Muu päätös 2/2018

Terveysvalvontaa koskeva valitus (Savonlinna)

Antopäivä: 4.1.2018
Taltionumero: 2
Diaarinumero: 1727/1/17
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2018:T2

Asia Terveysvalvontaa koskeva valitus

Valittaja Puikkari Oy

Päätös, jota valitus koskee

Itä-Suomen hallinto-oikeus 6.4.2017 nro 17/0074/3

Asian aikaisempi käsittely

Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän terveystarkastaja on Puikkari Oy:öön kohdistamallaan päätöksellä 29.7.2016 (4 §) antanut seuraavat määräykset:

- Terveystarkastaja määrää terveydensuojelulain 51 §:n 2 momentin perusteella Kerimaan alueen vesijohtoverkoston talousveden desinfioitavaksi. Päätös viedään Itä-Savon sairaanhoitopiirin ympäristöterveydenhuoltojaoston ratkaistavaksi.

- Desinfioimisen onnistumisen varmistamiseksi terveystarkastaja määrää vesijohtoverkostosta otettavaksi kattavasti näytteitä. Verkoston eri osista tulee olla kolmet peräkkäiset mikrobiologisesti puhtaat näytteet ennen desinfioinnin lopettamista. Näytteenotosta vastaa valvontaviranomainen.

- Kerimaan alueen verkoston desinfioimisesta on tiedotettava aiemmin sovitun mukaisesti (sähköposti Nurminen Pekka – Munck Tiina, 26.7.2016 klo 17.29).

Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ympäristöterveydenhuoltojaosto (myöhemmin viranomainen) on päätöksellään 9.9.2016 (§ 19) vahvistanut terveystarkastajan antaman määräyksen.

Itä-Suomen hallinto-oikeus on 12.12.2016 antamallaan päätöksellä n:o 16/0351/3 kumonnut viranomaisen päätöksen ja palauttanut asian sille uudelleen käsiteltäväksi.

Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ympäristöterveydenhuoltojaosto on nyt kysymyksessä olevalla päätöksellään 12.1.2017 (§ 1) siltä osin kuin on kysymys:

= = =

4. kieltänyt terveydensuojelulain 51 §:n perusteella valittajan jakeleman kaivoveden käytön talousvetenä välittömästi valittajan saatua tämän päätöksen tietoonsa. Talousvedellä tarkoitetaan juomavedeksi, ruuan valmistukseen tai muihin kotitaloustarkoituksiin tarkoitettua vettä. Vettä voi käyttää käyttövetenä peseytymiseen, pyykinpesuun, siivoukseen, saniteettitarkoitukseen ja muuhun vastaavaan tarkoitukseen, mutta käyttövedestäkään ei saa aiheutua terveyshaittaa käyttäjille,

5. päättänyt, että vesijohtoverkostoon liitetyille kiinteistöille on tiedotettava kullekin kiinteistölle erikseen jaettavalla kirjallisella tiedotteella voimassaolevasta veden käyttökiellosta talousvedeksi. Tiedotteet on jaettava kiinteistöille mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään kolmen vuorokauden sisällä tämän päätöksen tiedoksi saamisesta. Kyseinen tiedote on toimitettava tiedoksi myös Itä-Savon sairaanhoitopiiri kuntayhtymän terveysvalvontaan. Lisäksi veden käyttökiellosta talousvedeksi on tiedotettava näkyvillä tiedotteilla Kerimaan toimiston ja ravintolan ulko-ovien yhteyksissä,

6. päättänyt, että kaivoveden käyttö talousvedeksi on kielletty siihen saakka, kunnes valittajan toiminta on hyväksytty terveydensuojelulain 18 §:n mukaisesti huomioiden terveydensuojelulain 5 luvun säännökset ja perusteet.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Itä-Suomen hallinto-oikeus on jättänyt tutkimatta Puikkari Oy:n vaatimuksen, joka koskee Kerimaan alueen vesihuollon ongelmien ratkaisemista kokonaisuudessaan. Muutoin hallinto-oikeus on hylännyt yhtiön valituksen Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ympäristöterveydenhuoltojaoston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti tältä osin:

