Muu päätös 3090/2017

Asia Turvetuotannon ympäristölupaa koskeva valitus

Valittaja EPV Bioturve Oy, Vaasa

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 30.10.2015 n:o 15/0507/1

Asian aikaisempi käsittely

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on viraston ympäristölupavastuualueella 10.4.2014 tehdyllä päätöksellään n:o 64/2014/1 myöntänyt EPV Bioturve Oy:lle ympäristöluvan Iso Sarvinevan turvetuotantoon Kurikan kaupungissa Maalahdenjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 99,3 hehtaaria.

Aluehallintovirasto on myöntänyt EPV Bioturve Oy:lle luvan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Toiminnan aloittamislupa koskee pintavalutuskentän, laskeutusaltaiden ja pumppaamon toteutusta. Luvan saajan on asetettava 5 000 euron suuruinen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymä vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta.

Päätös sisältää lupamääräykset 1–18, joista lupamääräykset 1–9 ja 14–18 kuuluvat seuraavasti:

Päästöt vesiin

1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemukseen 21.10.2013 toimitetun täydennyksen liitteenä olevan 17.10.2013 päivitetyn kartan Tuotantosuunnitelma (mittakaava 1:10 000) mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Murtojokeen.

2. Tuotantoalueen vedet on johdettava hakemukseen 21.10.2013 toimitetun täydennyksen liitteenä olevien 17.10.2013 päivitetyn kartan Tuotantosuunnitelma (mittakaava 1:10 000) ja 17.10.2013 päivätyn piirustuksen Pintavalutuskenttä PV (mittakaava 1:2000) mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta sekä käsiteltävä ympärivuotisesti pintavalutuskentällä sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla.

Pintavalutuskentällä olevat ojat on tukittava vähintään kolmen metrin pituisilla ojatukoksilla riittävän lyhyin välein kentän kaltevuuden perusteella.

Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia.

Tuotantoalueen ojia tai muita rakenteita ei saa kaivaa turvekerroksen alapuoleiseen kivennäismaahan eikä lieju- tai mutakerroksiin laskeutusaltaita lukuun ottamatta. Mikäli laskeutusaltaat kaivetaan kivennäismaahan saakka, on kaivumaat kalkittava ja huolehdittava siitä, ettei altaiden vesipintaa lasketa turvekerroksen alapuoliselle tasolle muulloin kuin lyhytaikaisesti lietteen poiston yhteydessä. Tuotannosta poistuville alueille on jätettävä riittävä, vähintään 20 cm:n paksuinen turvekerros.

Turvetuotannossa on soveltuvin osin ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edellyttämällä tavalla noudatettava hakemukseen 25.11.2011 toimitetussa täydennyksessä esitettyä suunnitelmaa "Iso Sarvineva (Jurva), sulfidisedimenttien esiintyminen ja suunnitelma happamuuden torjumisesta" (Planora Oy 24.11.2011).

Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin.

Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Eristysojia kaivettaessa on käytettävä kaivukatkoja ja vedet on johdettava pintavaluntana vesistöön, jos se on mahdollista.

3. Pintavalutuskentän puhdistustehon on oltava vähintään seuraava:

Kiintoaine 50 %

Kokonaisfosfori 50 %

Kokonaistyppi 20 %

Puhdistusteho lasketaan vuosikeskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista häiriötilanteet mukaan lukien.

4. Jos pintavalutuskentän puhdistusteho ei tarkkailun perusteella täytä puhdistustehovaatimuksia, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistustehon parantamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos puhdistusteho on seuraavanakin vuonna tehovaatimuksia pienempi, luvan saajan on toimitettava sitä seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä.

5. Jos käsitellyn veden kokonaisfosforipitoisuus on alle 20 μg/l, kokonaistyppipitoisuus alle 500 μg/l tai kiintoainepitoisuus alle 2 mg/l, lupamääräyksessä 3 esitettyä kyseisen parametrin puhdistustehovaatimusta ei tarvitse ottaa huomioon.

6. Laskeutusaltaiden ja niiden jälkeisten vesienkäsittelyrakenteiden on oltava käytössä ennen sarkaojitusta ja suon pintakerroksen poistamista. Ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.

7. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.

Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa.

Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.

