallintamisesta antaman ohjeen 2/2014 vaatimukset. Mallinnukseen ja arviointiin sisältyy väistämättä erilaisia epävarmuustekijöitä. Ympäristöhallinnon ohjeen mukaan mallinnuksen epävarmuus kuitenkin sisältyy melupäästön takuuarvoon. Vaikutuskertoimen 0 eli vedenpinnan absorptioon ja heijastukseen verrattavan kertoimen käyttämiseen mallinnuksessa vaikutuskertoimen 0,4 eli maanpinnan absorption ja heijastuksen kuvaamiseen maa-alueella talviaikana käytetyn kertoimen sijasta ei ole perusteita, sillä talviaikanakin kasvillisuus ja maanpinnan muodot vaimentavat melupäästön vaikutusta. Eri voimalayksiköiden melupäästöjen summa- eli interferenssiaaltoja voi syntyä sääolosuhteista riippuen satunnaisesti, hetkellisesti ja paikallisesti, mutta niitä ei voida laskennallisesti ennakoida luotettavalla tavalla. Ne eivät myöskään ole olennaisia keskiäänitasoja L_Aeq tarkasteltaessa. Voimaloiden ikääntymisen mahdollisesti aiheuttaman melun lisääntymisen mallintamista niiden elinkaaren aikana ei ole edellytetty ympäristöhallinnon ohjeessa. Melun lisääntyminen olisi ilmeisen vaikeasti arvioitavissa. Kuuloaistin taajuuden alittaville infraäänille ei ole ohjearvoja tai yleisesti hyväksyttyjä terveysvaikutusten raja-arvoja. Vaikka rakennettavat voimalat ovat mahdollisesti eri tyyppisiä kuin melun arvioinnissa käytetyt, mallinnus osoittaa, että tuulivoima-alueet on mahdollista toteuttaa tuulivoimayleiskaavalle säädetyt sisältövaatimukset huomioon ottaen.

Valtioneuvosto on antanut päätöksen melutason ohjearvoista (993/1992). Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnittelua koskevassa ohjeessa 4/2012 on suositeltu käytettäväksi tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvona asumiseen ja loma-asumiseen taajamissa käytettävillä alueilla sekä virkistysalueilla päiväajalle (klo 7–22) 45 dB L_Aeq ja yöajalle (klo 22–7) 40 dB L_Aeq. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla ja luonnonsuojelualueilla suunnitteluohjearvo on päiväajalle 40 dB L_Aeq ja yöajalle

35 dB L_Aeq. Ohjetta ei sovelleta muilla alueilla.

Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat runsaan kilometrin etäisyydellä suunnitelluille tuulivoimaloille osoitetuista ohjeellisista rakennuspaikoista. Suunnittelualueella tai sen ympäristössä ei ole loma-asumiseen käytettyjä alueita. Yksittäisiä loma-asuntojakin on vain muutama. Etäisyys lähimpään loma-asuntoon Lehdonperällä on noin 1,3 kilometriä.

Melumallinnuksen mukaan asumisen kannalta merkittävät meluarvot (45/40 dB(A)) eivät kummassakaan mallinnetussa voimalatyyppivaihtoehdossa ylity asumiseen käytettävillä alueilla tai yksittäisten asuinrakennusten kohdalla. Nordex N131/3000 -vaihtoehdossa kolme asuinrakennusta sijaitsee Möksyn tuulivoima-alueen 35–40 dB(A):n vyöhykkeellä ja Nordex N131/3000/Gamesa G128-5MW -vaihtoehdossa kymmenen. Kummassakaan vaihtoehdossa eivät myöskään loma-asumisen kannalta merkittävät meluarvot (40/35 dB(A)) ylity loma-asumiseen käytettävillä alueilla tai yksittäisten loma-asuinrakennusten kohdalla, joskin Nordex N131/3000/Gamesa G128-5MW -vaihtoehdossa Lehdonperällä sijaitseva loma-asunto sijoittuu niukasti 35–40 dB(A):n vyöhykkeen ulkopuolelle.

Sosiaali- ja terveysministeriö on Asumisterveysohjeessaan 2003/1 esittänyt pienitaajuisen sisämelun nukkumiseen käytettävissä tiloissa sovellettavat melun (L_{Aeq, 1h}/dB) ohjearvot terssikaistoittain. Taajuuspainottamattoman terssikaistakohtaisen ulkomelun laskenta on melumallinnuksen yhteydessä tehty muun muassa Kettulehdossa sijaitsevaan reseptoripisteeseen P3, jonka etäisyys lähimpään suunnitellun voimalan 7 ohjeelliseen sijaintiin on noin 1 100 metriä. Tässä reseptoripisteessä sijaitsevan rakennuksen ulkovaipan vaimennusvaatimus Asumisterveysohjeen 2003/1 mukaisiin pienitaajuisen melun ohjearvoihin on noin 1–5 dB Nordex- ja 4–6 dB Nordex/Gamesa -vaihtoehdossa. Mallinnuksen mukaan pienitaajuisen (20–200 Hz) melun ohjearvot eivät tulisi ylittymään kummassakaan mallinnetussa voimalatyyppivaihtoehdossa rakennusten sisällä.

Hallinto-oikeus katsoo, että tuulivoimalat eivät mallinnuksen mukaan aiheuttaisi raja-arvoja ylittäviä meluhaittoja olemassa olevilla asuin- ja loma-asuinalueilla tai -paikoilla eivätkä hyväksyttävien enimmäismelutasojen käyrät edellä mainittua Lehdonperällä sijaitsevaa loma-asuntoa lukuun ottamatta tule lähelle olemassa olevia asuinalueita ja -paikkoja. Ympäristöhallinnon ohjeiden mukaisesti tehtyyn mallinnukseen on sisäänrakennettu oletuksia, joilla pyritään välttämään melupäästöjen ali³arviointia.

Välke

Suomessa ei ole määritelty välkevaikutukselle raja-arvoja tai suosituksia. Ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 mukaan välkevaikutusten arvioinnissa on suositeltavaa käyttää apuna muiden maiden suosituksia välkkeen rajoittamisesta. Möksyn ja Louhukankaan tuulivoima-alueiden tuulivoimaloiden vilkkuvasta varjostusvaikutuksesta eli välkkeestä on tehty yhteinen välkemallinnus, jossa välkettä on selvitetty kahdella voimalatyyppien vaihtoehdolla kuten melumallinnuksessa. Mallinnus on tehty niin sanottuna real case -laskentana, jossa otetaan huomioon alueen tuulisuus- ja auringonpaistetiedot. Mallinnuksessa ei ole otettu huomioon puustoa tai rakennuksia.

Mallinnuksen mukaan kummassakin mallinnusvaihtoehdossa välke ylittää 10 tuntia vuodessa kolmen vakituisen asuinrakennuksen kohdalla ja lisäksi kolmen vakituisen asuinrakennuksen kohdalla 8 tuntia vuodessa. Lyhyempilapaisia Gamesa G128-5MW- ja pidempilapaisia Nordex N131/3000 -voimaloita käsittävän voimalayhdistelmän välkevaikutukset ovat mallinnuksen mukaan suuremmat kuin vain pidempilapaisia Nordex N131/3000 -voimaloita käsittävän vaihtoehdon. Tämä johtuu valon siroamisesta ilmakehässä, jolloin lyhyt- ja leveälapaisen Gamesan varjo ulottuu pidemmälle kuin pitkä- ja kapealapaisen Nordexin.

Hallinto-oikeus katsoo, että mallinnus täyttää sille asetetut vaatimukset. Osayleiskaavalla ei ole ratkaistu Kyyjärven puolelle suunniteltujen voimaloiden kaavoitusta eikä mallinnusta voida tällä perusteella pitää puutteellisena. Tuulivoimaloiden välkevaikutuksen olemassa oleville asuin³rakennuksille voidaan arvioida olevan vuositasolla vähäinen.

Jäänmuodostus sekä tulipalon ja rikkoutumisen aiheuttama vaara

Tuulivoimaloiden turvallisuudelle jäänmuodostumisen ja tulipalosta tai muusta syystä johtuvan rikkoutumisen aiheuttamaa vaaraa ei ole erityisesti selvitetty osayleiskaavaa laadittaessa. Vaikutuksia turvallisuuteen on arvioitu YVA- ja kaavaselostuksissa.