Tutkimatta jättäminen

Valittaja on vaatinut päätöksen kohtien 4, 5 ja 6 kumoamiseen ja asian uudelleen käsittelemiseen liittyen, että Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ympäristöterveydenhuoltojaosto esittää Kerimaan alueen vesihuolto-ongelmaan yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa pikaisesti sellaisen ratkaisun, jolla alueen vesihuolto kokonaisuudessaan saadaan lainmukaiseen tilaan ja joka ratkaisu takaa Kerimaan alueen talousveden saatavuuden keskeytyksettä. Päätöksessä tai esityksessä tulee turvata Kerimaan alueen yritysten sekä yksityisten asiakkaiden ja kuluttajien oikeusturvan toteutuminen. Päätöksessä tai yhteistyöesityksessä tulee huomioida, että valittaja ei ole vesilaitos eikä aio hakeutua sellaiseksi.

Hallinto-oikeus toteaa, että asiassa on kysymys viranomaisen terveydensuojelulain 51 §:n 1 momentin ensimmäisen lauseen perusteella antamasta määräyksestä, jolla valittajan jakeleman kaivoveden käyttö talousvetenä on kielletty sekä tämän kiellon tiedottamisesta ja voimassaoloajasta. Hallinto-oikeuden toimivaltaan kuuluu valittajan tekemän valituksen johdosta tutkia vain nyt edellä mainittua määräystä koskevan päätöksen lainmukaisuus. Hallinto-oikeus ei voi tätä asiaa ratkaistessaan antaa valittajan esittämiä, tähän terveydensuojelulain mukaiseen asiaan liittymättömiä määräyksiä. Valittajan edellä selostettu vaatimus on jätettävä tutkimatta.

Pääasia

Sovellettavat säännökset

Terveydensuojelulain 1 §:n 2 momentin mukaan tässä laissa tarkoitetaan terveyshaitalla ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä.

Terveydensuojelulain 2 §:n 2 momentin mukaan elinympäristöön vaikuttavan toiminnan harjoittajan on tunnistettava toimintansa terveyshaittaa aiheuttavat riskit ja seurattava niihin vaikuttavia tekijöitä (omavalvonta). Toimintaa on harjoitettava siten, että terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy.

Terveydensuojelulain 16 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan tässä laissa tarkoitetaan talousvettä toimittavalla laitoksella toiminnanharjoittajaa, joka toimittaa talousvettä jakeluverkossa tai muuten kuin tilapäisesti tankeista.

Terveydensuojelulain 17 §:n 1 momentin ensimmäisen lauseen mukaan talousvetenä käytettävän veden on oltava terveydelle haitatonta ja tarkoitukseensa soveltuvaa. Saman pykälän 3 momentista käy ilmi, että sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset muun ohella talousveden laatuvaatimuksista.

Terveydensuojelulain 18 §:n 1 momentin mukaan talousvettä toimittavan laitoksen, jolla on omaa veden tuotantoa tai käsittelyä, on haettava toimintansa hyväksymistä kunnan terveydensuojeluviranomaiselta viimeistään 3 kuukautta ennen suunniteltua toiminnan aloittamista. Talousvettä ei saa toimittaa ennen kuin toiminta on hyväksytty. Saman pykälän 2 momentin mukaan toiminnan hyväksymistä on haettava myös, jos vedenottoa tai vedenkäsittelyä laajennetaan tai muutetaan olennaisesti tai jos veden laadussa tai jakelussa tapahtuu talousveden laadun kannalta olennaisia muutoksia. Muutosta koskeva hakemus on tehtävä viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan muuttamista. Toimintaa ei saa muuttaa ennen kuin hakemus on hyväksytty.

Terveydensuojelulain 20 §:n 1 momentin (441/2000) mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisen on säännöllisesti valvottava talousvettä toimittavan laitoksen jakaman veden laatua sekä tankeissa, pulloissa tai säiliöissä myytäväksi tarkoitetun talousveden laatua.

