Muu päätös 5082/2017

Asia Julkista hankintaa koskeva valitus

Valittaja Uudenmaan sairaankuljetus Oy

Päätös, jota valitus koskee

Markkinaoikeus 26.6.2015 nro 455/15

Asian aikaisempi käsittely

HUS-Logistiikka liikelaitos on ilmoittanut 29.1.2014 julkaisemallaan EU-ennakkoilmoituksella ja 3.4.2014 julkaisemallaan avointa menettelyä koskevalla kansallisella hankintailmoituksella HYKS-sairaanhoito-alueen Vantaan ja Keravan (HYKS Peijaksen alue) ensihoidon D-kiireellisyysluokan tehtävien hankinnasta alustavan arvion mukaan neljäksi vuodeksi alkaen vuoden 2015 alusta. Tarjouspyynnön mukaan sopimuksen voimassaoloa voidaan jatkaa erillisellä sopimuksella molempien osapuolten näin halutessa 1.1.2019 alkaen kuuden kuukauden irtisanomisajalla, kuitenkin niin, että sopimus on voimassa enintään 31.12.2020 asti.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta on 3.6.2014 tekemällään hankintapäätöksellä (§ 48) valinnut Med Group Ensihoitopalvelu Oy:n tarjouksen ja sulkenut Uudenmaan sairaankuljetus Oy:n tarjouskilpailusta.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta on Uudenmaan sairaankuljetus Oy:n hankintaoikaisuvaatimuksen johdosta 19.8.2014 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä (§ 56) ottanut Uudenmaan sairaankuljetus Oy:n tarjouksen mukaan tarjousvertailuun, suorittanut uuden tarjousvertailun ja valinnut edelleen Med Group Ensihoitopalvelu Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo varsinaisella sopimuskaudella on hankintapäätöksen mukaan ollut noin 1,25 miljoonaa euroa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Markkinaoikeus, jossa Uudenmaan sairaankuljetus Oy on ollut valittajana, Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastapuolena sekä Med Group Ensihoitopalvelu Oy kuultavana, on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt tutkimatta Uudenmaan sairaankuljetus Oy:n valituksen hankintayksikön 3.6.2014 tekemästä hankintapäätöksestä (markkinaoikeuden diaarinumero 2014/581) ja hylännyt Uudenmaan sairaankuljetus Oy:n valituksen hankintayksikön 19.8.2014 tekemästä hankintaoikaisupäätöksestä (markkinaoikeuden diaarinumero 2014/724). Lisäksi markkinaoikeus on hylännyt Uudenmaan sairaankuljetus Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Markkinaoikeus on, siltä osin kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kysymys, perustellut päätöstään seuraavasti:

Asia dnro 2014/581

Valituksen tutkiminen

Hankintayksikkö on hankintaoikaisupäätöksellä 19.8.2014 § 56 muuttanut asiassa 2014/581 muutoksenhaun kohteena olevaa hankintapäätöstä 3.6.2014 [§ 48] siten, että valittajan tarjous on otettu mukaan tarjousvertailuun. Hankintayksikkö on hankintaoikaisupäätöksellä suorittanut uuden tarjousvertailun. Vaikka tarjouskilpailun lopputulos ei ole muuttunut, hankintaoikaisupäätöksen ja hankintayksikön suorittaman uuden tarjousvertailun on katsottava merkinneen sitä, että hankintayksikkö on tehnyt asiassa uuden hankintapäätöksen ja siten tosiasiallisesti poistanut aiemman 3.6.2014 tekemänsä hankintapäätöksen. Tämän vuoksi hankintaa ei tässä hankintamenettelyssä tosiasiallisesti enää voida toteuttaa 3.6.2014 tehdyn hankintapäätöksen perusteella.

Valittajalla ei hankintapäätöksen 3.6.2014 [§ 48] osalta enää ole oikeussuojan tarvetta eikä tarvetta saada asiassa markkinaoikeuden perusteltua päätöstä siitä, oliko hankintayksikkö mainitun hankintapäätöksen osalta menetellyt valittajan väittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Markkinaoikeus ei voi poistetun hankintapäätöksen osalta myöskään määrätä hankintayksikölle hankintalaissa säädettyä seuraamusta. Näin ollen valittajien hankintayksikön 3.6.2014 tekemään hankintapäätökseen [§ 48] kohdistama valitus on jätettävä tutkimatta.

Asia dnro 2014/724

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Sähköinen tarjous

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on syrjinyt valittajaa siltä osin kuin tarjouspyynnössä on edellytetty tarjouksen lähettämistä sähköisesti Tarjouspalvelu.fi-toimittajaportaalista, eikä tarjouspyynnössä ole mainittu muuta tarjouksen toimittamistapaa, kuten tarjouksen toimittamista fyysisesti. Valittajan mukaan syrjivää on ollut myös, että kyseinen tarjousportaali ei ole toiminut valittajan käyttämän internet-selaimen kanssa ja että tarjouksia ei ole ollut mahdollista täydentää tarjousajan puitteissa tarjouksen jättämisen jälkeen.

Hankintalain 51 §:n [1 momentin] mukaan hankintamenettelyyn liittyvät ilmoitukset ja tietojenvaihto on toimitettava hankintayksikön valinnan mukaan joko kirjeitse, telekopiolla tai sähköisiä välineitä käyttäen. Valittujen viestintävälineiden on oltava yleisesti käytettävissä, eivätkä ne saa rajoittaa toimittajien mahdollisuutta osallistua hankintamenettelyyn. Pykälän esitöiden (HE 50/2006 vp s. 94−95) mukaan hankintayksikkö voisi päättää käytettävistä viestintätavoista ottaen huomioon hankinnan kohteen ja laajuuden. Viestintävälineiden valinnassa olisi erityisesti huomioitava syrjimättömyys, minkä vuoksi viestintävälineiden tulisi olla yleisesti käytettävissä olevia.

Julkisista hankinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (hankinta-asetus) 19 §:n [1 momentin] mukaan kansallisten ja EU-kynnysarvojen ylittävissä hankinnoissa tietojen toimittamisessa käytettävien sähköisten välineiden ja niiden teknisten vaatimusten on oltava syrjimättömiä, yleisesti saatavilla ja yhteensopivia yleisesti käytössä olevan tieto- ja viestintäteknologian kanssa.

Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 8 §:n mukaan sähköinen viesti toimitetaan viranomaiselle lähettäjän omalla vastuulla.

Tarjousmenettelyn kaikissa vaiheissa on noudatettava sekä tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta että avoimuuden periaatetta sen varmistamiseksi, että kaikilla tarjoajilla on samat mahdollisuudet tarjoustensa ehtojen laatimisessa.

Käsillä olevassa tarjouskilpailussa tarjous on tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan tullut kokonaisuudessaan toimittaa Tarjouspalvelu.fi-portaalin kautta. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on edellä todetun mukaisesti voinut harkintavaltansa puitteissa vapaasti valita, että tarjoukset tulee toimittaa hankintayksikölle yleisesti käytössä olevaa sähköistä tarjousportaalia käyttäen.