Voimaloiden turvallisuudelle aiheuttamaa vaaraa ehkäisevistä toimista tai suojaetäisyydestä ei ole annettu ohjeistusta. Tilastojen mukaan tuulivoimalasta irtoava kappale tai jää aiheuttavat hyvin pienen vaaran ympäristölle tai tuulivoimalan lähistöllä liikkuville. Voimalan rikkoutumisen vaaran arvioidaan YVA- ja kaavaselostuksien mukaan olevan hyvin epätodennäköinen. Suurin vaara jään putoamiselle esiintyy talvella jäätävissä olosuhteissa voimalan käynnistyessä, jolloin lapojen vauhti on hidas ja vaara-alue pieni. Vaaraa voidaan ehkäistä muun muassa erilaisilla teknisillä ratkaisuilla, jotka arvioidaan voimaloiden tarkemmassa suunnittelussa ja lupamenettelyssä.

Suunniteltujen voimaloiden lähialueita käytetään turvetuotantoalueina, joille osoitettujen voimaloiden toteuttamisaikataulusta on määrätty kaavassa, sekä metsätalouteen ja jokamiehenoikeuksiin perustuvaan virkistyskäyttöön. Liikenteen ja alueella muutoin liikkuvien ihmisten määrä on voimaloiden läheisyydessä siten yleensä vähäinen. Alueella oleva Kivipuron metsätie on yksityinen tie. Turvallisuudelle ja ympäristölle aiheutuvan vaaran samoin kuin siitä ympäröivälle maankäytölle aiheutuvien rajoitusten ja haittojen voidaan siten kokonaisuutena arvioida olevan vähäisiä.

Maisemavaikutus

Lehdonperän, Marjoperän, Möksyn, Hokkalan ja Vehkaperän asutusalueet sijaitsevat kolmen kilometrin etäisyydellä Möksyn tuulivoima-alueen voimaloista. Lähimpänä Möksyn ja Louhukankaan tuulivoima-alueita on Lehdonperän kylä, joka sijaitsee tuulivoima-alueiden välissä kulkevan pohjois-eteläsuuntaisen Niskakankaantien/Möksyntien varrella. Kylän etäisyys Möksyn tuulivoima-alueen lähimpiin voimaloihin on runsas kilometri ja runsaat kaksi kilometriä Louhukankaan tuulivoima-alueen lähimpiin voimaloihin. Osayleiskaavan suunnittelualue ja sitä ympäröivät alueet ovat pääsääntöisesti metsätalouskäytössä, mutta suunnittelualueella ja sen ympäristössä on myös avoimempia turvetuotanto-, suo- ja maatalousalueita.

YVA-menettelyssä on inventoitu Möksyn ja Louhukankaan tuulivoima-alueiden ympäristön valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita maisema- ja kulttuuriympäristöalueita. Pesolan mäen taloryhmän ympäristöineen maakunnallisesti arvokas maisema-alue sijaitsee Möksyn tuulivoima-alueen eteläpuolella noin kolmen kilometrin etäisyydellä lähimmistä suunnitelluista voimaloista. Taloryhmä on Museoviraston inventoinnissa osoitettu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetun kulttuuriympäristön alueeksi (RKY2009) ja Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeäksi alueeksi. Keisalan kylän Totonkallion ja Vuorenmaan Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeäksi alueeksi osoitetut alueet sijaitsevat Möksyn tuulivoima-alueesta noin kuusi kilometriä lounaaseen. Lehdonperän kylä on kaavaselostuksen mukaan kulttuurihistoriallisesti paikallisesti huomionarvoinen.

Möksyn ja Louhukankaan tuulivoima-alueen maisemavaikutuksia on selvitetty ja arvioitu YVA-menettelyssä sekä kaavaselostuksessa. Vaikutusten arvioimiseksi on laadittu havainnekuvia muun muassa Lehdonperän kylästä ja Kettulehdosta Möksyn tuulivoima-alueen suuntaan. Lehdonperän pihapiirit ja ympäristön peltokuviot ovat pääsääntöisesti pieniä maaston ollessa kumpuilevaa ja pienipiirteistä. Tuulivoima-alueelle ei avaudu laajoja avoimia maisematiloja, joten voimalat tulevat näkymään asutusalueille vain osittain tietyistä paikoista. Tuulivoima-alueiden voimakkaimpien ihmisten elinympäristöä koskevien yhteisten maisemavaikutusten voidaan arvioida kohdistuvan tuulivoima-alueiden väliin jäävään Lehdonperän kylään. Vaikutusta lieventää se, että Möksyn ja Louhukankaan tuulivoima-alueille ei näy Lehdonperästä samanaikaisesti. Lievempiä yhteisiä maisemavaikutuksia voi aiheutua myös Möksyyn, Hokkalaan ja Vehkaperään. Maaston peitteisyydestä ja tasaisuudesta johtuen tuulivoimalat näkyvät kaukomaisemassa yli kuuden kilometrin etäisyydellä lähinnä korkeimmista maastokohdista ja laajemmilta avoimilta alueilta. Tuulivoima-alueiden vaikutuksen maisemaan ja kulttuuriympäristön lähimaisemaan on YVA-selostuksessa arvioitu olevan keskisuuri ja kaukomaisemaan pieni. Tuulivoimalat eivät muodostaisi lähi- tai kaukomaisemaa voimakkaasti hallitsevia elementtejä.

Hallinto-oikeus katsoo, että YVA-menettelyssä ja kaavoituksessa laaditut maisemavaikutusselvitykset ovat kattavia. Selvitysten luotettavuutta ei ole valituksissa esitetyn perusteella aihetta epäillä.

Luontoarvot

Möksyn tuulivoima-alueella on mäntyvaltaista talousmetsää, ojitettuja turvekankaita ja turvetuotantoalueita sekä maatalousalueita. Ihminen on toiminnallaan jo vaikuttanut alueen luontoon. Tuulivoimarakentaminen tukeutuu pääosin alueella olemassa olevaan tiestöön, jota parannetaan tarpeen mukaan.

Tuulivoima-alueen luontoselvityksessä arvokkaiksi luontokohteiksi on todettu metsälain 10 §:n mukaisina erityisen tärkeinä elinympäristöinä pidettävät luonnontilainen vähäpuustoinen suolaikku suunnittelualueen luoteisosassa sekä luonnontilaisen uoman välitön lähiympäristö alueen keskiosassa. Viitasammakkoselvityksessä viitasammakoille soveliaita elinympäristöjä ja soidintavia viitasammakoita havaittiin pääosin Savonjärvellä ja turvetuotantoalueiden muutamissa ojissa. Kaavassa mainitut kohteet on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiksi alueiksi merkinnöillä luo-1, joka on luonnonsuojelulain 49 §:n mukainen viitasammakoiden elinalue, luo-2, joka on vesilain 11 §:n, oikeastaan 2 luvun 11 §:n, mukainen uoma ja metsälain 10 §:n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö, sekä luo-3, joka on metsälain 10 §:n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Savonjärvi ranta-vyöhykkeineen ja sen lasku-uoman Savonjoen alkuosa ympäristöineen on lisäksi osoitettu alueeksi, jolla on säilytettäviä linnusto- ja muita ympäristöarvoja. Savonjärvi ja sen välitön ranta-alue on osoitettu aluerajausmerkinnällä luo-1.

