Muu päätös 5507/2017

Asia Valitus kiinteistön siivoamista koskevassa hallintopakkoasiassa

Valittaja Asunto Oy Iin Lampikujan Helmi

Päätös, jota valitus koskee

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 30.5.2017 nro 17/0141/1

Asian aikaisempi käsittely

Asunto Oy Iin Lampikujan Helmi (jäljempänä asunto-osakeyhtiö) on pyytänyt Oulunkaaren ympäristölautakuntaa ryhtymään toimenpiteisiin Iin kunnan Etelä-Iin kylässä sijaitsevalla Vaihtorannan tilalla (kiinteistötunnus 139-401-11-210) kortteleissa 129 ja 129a sijaitsevien kuuden rivitalorakennuksen piha-alueelle haudattujen rakennusjätteiden poistamiseksi.

Oulunkaaren ympäristölautakunta on 1.12.2015 (§ 54) tekemällään päätöksellä velvoittanut Rakennusliike Häyrynen Oy:n siivoamaan pois rivitalojen sokkelien ulkopuolisessa maantäytössä olevat, rivitalojen rakennusaikana roskatut maa-ainekset, joissa on ilmennyt erilaista rakennusjätettä. Lautakunta on antanut seuraavat määräykset:

1. Käytännön työn järjestelyistä yhtiön tulee sopia asunto-osakeyhtiön kanssa.

2. Sokkelin ulkopuolisesta maantäytöstä lähtevä roskaantunut maa-aines tulee poistaa ja kuljettaa lailliselle jätteenkäsittelyalueelle.

3. Roskaantuneen maa-aineksen tilalle tulee vaihtaa puhdas mineraalimaa-aines, esimerkiksi hiekka, ja palauttaa maanpinta vastaavaan kuntoon, mitä se on ollut ennen maanvaihtoa.

4. Maanvaihtotyö tulee tehdä viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä ajankohdasta lukien, kun ympäristölautakunnan siivoamisvelvoitetta koskeva päätös on saanut lainvoiman.

Päätöksensä perusteluissa ympäristölautakunta on todennut, että ympäristöön ei saa jättää lasia, peltiä, muovia, paperia eikä muutakaan roskaa niin, että siitä aiheutuu haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä ja niihin rinnastettavaa muuta haittaa yleiselle tai yksityiselle edulle. Se, jonka toiminnasta tai menettelystä aiheutuu roskaantumista, on velvollinen puhdistamaan roskaantuneen alueen. (Jätehuoltolaki 673/1978, 5 luku 32 § ja 33 §). Sovellettuina oikeusohjeina ympäristölautakunnan päätöksessä on lisäksi mainittu jätelain (646/2011) 75 §, 137 § ja 149 §.

Rakennusliike Häyrynen Oy on vaatinut ympäristölautakuntaa oikaisemaan päätöksensä.

Oulunkaaren ympäristölautakunta on 28.1.2016 (§ 4) tekemällään päätöksellä hylännyt oikaisuvaatimuksen. Päätöksensä perusteluissa ympäristölautakunta on lausunut, että 1.12.2015 tehtyä päätöstä ei ole syytä muuttaa. Ympäristölautakunta on toimivaltainen viranomainen käsittelemään roskaantumisasiaa (jätelaki 75 §). Asia ei ole vanhentunut. Kysymyksessä olevien rivitalojen rakentajana vuosina 1983–1985 ollut Rakennusliike Häyrynen Oy on edelleen toiminnassa, ja yhtiö on edelleen vastuussa Lampikujan rivitalojen perustusten läheisyydessä olevista peitetyistä rakennusjätteistä. Siistimisvelvoitetta koskeva päätös perustuu rivitalojen rakennusaikana voimassa olleen jätehuoltolain (673/1978 ja 117/1981) ja nykyisin voimassa olevan jätelain (646/2011) säännöksiin. Koska kyseinen roskaamisasia on tapahtunut jätehuoltolain aikana, jätelain 149 §:n 6 momentin siirtymäsäännös huomioon ottaen roskaamista koskeva asia käsitellään jätehuoltolain säännösten mukaisesti.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään Rakennusliike Häyrynen Oy:n valituksen johdosta poistanut Oulunkaaren ympäristölautakunnan 28.1.2016 (§ 4) päätökseen liitetyn virheellisen valitusosoituksen, jättänyt yhtiön valituksen ympäristölautakunnan päätöksestä toimivaltaansa kuulumattomana tutkimatta ja siirtänyt asian Vaasan hallinto-oikeuden käsiteltäväksi.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat säännökset ja hallituksen esitys