Terveydensuojelulain 20 b §:n 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on kustannuksellaan huolehdittava siitä, että talousvettä toimittavassa laitoksessa työskentelevillä talousveden laatuun vaikuttavia toimenpiteitä tekevillä henkilöillä on laitosteknistä ja talousvesihygieenistä osaamista osoittava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antama todistus. Todistus annetaan henkilölle, joka on suorittanut hyväksytysti laitosteknistä ja talousvesihygieenistä osaamista arvioivan testin. Todistus on voimassa viisi vuotta.

Hallinto-oikeus toteaa, että Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus ovat yhdistyneet 1.1.2009 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoksi (Valvira).

Terveydensuojelulain 51 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisella on oikeus antaa yksittäisiä kieltoja ja määräyksiä, jotka ovat välttämättömiä terveyshaitan poistamiseksi tai sen ehkäisemiseksi. Talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 2 §:n 1 momentin 1) kohdan mukaan tämä asetus koskee kaikkea terveydensuojelulain (763/1994) 16 §:ssä tarkoitettua talousvettä, jota käytetään tai toimitetaan vedenjakelualueelle käytettäväksi talousvetenä vähintään 10 m3 päivässä tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin.

Talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 4 §:n 1 momentin mukaan talousvedessä ei saa olla pieneliöitä, loisia tai mitään aineita sellaisina määrinä tai pitoisuuksina, joista voi aiheutua terveyshaittaa ihmisille. Talousveden on täytettävä liitteen I taulukossa 1–3 ja 5 esitetyt laatuvaatimukset. Saman pykälän 2 momentin mukaan talousveden on oltava myös muuten käyttötarkoitukseensa soveltuvaa. Se ei saa aiheuttaa haitallista syöpymistä tai haitallisten saostumien syntymistä vesijohdoissa eikä vedenkäyttölaitteissa. Käyttökelpoisuuteen perustuvat talousveden laatusuositukset on esitetty liitteen I taulukossa 4 ja 6. Radioaktiivisuuden laatuvaatimukset ja -suositukset on annettu liitteen I taulukossa 2–4.

Talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 21 §:n 1 momentin ensimmäisen lauseen mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava, että talousvettä toimittava laitos tiedottaa riittävästi toimittamansa veden laadusta.

Talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa olevassa liitteessä on annettu talousvedelle laatuvaatimukset ja -suositukset. Talousveden osalta käy taulukosta 4. ilmi, että talousveden laatusuosituksena (hyväksyttävissä oleva määrä) pesäkkeistä lausutaan, ettei niissä saa olla epätavallisia muutoksia, pH-arvon rajoina on ilmoitettu 6,5–9,5, mangaanin määräksi 50 mikrogrammaa/litra ja raudan määräksi 200 milligrammaa/litra.

Asiassa saatu selvitys ja sen oikeudellinen arviointi

Asiassa olevasta selvityksestä käy ilmi, että valittaja omistaa Kerimaan alueen vesijohtoverkoston ja on myöntänyt alueen muille yksityisille kiinteistönomistajille oikeuden käyttää vesijohtoverkostoa vedenhankintaan. Vuodesta 2002 lähtien talousveden Kerimaan alueelle on toimittanut ensin Kerimaan, oikeastaan Kerimäen, kunnan vesilaitos ja sittemmin Itä-Savon Vesi Oy. Itä-Savon Vesi Oy:n lopetettua talousveden toimittamisen alueelle valittaja on 21.7.2016 ryhtynyt johtamaan vesijohtoverkostoon talousvetenä käytettäväksi vettä kaivosta, joka oli poistettu käytöstä vuonna 2002. Alueella on yli 400 talousveden käyttäjää.