Luontoselvitystä on täydennetty Savonjoen ja Savonjärven käsittävällä saukkoa, Savonjärven naurulokkiyhdyskuntaa ja järven muuta lintulajistoa koskevalla selvityksellä. Tämän lisäksi on laadittu Möksyn ja Louhukankaan tuulivoima-alueiden yhteiset liito-oravaa, lepakoita, pesimälinnustoa, metsäkanalintuja sekä viitasammakoita ja rämeristihämähäkkejä koskevat selvitykset, Möksyn, Louhukankaan, Pesolan ja Korkeamaan tuulivoimapuistojen lepakoiden muutonseurantaselvitys, Vimpelin, Alajärven, Soinin, Karstulan ja Kyyjärven tuulivoima-alueiden linnuston syysmuuttoselvitys, Vimpelin, Alajärven, Soinin ja Karstulan tuulivoima-alueiden muuttolintu- ja maakotkaseuranta, Kyyjärven, Alajärven ja Soinin tuulivoima-alueiden linnustoseuranta sekä Möksyn ja Louhukankaan tuulivoima-alueiden vaikutuksia maakotkaan koskeva selvitys. Alajärven, Soinin ja Vimpelin tuulivoima-alueista on laadittu osayleiskaavan selvitysasiakirjoihin sisältyvä aiemmin mainittu Natura-arviointi ja sen täydennys.

Möksyn tuulivoima-alueella ei YVA-selostuksen ja pesimälinnustoselvityksen mukaan sijaitse linnustollisesti arvokkaita alueita Savonjärveä lukuun ottamatta. Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry:n Vimpelin, Alajärven, Soinin ja Karstulan tuulivoima-alueiden muuttolintu- ja maakotkaseurannasta keväällä 2013 laatiman selvityksen mukaan Möksyn suunnittelualueen itäosassa sijaitseva Savonjärvi on erittäin hyvä lintujen pesimäjärvi. Järvellä pesii satoja naurulokkeja, runsaasti sorsia ja kahlaajia sekä useita pareja mustakurkku-uikkuja. Kurkien ja laulujoutsenten parimäärä alueella on pieni. YVA-selostuksen mukaan Savonjärvellä levähtävät ja pesivät linnut joutuisivat väistämään Möksyn tuulivoima-alueen voimaloita, joille osoitettujen lähimpien ohjeellisten rakennuspaikkojen etäisyys järvestä on noin 300–500 metriä. Pesimälinnustoselvityksen mukaan ruskosuohaukka pesii Louhukankaan ja Möksyn suunnittelualueilla. Möksyn ja Louhukankaan tuulivoima-alueilta laaditussa metsäkanalintuselvityksessä on selvitetty metson ja teeren soidinalueita sekä riekon pesimäympäristöjä. Selvitys on perustunut muun muassa alueen metsästysseuroilta saatuun tausta-aineistoon ja 15.4.–7.5.2013 välisenä aikana yhteensä 15 maastopäivänä tehtyihin maastokäynteihin. Selvityksessä ei havaittu metson soidinalueita. Möksyn alueella havaittiin yksittäisiä teeriä soitimella alueen keski- ja pohjoisosassa turvetuotantoalueilla. Riekon reviirejä tai riekolle soveltuvia pesimäympäristöjä ei havaittu. Pesimälinnustoon kohdistuvien vaikutusten Möksyn tuulivoima-alueella on YVA-selostuksessa arvioitu olevan keskisuuria.

Isojen petolintujen törmäykset valituksenalaisessa osayleiskaavoituksessa suunnitellun kokoluokan voimaloihin on yleisesti tunnistettu vaara³tekijä lintujen saalistaessa laajoilla alueilla riskikorkeuksilla. Törmäyskuolleisuus vähentää emolintujen lisääntymisvuosia. Tuulivoima-alueet tarkoittavat myös saalistusalueen menetystä, sillä esimerkiksi maakotkat välttelevät liikkumista tuulivoima-alueilla. Tuulivoimahankkeilla voi siten olla isoihin petolintuihin kohdistuvia yksilö- ja populaatiotason vaikutuksia, jotka saattavat toisiaan suhteellisen lähellä sijaitsevien hankkeiden johdosta kumuloitua. YVA-selostuksen mukaan Louhukankaan ja Möksyn tuulivoima-alue sijaitsee kahden maakotkareviirin reunoilla. Alajärven, Soinin ja Vimpelin tuulivoima-alueiden Natura-arvioinnin mukaan vuonna 2013 tehdyssä maastohavainnoinnissa maakotkan havaittiin pistäytyvän Möksyn tuulivoima-alueen eteläosassa. Maastohavainnoinnin ja maakotkan lentokäyttäytymisestä tiedettyjen taustatietojen perusteella maakotkan arvioitiin viettävän tuulivoima-alueella 10 tuntia vuodessa. Natura-arvioinnin täydennyksessä Möksyn tuulivoima-alueen aiheuttamaksi kuolleisuusennusteeksi on arvioitu 0,01 yksilöä vuositasolla. Tällä on arvioitu olevan vähäinen vaikutus poikastuottoon.

Tuulivoimaloiden vaikutukset muuttolintuihin aiheutuvat tuulivoimaloiden muuttoreitille muodostamasta esteestä johtuvasta törmäyskuolleisuudesta. Birdlife Suomen 20 lajia käsittävän muuttolintureittitarkastelun mukaan vain kurjen päämuuttoreitti kulkee Alajärven kunnan kautta. Kurki katsotaan yleisesti tuulivoiman vaikutuksille alttiiksi ja suurikokoisena se voi olla törmäysaltis. Möksyn ja Louhukankaan tuulivoima-alueiden vaikutuksia lintujen muuttoon on selvitetty ja arvioitu tuulivoima-alueiden Natura-arvioinnissa sekä kaavaselostuksessa. Arvioinnissa on hyödynnetty Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry:n muuttolinnustosta tekemiä selvityksiä. Selvitysten mukaan tutkimusalueella ei havaittu merkittävää lintujen kevätmuuttoa. Savonjärvi on Möksyn ja Louhukankaan tuulivoima-alueiden merkittävin levähdyspaikka kevätmuutossa. Syksyllä merkittävä määrä kurkia muuttaa tutkimusalueen yli, mutta muuta merkittävää syysmuuttoa alueella ei havaittu. Syysmuutossa alueilla ei havaittu merkittäviä lintujen levähdysalueita. Merkittävimpien vaikutusten on arvioitu kohdistuvan kurkeen, jonka päämuuttoreitti kulkee hieman Möksyn alueen itäpuolelta. Tuulet tai sadealueet voivat siirtää muuttoreittiä hieman länteen tai itään. Möksyn ja Louhukankaan YVA-selostuksessa kurkien kuolleisuudeksi on törmäysanalyysin perusteella arvioitu 0–8 yksilöä vuodessa, metsähanhien ja joutsenien kuolleisuudeksi 0–2 yksilöä vuodessa, merikotkan kuolleisuudeksi noin yksilö kymmenessä vuodessa ja muiden petolintujen kuolleisuudeksi 0,1–0,5 yksilöä vuodessa. Vaikutuksen läpimuuttavan populaation kokoon kymmenen vuoden aikajänteellä on tarkastelluilla lajeilla arvioitu olevan -0,28 % tai vähemmän. Muuttolinnustoon kohdistuvien vaikutuksien on edellä mainitun perusteella arvioitu olevan pieniä.

Möksyn ja Louhukankaan tuulivoima-alueilta laaditussa lepakkoselvityksessä on selvitetty alueiden lepakkolajistoa, lepakoille tärkeiden alueiden esiintymistä ja lepakoiden siirtymäreittejä. Esiintymistä on selvitetty yhteensä kuutena yönä 29.–31.5. ja 28.–30.7.2013 tehdyillä maastokäynneillä sekä detektoreilla. Havaittujen lepakoiden määrä suunnittelualueilla oli pieni. Möksyn suunnittelualueella lepakoita ei juurikaan havaittu. Havaitut pohjanlepakko, viiksisiippa ja isoviiksisiippa kuuluvat Suomessa yleisiin elinvoimaisiksi luokiteltuihin lajeihin. Luonnonsuojelulain 49 §:n mukaisia lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja tai tärkeitä ruokailu- ja siirtymäalueita ei havaittu.