Hankintayksikkö on esittänyt selvitystä siitä, että sähköisen järjestelmän käytössä ei tarjousaikana ole esiintynyt ongelmia. Muut tarjoajat ovat lähettäneet tarjouksensa kysymyksessä olevaa sähköistä järjestelmää käyttäen, eikä hankintayksikön mukaan kukaan muu tarjoaja ole esittänyt kohdanneensa ongelmia tarjouksen lähettämisessä. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan, mitä valittaja ei ole kiistänyt, voittanut tarjoaja on lähettänyt tarjouksensa hankintayksikölle ongelmitta käyttäen samaa internet-selainta kuin valittaja.

Käytetyn tarjousportaalin etusivulla on ollut ohje, jonka mukaan, mikäli tarjouksen tekijä haluaa kysyä palvelun käytöstä lisätietoja tai tarvitsee teknistä apua palvelun käyttöön liittyen, hän voi ottaa yhteyttä tekniseen tukeen sivun alareunassa olevan linkin kautta tai siinä ilmoitetun sähköpostiosoitteen kautta taikka ilmoitettuun puhelinnumeroon soittamalla.

Valittajalle on 2.5.2014 lähetetty tarjouspalvelusta vahvistus tarjouksen lähettämisestä. Vahvistusviestissä on tiedot tarjouksen kohteena olevasta palvelusta, tarjouksen jättäjän yhteystiedot ja tarkka tarjouksen saapumisaika sekä linkki tarjouspalveluun tallentuneeseen tarjoukseen. Tarjouksen lähettäjää on muistutettu tarjouksen tarkistamisesta seuraavasti: ”Tarkistathan tarjouksesi tiedot huolellisesti! Voit muokata niitä vielä tarjouksen jätön määräaikaan asti.”

Asiassa ei ole ilmennyt, että valittaja olisi tarjousaikana ottanut yhteyttä hankintayksikköön tai sähköisen järjestelmän ylläpitäjään mahdollisten ongelmien vuoksi. Valittaja on täydentänyt tarjoustaan sen jälkeen, kun se on lähettänyt tarjouksensa sähköisesti hankintayksikölle, lähettämällä sähköpostissa täydentäviä tietoja tarjoukseensa. Nämä tiedot on otettu huomioon tarjousta käsiteltäessä.

Edellä todetuin perustein asiassa ei ole tullut esille seikkoja, joiden perusteella olisi katsottava, että hankintayksikön valitsema sähköinen tarjousten toimitustapa olisi ollut syrjivä. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö ei tarjousten lähettämistä koskevien vaatimusten osalta ole vaarantanut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteen noudattamista.

Tarjouksen täydentäminen

Valittaja on esittänyt hankintayksikön menetelleen valittajaa syrjivästi, kun valittaja on vasta hankintaoikaisupäätöksestä saanut tiedon, että sen tarjouksesta ovat puuttuneet tarjousvertailussa pisteytyksen perusteina olleet osaamisenhallintajärjestelmän kuvaus ja riskienhallintaraportti. Valittaja olisi lähettänyt puuttuvat asiakirjat mukaan toiseen tarjousvertailuun, jos hankintayksikkö olisi ilmoittanut valittajalle niiden puuttumisesta.

Markkinaoikeus toteaa, että valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut sillä olevan sekä osaamisenhallintajärjestelmä että riskienhallintaraportti. Valittaja ei kuitenkaan ole liittänyt osaamisenhallintajärjestelmän kuvausta ja riskienhallintaraporttia tarjoukseensa.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteen edellyttävän, että tarjouksia arvioidaan sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä. Tarjoaja kantaa vastuun tarjouksensa sisällöstä. Annettujen tarjousten jälkikäteinen muuttaminen tai täydentäminen on pääsääntöisesti kielletty. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, ettei yhdellekään tarjoajalle anneta mahdollisuutta parantaa tarjoustaan.

Hankintayksikön on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjousten vertailussa tullut arvioida valittajan tarjousta sellaisena kuin se on tarjousaikana hankintayksikölle toimitettu. Näin ollen hankintayksikkö ei ole menetellyt valittajaa syrjivästi, kun se ei ole varannut valittajalle mahdollisuutta täydentää tarjoustaan näiltä osin.

(- - -)

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asioissa annetut ratkaisut huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden jäsenet Kimmo Mikkola, Markus Mattila ja Marco Grönroos.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Valitus

Uudenmaan sairaankuljetus Oy on valituksessaan vaatinut, että markkinaoikeuden päätös kumotaan kokonaisuudessaan ja Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä velvoitetaan korjaamaan virheellinen menettelynsä ottamalla Uudenmaan sairaankuljetus Oy:n tarjous mukaan uuteen tarjousvertailuun sisältäen puuttuviksi ilmoitetut liitteet tai järjestämällä kokonaan uusi tarjouskilpailu. Uudenmaan sairaankuljetus Oy on lisäksi vaatinut, että Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen. Yhtiö on vielä vaatinut, että markkinaoikeuden päätöksen täytäntöönpano kielletään siihen saakka, kunnes asia on korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistu.

Uudenmaan sairaankuljetus Oy on perusteluina vaatimuksilleen esittänyt muun ohella seuraavaa:

Valituksen tutkimatta jättäminen markkinaoikeudessa

Markkinaoikeuden olisi tullut tutkia Uudenmaan sairaankuljetus Oy:n valitus, joka on kohdistunut 3.6.2014 tehtyyn hankintapäätökseen (markkinaoikeuden asia diaarinumero 2014/581), koska yhtiön markkinaoikeudelle tekemät valitukset ovat liittyneet oleellisesti samaan kokonaisuuteen.

Markkinaoikeus on katsonut virheellisesti, että valittajalla ei olisi ollut enää oikeussuojan tarvetta 3.6.2014 tehdyn hankintapäätöksen osalta sen johdosta, että hankintayksikkö on 19.8.2014 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä ottanut valittajan tarjouksen mukaan tarjousvertailuun. Kuten asiakirjoista käy ilmi, hankintayksikkö ei ole ilmoittanut valittajalle siinä yhteydessä, että myös muita tarjouksen liitteitä on jäänyt puuttumaan kuin ne, joiden perusteella valittajan tarjous on alun perin suljet- tu tarjouskilpailusta. Mikäli tällainen tieto olisi ollut valittajan käytettävissä, se olisi voinut arvioida hankintaoikaisupyyntöään toisella tavalla.

Sähköinen tarjouspalvelu ainoana tarjouksen toimittamistapana

Hankintamenettelyssä voidaan sinänsä käyttää hankintayksikön valitsemaa tapaa tarjouksen toimittamiseen. Ainoastaan sähköisesti mahdollistettu tarjouksen jättäminen on kuitenkin syrjivä ja EU-oikeuden vastainen menettely, koska tarjouksen jättäjällä ei ole mahdollisuutta poistaa vastuutaan sähköisen viestin perillemenosta ja on tunnettua, että sähköisessä viestien lähettämisessä on riskejä, joihin lähettäjä ei voi vaikuttaa. Myös unionin toimielimet noudattavat periaatetta, jossa sähköiset palvelut tukevat hankintaprosessia, mutta itse tarjousasiakirjat on jätettävä kirjallisina sattumanvaraisten virheiden välttämiseksi.