Päästöt ilmaan ja melu

8. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 500 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista.

Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.

9. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 dB (LAeq) klo 7–22 eikä 50 dB (LAeq) klo 22–7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 dB (LAeq) klo 7–22 eikä 40 dB (LAeq) klo 22–7.

Tarkkailut

14. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.

Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

15. Vesistötarkkailu on toteutettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja kalataloustarkkailu Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelmat on toimitettava viranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

Tarkkailusuunnitelmia voidaan muuttaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Kyrönjoen kalastusalueelle.

Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.

Kunnossapitovelvoitteet

16. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon.

Kalatalousmaksu

17. Luvan saajan on maksettava vuosittain maaliskuun aikana 700 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen.

Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan.

Kuntoonpanon aloittamisesta on ilmoitettava etukäteen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle.

Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito

18. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista.

Turvetuotantoalueen ympäristölupa ja luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi.

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.

Korvaukset

Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa.

Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

Lupa on voimassa toistaiseksi.

Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.

Luvan saajan on viimeistään 31.10.2024 jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan.

Hakemukseen on liitettävä selvitykset ja yhteenvedot tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämisestä, vesien käsittelyn tehosta ja sen parantamisesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistön tilaan, eliöstöön ja käyttöön. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9–11 §:n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin.

Lisäksi hakemukseen tulee liittää erillinen potentiaalisia happamia sulfidisedimenttejä koskeva selvitys. Selvityksessä tulee olla tieto jäljellä olevasta turvepaksuudesta tuotantoalueella sekä selvitys ojien ja kivennäismaan välisestä turvepaksuudesta. Lisäksi selvityksestä tulee ilmetä, onko kaivua ulotettu mineraalimaahan saakka ja miten tällaisissa tapauksissa on toimittu, onko kokoojaojia siirretty pohjamaan paljastumisesta johtuen, onko alueelle tehty kalkkirouhepatoja tai -pohjia, onko laskuojia kalkittu ja onko uusia happamuuden torjuntaan soveltuvia toimenpiteitä otettu tai suunniteltu otettavaksi käyttöön. Lisäksi selvityksestä tulee ilmetä miten potentiaaliset happamat mineraalimaat jatkossa huomioidaan.

Aluehallintoviraston ratkaisun perustelut

Luvan myöntämisen edellytykset

Iso Sarvinevan turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, josta pääosa on ojittamatonta aluetta ja osa on ojitettua. Tuotantoalueella tai sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Iso Sarvinevan olosuhteissa.

Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä.

Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti.

Kun otetaan huomioon Iso Sarvinevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei yksin tai yhdessä muiden toimintojen kanssa aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Perustelut toiminnan aloittamisluvalle muutoksenhausta huolimatta

Vesienkäsittelyrakenteiden toiminnan vakiinnuttamiseksi pintavalutuskentän rakentaminen on tarpeen hyvissä ajoin ennen kuivatusvesien johtamista. Pintavalutuskenttä, laskeutusaltaat ja pumppaamo sijaitsevat ojitetulla alueella.

Asetettava vakuus on määrätty ympäristön saattamiseksi päästöjen osalta ennalleen, mikäli lupa evätään tai sen lupamääräyksiä muutetaan. Näin ollen päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Aluehallintoviraston lupamääräyksiä 1–9 ja 14–18 koskevat perustelut:

Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1–7. Puhdistustehovaatimuksella varmistetaan, että vesienkäsittely toimii odotetulla tavalla. Pohjamaa turvekerroksen alapuolella on potentiaalista hapanta sulfaattimaata, minkä vuoksi happamuuden torjunnasta annetaan määräys.

Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksissä 8 ja 9. Lähin asutus on noin 465 metrin etäisyydellä. Toiminnasta voi aiheutua asutukselle melu- ja pölyhaittaa. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja.

= = =

Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 14 ja 15 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Pintavalutuskentän puhdistustehoa on tarkkailtava niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa, toteutuuko kentälle asetettu puhdistustehovaatimus. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin sisällytetään selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä.

Lupamääräyksen 16 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien haittojen poistamiseksi.

Lupamääräys 17 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus sekä vesistön kalataloudellinen arvo.

Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 18 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi.