Kun YVA-menettelyssä on arvioitu Möksyn ja Louhukankaan tuulivoima-alueiden vaikutuksia alueiden hirvieläimiin ja suurpetoihin, taustatietoina on käytetty alueen metsästysseuroilta ja riistanhoitoyhdistykseltä saatuja tietoja. Lisäksi on tehty maastokäyntejä. Alueen hirvikanta on paikoin tiheä. Möksyn alueella ei tehty havaintoja metsäpeuran esiintymisestä. Karhua ja ilvestä esiintyy alueella yleisesti. Sutta ja ahmaa esiintyy satunnaisesti. Hirveä lukuun ottamatta mainittujen lajien on arvioitu olevan herkkiä elinpiirin muutoksille. Nykyisistä maankäyttömuodoista johtuen Möksyn alueen ei ole arvioitu olevan suurpedoille erityisen sovelias. Tuulivoiman vaikutusten mainittuihin eläimiin on arvioitu olevan suurimmillaan rakentamisvaiheessa. Voimaloiden käytön aikaisten vaikutusten on arvioitu olevan suhteellisen pieniä eikä eläinten ole katsottu merkittävästi vierastavan voimaloita. Möksyn tuulivoima-alueen täydentävässä luontoselvityksessä on selvitetty tarkemmin saukon mahdollista esiintymistä Savonjoessa ja -järvessä. Kahdella maalis- ja toukokuussa 2014 tehdyllä maastokäynnillä ei tehty havaintoja saukon esiintymisestä suunnittelualueella. Möksyn alueen on arvioitu olevan saukolle toissijainen elinympäristö, sillä saukon pääravintonaan käyttämät kalat puuttuvat lähes täysin Savonjärvestä ja todennäköisesti myös sen lasku-uoman Savonjoen yläjuoksulta. Savonjoesta kuuluu suunnittelualueeseen noin kilometrin osuus. Osayleiskaavassa ei ole osoitettu rakentamista vesistöjen läheisyyteen. Edellä mainittuihin lajeihin kohdistuvien vaikutusten on YVA-selostuksessa arvioitu olevan pieniä.

Alajärven, Soinin, Vimpelin ja Kyyjärven alueiden eri tuulivoimahankkeista on laadittu edellä mainittuja hankkeiden yhteisvaikutusten arviointia sisältäviä selvityksiä erityisesti linnuston, joihin yhteisvaikutusten voidaan selvimmin katsoa kohdistuvan, sekä Natura-alueiden osalta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on Natura-arvioinneista antamassaan lausunnossa katsonut, ettei Möksyn ja Louhukankaan tuulivoima-alueilla todennäköisesti ole merkittäviä vaikutuksia Natura-alueiden suojeluperusteena oleville lajeille. Möksyn ja Louhukankaan tuulivoima-alueiden yhteisvaikutuksia on lisäksi selvitetty ja arvioitu mainitut hankkeet käsittäneessä YVA-menettelyssä ja näiden alueiden yleiskaavoituksessa. Möksyn tuulivoima-alueen luontoselvitys kattaa osayleiskaavan suunnittelualueen. Erityisten kala- ja rapuselvitysten laatiminen ei, kun otetaan huomioon suunnitellun rakentamisen sijoittuminen alueen vesistöihin nähden, ole ollut tarpeen. Kaavaehdotukseen sen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset tai läheisten alueiden muiden tuulivoimalahankkeiden suunnittelun eteneminen ei tarkoita, että laaditut selvitykset olisivat sinänsä riittämättömiä tai virheellisiä. Kaavoitusta välittömästi edeltäneessä YVA-menettelyssä tai kaavoituksessa laadittuja selvityksiä ei voida myöskään pitää vanhentuneina kaavan vaikutuksia arvioitaessa. Selvitykset ovat kattavia ja asiantuntevia, eikä asiassa ole ilmennyt seikkoja, joiden johdosta selvityksiä olisi valituksissa esitetyn perusteella pidettävä epäluotettavina.

Virkistysarvot

Tuulivoima-alueella ei YVA-selostuksen mukaan sijaitse erityisiä virkistyskäyttökohteita eikä alueella kaavaselostuksen mukaan ole varsinaisia pienriistan- tai hirvenmetsästysalueita. Tuulivoima-aluetta voidaan metsätalouden, maatalouden ja turvetuotannon lisäksi käyttää toissijaisesti metsästykseen ja jokamiehenoikeuksiin perustuvaan virkistykseen. Alueella toimivien eri metsästysseurojen metsästysmaista kuuluu Möksyn ja Louhukankaan tuulivoima-alueisiin seurasta riippuen 0,7–7,5 %. YVA-selostuksessa tuulivoima-alueiden metsästykseen kohdistuva vaikutus on arvioitu keskisuureksi. Tuulivoima voi alentaa virkistyskäyttöarvoa muun muassa melun, välkkeen ja maisemavaikutusten johdosta ja haitata metsästystä riistan mahdollisesti siirtyessä pois alueelta sekä tuulivoimarakenteiden aiheuttamien ampumasektorirajoitteiden johdosta. Liikkumisen rajoittaminen tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä ja jäätävissä olosuhteissa aiheutuva jäänheittovaara laajemminkin saattavat vaikuttaa alueen virkistyskäyttöön.

Asiakirjojen mukaan tuulivoima-aluetta vastaavia virkistykseen ja metsästykseen soveltuvia alueita on runsaasti suunnittelualueen ympäristössä. Metsästys kyseisellä alueella on sallittu vain maanomistajan luvalla. Jokamiehenoikeuksiin perustuvaa marjastusta ja muuta liikkumista toisen maalla voidaan tarvittaessa rajoittaa turvallisuuteen perustuvista syistä.

Muista vaikutuksista

Kunnan strateginen maankäyttö suunnitellaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavoituksessa. Kaavoja koskevat sanotun lain mukaiset sisältövaatimukset muun muassa elinympäristön terveellisyyden osalta. Tuulivoima-alueen vaikutusten ihmisten terveyteen voidaan nykytiedon valossa katsoa johtuvan lähinnä melusta ja välkkeestä, joista on lausuttu jo edellä. Sen perusteella, mitä muutoksenhakijat ovat muutoin esittäneet osayleiskaavan terveysvaikutuksista ja niiden selvittämisestä muun muassa voimaloiden aiheuttaman tärinän ja magneettikenttien osalta, ei näiden seikkojen selvittämisen suunniteltujen tuulivoimaloiden etäisyys asutuksesta huomioon ottaen ole ollut tarpeen.

Möksyn tuulivoima-alueen maaperä on YVA-selostuksen mukaan moreenia turvemaiden osuuden ollessa suuri. Alueella on pienialaisia kalliopaljastumia. Valtaosa turvemaista on ojitettua, turvetuotantokäytössä tai poistettu turvetuotannosta. Alueella ei ole luokiteltuja pohjavesivarantoja. Tuulivoimaloiden rakentaminen tukeutuu suunnittelualueella jo olemassa oleviin metsäteihin ja rakennuspaikoille rakennettaviin lyhyehköihin huoltoteihin. Maakaapelit sijoitetaan tiestön yhteyteen. Teiden ja maakaapelien rakentamisen vaikutuksia on arvioitu YVA-menettelyssä muun muassa pohja- ja pintavesille sekä luontoon kohdistuvien vaikutusten selvittämisen ja arvioimisen yhteydessä. Erityistä syytä selvittää rakentamisen vaikutuksia tarkemmin maaperään tai pinta- ja pohjavesiin yleiskaavoituksen yhteydessä ei ole ilmennyt.

Möksyn tuulivoima-alueen etäisyys Ilmatieteen laitoksen Vimpelin Lakeaharjun säätutkasta on noin 23 kilometriä ja Louhukankaan tuulivoima-alueen etäisyys säätutkasta on noin 16 kilometriä. Möksyn tuulivoima-alue sijaitsee säätutkaan nähden Louhukankaan alueen takana. Louhukankaan tuulivoima-alueen vaikutusta säätutkaan on selvitetty VTT:n raportissa. Ilmatieteen laitoksen raportista antaman lausunnon ja sen tarkennuksen perusteella voidaan päätellä, että Möksyn tuulivoima-alue ei vaikuta merkittävästi laitoksen sääennusteisiin.