Tarjouksen tekijällä tulee sähköisen tarjouksen jättämisen lisäksi olla mahdollisuus varmistaa tarjouksensa perillemeno viemällä se itse hankintayksikköön, ja tästä mahdollisuudesta tulee ilmoittaa tarjouspyynnössä. Tämä on lähetysten perillemenoa koskevien eri säännösten tarkoitus ja sähköisen viestinnän tavoitteiden mukainen menettely. Ilman tätä mahdollisuutta tarjouksen jättäjä ei voi poistaa vastuutaan tarjouksen tai sen osan perillemenosta.

Valittajalla on ollut sekä täydellinen paperiversio että täydellinen sähköinen versio selvästi edullisimmasta ja muutenkin hankintayksikön tarpeisiin hyvin soveltuvasta tarjouksesta, mutta tarjouspyyntö ei ole sisältänyt mahdollisuutta toimittaa paperiversiota riskittömästi hankintayksikköön. Mikäli välitystavassa olisi ollut tavanomaisia vaihtoehtoja, tarjous olisi voitu toimittaa hankintayksikölle sähköisessä muodossa esimerkiksi levykkeellä tai muistitikulla.

Kysymyksessä olevassa asiassa ei voida katsoa, että tarjouksen jättämistä koskevat ohjeet olisivat olleet tekniikkaneutraaleja, koska vain yhdellä tekniikalla jätetyt tarjoukset ovat olleet mahdollisia.

Sähköisen tarjouspalvelun toimivuus

Hankintamenettely on ollut syrjivää myös sen johdosta, että hankinnassa käytetyt sähköiset laitteet ja niiden tekniset ominaisuudet eivät ole olleet yhteentoimivia yleisesti käytössä olevien viestintäteknologisten tuotteiden, kuten valittajan käyttämän Safari-internetselaimen, kanssa.

Julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU (uusi hankintadirektiivi) 22 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmis- tettava, että kaikessa sanotun direktiivin mukaisessa viestinnässä ja tietojenvaihdossa, erityisesti tarjousten sähköisessä toimittamisessa, käytetään sähköisiä viestintämuotoja mainitun artiklan vaatimusten mukaisesti. Sähköisessä muodossa tapahtuvassa viestinnässä käytettävien välineiden ja laitteiden sekä niiden teknisten ominaisuuksien on oltava syrjimättömiä, yleisesti saatavilla ja yhteentoimivia yleisesti käytössä olevien tieto- ja viestintäteknologisten tuotteiden kanssa, eivätkä ne saa rajoittaa talouden toimijoiden mahdollisuuksia osallistua hankintamenettelyyn.

Valittajan mahdollisuuksia on oleellisella tavalla rajoittanut se, että hankintayksikön käyttämät välineet, laitteet ja niiden tekniset ominaisuudet eivät ole olleet yhteentoimivia yleisesti käytetyn Safari-internetselaimen kanssa. Kyseisen internetselaimen käyttö olisi tullut hyväksyä tarjouskilpailussa.

Tarjouspalvelu.fi-toimittajaportaalin teknisissä vaatimuksissa on mainittu Safari-internetselain ja sen päivitysohjeet. Ohjeet ovat kuitenkin ehkä olleet osin tulkinnanvaraiset, eikä ohjeiden tulkinnanvaraisuutta saa lukea tarjouksen jättäjän vahingoksi.

Teknisissä vaatimuksissa ei ole nimetty Safari-internetselainta sopivaksi selaimeksi, mikä saattaa olla syynä liitteiden puuttumiseen valittajan tarjouksesta. Mikäli katsotaan, että kyseinen selain ei ole ollut soveltuva tarjouksen jättämiseen, on hankintamenettely ollut valittajaa syrjivä, koska uuden hankintadirektiivin (2014/24/EU) mukaan hankintamenettelyssä käytettävien teknisten ominaisuuksien tulee olla yhteentoimivia yleisesti käytössä olevien viestintäteknologisten tuotteiden kanssa.

Valittajan markkinaoikeudelle toimittamat todisteet osoittavat sähköisen tarjouspalvelun toimimattomuuden ja Safari-internetselainta koskevien ohjeiden epäselvyyden. Ohjeet ovat olleet epäselvät siltä osin kuin ne ovat koskeneet Safari-internetselaimen käyttöä. Kyseisen internetselaimen päivitysohjeet on annettu, mutta selain ei silti ole ollut yhteensopiva toimittajaportaalin kanssa.

Toisin kuin markkinaoikeuden päätöksessä on todettu, hankintayksikkö ei ole esittänyt selvitystä sähköisen tarjouspalvelun toimivuudesta tarjousta jätettäessä. Palvelun ylläpitäjän ilmoitusta ei voida pitää riittävänä selvityksenä. Jo se, että valittaja on joutunut turvautumaan sähköpostiin lähettäessään lisäselvitystä tarjouksen jättämisen jälkeen, mutta määräajan puitteissa, osoittaa, että sähköinen tarjouspalvelu ei ole toiminut edellytetyllä tavalla. Yksistään se, että valittaja ei ole reklamoinut puutteesta, ei poista hankintayksikön vastuuta.

Valittaja on toimittanut markkinaoikeudelle hankintayksikön 7.6.2015 ilmoituksen, joka osoittaa, että sähköisessä tarjouspalvelussa esiintyy häiriöitä. Mikäli osa tarjouksen liitteistä ei ole tarjousta jätettäessä saapunut hankintayksikköön, se on johtunut sähköisen tarjouspalvelun virheestä. Sillä ei ole asiassa merkitystä, onko valittaja suostunut sähköisen palvelun käyttämiseen. Silläkään ei ole merkitystä, että sähköisen tarjouspalvelun ylläpitäjä on ilmoittanut, että palvelussa ei ole todettu häiriöitä, koska myöhempi 7.6.2015 havainto samasta hankintayksiköstä ja yleinen elämänkokemus osoittavat, että sähköisissä palveluissa esiintyy häiriöitä.

Valittajan tarjouksen väitetty puutteellisuus

Valittajan tarjousta ei ole otettu mukaan 3.6.2014 tehdyn hankintapäätöksen tarjousvertailuun sillä perusteella, että tarjous on hankintayksikön mukaan ollut puutteellinen. Kun valittajan tarjous on otettu 19.8.2014 tehdyllä hankintaoikaisupäätöksellä mukaan uuteen tarjousvertailuun, on käynyt ilmi, että hankintayksikön mukaan tarjouksesta on puuttunut muitakin liitteitä kuin mitä 3.6.2014 tehdyssä hankintapäätöksessä on ilmoitettu. Kyseisistä puutteista ei ole ilmoitettu valittajalle siinä yhteydessä, kun valittajalle on ilmoitettu tarjouskilpailusta poissulkemisesta.