Aluehallintoviraston vastaukset lausuntoihin ja muistutuksiin siltä osin kuin ne ovat koskeneet hallinto-oikeudessa käsiteltävinä olleita valituksia

1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle aluehallintovirasto on vastannut, että kun turvetuotantoalueen vedet käsitellään lupamääräysten mukaisesti, turvetuotannon ei voida katsoa heikentävän merkittävästi alapuolisen vesistön vedenlaatua. Happamuushaittojen torjumiseksi on annettu lupamääräys 2. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esittämät tarkkailua koskevat vaatimukset on huomioitu lupamääräyksissä 14 ja 15.

Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan Iso Sarvinevalla olevia allikoita ei voida pitää vesilain (264/1961) 1 luvun 15 a §:n tarkoittamina enintään 1 ha:n suuruisina lampina. Hakijan mukaan heinäkuussa 2012 suoritetussa kartoituksessa allikoiden todettiin olevan joko kuivia tai vesisyvyydeltään korkeintaan 1 m:n syvyisiä rimpiä. Myöskään ympäristöhallinnon tieto- ja karttapalvelujärjestelmien mukaan alueella ei ole vesialueita. Poikkeuslupa ei siten ole tarpeen.

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on huomauttanut linnustoselvityksen olevan puutteellinen. Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon hakemusta täydentävän linnustoselvityksen vastineen antamisen yhteydessä. Lupa toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta voidaan myöntää, koska vesienkäsittelyrakenteet, joita toiminnan aloittamislupa koskee, sijaitsevat ojitetulla alueella.

Aluehallintovirasto on huomioinut Maalahden kunnanhallituksen lausunnossaan esittämiä vaatimuksia lupamääräyksissä 2, 8, 9, 13, 14 ja 15. Happamuushaittojen ehkäiseminen on huomioitu lupamääräyksessä 2. Hakemuksen mukaan turpeen tuotanto keskeytetään tuulen nopeuden ollessa yli 10 m/s. Murtojoki virtaa turvetuotantoalueen laskuojan purkupaikan jälkeen yli 8 km:n matkan ennen kuin se kulkee Kolnebackenin pohjavesialueen läpi. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan Iso Sarvinevan turvetuotanto ei aiheuta pohjaveden laadun heikkenemistä, kun tuotantoalueen vedet käsitellään lupamääräysten mukaisesti.

Aluehallintoviraston soveltamat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 48, 50, 52, 55, 56, 90, 100, 101, 103 a ja 103 c §

Jätelaki (1072/1993) 4, 6 ja 15 §

Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 §

Laki eräistä naapuruussuhteista 17 §

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, Maalahden kunnan, Kurikan luontoseura ry:n ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valituksista kumonnut aluehallintoviraston päätöksen ja hylännyt EPV Bioturve Oy:n ympäristölupahakemuksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään tältä osin seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristönsuojelulain 8 §:n 1 momentin mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua; toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; tai toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto).

Ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin mukaan luvassa on 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa tai merenhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien ja meriympäristön tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista.

Saatu selvitys

Iso Sarvinevan suunniteltu 99,3 hehtaarin turvetuotantoalue sijaitsee Kurikan kaupungissa noin kaksi kilometriä Maalahden kunnan rajalta. Alue kuuluu Maalahdenjoen Murtojoen valuma-alueeseen.

Suunnitellun turvetuotantoalueen 74,4 hehtaarin kokoinen lohko 1 on suurimmaksi osaksi ojittamatonta keidasrämettä ja puutonta rahkanevaa. Iso Sarvinevan luoteisosassa on useita kirkasvetisiä allikoita. Kesällä 2012 tutkituista 9 allikosta viidessä ei ollut vettä ja neljässä oli vettä 0,5–1 m. Allikoiden halkaisija vaihteli muutamasta metristä kymmeneen metriin.

Lähin vapaa-ajan asutus sijaitsee noin 465 m hankealueen koillispuolella ja vakituinen asutus noin 620 m:n etäisyydellä alueen pohjoispuolella.

Iso Sarvinevan turvetuotantoalueelle suunnitellut vesiensuojelurakenteet koostuvat sarkaojista sarkaoja-altaineen ja sihtiputkineen, kokoojaojista virtaamansäätöpatoineen, kahdesta laskeutusaltaasta sekä ympärivuotisesti pumppauksen avulla toimivasta pintavalutuskentästä.