Digitan lausunnon mukaan tuulivoima-alueet aiheuttavat hyvin todennäköisesti häiriöitä TV-vastaanotossa Möksyn ja Louhukankaan tuulivoima-alueiden väliin jäävän Lehdonperän kylän alueella sekä Möksyn tuulivoima-alueen itäpuolisella Kyyjärven kunnan Vehkaperäntien alueella. Lausunnon mukaan tuulivoimalat eivät sen sijaan häiritse Digitan tiedonsiirtoyhteyksiä. Häiriöt TV-vastaanotossa voidaan kaavaselostuksen ja kaupungin valituksista antaman lausunnon mukaan korjata kiinteistökohtaisella antenninkunnostuksella tai niin sanotulla täytelähettimellä.

Tuulivoimaloiden matkapuhelinyhteyksille mahdollisesti aiheuttamia häiriöitä ei ole selvitetty eikä arvioitu YVA- tai kaavaselostuksessa, eikä kaupunkikaan ole lausunnossaan vastannut A:n ja asiakumppaneiden valituksessa tältä osin esitettyyn. On hyvin mahdollista, että Möksyn ja Louhukankaan tuulivoima-alueet heikentävät myös matka³puhelinverkkojen toimivuutta joillain alueilla. Verkkojen toimivuus voidaan kuitenkin taata erilaisilla teknisillä ratkaisuilla.

Yhteenveto

Koska kyse on maankäytön tulevasta suunnittelusta, kaavan vaikutusten etukäteiseen selvittämiseen ja arviointiin liittyy monia epävarmuustekijöitä. Tuulivoima-alueelle valittavat voimalat ovat mahdollisesti eri tyyppisiä kuin kaavan vaikutusten arvioinnissa käytetyt. Maankäytön suunnittelun luonteesta ja kestosta sekä tuulivoimarakentamisen teknisestä kehityksestä johtuen ei voida kuitenkaan edellyttää, että hankkeen toteuttaminen olisi sidottu kaavoituksen selvityksissä käytettyihin voimalatyyppeihin. Näin ollen ja kun otetaan huomioon, mitä muutoin on edellä lausuttu, osayleiskaavan vaikutuksista laadittuja tutkimuksia ja selvityksiä on pidettävä riittävinä sen arvioimiseksi, täyttyvätkö maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin yleiset sisältövaatimukset ja 77 b §:n tuulivoimarakentamista koskevat erityiset sisältövaatimukset valituksenalaisen osayleiskaavan osalta.

Maakuntakaava on otettu huomioon Möksyn tuulivoimaosayleiskaavaa laadittaessa maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Osayleiskaavan suunnittelualueen voidaan kaavan ohjaustavoite ja tarkoitus huomioon ottaen katsoa olevan riittävän laaja ja tarkoituksenmukainen. Kaavan edellytyksenä ei ole, että sen toteuttamisesta ei ollenkaan aiheutuisi joidenkin tavoitteiden kannalta haitallisia seurauksia, vaan että maankäytön eri tavoitteet ja kaavalle asetetut vaatimukset otetaan huomioon siinä määrin kuin laadittavan kaavan tavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Kaavoituksessa sovitetaan yhteen useita erilaisia maankäytön tavoitteita ja kaavoitukselle asetettuja vaatimuksia, jotka ovat usein keskenään ristiriitaisia. Osayleiskaavan vaikutuksista tehdyt tutkimukset ja selvitykset ja niiden arvioinnit osoittavat, että Möksyn ja Louhukankaan tuulivoima-alueet on mahdollista toteuttaa niin, että maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä tarkoitetut sisältövaatimukset sekä 77 b §:ssä tarkoitetut tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset täyttyvät. Hallinto-oikeus katsoo yllä lausutun perusteella, että sanotuissa lainkohdissa säädetyt vaatimukset on otettu riittävästi huomioon Möksyn tuulivoima-alueen osayleiskaavassa.

Osayleiskaavan ei voida valituksissa esitetyillä perusteilla katsoa aiheuttavan muutoksenhakijoille maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 4 momentissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa.

Johtopäätökset

Hallinto-oikeus katsoo, että kaupunginvaltuuston päätös ei ole lainvastainen. Valitukset on tämän johdosta hylättävä.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Kuntalaki (365/1995) 90 § 1 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Johan Hagman, Päivi Jokela ja Petri Forma, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. Kyyjärven kunnan Hokkalan kyläyhdistys ry on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Alajärven kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan tai asia palautetaan kaupunginvaltuustolle uudelleen käsiteltäväksi.

Vaatimustensa tueksi kyläyhdistys on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Hokkalan kylän lähin asuinrakennus sijaitsee noin 900 metrin etäisyydellä osayleiskaavan suunnittelualueesta ja noin 1,3 kilometrin etäisyydellä lähimmän suunnitellun voimalan sijoituspaikasta. Useita kylän rakennuksia sijaitsee 1,7 kilometrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta.

Infraäänen ja pienitaajuisen melupäästön haitallisia vaikutuksia ei ole riittävästi huomioitu kaavaratkaisussa. Tuulivoimala tuottaa infraääntä usealla eri mekanismilla, eivätkä ihmisen aistit ole sopeutuneet infraäänelle. Suomessa on jo nyt paljon teollisuusluokan eli yli 2 megawatin voimaloille altistuneita ihmisiä ja joidenkin altistuneiden oireet ovat erittäin vakavia. Tuulivoimalat aiheuttavat myös tärinää, jonka vaikutusalue ulottuu maaperästä riippuen 2–18 kilometrin päähän voimalasta.

Välkemallinnusta ei ole tehty kaavan mahdollistamilla 5 megawatin voimaloilla, joten mallinnuksiin liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä. 15.9.2014 tehdyssä välkemallinnuksessa todetaan, että Möksyn pohjoisosassa välkevaikutuksia voi esiintyä syksyn ja talven aikana. Selvityksestä ei kuitenkaan ilmene, miten paljon välkettä esiintyy. Välkevaikutuksia ei näin ollen ole selvitetty riittävästi. Tuulivoimalat tulee sijoittaa siten, etteivät välkerajat ylity edes yksittäisten asuntojen osalta.

Möksyn tuulivoimalat sijoittuvat ympäristöltään herkille paikoille Savonjärven ja suojeltujen soiden läheisyyteen. Vaikutukset ulottuvat Natura- ja suojelualueisiin ja hanke saattaa heikentää metsäpeurojen ja suurpetojen talvilaidunalueita ja elinpiiriä. Hanke heikentää merkittävästi Natura 2000 -verkostoon sisällytetyn alueen luonnonarvoja.

Tuulivoimaloiden rakentaminen lähelle kiinteistöjä laskee kiinteistöjen jälleenmyyntiarvoa ja vaikuttaa negatiivisesti alueen houkuttelevuuteen.

2. A ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Alajärven kaupunginvaltuuston päätöksen kumotaan. Osayleiskaava on vaihtoehtoisesti palautettava uudelleen valmisteltavaksi. Hallinto-oikeudelle 11.3.2015 ja sitä ennen toimitetuissa valituksen täydennyksissä esitetyt valitusperusteet on tutkittava. Kaavapäätöksen täytäntöönpano on kiellettävä.

Vaatimustensa tueksi valittajat ovat vedonneet asiassa aiemmin lausumaansa sekä esittäneet lisäksi muun ohella seuraavaa:

Päätöksenteossa on tapahtunut menettelyvirheitä. Valittajille toimitetussa kaupunginvaltuuston pöytäkirjanotteessa on asiakohtaa koskevalla otsikkorivillä virheellisesti mainittu, että kyse olisi ollut kaavaluonnoksen nähtävillepanosta ja hyväksymisestä, vaikka kysymys on ollut kaavaehdotuksen lopullisesta hyväksymisestä. Virheellinen tieto on ollut myös kaupungin internet-sivuilla. Päätösotteen mukana toimitetussa kaavakartassa ei ollut merkintää valtuuston hyväksynnästä. Päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä myös sen vuoksi, että N on esteellisenä henkilönä osallistunut osayleiskaavaa koskevan asian valmisteluun. N on toiminut Alajärven kaupunginvaltuuston jäsenenä kaudella 2009–2012.