Uusi ympäristönsuojelulaki (527/2014) on tullut voimaan 1.9.2014 ja sillä on kumottu vanha ympäristönsuojelulaki (86/2000). Lain 229 §:n 1 momentin mukaan hallintoviranomaisessa tai tuomioistuimessa lain voimaan tullessa vireillä olevat asiat käsitellään ja ratkaistaan lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti, jollei jäljempänä toisin säädetä. Lain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa ennen uuden ympäristönsuojelulain voimaantuloa pilaantunut maaperä sovelletaan 133 §:ää, jos pilaantuminen on aiheutettu 31 päivän joulukuuta 1993 jälkeen.

Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 22 §:n 1 momentin mukaan ennen (1.3.2000 voimaan tulleen) ympäristönsuojelulain voimaantuloa tapahtuneeseen maaperän pilaantumiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain 12 luvun säännöksiä, jos pilaantuminen on aiheutettu jätelain voimaantulon jälkeen. Muuhun maaperän pilaantumiseen sovelletaan aiemmin voimassa olleita säännöksiä ottaen huomioon, mitä jätelain (1072/1993) 77 §:ssä säädetään. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan kuitenkin ympäristönsuojelulakia.

Hallituksen esityksessä eduskunnalle ympäristönsuojelulaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 214/2013) uutta ympäristönsuojelulakia koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa on 237 §:n osalta todettu muun ohella, että pykälässä säädettäisiin maaperän pilaantumiseen sovellettavista säännöksistä vastaavasti kuin voimaanpanolain 22 §:ssä. Jos pilaantuminen on tapahtunut ennen vuodenvaihdetta 1994, eli ennen kumotun jätelain (1072/1993) voimaantulopäivää, sovelletaan vastuuseen aiempia eli jätehuoltolain (673/1978) säännöksiä. Menettelyn osalta vanhoja säännöksiä ei kuitenkaan sovellettaisi, vaan asian käsittelyssä noudatettaisiin tätä lakia.

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 190 §:n 1 momentin mukaan tämän lain nojalla annettuun viranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Jätelain (1072/1993) 77 §:n 2 momentin mukaan roskaantumiseen ja maaperän saastumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain voimaantuloa (1.1.1994), sovelletaan jätelain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Asian oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

Asunto Oy Iin Lampikujan Helmi on pyytänyt 5.5.2015 päivätyllä kirjelmällä Oulunkaaren ympäristölautakunnalta toimenpiteitä asunto-osakeyhtiön kiinteistöllä olevan roskaantuneen maaperän siivoamiseksi. Muun muassa Iin kunnan ympäristönsuojelulain (527/2014) 22 §:ssä tarkoitettuna ympäristönsuojeluviranomaisena toimiva Oulunkaaren ympäristölautakunta on 1.12.2015 (§ 54) ja 28.1.2016 (§ 4) tekemillään päätöksillä velvoittanut Rakennusliike Häyrynen Oy:n siivoamaan pois Etelä-Iin kylässä sijaitsevalla Vaihtorannan tilalla (kiinteistötunnus 139-401-11-210) kortteleissa 129 ja 129a sijaitsevien kuuden rivitalorakennuksen piha-alueella olevan maa-aineksen siihen rakennusaikana vuosina 1983–1985 haudattujen rakennusjätteiden poistamiseksi ja vaihtamaan pilaantunut maa-aines puhtaaseen mineraalimaa-ainekseen. Määräys pilaantuneen maa-aineksen poistamisesta ja vaihtamisesta on annettu jätehuoltolain (673/1978) 32 ja 33 §:n nojalla. Edellä mainitussa hallituksen esityksessä todetaan ympäristönsuojelulain 237 §:n osalta yksityiskohtaisissa perusteluissa, että jätehuoltolain aikana tapahtunutta maaperän pilaantumista koskevan asian käsittelyyn sovelletaan tuon uuden eli nykyisin voimassa olevan ympäristönsuojelulain säännöksiä. Edellä lausuttu ja mainitun lain 190 §:n 1 momentissa säädetty huomioon ottaen ympäristölautakunnan valituksenalaiseen päätökseen haetaan valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Sovelletut oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Hallintolainkäyttölaki 30 §

Oulunkaaren ympäristölautakunnan johtosääntö 3 § (Pudasjärven kaupunginvaltuusto 30.3.2009, § 28)

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Aino Oksala, Martti Raunio ja Marja-Riitta Tuisku, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Asunto Oy Iin Lampikujan Helmi on valituksessaan vaatinut, että Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi Rakennusliike Häyrynen Oy:n valituksen ratkaisemiseksi.