Valittajan tarjous ei ole ollut puutteellinen, vaan tarjousaineisto on saapunut hankintayksikölle täydellisenä. Mikäli valittajan tarjouksen kuitenkin katsotaan olleen puutteellinen, tarjouksen puutteellisuus on johtunut tarjouspyynnön epäselvyydestä ja sähköisen tarjouspalvelun toimimattomuudesta.

Hankintayksikön toiminta on ollut epäjohdonmukaista. Jo ottamalla valittajan tarjouksen mukaan uuteen tarjousvertailuun hankintayksikkö on myöntänyt, että alun perin puuttuviksi ilmoitetut tarjouksen liitteet eivät ole jääneet puuttumaan valittajan syyksi katsottavasta seikasta johtuen. Johdonmukainen ja oikeudellisesti kestävä menettely siinä yhteydessä olisi ollut kertoa valittajalle, oliko muitakin liitteitä katsottu puuttuvan ja pyytää valittajaa täydentämään tarjoustaan uutta vertailua varten. Nyt uusi tarjousvertailu on tapahtunut valittajan ollessa perustellusti siinä uskossa, että koko edellytetty aineisto oli mukana uudessa vertailussa.

Tarjouksen sisällön tarkistaminen ja täydentäminen tarjousaikana

Valittajalla ei ole ollut mahdollisuutta tarkistaa tarjouksensa sisältöä sähköisessä palvelussa tarjouksen jättämisen ja tarjouksen jättämiselle varatun määräajan välisenä aikana. Tarjousta ei ole myöskään voinut muuttaa tai täydentää toimittajaportaalissa tarjousten jättämiselle varatussa mää- räajassa sen jälkeen, kun tarjous on kerran lähetetty. Hankintamenettely on ollut tältäkin osin virheellistä.

Kaikki vaaditut tiedot ja asiakirjat ovat olleet hankintayksikön käytettävissä useita päiviä ennen tarjouksen jättöajan päättymistä, mutta sähköisen tarjouspalvelun yhteenvedon puuttuminen ei ole antanut tarjouksen jättäjälle mahdollisuutta todeta asiakirjojen puuttumista. Valittaja on ladannut kaikki asiakirjat ohjeiden mukaisesti. Teknisen häiriön mahdollisuus on otettava huomioon valittajan eduksi.

Valittaja on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan 3.6.2014 kokoukseen toimittamassaan liitemateriaalissa todennut, että toimittajaportaali ei ole toiminut tarjousta jätettäessä siten, että siitä olisi näkynyt tarjouksen yhteenveto, josta tarjouksen sisällön olisi voinut tarkistaa. Palvelu ei ole toiminut edellytetyllä tavalla myöskään, kun valittajan puolesta on 29.5.2014 useaan otteeseen yritetty tarkistaa jätetyn tarjouksen sisältö. Tarjouspalvelu.fi-toimittajaportaalissa on 29.5.2014 ollut ilmoitus, jonka mukaan portaalin toiminnassa on ollut huoltotöitä kyseisenä iltapäivänä. Valittajan tarkistukset ovat ulottuneet ajallisesti kuitenkin myös selvästi näiden huoltotöiden ilmoitetun päättymisajan jälkeiseen aikaan.

Mikäli toimittajaportaali olisi toiminut edellytetyllä tavalla, valittaja olisi pystynyt tarkistamaan tarjouksensa sisällön ja tarvittaessa täydentämään tarjoustaan. Tarjous on jätetty kolme päivää ennen tarjousten jättämiselle asetetun määräajan umpeutumista.

Lisäaineiston lähettäminen sähköpostitse osoittaa sen, että valittaja ei ole voinut täydentää tarjoustaan toimittajaportaalin kautta. Se, että muut tarjoajat ovat saaneet tarjouksensa täydellisinä perille käyttäen vaadittua välitystapaa, ei ole asian oikeudellisen arvioinnin kannalta merkityksellistä.

Tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut hyväksyvänsä sopimusluonnoksen itseään sitovaksi. Hankintasopimusluonnoksessa on määritelty yhtiöltä edellytettävät suunnitelmat. Hankintasopimusluonnos on pätemisjärjestyksessä ylimpänä. Hyväksymällä nimenomaisesti luonnoksen, tarjouksen jättäjä on samalla vahvistanut noudattavansa siinä edellytettyjä vaatimuksia sisäisessä toiminnassaan.

Tarjousta ei oikeuskäytännön mukaan tule sulkea tarjouskilpailusta, jos puutteet tarjouksessa ovat merkityksettömiä. Valittajan tarjouksessa olleet puutteet ovat olleet tarjousten vertailukelpoisuuden, hankintayksi- kön mahdollisten sopimusriskien ja tarjoajien tasavertaisen kohtelun kannalta merkityksettömiä. Valittajalla olisi ollut hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Selitykset

Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että valitus hylätään ja Uudenmaan sairaankuljetus Oy velvoitetaan korvaamaan Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 2 000 eurolla viivästyskorkoineen.

Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on uudistanut markkinaoikeudessa esittämänsä ja esittänyt lisäksi perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:

Valituksen tutkimatta jättäminen markkinaoikeudessa

Markkinaoikeus on jättänyt valittajan 3.6.2014 tehtyyn hankintapäätökseen kohdistuvan valituksen tutkimatta (markkinaoikeuden asia diaarinumero 2014/581). Markkinaoikeuden tutkimatta jättämistä koskevaa päätöstä ei tule muuttaa.

Sähköinen tarjouspalvelu ja tarjouksen täydentäminen

Hankintamenettely ei ole ollut syrjivää. Valittaja on saanut 2.5.2014 sähköpostiinsa vahvistuksen tarjouksen jättämisestä, linkin tarjoukseen ja kehotuksen tarkistaa tarjouksen tiedot huolellisesti. Valittajan väite siitä, ettei tarjouksen jättäjällä ole ollut mahdollisuutta tarkistaa tarjouksensa sisältöä sekä muokata ja täydentää tietoja jälkikäteen, on virheellinen. Tarjouspalvelu.fi-toimittajaportaalin viestissä on myös ilmoitettu, että tietoja voi muokata määräaikaan asti. Valittaja on myös täydentänyt tarjoustaan sähköpostitse ennen tarjousten jättämiselle asetettua määräpäivää, ja täydennys on otettu huomioon tarjousten vertailussa. Mikäli tarjoaja voisi täydentää tarjoustaan tarjousten jättämiselle asetetun määräajan päättymisen jälkeen, olisi menettely muita tarjoajia kohtaan syrjivää.

Tarjouspalvelun tiedoissa on mainittu käytön tekniset vaatimukset ja ne selaimet, joiden toimivuudesta otetaan vastuu. Järjestelmän käyttö on tuettu yleisesti käytössä olevien internetselainten Microsoft Internet Explorer, Mozilla Firefox sekä Google Chrome kahdella uusimmalla versiolla. Kyseisten ohjelmien lataus ja päivitys on maksutonta, ja se- lainten käyttö on auditoitu. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö muitakin selaimia voisi käyttää, mutta tarjouspalvelua ei ole testattu muilla kuin mainituilla selaimilla.