Kaavaehdotusta on muutettu sen nähtävilläolon jälkeen, mutta kaava kuitenkin hyväksyttiin asettamatta sitä uudelleen nähtäville. Usean voimalan sijaintia on tässä yhteydessä muutettu lähemmäs asutusta ja myös luo-merkintöjen sisältöä on muutettu. Kysymys on olennaisista muutoksista. Uutta 110 kV:n sähkölinjaa ei ole muutosten jälkeenkään merkitty kaavakarttaan.

Kaupunginvaltuuston päätös on perustunut puutteellisiin taustatietoihin ja selvityksiin. Melu- ja välkemallinnuksia ei ole tehty asianmukaisesti, eikä kaavaa laadittaessa ole otettu riittävästi huomioon hankkeen yhteisvaikutuksia muiden kaava-alueen lähelle sijoittuvien tuulivoima-alueiden kanssa.

Kaava-alue sijaitsee liian lähellä asutusta ja sen vaikutus ulottuu Soinin kunnan puolelle. Kaava ei täytä terveellisen ja viihtyisän elinympäristön vaatimusta, koska siitä aiheutuu kohtuutonta meluhaittaa alueen asukkaille. Yli kolmen megawatin tuulivoimaloille tulisi määrätä kolmen kilometrin suojaetäisyys.

Tehdyt melumallinnukset eivät anna luotettavaa tietoa alueelle suunniteltujen tuulivoimaloiden käytönaikana aiheuttamista melutasoista. Melumallinnuksissa on arvioitu melutasoja asuinalueilla ilman, että on ollut tiedossa tuulivoimaloiden tyyppikohtaiset melupäästöjen lähtötiedot kuten valmistajien ilmoittamat takuuarvot. Merkityksellistä sykintää tai kapeakaistaista melua ei ole huomioitu, minkä vuoksi mallinnukseen olisi tullut sisällyttää 5 dB:n lisäys lähtötietoihin. Pienitaajuista melua ei ole tutkittu lainkaan, vaikka tuulivoimaloiden aiheuttamasta infraäänestä on tullut uutta tietoa, joka on otettava haittavaikutusten arvioinnissa huomioon. Melumallinnuksissa ei ole huomioitu myöskään maastonmuotoja.

Sisämelutasoja ei ole melumallinnuksissa mallinnettu, vaan ne on ainoastaan arvioitu ulkomelutasojen perusteella. Sisämelun arvioinnissa on sovellettava 15.5.2015 voimaan tullutta sosiaali- ja terveysministeriön antamaa asetusta, jossa säädetään myös sisämelutasoista.

Osayleiskaava ei ohjaa riittävästi rakentamista tai alueiden muuta maankäyttöä. Päätöksen kannalta olennaisten asioiden selvittämistä ei voi jättää rakennuslupavaiheeseen. Kaavamääräyksissä on määrätty ainoastaan voimaloiden kokonaiskorkeus, vaikka myös voimalan napakorkeus vaikuttaa melun leviämiseen. Kaava myös mahdollistaa teholtaan suurempien voimaloiden rakentamisen kuin melumallinnuksissa on käytetty ja voimaloiden sijainnit voivat rakennuslupavaiheessa muuttua vielä paljonkin, koska niiden rakennusala on moninkertaisesti suurempi kuin alalle ohjeellisesti osoitettu voimalan paikka. Melu- ja välkemallinnukset on tehtävä tehokkaimmalla mahdollisella voimalatyypillä ja kaavan mahdollistamalla enimmäiskorkeudella. Kaavoituksen yhteydessä ei ole selvitetty, millä tavoin varjostus- ja välkevaikutusta valvotaan käytön aikana. Tuulivoimaloiden melun alentamista melumoodeja käyttämällä ei voida edellyttää kaavassa, koska kaavaan ei voi sisältyä toiminnallisia tai valvontaa edellyttäviä vaatimuksia.

Möksyn kaava-alue on laajempi kuin Etelä-Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavassa esitetty tuulivoima-alueen rajaus. Maakuntakaavassa Möksy on osa Savonnevan aluetta.

Osayleiskaavassa on edellytettävä ympäristölupaa tuulivoimaloille. Kaavassa tulee myös olla sanktiot, joiden perusteella tuulivoimalat puretaan ja alueet maisemoidaan.

Suunnitellut tuulivoimalat rajoittavat rakentamista ja muuta kiinteistöjen käyttöä valittajien kiinteistöillä. Ulko- ja sisämelutason ohjearvojen ylittyminen saattaa rajoittaa asuin- ja vapaa-ajan rakennusten rakentamista tuulivoimaloiden melualueelle jäävillä kiinteistöillä. Alueen metsänomistajat eivät voi turvallisesti käyttää maataan metsätaloustarkoitukseen kun otetaan huomioon muun muassa tuulivoimaloista sinkoutuvasta jäästä aiheutuva vaara. Jäänmuodostumisen, tulipalon tai rikkoutumisen aiheuttamat riskit on selvitettävä jo kaavavaiheessa, eikä selvitysten laatimista voida jättää rakennuslupavaiheeseen.

Voimalan 6 suunnittelualue on vain 450 metrin etäisyydellä B:n ja C:n omistamasta kiinteistöstä 5-404-68-5. Etäisyys on liian pieni jäävaaraa, melua ja välkettä ajatellen. Voimaloiden 6 ja 2 alueet on lisäksi osoitettu kaavassa yksityistien päälle. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin yhden kilometrin etäisyydellä voimaloiden suunnittelualueista.

Osayleiskaavan luontoa, linnustoa ja muuta eläimistöä koskevat selvitykset on tehty puutteellisesti. Selvitykset olisi tullut laatia koko siltä alueelta, johon voimalat ja niiden vaatima kunnallistekniikka on mahdollista sijoittaa. Savonjärvi on luonnontilainen lampi, jonka vaarantaminen on kielletty, ja tuulivoimahankkeeseen tulisi edellyttää vesilain mukaista lupaa. Savonjärvi on myös merkittävä muuttolintujen levähdyspaikka. Kysymys on muutoinkin linnustollisesti merkittävästä alueesta ja esimerkiksi kurjen päämuuttoreitti kulkee kaava-alueen yli. Kaava-asiakirjoihin sisältyvät lintujen muuttoreittejä koskevat selvitykset ovat puutteellisia, eivätkä selvitykset siten anna oikeaa kuvaa tuulivoima-alueen toteuttamisen haitallisista vaikutuksista. Potentiaaliset rämeristihämähäkin alueet on merkitty kaavakarttaan puutteellisesti. Selvitykset ovat puutteellisia myös koskien hankkeen vaikutuksia kanalintuihin, lepakoihin ja maakotkiin. Maakotkien ruokailu- ja saalistusalueiden laajuus on selvityksissä arvioitu liian suppeiksi. Myös hankkeen vaikutukset alueen metsäpeuroihin on selvitetty puutteellisesti.

Osayleiskaavasta puuttuu keskeinen selvitys, koska puolustusvoimilta hankittu lausunto on puutteellinen. Annettu lausunto perustuu vääriin voimalamääriin ja on epäselvää, onko Möksyn osalta edes pyydetty lausuntoa, koska lausunnossa puhutaan alueesta Kortekylän itäpuolella.

Tuulivoimaloiden vaikutukset Ilmatieteen laitoksen säätutkiin on selvitetty puutteellisesti. Myös tuulivoimalahankkeen toteuttamisen vaikutukset TV-vastaanottoon on puutteellisesti selvitetty. Mitään toimenpiteitä, joilla haitallisia vaikutuksia asukkaille pyrittäisiin estämään tai vähentämään ei ole esitetty. Myöskään vaikutuksia matkapuhelinverkon toimivuuteen ei ole selvitetty.

Osayleiskaavan toteuttamisen maisemavaikutuksia ei ole selvitetty asianmukaisesti. Maisemaselvityksen olisi tullut kattaa myös kaava-alueen lähellä olevat alueet ja selvityksessä olisi tullut huomioida tuulivoimaloiden korkeus sekä lentoestevalojen ja voimaloiden lapojen liikkeen vaikutukset. Maisemavaikutusten arviointiin liittyviä havainnekuvia ei ole tehty riittävän huolellisesti ja riittävässä laajuudessa.