Vaatimuksensa tueksi muutoksenhakija on esittänyt seuraavaa:
Hallinto-oikeus on arvioinut tilannetta oikeudellisesti väärin katsoessaan, että rakennusjätteiden maahan hautaamisessa olisi menettelynä kyse jätehuoltolain (673/1978) aikana tapahtuneesta maaperän pilaantumisesta, jonka asian käsittelyyn sovelletaan nykyisin voimassa olevan ympäristönsuojelulain säännöksiä. Kyse on kuitenkin jätehuoltolain aikana tapahtuneesta roskaamisesta, joka asia tulee käsitellä nykyisin voimassa olevan jätelain (646/2011) säännösten mukaisesti niin kuin ympäristölautakunta on oikein tehnytkin.

Ympäristönsuojelulakia sovelletaan kyseisen lain 2 §:n mukaan teolliseen ja muuhun toimintaan, josta aiheutuu tai saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista. Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta säädetään ympäristönsuojelulain 14 luvussa, jonka 133 §:n mukaan se, jonka toiminnasta on aiheutunut maaperän tai pohjaveden pilaantumista, on velvollinen puhdistamaan pilaantuneen maaperän ja pohjaveden (pilaantunut alue) siihen tilaan, ettei siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Tässä tapauksessa yhtiön menettelyssä ei ole kyse edellä kuvatusta maaperän pilaantumisesta, eikä asian käsittelyyn sovelleta ympäristönsuojelulakia. Ympäristölautakunta ei ole tehnyt havaintoja maaperän pilaantumisesta, eikä tällaista ole väitetty tapahtuneenkaan. Ympäristölautakunta ei myöskään ole päätöksellään määrännyt poistamaan pilaantunutta maa-ainesta niin kuin hallinto-oikeus on virheellisesti todennut, vaan se on määrännyt yhtiön poistamaan roskaantuneen maa-aineksen.

Kuten asiasta ilmenee, yhtiö on haudannut Asunto Oy Iin Lampikujan Helmin piha-alueelle rivitalojen rakentamisvuosina 1983–1985 lahoavaa puujätettä, muovijätteitä, styroxin palasia ynnä muuta rakennusjätettä. Varsinkin orgaanisen lahoavan puujätteen on todettu aiheuttavan hajuongelmia huoneistoihin. Ympäristölautakunnan edustajat ovat käyneet Asunto Oy:n piha-alueella katselmuksessa 20.5.2015, jonka jälkeen ympäristölautakunta on 1.12.2015 antanut yhtiölle määräyksen poistaa roskaantunut maa-aines ja vaihtaa roskaantuneen maa-aineksen tilalle puhdas maa-aines.

Ympäristölautakunta on arvioinut asiaa oikein ja katsonut, että rakennusjätteiden hautaamista on menettelynä arvioitava ensisijaisesti sen lainsäädännön valossa, joka on ollut voimassa jätteiden hautaamishetkellä. Rakennusjätteet on haudattu piha-alueelle vuosina 1983–1985, jolloin sovellettavana on ollut jätehuoltolaki. Jätehuoltolain 32 §:n roskaamiskiellon vastaista on ollut jättää ympäristöön lasia, peltiä, muovia, paperia ja muuta roskaa tai likaa taikka käytöstä poistettua ainetta niin, että siitä aiheutuu haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä ja niihin rinnastettavaa muuta haittaa yleiselle tai yksityiselle edulle. Ympäristölautakunta on todennut aivan oikein, että yhtiön toimesta tapahtunut rakennusjätteiden hautaaminen maahan vuosina 1983–1985 on ollut tämän roskaamiskieltoa koskevan pykälän vastaista.