Kysymyksessä oleva järjestelmä on laajasti käytössä HUS:n ja muiden hankintayksiköiden hankinnoissa. Tarjouspalvelu.fi-järjestelmässä ei ole kysymyksessä olevana ajankohtana ollut toimintahäiriötä. Tämä käy ilmi järjestelmätoimittaja Cloudian 30.5.2014 ja 6.10.2014 päivätyistä ilmoituksista. Järjestelmän sivuilla on lisäksi puhelinnumero, josta saa apua, jos ongelmia ilmenee. Mikäli tarjouksen jättäjä on huomannut tarjousta jättäessään epäselvyyksiä, on hänellä ollut mahdollisuus ottaa yhteyttä järjestelmän ylläpitäjään tai hankintayksikköön.

Sähköistyminen on ollut Euroopan komission keskeisiä painopisteitä jo pitkään. Myös uusi hankintadirektiivi (2014/24/EY) sisältää velvoitteen ottaa käyttöön sähköiset viestintävälineet julkisissa hankinnoissa.

Tarjouksen toimittamistapa

Hankintailmoitus on sisältänyt linkin kilpailutusjärjestelmään. Tarjouspyynnössä on ollut selkeät ohjeet tarjouksen toimittamisesta.

Sähköinen tarjous toimitetaan hankintayksikölle lähettäjän omalla vastuulla sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 8 §:n mukaisesti. Kuten järjestelmätoimittaja Cloudia Oy:n edustajan 6.10.2014 päivätystä selvityksestä käy ilmi, kysymyksessä olevalla viikolla tarjouspalvelussa ei ole ollut suunniteltuja eikä äkillisiä huoltokatkoja.

Oikeuskäytännössä on katsottu, että tarjousmenettelyn kaikissa vaiheissa on noudatettava sekä tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta että avoimuuden periaatetta sen varmistamiseksi, että kaikilla tarjoajilla on samat mahdollisuudet tarjoustensa ehtojen laatimisessa. Tarjouspyynnössä tarjousten jättämiselle asetetun määräajan noudattaminen varmistaa sen, että kaikilla tarjoajilla on sama aika tarjousten valmisteluun.

Hankintailmoitus ja tarjouspyyntö eivät ole olleet puutteellisia tai virheellisiä. Tarjouksen toimittamistapa ei ole ollut syrjivä. Tarjousten toimitusosoite on ilmaistu hankintailmoituksessa selkeästi. Hankintayksikkö on varmistanut käyttämänsä kilpailutusjärjestelmän käyttötuelta, ettei tarjousten tarjouspyynnön mukaisena jättöaikana ole ollut teknisiä ongelmia, jotka olisivat estäneet tarjouksen jättämisen. Valittajan tarjousaikana lähettämä sähköposti on otettu huomioon tarjousten vertailussa. Tarjouksen puutteet ovat tarjoajan omalla vastuulla.

Tarjousten vertailu

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu tarjoajien tasapuolisen kohtelun periaatteen edellyttävän, että tarjouksia arvioidaan sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjouksen jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä.

Hankintayksikkö ei ole voinut ottaa tarjousvertailussa huomioon tarjousajan päättymisen jälkeen tulleita tarjousasiakirjoja, koska se olisi muita tarjoajia kohtaan syrjivää. Hankintayksikkö on ottanut valittajan tarjouksen vertailuun sellaisena kuin se on toimitettu tarjousaikana. Hankintayksikkö ei näin menetellessään ole toiminut syrjivästi tai muutoinkaan hankintalain vastaisesti.

Tarjousten vertailu on tehty tarjouspyynnön mukaisia vertailuperusteita käyttäen valittajan tarjousten jättämiselle asetetun määräajan päättymiseen mennessä tarjousportaalin kautta toimittaman sekä sähköpostin välityksellä jättämän tarjouksen perusteella.

Täytäntöönpanokieltoa koskeva vaatimus

Ensihoitopalvelua koskevan hankintapäätöksen väliaikaista täytäntöönpanoa ei ole palvelun luonteen vuoksi voitu lykätä. Hankintayksikkö on 4.9.2014 allekirjoittanut hankintamenettelyyn osallistuneen Med Group Ensihoitopalvelu Oy:n kanssa hankintalain 93 §:n mukaisen väliaikaisen sopimuksen. Hankintayksiköllä on oikeus irtisanoa sopimus korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun johdosta ilman irtisanomisaikaa, mikäli menettely todetaan virheelliseksi. Koska sopimus on voimassa väliaikaisena, täytäntöönpanokielto ei tästä syystä ole tarpeen.

Med Group Ensihoitopalvelu Oy on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että valittajan vaatimukset hylätään.

Med Group Ensihoitopalvelu Oy on perusteluina vaatimuksilleen esittänyt muun ohella seuraavaa:

Hankintapäätös ja tarjousvertailu on tehty huolellisesti ja asianmukaisesti. Tarjoajia on kohdeltu tasapuolisesti ja syrjimättä.

Tarjoajan vastuulla on varmistaa, että tarjous kaikkine liitteineen on perillä hankintayksikössä määräaikaan mennessä. Olisi muita tarjoajia kohtaan syrjivää, mikäli yksi tarjoaja saisi mahdollisuuden täydentää tarjoustaan määräajan päätyttyä.

Valittajan väite siitä, että tarjousportaalin käyttäminen olisi ollut teknisesti mahdotonta tarjousten jättöhetkellä, ei ole uskottava. Med Group Ensihoitopalvelu Oy on onnistunut jättämään tarjouksensa ilman teknisiä ongelmia käyttäen samaa Safari-internetselainta kuin mitä valittaja on ilmoittanut käyttäneensä. Med Group Ensihoitopalvelu Oy:llä on kokemusta useista sadoista tarjouskilpailuista, joissa on käytetty sähköisiä tarjousportaaleja, eikä yhtiö ole koskaan kokenut valittajan esittämiä teknisiä ongelmia.

Vastaselitys

Uudenmaan sairaankuljetus Oy:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Med Group Ensihoitopalvelu Oy:n selitysten johdosta, mutta vastaselitystä ei ole annettu.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Uudenmaan sairaankuljetus Oy:n valitus hylätään. Markkinaoikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. Korkein hallinto-oikeus hylkää Uudenmaan sairaankuljetus Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Uudenmaan sairaankuljetus Oy velvoitetaan korvaamaan Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 2 000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta.

3. Lausuminen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Perustelut

1. Pääasia

1.1 Asian vaiheet

Hankinta on koskenut HYKS-sairaanhoitoalueen Vantaan ja Keravan (HYKS Peijaksen alue) ensihoidon D-kiireellisyysluokan tehtäviä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta on hankintapäätöksellään 3.6.2014 (§ 48) sulkenut valittajan tarjouskilpailusta katsottuaan, ettei yhtiö ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettuja tarjoajan soveltuvuutta koskevia vaatimuksia sen johdosta, että yhtiön tarjous ei ole sisältänyt kaikkia vaadittuja tarjousasiakirjoja, ja valinnut Med Group Ensihoitopalvelu Oy:n tarjouksen.