Valittajan mukaan väliaikaisesti käyttöön otetun kaivon vesi täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Vesianalyysit osoittavat, että vedessä ei ole taudinaiheuttajamikrobeja. Vedenjakelun tämän hetkinen järjestely on tilapäinen toimenpide, joka on välttämätön sen aikaa, kunnes viranomaiset löytävät paremman ratkaisun Kerimaan alueen vesihuollon järjestämistä koskeviin ongelmiin. Talousveden käyttökielto on alueen asukkaille kohtuuton. Valittaja on vastineessaan arvioinut olevansa terveydensuojelulain perusteella vesilaitos tai vedenjakelija. Valittaja on ilmoittanut toimittaneensa alueen kiinteistöille viranomaisen päätöksen 5. kohdassa edellytetyn kirjallisen ilmoituksen.

Viranomaisen lausunnon yhteydessä toimitettujen asiakirjojen joukossa on 5.8.2016 päivätty Ramboll Analyticsin palveluksessa olevan mikrobiologi Marjatta Sepän antama tutkimustodistus. Todistuksesta käy ilmi, että Kerimaan vesijohtoverkoston alueelta on otettu kuudesta eri pisteestä vesinäytteet. Niiden mukaan veden pH-arvot ovat hieman alhaiset (pH-arvo viidessä näytteessä 6,0 ja yhdessä 6,3). Mökistä 33 otetun näytteen kokonaispesäkeluku on ollut koholla (kokonaispesäkkeiden määrä 340), alueen verkostoon lähtevästä vedestä ja saunasta S1 otettujen näytteiden mangaanipitoisuudet ovat kohonneet (60 ja 55) ja mökistä 33 otetun näytteen rautapitoisuus on kohonnut (330).

Valituksenalaisen päätöksen tekemisen jälkeen terveystarkastajan hallinto-oikeudelle toimittaman 20.3.2017 päivätyn Ramboll Analyticsin palveluksessa olevan kemisti Sami Tyrväisen antaman tutkimustodistuksen mukaan alueelta on otettu neljästä eri pisteestä vesinäytteet. Ensimmäinen näyte on otettu pisteestä, josta vesi lähtee alueen verkostoon. Tämän näytteen mukaan vesi ei täytä talousveden laatusuosituksia pH-arvon, raudan ja mangaanin osalta (pH-arvo 5,9, mangaani 240 ja rauta 410). Kerimaan ravintolasta ja osoitteesta Lammentie 6 otetut näytteet eivät täytä talousveden laatusuosituksia pH-arvon ja mangaanin osalta (pH arvo ravintolan osalta 5,8 ja mangaani 410 sekä Lammentien pisteessä 5,9 ja mangaani 390). Pitkänraitintien mökistä 122 otettu näyte ei täytä talousveden laatusuosituksia pH-arvon, mangaanin ja raudan osalta (pH-arvo 5,9, mangaani 360 ja rauta 230).

Tämä hallinto-oikeus on 12.12.2016 antamassaan päätöksessä 16/0351/3 katsonut, että valittaja täyttää terveydensuojelulain 16 §:n 4 momentissa (441/2000) tarkoitetun talousvettä toimittavan laitoksen määritelmän. Asiaa ei ole aihetta arvioida tältä osin toisin 1.1.2017 voimaan tulleen terveydensuojelulain 16 §:n (942/2016) valossa.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella valittajan toiminnassa ei ole tapahtunut muutoksia mainitun päätöksen antamisen jälkeen. Valittaja ei ole hakenut eikä aiokaan hakea toimintansa hyväksymistä terveydensuojelulaissa tarkoitetulla tavalla talousvettä toimittavana laitoksena. Terveydensuojelulain 20 b §:ssä tarkoitetut edellytykset eivät täyty.

Valittajan kaivosta vesijohtoverkostoon johdetusta vedestä on 5.8.2016 otettujen vesinäytteiden perusteella havaittu hyväksyttävissä olevia alempia pH-arvoja sekä kohonneita mangaani- ja rautapitoisuuksia.