Jätehuoltolaki on kumottu jätelailla (1072/1993), ja nykyisin voimassa on jätelaki (646/2011). Voimassa olevan jätelain roskaantumista koskevan 72 §:n mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa (roskaamiskielto). Ympäristölautakunta on todennut aivan oikein, että yhtiön rakennusjätteiden hautaaminen on nyt voimassa olevankin roskaamiskiellon vastaista.

Voimassa olevan jätelain 73 §:n mukaan roskaajan on poistettava roskaava esine tai aine ympäristöstä ja muutoinkin siivottava roskaantunut alue. Saman lain 75 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi määrätä siivoamisvelvollisen täyttämään velvollisuutensa ja 137 §:n mukaan tämän lain nojalla annettuun viranomaisen päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallintolainkäyttölain 12 §:n mukaan valitus tehdään sille hallinto-oikeudelle, jonka tuomiopiirissä on sen viranomaisen toimialue, jonka päätöksestä valitetaan.

Edellä lausuttu huomioon ottaen asiaa on ympäristölautakunnassa käsitelty oikein kumotun jätehuoltolain (676/1978) roskaamista ja nykyisen jätelain mukaista roskaantumista koskevana asiana ja valitusosoitus on annettu oikean sisältöisenä. Rakennusliike Häyrynen Oy:n valituksen käsittely kuuluu Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle, eikä valitusosoitusta olisi tullut poistaa, jättää mainitun yhtiön valitusta toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta ja siirtää Vaasan hallinto-oikeudelle.

Rakennusliike Häyrynen Oy on antanut valituksen johdosta vastineen. Yhtiö on vaatinut valituksen hylkäämistä. Asunto Oy Iin Lampikujan Helmi on velvoitettava korvaamaan vastineen antajan oikeudenkäyntikulut 300 eurolla laillisine korkoineen kuukauden kuluttua päätöksen antopäivästä lukien.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös kumotaan Asunto Oy Iin Lampikujan Helmin valituksen johdosta ja asia palautetaan mainitulle hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi Rakennusliike Häyrynen Oy:n valituksen ratkaisemiseksi. Lisäksi Oulunkaaren ympäristölautakunnan päätös 28.1.2016 (§ 4) kumotaan ja poistetaan. Samalla lautakunnan päätökseen 1.12.2015 (§ 54) sisältynyt oikaisuvaatimusohje poistetaan. Hallinto-oikeuden tulee päätöksessään antaa ratkaisu myös Rakennusliike Häyrynen Oy:n korkeimmassa hallinto-oikeudessa esittämään oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevaan vaatimukseen.

Perustelut

Sovellettavat säännökset

Jätelain (646/2011) 75 §:n (Siivoamisesta määrääminen) 1 momentin mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi määrätä siivoamisvelvollisen täyttämään velvollisuutensa.

Jätelain 149 §:n 6 momentin mukaan roskaantumiseen, joka on tapahtunut ennen 1 päivää tammikuuta 1994, sovelletaan ennen vuoden 1993 jätelain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä.

Jätelain 137 §:n (528/2014) 1 momentin mukaan viranomaisen mainitun lain nojalla annettuun päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään, jollei jäljempänä mainitussa laissa toisin säädetä. Jätehuoltolain (673/1978) 32 §:n (203/1987) mukaan ympäristöön ei saa jättää lasia, peltiä, muovia, paperia eikä muutakaan roskaa tai likaa taikka käytöstä poistettua esinettä tai ainetta niin, että siitä aiheutuu haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä tai niihin rinnastettavaa muuta haittaa yleiselle tai yksityiselle edulle (roskaamiskielto).

Saman lain 33 §:n 1 momentin mukaan se, jonka toiminnasta tai menettelystä aiheutuu roskaantumista, on velvollinen puhdistamaan roskaantuneen alueen.