Uudenmaan sairaankuljetus Oy on 23.6.2014 valittanut markkinaoikeuteen 3.6.2014 tehdystä hankintapäätöksestä (§ 48) ja vaatinut hankintapäätöksen kumoamista ja hankintayksikön velvoittamista korjaamaan virheellinen menettelynsä. Yhtiö on valituksessaan esittänyt muun ohella, että sen tarjous ei ole ollut puutteellinen, tai jos on ollut, puutteellisuus on johtunut tarjouspyynnön epäselvyydestä. Valittajan mukaan tarjouksen puutteellisuudet ovat olleet niin vähäisiä, ettei niillä ole ollut vaikutusta tarjousten vertailukelpoisuuteen.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta on valittajan hankintaoikaisuvaatimuksen johdosta tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä 19.8.2014 (§ 56) muuttanut 3.6.2014 tekemäänsä hankintapäätöstä (§ 48) siten, että valittajan tarjous on otettu mukaan tarjousvertailuun. Hankintapäätöksen lopputulosta ei ole uuden tarjousvertailun tekemisen jälkeen muutettu.

Markkinaoikeus on valituksenalaisessa päätöksessään todennut, että hankintayksikkö on hankintaoikaisupäätöksellä 19.8.2014 suorittanut uuden tarjousvertailun. Markkinaoikeuden mukaan, vaikka tarjouskilpailun lopputulos ei ole muuttunut, hankintaoikaisupäätöksen ja hankintayksikön suorittaman uuden tarjousvertailun on katsottava merkinneen sitä, että hankintayksikkö on tehnyt asiassa uuden hankintapäätöksen ja siten tosiasiallisesti poistanut aiemman 3.6.2014 tekemänsä hankintapäätöksen.

Markkinaoikeus on jättänyt valittajan 3.6.2014 tehtyyn hankintapäätökseen kohdistuvan valituksen tutkimatta sillä perusteella, ettei valittajalla enää ole oikeussuojan tarvetta eikä tarvetta saada asiassa markkinaoikeuden perusteltua päätöstä siitä, oliko hankintayksikkö mainitun hankintapäätöksen osalta menetellyt valittajan väittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Markkinaoikeus on lisäksi todennut päätöksessään, että markkinaoikeus ei voi poistetun hankintapäätöksen osalta myöskään määrätä hankintayksikölle hankintalaissa säädettyä seuraamusta.

Markkinaoikeus on hylännyt valittajan 19.8.2014 tehtyyn hankintaoikaisupäätökseen kohdistuvan valituksen. Markkinaoikeus on päätöksessään katsonut, ettei hankintayksikkö ole valittajan esittämillä perusteilla menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Valittaja on korkeimmalle hallinto-oikeudelle tekemässään valituksessa vaatinut muun ohella markkinaoikeuden päätöksen kumoamista ja hankintayksikön velvoittamista korjaamaan virheellinen menettelynsä ottamalla valittajan tarjous mukaan uuteen tarjousvertailuun sisältäen puuttuviksi ilmoitetut liitteet tai järjestämällä kokonaan uusi tarjouskilpailu.

1.2 Oikeusohjeet

1.2.1 Hankintalaki ja hankinta-asetus

Asiassa sovelletaan julkisista hankinnoista annettua lakia (348/2007 myöhempine muutoksineen, hankintalaki) ja julkisista hankinnoista annettua valtioneuvoston asetusta (614/2007 myöhempine muutoksineen, hankinta-asetus).

Hankinnan kohteena oleva ensihoitopalvelu kuuluu hankintalain liitteen B mukaisiin toissijaisiin palveluhankintoihin. Hankinnan arvo ylittää selvästi hankintalain 16 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisen palveluhankintoja koskevan EU-kynnysarvon.

Hankintalain 21 §:n 2 momentin mukaan liitteen B palveluhankintoihin sovelletaan, mitä lain I, III ja IV osassa säädetään. Näihin hankintoihin sovelletaan lisäksi, mitä ehdokkaan ja tarjoajan oikeudellisesta muodosta 60 §:ssä, tarjouskilpailuun osallistumisesta ryhmittymänä 61 §:ssä, poikkeuksellisen alhaisista tarjouksista 63 §:ssä ja hankintayksikön antaman tuen huomioon ottamisesta tarjousten vertailussa 64 §:ssä säädetään.

Hankintalain 21 §:n 3 momentin mukaan, kun liitteen B palveluhankinnat ylittävät lain 16 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun EU-kynnysarvon, niihin on lisäksi sovellettava, mitä lain 35 §:ssä säädetään jälki-ilmoitusvelvollisuudesta ja suorahankintojen ilmoittamisesta, 44–46 §:ssä teknisistä eritelmistä, ympäristöominaisuuksia koskevista teknisistä eritelmistä ja tarjoajan esittämästä näytöstä, 77 §:ssä odotusajasta, 78 §:ssä poikkeuksista odotusajan noudattamisesta sekä 79 §:ssä suorahankinnan ilmoittamisesta ja hankintasopimuksen tekemisestä.

Asiassa ei markkinaoikeuden toteamasta poiketen tule sovellettavaksi hankintalain 51 §:n 1 momentti.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 80 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi itse poistaa virheellisen päätöksensä tai peruuttaa muun hankintamenettelyssä tehdyn ratkaisun, jolla on oikeudellisia vaikutuksia ehdokkaiden tai tarjoajien asemaan, ja ratkaista asian uudelleen (hankintaoikaisu), jos päätös tai muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu perustuu lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen.

Hankintalain 81 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi ottaa hankintaoikaisun käsiteltäväkseen omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta. Hankintayksikön on ilmoitettava hankintaoikaisun vireilletulosta välittömästi niille, joita asia koskee.

Hankinta-asetuksen 19 §:n 1 momentin mukaan kansallisten ja EU-kynnysarvojen ylittävissä hankinnoissa tietojen toimittamisessa käytettävien sähköisten välineiden ja niiden teknisten vaatimusten on oltava syrjimättömiä, yleisesti saatavilla ja yhteensopivia yleisesti käytössä olevan tieto- ja viestintäteknologian kanssa.

1.2.2 Hallintolaki ja sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annettu laki

Hallintolain 17 §:n 1 momentin mukaan asiakirja toimitetaan asiassa toimivaltaisen viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Jos asiakirjan toimittamiselle on asetettu määräaika, lähettäjän on huolehdittava siitä, että asiakirja saapuu viranomaiseen määräajassa.

Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 8 §:n mukaan sähköinen viesti toimitetaan viranomaiselle lähettäjän omalla vastuulla.

1.2.3 Uusi hankintadirektiivi 2014/24/EU

Valittaja on korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimittamassaan valituksessa viitannut vaatimustensa tueksi julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2014/24/EU (uusi hankintadirektiivi) ja erityisesti direktiivin 22 artiklan 1 kohtaan.