Tuulivoimarakentaminen ei sovi alueen maisemaan eikä ympäristöön. Vuonna 1807 rakennettua Tuomelan tupaa ei ole otettu arvioinnissa huomioon. Maisema-arviointiin vaikuttavana seikkana on otettava huomioon myös alueen maaston muodot.

Hallinto-oikeus on perusteettomasti jättänyt tutkimatta 11.3.2015 ja sitä ennen toimitetut valituksen täydennykset. Valitusaika niiden valituksen tekijöiden osalta, joiden valitusoikeus perustui asianosaisuuteen, on tullut kaupunginvaltuuston päätökseen liitetyn valitusosoituksen perusteella laskea päätöksen tiedoksi saannista ja heidän osaltaan valitusaika on päättynyt vasta 11.3.2015.

Hallinto-oikeudelle 5.3.2015 ja 11.3.2015 toimitetuissa valituksen täydennyksissä on esitetty, että kaupunginvaltuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska tuulivoimaosayleiskaava on hyväksytty ennen maakuntakaavan tuulivoimavaihekaavan hyväksymistä. Kaupunginvaltuuston kokousta koskevassa lehti-ilmoituksessa oli virheellisesti mainittu, että kyse on kaavaluonnoksen nähtävillepanosta ja hyväksymisestä, vaikka kysymys oli kaavan lopullisesta hyväksymisestä. Kaavaa laadittaessa ei myöskään ole selvitetty, mistä sähkölinjojen ja maakaapelien rakentamiseen tarvittava sora otetaan ja mitä ympäristövaikutuksia sillä on. Niskakankaantietä/Möksyntietä ei saa käyttää tuulivoimarakentamisen kuljetuksiin.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat täydentäneet valitustaan 16.8.2016 saapuneella lisäkirjelmällä.

Alajärven kaupunginhallitus on antanut selityksen, jossa se on viitannut asiassa aiemmin lausumaansa sekä esittänyt valitusten hylkäämistä. Valittajat on velvoitettava korvaamaan Alajärven kaupungin oikeudenkäyntikulut korkoineen.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselityksen.

Kyyjärven kunnan Hokkalan kyläyhdistys ry on antanut vastaselityksen, jossa se on todennut muun ohella seuraavaa:

Yhteisvaikutukset muiden kaava-alueen lähelle sijoittuvien tuulivoima-alueiden kanssa on melu- ja linnustovaikutusten osalta puutteellisesti selvitetty. Puolustusvoimilta kaavahankkeesta pyydetty lausunto on puutteellinen ja myös tuulivoimaloiden vaikutukset Ilmatieteen laitoksen säätutkiin sekä tiedonsiirtoyhteyksiin eli TV-vastaanottoon ja matkapuhelinverkkoon on selvitetty puutteellisesti. Osayleiskaava ei ole Etelä-Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavan mukainen, eikä yleiskaava ole riittävällä tavalla myöskään suoritetun YVA-arvioinnin mukainen.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat omasta aloitteestaan toimittaneet lisäkirjelmän.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat vielä toimittaneet omasta aloitteestaan lisäkirjelmän, jossa he ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:

Euroopan unionin direktiivien vaatimuksia ei ole noudatettu Alajärven tuulivoimahankkeissa. Asiasta on pyydettävä Euroopan unionin tuomioistuimen kannanotto koskien Suomessa käytettävien tuulivoimaloiden suhdetta konedirektiiviin ja laitemeluun liittyvään direktiiviin. Unionin tuomioistuimen kannanottoa on pyydettävä myös koskien tuulivoimaloiden luontoon ja linnustoon kohdistuvien yhteisvaikutusten selvittämistä ja suhdetta lintu- ja luontodirektiiveihin. Tuulivoimaloille ei Suomessa edellytetä CE-merkintää tai merkintään liittyvää vaatimustenmukaisuusvakuutusta. Vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on ilmoitettava määrätyt tiedot, kuten taattu äänitehotaso.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus ei tutki A:n ja hänen asiakumppaniensa valituksessa esitettyjä vaatimuksia valtuuston päätöksen kumoamisesta sillä perusteella, että puolustusvoimilta kaavahankkeesta pyydetty lausunto on ollut puutteellinen, eikä sillä perusteella, että N on esteellisenä henkilönä osallistunut osayleiskaavaa koskevan asian valmisteluun.

Korkein hallinto-oikeus ei tutki Kyyjärven kunnan Hokkalan kyläyhdistys ry:n valituksessa esitettyjä vaatimuksia valtuuston päätöksen kumoamisesta sillä perusteella, että yhteisvaikutukset muiden kaava-alueen lähelle sijoittuvien tuulivoima-alueiden kanssa on melu- ja linnustovaikutusten osalta puutteellisesti selvitetty, puolustusvoimilta kaavahankkeesta pyydetty lausunto on ollut puutteellinen, tuulivoimaloiden vaikutukset Ilmatieteen laitoksen säätutkiin sekä tiedonsiirtoyhteyksiin on selvitetty puutteellisesti, osayleiskaava ei ole Etelä-Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavan mukainen, eikä sillä perusteella, että yleiskaava ei ole riittävällä tavalla suoritetun YVA-arvioinnin mukainen.

Korkein hallinto-oikeus on muutoin tutkinut asian.

2. A:n ja hänen asiakumppaniensa ennakkoratkaisupyyntöä koskeva vaatimus hylätään.

3. Korkein hallinto-oikeus kumoaa Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen siltä osin kuin hallinto-oikeus on jättänyt A:n ja hänen asiakumppaniensa 5.3.2015 ja 11.3.2015 toimittamissa valituksen täydennyksissä esitetyt valitusperusteet E:n ja F:n, G:n, I:n ja J:n sekä K:n ja L:n tekemänä tutkimatta. Korkein hallinto-oikeus ottaa mainittujen henkilöiden Vaasan hallinto-oikeudelle 5.3.2015 ja 11.3.2015 esittämät valitusperusteet välittömästi tutkittavakseen ja hylkää valituksen.

4. Valitukset hylätään. Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä ei muilta osin muuteta.

5. Lausuminen A:n ja hänen asiakumppaniensa valituksessa esitetystä täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

6. Alajärven kaupungin vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.

Perustelut

1. Tutkimatta jätetyt valitusperusteet

Kuntalain (365/1995) 90 §:n 3 momentin mukaan valittajan tulee esittää lainkohdan 2 momentissa tarkoitetut valitusperusteet ennen valitusajan päättymistä.

A ja hänen asiakumppaninsa eivät ole hallinto-oikeudelle tekemässään valituksessa vaatineet kunnanvaltuuston päätöksen kumoamista puolustusvoimien kaavahankkeesta antamaan lausuntoon tai N:n esteellisyyteen liittyvillä perusteilla. Vaatimus valtuuston päätöksen kumoamisesta näillä perusteilla on jätettävä vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitettynä tutkimatta.

Kyyjärven kunnan Hokkalan kyläyhdistys ry ei ole hallinto-oikeudelle tekemässään valituksessa vaatinut kunnanvaltuuston päätöksen kumoamista sillä perusteella, että yhteisvaikutukset muiden kaava-alueen lähelle sijoittuvien tuulivoima-alueiden kanssa on melu- ja linnustovaikutusten osalta puutteellisesti selvitetty, puolustusvoimilta kaavahankkeesta pyydetty lausunto on ollut puutteellinen, tuulivoimaloiden vaikutukset Ilmatieteen laitoksen säätutkiin sekä tiedonsiirtoyhteyksiin on selvitetty puutteellisesti, osayleiskaava ei ole Etelä-Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavan mukainen eikä yleiskaava ole riittävällä tavalla suoritetun YVA-arvioinnin mukainen. Vaatimus valtuuston päätöksen kumoamisesta näillä perusteilla on jätettävä vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitettynä tutkimatta.

2. Ennakkoratkaisupyyntöä koskeva vaatimus

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 267 artiklan mukaan unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa ennakkoratkaisu muun ohella perussopimuksen ja unionin toimielimen säädöksen tulkinnasta.