Asian vaiheet, oikeudellinen arvio ja lopputulos

Asunto Oy Iin Lampikujan Helmi on pyytänyt 5.5.2015 päivätyllä kirjelmällä Oulunkaaren ympäristölautakunnalta toimenpiteitä asunto-osakeyhtiön kiinteistöllä olevan roskaantuneen maaperän siivoamiseksi. Muun muassa Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimiva Oulunkaaren ympäristölautakunta on 1.12.2015 (§ 54) tekemällään päätöksellä jätelain (646/2011) 75 §:n ja jätehuoltolain (673/1978) 32 ja 33 §:n nojalla velvoittanut Rakennusliike Häyrynen Oy:n poistamaan Etelä-Iin kylässä sijaitsevalla Vaihtorannan tilalla (kiinteistötunnus 139-401-11-210) kortteleissa 129 ja 129a sijaitsevien kuuden rivitalorakennuksen piha-alueella olevan roskaantuneen maa-aineksen siihen rakennusaikana vuosina1983–1985 haudattujen rakennusjätteiden poistamiseksi ja vaihtamaan roskaantuneen maa-aineksen puhtaaseen mineraalimaa-ainekseen. Kysymystä siitä, sovelletaanko maaperään haudattuihin jätteisiin roskaamiskieltoa koskevia jätelain säännöksiä vai maaperän pilaamiskieltoa koskevia ympäristönsuojelulain säännöksiä ei ratkaista pelkästään sen perusteella, onko jäte jätetty maan pinnalle vai peitetty maa-aineksella. Asia ratkaistaan sen mukaan, onko kysymyksessä sellainen maaperän pilaantuminen, joka edellyttää maa-aineksen puhdistamista. Ensisijainen lainvastaisuus liittyy tällöin roskaantumiskiellon vastaisuuteen, joskin maaperän pilaamisen vaarasta voi olla kysymys liitännäisesti, vaikka pääasia olisikin roskaantuneen alueen siivoaminen. Tapauskohtaisesti esimerkiksi jätetäytön poistamiseen voi liittyä myös maa-ainesten poistamista ja vaihtamista, jos se on siivoamisen teknisen toteuttamisen kannalta tarpeen. Se, onko kysymys roskaamisesta vai maaperän pilaamisesta, määrittää myös sen viranomaisen, joka on toimivaltainen määräämään puhdistamisesta.

Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan tässä tapauksessa maaperään haudatut jätteet sisältävät tavanomaista rakennusjätettä. Nyt käsillä olevassa asiassa ei ole ilmennyt sellaisia seikkoja, jotka viittaisivat alueen maaperän pilaantumiseen tai sellaiseen maaperän laadun huononemiseen, josta aiheutuisi ympäristönsuojelulain 16 §:ssä tarkoitettuja haitallisia vaikutuksia ympäristölle tai terveydelle, vaikka rakennusaikaisten jätteiden lahoamisesta onkin aiheutunut hajuhaittoja. Asiassa on kysymys ainakin pääosin sellaisesta jätelain 75 §:ssä tarkoitetusta roskaantumisesta, joka on aiheutunut jätehuoltolain (673/1978) voimassaoloaikana ja jossa jäte ja roskat on peitetty maa-aineksella. Tällaisen roskaantuneen alueen puhdistamisesta päättää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Ympäristölautakunnan on edellä lausutun mukaisesti tullut käsitellä asia jätelain mukaisena roskaamisasiana.

Rakennusliike Häyrynen Oy:n valitusta ei näin ollen ole voitu jättää tutkimatta hallinto-oikeuden päätöksessä lausutuilla perusteilla. Kun hallinto-oikeudella on ollut toimivallastaan valituksenalaisessa asiassa toinen käsitys, hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja asia palautettava Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi Rakennusliike Häyrynen Oy:n valituksen ratkaisemiseksi.

Jätelain 137 §:n (528/2014) 1 momentin mukaan viranomaisen tämän lain nojalla annettuun päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään, jollei jäljempänä mainitussa laissa toisin säädetä. Tähän nähden muutoksen hakeminen ympäristölautakunnan 1.12.2015 tekemään päätökseen (§ 54) ei ole edellyttänyt oikaisuvaatimuksen tekemistä ympäristölautakunnalle. Ympäristölautakunnan päätöksestä roskaantumista koskevassa asiassa on tullut valittaa mainitun säännöksen mukaisesti hallinto-oikeuteen. Tähän nähden Oulunkaaren ympäristölautakunnan päätös 28.1.2016 (§ 4) on kumottava ja poistettava sekä oikaisuvaatimusohje poistettava.

Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus

Hallinto-oikeuden tulee ottaen huomioon hallintolainkäyttölain 75 §:n 2 momentin ja oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 16 §:n 2 momentin asian ratkaistessaan lausua myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetystä oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevasta vaatimuksesta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Irene Mäenpää.