Direktiivin 22 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikessa sanotun direktiivin mukaisessa viestinnässä ja tietojenvaihdossa, erityisesti tarjousten sähköisessä toimittamisessa, käytetään sähköisiä viestintämuotoja mainitun artiklan vaatimusten mukaisesti. Sähköisessä muodossa tapahtuvassa viestinnässä käytettävien välineiden ja laitteiden sekä niiden teknisten ominaisuuksien on oltava syrjimättömiä, yleisesti saatavilla ja yhteentoimivia yleisesti käytössä olevien tieto- ja viestintäteknologisten tuotteiden kanssa, eivätkä ne saa rajoittaa talouden toimijoiden mahdollisuuksia osallistua hankintamenettelyyn.

Kysymyksessä olevasta hankinnasta on 29.1.2014 julkaistu EU-ennakkoilmoitus ja 3.4.2014 kansallinen hankintailmoitus. Uusi hankintadirektiivi 2014/24/EU on annettu 26.2.2014, ja määräaika direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä on päättynyt 18.4.2016. Koska hankintamenettely on aloitettu ennen kuin määräaika uuden hankintadirektiivin 2014/24/EU saattamiseksi osaksi kansallista oikeusjärjestystä on päättynyt, kyseinen direktiivi ei tule sovellettavaksi asiassa (ks. unionin tuomioistuimen tuomio C-324/14, Partner Apelski Dariusz, tuomion 84–86 kohta).

1.3 Oikeudellinen arviointi

1.3.1 Kysymyksenasettelu

Asiassa on korkeimmassa hallinto-oikeudessa Uudenmaan sairaankuljetus Oy:n valituksesta ratkaistavana, onko markkinaoikeus menetellyt lainmukaisesti jättäessään tutkimatta yhtiön valituksen hankintapäätöksestä tilanteessa, jossa hankintayksikkö on asian ollessa vireillä markkinaoikeudessa hankintaoikaisupäätöksellään tosiasiassa poistanut hankintapäätöksen. Lisäksi asiassa on ratkaistavana, onko hankintayksikkö menetellyt hankintaoikaisupäätöksen osalta valittajan esittämillä perusteilla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

1.3.2 Hankintapäätöstä koskevan valituksen tutkiminen markkinaoikeudessa

Esillä olevassa asiassa hankintayksikkö on hankintaoikaisupäätöksellään 19.8.2014 tosiasiassa poistanut hankintapäätöksen 3.6.2014 valituksen hankintapäätöksestä ollessa vireillä markkinaoikeudessa. Hankintapäätöksen poistaminen on tarkoittanut, että HYKS-sairaanhoitoalueen Vantaan ja Keravan (HYKS Peijaksen alue) ensihoidon D-kiireellisyysluokan tehtäviä koskevaa hankintaa ei enää toteuteta mainitun hankintapäätöksen perusteella. Hankintapäätös on siten sen jälkeen, kun hankintapäätöstä koskeva valitus oli jo tullut vireille markkinaoikeudessa, menettänyt oikeudellisen merkityksensä valittajan kannalta.

Markkinaoikeus on jättänyt Uudenmaan sairaankuljetus Oy:n hankintapäätöstä 3.6.2014 koskevan valituksen tutkimatta perustellen ratkaisuaan sillä, että yhtiöllä ei ole ollut oikeussuojan tarvetta eikä tarvetta saada asiassa markkinaoikeuden perusteltua päätöstä siitä, oliko hankintayksikkö mainitun hankintapäätöksen osalta menetellyt valittajan väittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Hankintayksikön tosiasiassa poistettua hankintapäätöksensä markkinaoikeus ei voinut enää sen osalta myöskään määrätä hankintayksikölle hankintalaissa säädettyä seuraamusta.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että valittajalla on valittaessaan hankintapäätöksestä markkinaoikeuteen ollut tältä osin oikeussuojan tarve ja että edellytykset tutkia valitus markkinaoikeudessa ovat tuolloin täyttyneet. Hankintapäätöstä koskevan valituksen ollessa vireillä markkinaoikeudessa asiaintila on kuitenkin muuttunut hankintayksikön tehtyä valittajan hankintaoikaisuvaatimuksen johdosta hankintaoikaisupäätöksen, jolla se on tosiasiassa poistanut 3.6.2014 hankintapäätöksen ja ottanut valittajan tarjouksen tarjousvertailuun. Hankintapäätöksen lopputulosta ei ole muutettu. Hankintaoikaisupäätöksen hankintalain mukaisuus on Uudenmaan sairaankuljetus Oy:n valituksesta markkinaoikeudessa tutkittu, ja hankintaoikaisupäätös on katsottu hankintasäännösten mukaiseksi.

Hankintaa ei edellä todetun mukaisesti tosiasiallisesti enää voida toteuttaa 3.6.2014 tehdyn hankintapäätöksen perusteella. Valittajan oikeussuoja on kysymyksessä olevan hankintamenettelyn osalta tullut turvatuksi sillä, että yhtiön hankintaoikaisupäätöksestä tekemä valitus on tutkittu. Valittajalla ei ole katsottava oikeussuojansa kannalta olleen oikeudellista intressiä saada asiassa tämän lisäksi markkinaoikeuden ratkaisua siitä, oliko hankintayksikkö menetellyt hankintapäätöksen 3.6.2014 osalta yhtiön esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Kun valittajalla on ollut oikeussuojan tarve sen valittaessa markkinaoikeuteen hankintapäätöksestä 3.6.2014 ja kun tämä asiaintila on muuttunut valituksen tekemisen jälkeen markkinaoikeuden käsittelyn aikana, markkinaoikeuden ei olisi tullut jättää yhtiön valitusta hankintapäätöksestä tutkimatta vaan todeta, että lausuminen valituksesta raukeaa.

1.3.3 Sähköisen tarjouspalvelun väitetty syrjivyys

Valittajan mukaan se, että tarjouksen on voinut toimittaa ainoastaan sähköisen Tarjouspalvelu.fi-toimittajaportaalin kautta, on ollut syrjivää. Valittajan mukaan tarjouspyynnössä olisi tullut antaa mahdollisuus toimittaa tarjous muullakin tavalla, kuten viemällä tarjous hankintayksikköön. Valittaja on lisäksi esittänyt, että hankintamenettely on ollut syrjivää, koska hankinnassa käytetty sähköinen tarjouspalvelu ei ole ollut yhteen- sopiva yleisesti käytössä olevien viestintäteknologisten tuotteiden, kuten valittajan käyttämän Safari-internetselaimen, kanssa. Valittaja on vielä esittänyt, että toimittajaportaalin teknisten vaatimusten ohjeet ovat olleet osin tulkinnanvaraiset.

Tarjouspyynnön mukaan tarjoukset on tullut lähettää liitteineen sähköisesti Tarjouspalvelu.fi-toimittajaportaalista. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole sallittu vaihtoehtoisia tarjouksen toimittamistapoja.