Pintavalutuskentän pinta-ala on 5,7 hehtaaria. Pa:n osuus sen valuma-alueesta on 5,3 %. Hakemuksen mukainen kenttä sijoittuu metsäojitetulle alueelle. Ojat eivät ulotu kivennäismaahan saakka. Ojat tukitaan ja vedet johdetaan tukkimiskohdissa ojien väliselle suolle. Pintavalutuskenttä ympäröidään penkereellä, joten oikovirtaukset pintavalutuskentän ohi eivät ole mahdollisia. Kentällä on yhtenäinen 1,8–2,9 m paksu turvekerros. Maatumattoman tai heikosti maatuneen turvekerroksen paksuus on keskimäärin 0,3 m. Pintavalutuskentän alaosassa on keräilyallas, josta kentän kautta suotautuneet vedet virtaavat mittapadon kautta laskuojaan.

Turvetuotantoalueen vedet johdetaan Murtojokeen noin 500 m pitkän metsäojan kautta.

Murtojoen vesi on erittäin ravinteikasta, tummaa ja humuspitoista. Seurantatietojen mukaan veden kokonaisfosforipitoisuus ollut 131–138 μg/l ja kokonaistyppipitoisuus 1 530–1 650 μg/l. Väriluku on ollut 330–350 mg Pt/l, humuspitoisuus noin 44 mg/l ja kiintoainepitoisuus 14–24 mg/l. Veden pH on ollut keskimäärin 6,3.

Murtojoki virtaa Kolnebackenin pohjavesialueen poikki noin 8,5 km Iso Sarvinevan kuivatusvesien laskupaikan alapuolella.

Maalahdenjoki kärsii kevättulvien aikana happamuusongelmista johtuen valuma-alueen happamista ja sulfaattipitoisista alunamaista. Happamia alunamaita on yli 10 % valuma-alueen pinta-alasta. Jokiveden laadulle on ominaista tumma väri sekä korkeat ravinne-, rauta- ja alumiinipitoisuudet. Kalakuolemat ovat tulvien aikana melko tavallisia.

Veden tummuus, humuspitoisuus, kiintoainepitoisuus sekä happipitoisuus ovat Maalahdenjoen alaosalla samaa tasoa kuin Murtojoessa.

Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelman ja siihen kuuluvan Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelman vuoteen 2015 mukaan Maalahdenjoen ekologinen tila on arvioitu huonoksi ja kemiallinen tila hyvää huonommaksi. Hyvä ekologinen tila arvioidaan saavutettavan vuoteen 2027 mennessä. Hyvän tilan saavuttaminen edellyttää muun muassa veden fosfori- ja typpipitoisuuden 30–50 %:n alentamista ja pH arvon nostamista nykyisestä 3,9–4,2 tasolle 5,0.

Maalahdenjoella on merkitystä kevätkutuisten kalojen poikastuotantoalueena, erityisesti vuosina, jolloin happamuuden aiheuttamat haitat ovat pieniä. Lisäksi Maalahdenjoen edustalla on geneettisesti omaleimaisen siikakannan, niin kutsutun maalahdensiian, kutualueita.

Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset

Ojitetulle suoalueelle sijoitetun pintavalutuskentän puhdistustehon ennalta arvioimiseen liittyy huomattavasti enemmän epävarmuutta kuin ojittamattomalle alueelle sijoitetun pintavalutuskentän toimivuuden arvioimiseen. Kun Iso Sarvinevan uusi turvetuotantoalue on suurelta osin ennestään ojittamatonta suota, hallinto-oikeus katsoo, että hakemuksessa esitetty valumavesien käsittely ojitetulle alueelle sijoitetulla pintavalutuskentällä ei ole Iso Sarvinevan ja Maalahdenjoen olosuhteissa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Hallinto-oikeuden arvion mukaan ennestään ojittamattoman ja potentiaalisesti happamalla sulfaattimaalla sijaitsevan alueen kuivattaminen turvetuotantoon voi myös aiheuttaa merkittäviä vesistölle haitallisia päästöjä.