Asiassa ei ole tullut esille sellaista unionin oikeuden tulkintaan liittyvää kysymystä, jonka johdosta ennakkoratkaisupyynnön esittäminen olisi edellä mainittu huomioon ottaen tarpeen.

3. Vaasan hallinto-oikeudelle 5.3.2015 ja 11.3.2015 esitettyjen valitusperusteiden tutkiminen

Muutoksenhakua koskevan maankäyttö- ja rakennuslain 188 §:n 6 momentin mukaan kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon silloin, kun päätös on kuntalain 63 §:n mukaisesti asetettu yleisesti nähtäville.

Alajärven kaupunginvaltuuston pöytäkirjanotteeseen liitetyssä valitusosoituksessa todetaan kuitenkin edellä mainitusta maankäyttö- ja rakennuslain säännöksestä poiketen seuraavaa: "Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu julkisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, ellei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä."

A:n ja hänen asiakumppaniensa valituksessa esitetyn selvityksen perusteella asianosaisille on lähetetty ote kaupunginvaltuuston päätöksestä 2.2.2015. Kun otetaan huomioon kaupunginvaltuuston päätökseen liitetyn valitusosoituksen sisältö, asianosaisasemassa olevien valittajien valitusajan on tässä tapauksessa katsottava päättyneen vasta 11.3.2015.

Vaasan hallinto-oikeuden päätös on edellä mainitun johdosta kumottava siltä osin kuin hallinto-oikeus on jättänyt tutkimatta Soinin kunnassa asuvien tai kiinteistöä hallitsevien E:n ja F:n, G:n, I:n ja J:n sekä K:n ja L:n 5.3.2015 ja 11.3.2015 toimittamissa valituksen täydennyksissä esitetyt uudet valitusperusteet.

Enemmän viivytyksen välttämiseksi asia on tältä osin syytä ottaa välittömästi tutkittavaksi. Korkein hallinto-oikeus toteaa 5.3.2015 ja 11.3.2015 esitettyjen uusien valitusperusteiden osalta seuraavaa:

Alueella on osayleiskaavaa hyväksyttäessä ollut voimassa vuonna 2005 vahvistettu Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, jossa ei ole osoitettu tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita. Valituksenalainen osayleiskaava-alue kuuluu maakuntakaavassa turvetuotantovyöhykkeelle (tt-2). Lisäksi suunnittelualueen halki kulkee maakuntakaavaan merkittyjä voimajohtolinjoja, joilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Maakuntakaavassa ei ole muita osayleiskaavan suunnittelualuetta koskevia merkintöjä.

Etelä-Pohjanmaan I vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 31.10.2016, mutta se ei ole vielä lainvoimainen. Vaihemaakuntakaava käsittelee tuulivoimaa, ja se täydentää voimassa olevia maakuntakaavoja. Möksyn suunnittelualue on osoitettu I vaihemaakuntakaavassa osaksi Savonnevan tuulivoimapuiston (tv-1) aluetta.

Etelä-Pohjanmaan liitto on osayleiskaavaehdotuksesta 26.9.2014 antamassaan lausunnossa todennut muun ohella, että voimassa olevassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa Alajärven Möksyn alueelle ei kohdistu erityisiä maankäyttöpaineita. Lausunnon mukaan maakuntakaavan ohjausvaikutus on huomioitu osayleiskaavaehdotuksessa riittävällä tarkkuudella.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan 4.5. erityistavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.

Möksyn tuulivoimapuistolla on asiassa esitetyn selvityksen perusteella yhteisvaikutuksia sen länsipuolelle samanaikaisesti suunnitteilla olevan Louhukankaan tuulivoima-alueen sekä Möksyn alueen eteläpuolelle, Soinin kunnan puolelle suunnitteilla olevan Pesolan tuulivoima-alueen kanssa. Tällaisen merkitykseltään seudullisena pidettävän tuulivoima-alueen vaikutusten selvittäminen maakuntakaavatasolla ennen suoraan rakennusluvan myöntämiseen oikeuttavan yleiskaavan hyväksymistä on sinänsä perusteltua ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista. Maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mukaan se, ettei tuulivoimaloiden aluetta ole osoitettu voimassa olevassa maakuntakaavassa, ei kuitenkaan sellaisenaan ole oikeudellisena esteenä tuulivoimapuiston osoittamiselle yleiskaavassa. Laadittaessa yleiskaavaa alueelle, jolla ei ole voimassa maakuntakaavatasoista tuulivoimaloiden aluevarausta, on tuulivoimalarakentamisen vaikutuksia tarkasteltava kuitenkin seudullisesti ottaen erityisesti huomioon puiston sijainti kuntien rajalla ja sen vaikutukset naapurikunnan maankäyttöön.

Möksyn ja Louhukankaan tuulivoimahankkeista on laadittu yhteinen YVA-selvitys, jossa on arvioitu hankkeiden vaikutuksia muun muassa melun, luontoarvojen, maiseman ja kulttuuriympäristöjen sekä ihmisten elinolojen ja viihtyvyyden osalta. Alajärven, Soinin ja Vimpelin tuulipuistoalueista on laadittu yhteinen Natura-arviointi. Alueen soveltuvuutta tuulivoimapuiston alueeksi on selvitetty myös samaan aikaan valmisteltavana olleessa Etelä-Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavassa. Möksyn tuulivoimaosayleiskaavaan liittyvät selvitykset huomioon ottaen korkein hallinto-oikeus katsoo, että hanke on voitu laajuudestaan huolimatta suunnitella yleiskaavatasolla ja että maakuntakaava on ollut riittävällä tavalla ohjeena osayleiskaavaa laadittaessa. Osayleiskaava on voitu hyväksyä vaikka Etelä-Pohjanmaan I vaihemaakuntakaava ei ole vielä ollut voimassa.

Kaupunginvaltuuston kokousta koskevassa lehti-ilmoituksessa on virheellisesti mainittu, että kokouksessa päätetään kaavaluonnoksen nähtävillepanosta ja hyväksymisestä, vaikka kysymys on ollut kaavaehdotuksen hyväksymisestä. Kokousta koskevan lehti-ilmoituksen virheellä ei asiassa esitetyn selvityksen perusteella ole ollut vaikutusta kaavaratkaisun sisältöön, eikä kysymys ole muutoinkaan merkitykseltään sellaisesta menettelyvirheestä, jonka johdosta valtuuston päätöksen olisi katsottava syntyneen virheellisessä järjestyksessä.

Sähkölinjojen ja maakaapelien rakentamiseen tarvittavan soran ottamisen järjestäminen ja siihen liittyvien ympäristövaikutuksien selvittäminen liittyvät osayleiskaavan toteuttamisvaiheeseen. Kysymys ei ole sellaisista vaikutuksista, jotka maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n perusteella olisi selvitettävä osayleiskaavaa laadittaessa.

Vaatimus siitä, että Niskakankaantietä/Möksyntietä ei saa käyttää tuulivoimarakentamisen kuljetuksiin, ei kaava-asian yhteydessä esitettynä perustu lakiin. Yksityisteiden käyttöön ja yksityisteille mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen korvaamiseen liittyviä kysymyksiä ei ratkaista osayleiskaavassa, vaan niiltä osin noudatetaan yksityistielain säännöksiä ja menettelyjä.

Kaupunginvaltuuston päätös ei ole 5.3.2015 ja 11.3.2015 toimitetuissa valituksen täydennyksissä esitetyillä perusteilla lain vastainen. Valitus on siten näillä perusteilla tehtynä hylättävä.

4. Valitusten hylkääminen

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei, muilta kuin edellä kohdassa 2 mainituilta osin, ole perusteita.

5. Täytäntöönpanon kieltämistä koskeva vaatimus

Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ei ole tarpeen lausua.

6. Oikeudenkäyntikuluja koskeva ratkaisu

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momentin mukaan yksityistä asianosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta. Koska muutoksenhakijoiden ei voida katsoa esittäneen asiassa ilmeisen perusteetonta vaatimusta, heitä ei voida määrätä korvaamaan Alajärven kaupungin oikeudenkäyntikuluja.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Taina Pyysaari. Asian esittelijä Petri Hellstén.