Asiassa saadun selvityksen perusteella Tarjouspalvelu.fi-toimittajaportaalin teknisten ohjeiden kohdassa ”Internet-selain” on ilmoitettu internetselainten Microsoft Internet Explorer, Mozilla Firefox ja Google Chrome kaksi uusinta versiota. Jäljempänä kohdassa ”Ohjeet selainversion päivittämiseen ja välimuistin tyhjentämiseen palvelun sujuvan käytön varmistamiseksi” on 
edellä mainittujen internetselainten lisäksi mainittu Safari-internetselain ja ilmoitettu linkki internet-osoitteeseen, jossa selaimen voi päivittää.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että tarjoajien on toimittajaportaalin teknisten ohjeiden perusteella tullut ymmärtää, että palvelun käyttö on tuettu ainoastaan ohjeiden kohdassa ”Internet-selain” erikseen mainitulla kolmella selaimella. Toimittajaportaalin ohjeita ei ole tältä osin pidettävä valittajan esittämällä tavalla tulkinnanvaraisina sen johdosta, että jäljempänä selainten päivittämistä koskevassa kohdassa on mainittu myös valittajan käyttämä Safari-internetselain.

Tarjouspalvelu.fi-toimittajaportaalia on ollut mahdollista käyttää kolmella yleisesti saatavilla olevalla internetselaimella. Toimittajaportaalin on katsottava täyttävän hankinta-asetuksen 19 §:n 1 momentin vaatimuksen, jonka mukaan tietojen toimittamisessa käytettävien sähköisten välineiden ja niiden teknisten vaatimusten on oltava syrjimättömiä, yleisesti saatavilla ja yhteensopivia yleisesti käytössä olevan tieto- ja viestintäteknologian kanssa. Näin ollen korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei Tarjouspalvelu.fi-toimittajaportaalin käyttäminen ainoana tarjouksen toimittamistapana ole ollut valittajan esittämällä tavalla syrjivää.

1.3.4 Sähköisen tarjouspalvelun väitetty toimimattomuus

Valittaja on esittänyt, ettei sillä ole ollut mahdollisuutta tarkistaa tarjouksensa sisältöä sähköisessä palvelussa tarjouksen jättämisen ja tarjouksen jättämiselle varatun määräajan välisenä aikana ja että sen tarjouksen puutteellisuus on johtunut toimittajaportaalin toimimattomuudesta. Valittajan mukaan hankintayksikkö ei ole esittänyt selvitystä toimittajaportaa- lin toimivuudesta eikä järjestelmän ylläpitäjänä toimivan Cloudia Oy:n ilmoitusta voida pitää riittävänä selvityksenä palvelun toimivuudesta. Valittajan mukaan jo se, että valittaja on joutunut turvautumaan sähköpostiin lähettäessään lisäselvitystä tarjouksen jättämisen jälkeen, osoittaa, että sähköinen tarjouspalvelu ei ole toiminut edellytetyllä tavalla.

Tarjouspalvelu.fi-toimittajaportaalin etusivulla on ollut ohje, jonka mukaan, mikäli tarjouksen tekijä haluaa kysyä palvelun käytöstä lisätietoja tai tarvitsee teknistä apua palvelun käyttöön liittyen, hän voi ottaa yhteyttä tekniseen tukeen sivun alareunassa olevan linkin kautta tai siinä ilmoitetun sähköpostiosoitteen kautta taikka ilmoitettuun puhelinnumeroon soittamalla.

Valittajalle on 2.5.2014 lähetetty tarjouspalvelusta vahvistus tarjouksen lähettämisestä. Vahvistusviestissä on ollut tiedot tarjouksen kohteena olevasta palvelusta, tarjouksen jättäjän yhteystiedot ja tarkka tarjouksen saapumisaika sekä linkki tarjouspalveluun tallentuneeseen tarjoukseen. Tarjouksen lähettäjää on muistutettu tarjouksen tarkistamisesta seuraavasti: ”Tarkistathan tarjouksesi tiedot huolellisesti! Voit muokata niitä vielä tarjouksen jätön määräaikaan asti.” Toimittajaportaalissa on siten ollut mahdollista tarkistaa tarjouksen sisältö ja muokata tarjousta tarjousten jättämiselle asetetun määräajan kuluessa.

Hankintayksikön toimittamasta selvityksestä käy ilmi, että toimittajaportaalin ylläpitäjänä toimiva Cloudia Oy on ilmoittanut, ettei sen järjestelmissä ole ollut 5.5.2014 edeltävällä viikolla (viikko 18) suunniteltuja eikä äkillisiä huoltokatkoja ja että aiheeseen liittyen ei ole kirjattu tukipyyntöä. Selvityksen mukaan, mikäli tarjoaja on ottanut asiasta yhteyttä puhelimitse, on asia ratkaistu puhelimessa.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että toimittajaportaalissa ei ole asiassa saadun selvityksen perusteella ollut toimintahäiriöitä kysymyksessä olevana tarjousaikana. Muissa tarjouskilpailuissa mahdollisesti ilmenneillä toimintahäiriöillä ei ole merkitystä nyt kysymyksessä olevassa asiassa. Myöskään se seikka, että valittaja on täydentänyt tarjoustaan sähköpostitse tarjousten jättämiselle asetetussa määräajassa, ei osoita, että toimittajaportaali ei olisi toiminut esillä olevassa tarjouskilpailussa. Saadun selvityksen perusteella valittaja ei ole myöskään tarjousaikana ottanut yhteyttä hankintayksikköön tai toimittajaportaalin ylläpitäjään mahdollisten teknisten häiriöiden vuoksi.

Valittajan tarjous on 19.8.2014 tehdyllä hankintaoikaisupäätöksellä otettu mukaan tarjousvertailuun. Hankintayksikkö on ottanut tarjousten vertailussa huomioon valittajan hankintayksikölle sähköpostitse ennen tarjousajan päättymistä toimittaman tarjouksen täydennyksen.

Hankintalaissa säännellyn tarjouskilpailumenettelyn lähtökohtana on, että tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä. Hankintayksikön on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tullut tarjousten vertailussa arvioida valittajan tarjousta sellaisena kuin se on toimitettu hankintayksikölle tarjousaikana. Hankintayksikkö ei ole menetellyt valittajaa syrjivästi, kun se ei ole varannut valittajalle mahdollisuutta täydentää tarjoustaan. Näin ollen korkein hallinto-oikeus katsoo, kuten markkinaoikeus, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämillä perusteilla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

1.3.5 Johtopäätös ja lopputulos

Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, markkinaoikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti, Uudenmaan sairaankuljetus Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi Uudenmaan sairaankuljetus Oy on hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin nojalla velvoitettava korvaamaan Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

3. Täytäntöönpanon kieltämistä koskeva vaatimus

Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä oikeusneuvokset Alice Guimaraes-Purokoski, Outi Suviranta, Maarit Lindroos ja Kirsti Kurki-Suonio. Asian esittelijä Riikka Innanen.