Kun lisäksi otetaan huomioon Maalahdenjoen huono ekologinen tila ja tilan parantamisen edellyttämä vesistökuormituksen ja happamuuden huomattava vähentämistarve sekä alueen muiden turvetuotantoalueiden ja toimintojen vaikutukset, Iso Sarvinevan turvetuotanto voi aiheuttaa ympäristön merkittävää pilaantumista tai sen vaaraa. Hallinto-oikeus katsoo, että ympäristöluvan myöntämiselle ei ole ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentissa mainittuja edellytyksiä.

Muut valitusperusteet

Hallinto-oikeus katsoo, että Iso Sarvinevan aiheuttamat riskit Kolnebackenin pohjavesialueeseen olisi hakemuksessa tullut selvittää tarkemmin. Hallinto-oikeuden ratkaisu huomioon ottaen asiaa ei tämän takia palauteta uudelleen käsiteltäväksi. Lausuminen muista valitusperusteista on samasta syystä tarpeetonta.

= = =

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Kari Hauru, Sinikka Kangasmaa ja Curt Nyman, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

EPV Bioturve Oy on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston lupapäätös saatetaan voimaan tai toissijaisesti todetaan luvan myöntämisen edellytysten olevan voimassa ja asia palautetaan aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Vaatimustensa tueksi yhtiö on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Aluehallintoviraston päätöksen mukaan päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöjä, minkä vuoksi lupapäätöksessä on annettu lupamääräykset 1–7. Lupamääräyksessä 3 on annettu puhdistustehovaatimukset. Kysymyksessä olevilla vaatimuksilla on varmistettu, että vesienkäsittely toimii odotetulla tavalla. Koska lupapäätös perustuu parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämiseen hankkeessa, hallinto-oikeuden hylkäävä päätös on kumottava.

Edellä esitetystä huolimatta hakija on valituksessaan täsmentänyt suunnitelmaansa siten, että pintavalutuskenttä on sijoitettu ojittamattomalle suoalueelle. Pintavalutuskenttä on 4,8 % kentän valuma-alueen alasta. Turvepaksuus kentällä on 2,6–5 metriä. Kentän alue on tasaisesti viettävää keidasrämettä ja alareunassa vähäravinteista (oligotrofista) saranevaa. Pintavalutuskentän alueella suon pinnassa on 1–2 m paksu maatumaton – lähes maatumaton H1-3 rahka- ja rahkavaltainen turvekerros. Alue soveltuu hyvin pintavalutuskentäksi. Myös hakemuksen mukainen pintavalutuskenttä on toimiva ja täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksen. Kun vielä otetaan huomioon edellä esitetty täsmennys suunnitelmaan, ei parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimus estä luvan myöntämistä.

Iso Sarvinevan ympäristölupapäätöksen mukaan laskeutusaltaiden ja niiden jälkeisten vesienkäsittelyrakenteiden on oltava käytössä ennen sarkaojitusta ja suon pintakerroksen poistamista. Lupapäätöksessä on siis otettu huomioon, että kunnostettavan suoalueen kuivatusvaluma käsitellään laskeutusaltailla ja pintavalutuskentällä. Lisäksi kuivatusvedet pumpataan pintavalutuskentälle, joten kuivatusvesien virtaama pintavalutuskentälle on tasainen eikä äkillisiä ylivirtaamia kentälle tapahdu. Tuotantoon kunnostettava alue voidaan myös määrätä kuivatettavaksi vaiheittain, jolloin pintavalutuskentälle kohdistuu selvästi pienempi kuivatusvalumassa oleva alue.

Lupapäätöksessä on otettu potentiaalisesti happamat pohjamaat huomioon määräämällä ojien ja muiden rakenteiden kaivukielto turvekerroksen alapuoliseen kivennäismaahan tai lieju- ja mutakerroksiin. Tuotannosta poistuville alueille on määrätty jätettäväksi riittävä, vähintään 20 cm:n paksuinen turvekerros ja noudatettavaksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen edellyttämällä tavalla Iso Sarvinevalle laadittua happamuuden torjuntasuunnitelmaa.

Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan ensisijainen hakemuksen hylkäyksen syy on ollut pintavalutuskentän sijoitus ojitetulle suoalueelle. Suunnitelmassa on käytetty parasta käyttökelpoista tekniikkaa jo hakemusvaiheessa ja aluehallintovirasto on varmentanut tekniikan toimivuuden lupapäätöksen puhdistustehovaatimuksella.

Kolnebackenin pohjavesialue sijaitsee vesien laskureittiä pitkin mitattuna noin 8 km:n etäisyydellä Iso Sarvinevan suunnitellusta tuotantoalueesta. Vedet Iso Sarvinevalta laskevat metsä-/pelto-ojan kautta Sarvijokeen. Vesien laskureittiä metsä-/pelto-ojan ja Sarvijoen varressa reunustavat pellot. Peltoalueiden takana on metsätalousmaa-alueita. Murtojoen veden laatu heijastaa joen valuma-alueen maankäyttöä. Voidaan päätellä, että ympärivuotisella pintavalutuskentällä varustetun turvetuotantoalueen kuormitus ei ole erityisen korkea verrattuna muuhun maankäyttöön vaan osittain jopa alhaisempi kuin muulla maankäytöllä. Turvetuotantoon siirtyvillä alueilla on jo olemassa ojittamattoman tai ojitetun suoalueen kuormitus. Turvetuotantoalueet edustavat pienintä osaa vesistöjen valuma-alueista, maankäytöstä ja kuormituksesta.

Iso Sarvinevan suunnitellun kuivatusvesien vaikutukset ovat vähäiset jo kuivatusvesien laskukohdassa Sarvijokeen. Iso Sarvinevan kuormituksen nettolisäys Sarvijokeen on vähäinen ja Iso Sarvinevan osuus Sarvijoen maankäytöstä on hyvin pieni. Iso Sarvinevan kuormitus ei muodosta mitään erityistä kuormituksen lisäyspistettä ottaen huomioon Sarvijokivar-ren maankäytöstä johtuvan kokonaiskuormituksen. Siten Iso Sarvineva ei aiheuta hallinto-oikeuden päätöksessä viitattua mahdollista haittavaikutusta Kolnebackenin pohjavesialueelle. Iso Sarvinevan hankkeesta ei aiheudu riskejä Kolnebackenin pohjavesialueelle.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue on antanut EPV Bioturve Oy:n valituksen johdosta lausunnon. Aluehallintovirasto on viitannut päätökseensä ja sen perusteluihin ja katsonut, että asiassa ei ole esitetty sellaisia uusia seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida uudelleen aluehallintoviraston päätöstä.

Kurikan ympäristölautakunta on antanut EPV Bioturve Oy:n valituksen johdosta vastineen. Lautakunta on esittänyt yhtiön valituksen hylkäämistä ja hallinto-oikeuden päätöksen pysyttämistä muuttamattomana. Iso Sarvinevan kuivattaminen turvetuotantoon voi aiheuttaa alapuoliseen vesistöön sellaisia merkittäviä haitallisia vaikutuksia, joita ei voida hakijan esittämällä pintavalutuskentän sijoituspaikan muutoksella tai aluehallintoviraston ympäristölupapäätöksessä annetuilla lupamääräyksillä riittävästi ehkäistä.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmälle on varattu tilaisuus antaa lausunto EPV Bioturve Oy:n valituksen johdosta. Lausuntoa ei ole annettu.

Maalahden kunta on antanut EPV Bioturve Oy:n valituksen johdosta vastineen, jossa on esitetty yhtiön valituksen hylkäämistä. Lisäksi kunta on esittänyt, että valituksenalainen asia käsitellään yhdessä tai ainakin samanaikaisesti EPV Bioturve Oy:n Märkänevan turvetuotannon ympäristölupaa koskevan valitusasian kanssa (dn:o 3529/1/15 ym., valitukset Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä 12.10.2015 n:o 15/0475/1). Toissijaisesti asia on palautettava aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi yhdessä EPV Bioturve Oy:n Kairainnevan ja Kaakimonneva-Vaatimonneva ja Märkänevan turvetuotannon ympäristölupaa koskevien asioiden kanssa. Lisäksi kunta on vaatinut, että EPV Bioturve Oy velvoitetaan korvaamaan kunnalle selityksen antamisesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen siitä, kun kuukausi on kulunut korkeimman hallinto-oikeuden antopäivästä lukien. Korkein hallinto-oikeus ei voi ensiasteena tutkia yhtiön vasta valitusvaiheessa muuttamaa hakemusta, vaan muutettu hakemus tulee palauttaa aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi, ellei yhtiön valitusta heti hylätä.

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antanut EPV Bioturve Oy:n valituksen johdosta vastineen. ELY-keskus on uudistanut hakemuksesta antamassaan lausunnossa ja valituksessa hallinto-oikeudelle esittämänsä. ELY-keskus on edelleen vastustanut ympäristöluvan myöntämistä ja lisäksi esittänyt muun ohella seuraavaa:

Kuormitus

Turvetuotannon ja siitä aiheutuvan vesistökuormituksen lisääminen Maalahdenjoen vesistöalueella olisi ristiriidassa vesienhoito-ohjelman tavoitteiden kanssa. Maalahdenjoki on luokiteltu rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelmassa 2016–2021 välttävään ekologiseen tilaan. Joki sijaitsee kokonaisuudessaan happamien sulfaattimaiden vaikutuspiirissä. Vesistön eri haaroja on laajamittaisesti perattu ja valuma-alueen suot on lähes kokonaan ojitettu ja pellot peruskuivattu. Hydrologiset muutokset ovat johtaneet virtaamien äärevöitymiseen täysin järvettömässä vesistössä. Valuma-alueen ominaisuudet, hydrologiset muutokset sekä erilainen ja voimakas haja- ja pistekuormitus heijastuvat alueen vesistöjen tilaan. Maalahdenjoen vesi on hyvin tummaa, ja sen humus-, ravinne-, kiintoaine- ja rautapitoisuudet ovat erittäin korkeat. pH on ollut ajoittain erittäin alhainen ja joessa on ollut vuosittain vakavia happamuusongelmia, sillä pH laskee alle 5,0, usein jopa 4,0–4,5 välille. Happamuusjaksojen aikana haitallisten raskasmetallien (Cd, Ni) pitoisuudet ylittävät ympäristölaatunormien rajat. Myös kaloille erityisen haitallisen alumiinin pitoisuudet ovat olleet korkeita. Korkeiden metallipitoisuuksien vuoksi Maalahdenjoen kemiallinen tila on hyvää huonompi. Vähävetisenä aikana joessa on ollut myös happiongelmia. Maalahdenjoki kuormittaa voimakkaasti edustansa merialuetta (Stenkärsfjärden), joka on luokiteltu ekologiselta tilaltaan vain välttäväksi.

Maalahdenjoen tavoitteena on hyvä ekologinen ja kemiallinen tila vuoteen 2027 mennessä. Perusteena pidennetylle aikataululle on luonnonolojen ylivoimaisuus ja tekninen kohtuuttomuus. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää ravinne- ja kiintoainekuormituksen sekä etenkin happamuusongelman selvää vähentämistä.

Tuotantoalueen kuivatusvedet on tarkoitus johtaa ojien kautta Murtojokeen, joka on Maalahdenjoen latvahaara. Turvetuotanto sijaitsee joen latvaosilla. Kuormituspainopiste siirtyisi siten tämän myötä joessa ylöspäin. Tämä on sekä vesistön veden laadun että joen eliöstön kannalta riskitekijä. Latvavedet ovat useissa tapauksissa toimineet eliöstön suojapaikkana ja kuormituksen lisääntyessä yläjuoksulla tämä merkitys heikkenee.

Murtojoki virtaa Kolnebacken A alueen eteläosassa pohjavesialueen läpi ja kääntyy kohti pohjoista kulkien vielä jonkin matkaa pohjavesialueella, lähellä muodostumisalueen rajaa. Murtojoen veden laatu saattaa vaikuttaa Kolnebacken A pohjaveden laatuun tulva-aikoina, mikäli jokivettä pääsee imeytymään pohjaveden muodostumisalueelle.

Happamat sulfaattimaat

Suunniteltu tuotantoalue sijoittuisi potentiaalisesti happamille sulfaattimaille. Muutoksen hakijan mukaan toiminnan sijoittuminen potentiaalisesti happamalle sulfaattimaalle on huomioitu riittävästi ympäristöluvan lupamääräyksissä. Ympäristöluvassa on annettu lupamääräys, ettei tuotantoalueen ojia tai muita rakenteita laskeutusaltaita lukuun ottamatta saa kaivaa pohjamaahan. Lisäksi tuotannosta poistuville alueille on jätettävä vähintään 20 cm paksu turvekerros. Tuotannossa on myös noudatettava lupahakemuksen liitteenä esitettyä happamuuden torjuntasuunnitelmaa.

Jotta pohjamaan happamat sulfaattikerrokset eivät pääse hapettumaan, ei pohjaveden pinta saa missään tuotannon vaiheessa tai tuotannon jälkeen laskea happamiin kerroksiin tai niiden alapuolelle. Alueen kuivatus turvetuotantoon voi vaatia kuitenkin käytännössä huomattavasti suuremman kuivatusvaran, jotta turvekenttä kestää koneiden painon. Valvontaviranomaisen on myös vaikea valvoa yleisesti annettuja määräyksiä 20 cm:n turvekerroksen jättämisestä tuotantoalueelle sekä ojien kaivamista mineraalimaahan. Myös alueen jälkikäyttö on erittäin riskialtista, koska hakija on aiemmin todennut, että alueen jälkikäyttömuotona on maa- ja metsätalous. Maataloudessa happamuushaitoilta ei voida välttyä, vaikka alueelle tehtäisiin säätösalaojitus. Koska Iso Sarvinevan pohjamaa on tehdyn tutkimuksen mukaan todella hapanta, tällaiselle alueelle ei tulisi perustaa uutta turvetuotantoaluetta. Haitat ja riskit ovat selvästi suuremmat kuin tuotannosta saatavat hyödyt.

Koska suunniteltu tuotantoalue sijaitsee tutkimustulosten mukaan selkeästi potentiaalisilla happamilla sulfaattimailla, on riski happamien ja me-tallipitoisten vesistöpäästöjen muodostumiselle erittäin suuri. ELY-keskuksen käsityksen mukaan tiedossa ei ole sellaisia menetelmiä, joiden avulla voitaisiin luotettavasti estää happamien vesien syntyä ja pääsyä vesistöön. Happamien päästöjen hallinta ja haitallisten vaikutusten estäminen on päästöjen syntymisen jälkeen vaikeaa eikä riittävän aikaiselle ennakoinnille ole olemassa vielä käyttökelpoisia menetelmiä. Pintavalutuskentän siirto ojitetulta alueelta ojittamattomalle voisi vähentää tuo-tantoalueen kuormitusta jonkin verran, mutta ei vaikuttaisi humukseen tai happamoitumiseen liittyviin ongelmiin.

Kurikan luontoseura ry:lle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen EPV Bioturve Oy:n valituksen ja annettujen lausuntojen johdosta.

EPV Bioturve Oy on antanut annettujen lausuntojen ja vastineiden johdosta vastaselityksen. Maalahden kunnan vastineessa esitetty oikeudenkäyntikulujen korvausvaatimus on hylättävä perusteettomana.

Maalahden kunta on lisäkirjoituksessaan 6.2.2017 ilmoittanut, että EPV Bioturve Oy on 8.12.2016 peruuttanut Kaakimonneva-Vaatimonnevan turvetuotantoalueen ympäristölupaa koskeneen hakemuksensa. Aluehallintoviraston päätöksellä 1.3.2017 asian käsittely on rauennut.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus ei tutki EPV Bioturve Oy:n pintavalutuskentän sijaintia koskevaa hakemuksen muutosta.

Muutoin korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

2. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

3. Maalahden kunnan oikeudenkäyntikulujen korvaamista korkeimmassa hallinto-oikeudessa koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Pintavalutuskentän sijaintia koskeva suunnitelman muutos on esitetty vasta korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehdyssä valituksessa. Korkein hallinto-oikeus ei voi ottaa suunnitelman muutosta ensi asteena tutkittavakseen. Tämän vuoksi valitus on tältä osin jätettävä tutkimatta.

2. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

3. Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, Maalahden kunnalle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori, oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä ja Taina Pyysaari sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Rauno Pääkkönen ja Jukka Horppila. Asian esittelijä Irene Mäenpää.