Hallinto-oikeuden arvion mukaan viranomainen on voinut edellä mainittujen seikkojen vuoksi päätyä siihen, että valittajan kaivoveden vesijohtoverkkoon johtamiseen liittyvä toiminta ja veden laatu saattavat johtaa terveyshaitan syntymiseen ja että veden käyttämisen kieltäminen talousvetenä on välttämätöntä tämän terveyshaitan ehkäisemiseksi. Hallinto-oikeudelle päätöksen tekemisen jälkeen toimitettu veden laatua osoittava todistus tukee tehtyä ratkaisua. Asiaa ei ole aihetta arvioida toisin, vaikka valittaja on toiminnallaan pyrkinyt turvaamaan talousveden saannin Kerimaan alueen kiinteistöille alueen vesihuoltoon liittyvien ongelmien vuoksi.

Asiassa on kysymys terveydensuojelulain perusteella tehdystä päätöksestä, jonka tarkoituksena on ehkäistä terveyshaittaa. Valittajan viranomaisen päätöksen perusteluista tai Itä-Suomen syyttäjäviraston näkemyksestä esittämillä seikoilla ei ole oikeudellista merkitystä tätä asiaa ratkaistaessa kuten ei myöskään valittajan selvityksellä Kerimaan alueen vesihuollon järjestämisestä tai järjestämisvastuusta ja siihen liittyvistä ongelmista, niiden syistä, seurauksista, eri tahojen motiiveista ja muusta toiminnasta sekä ongelmien ratkaisuehdotuksista lausumalla.

Valituksenalaisesta päätöksestä ei käy hallintolain edellyttämällä tavalla ilmi, kenen vastuulle on annettu päätöksen 5. kohdassa asetettu tiedottamisvelvoite. Lausunnosta ja vastineesta käy kuitenkin ilmi, että sekä viranomainen että valittaja ovat ymmärtäneet tiedottamisvelvoitteen kuuluvan valittajalle. Sen vuoksi valituksenalaista päätöstä ei ole velvoitetun puuttuvan yksilöinnin vuoksi aihetta kumota, koska asiassa on kysymys laajahkon ihmisjoukon kannalta tärkeästä talousveteen liittyvästä asiasta, joka kaikilta osin tulisi saada ratkaistua.

Hallinto-oikeus toteaa, että Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 18.8.2015 päätöksellään määrännyt Savonlinnan kaupungin määrittämään Kerimaan lomakeskuksen alueen vesihuoltolain mukaiseksi toiminta-alueeksi vesihuoltolaitokselle. Tämä hallinto-oikeus on 12.12.2016 antamallaan päätöksellä 16/0354/3 hylännyt ELY-keskuksen päätöksestä tehdyn valituksen. Hallinto-oikeuden päätös ei ole lainvoimainen. Asiassa on siten epäselvää, miten alueen vesihuolto tullaan järjestämään. Tämä seikka huomioon ottaen hallinto-oikeus arvioi, ettei asiassa ole ilmennyt aihetta valituksenalaisen päätöksen muuttamiseen kiellon voimassaoloa koskevilta osin. Hallinto-oikeus toteaa, että kielto on voimassa valituksenalaisen päätöksen kohdassa 6 sanotulla tavalla tai siihen saakka, kunnes alueen talousveden jakelu on muutoin järjestetty terveydensuojelulain 5 luvussa säädetyllä tavalla ja veden laatu täyttää terveydensuojelulaissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa säädetyt edellytykset.

Sovelletut oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Tuomioistuinlaki 4 luku 1 §

Hallintolainkäyttölaki 5 § 1 momentti ja 51 § 2 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Riikka Tiainen, Terhi Helttunen ja Jaana Malinen, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Puikkari Oy on valituksessaan vaatinut, että Itä-Suomen hallinto-oikeuden ja Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ympäristöterveydenhuoltojaoston päätökset kumotaan viimeksi mainitun päätöksen kohtien 4, 5 ja 6 osalta. Asia on käsiteltävä näiltä osin uudelleen.

Vaatimuksensa tueksi yhtiö on uudistanut asiassa aikaisemmin esittämänsä ja on lisäksi lausunut muun ohella seuraavaa:

Puikkari Oy on yhdessä Kerimaan alueen matkailutoimijan Kerimaan Lomakeskus Oy:n kanssa tiedottanut kahdella tiedonannolla alueen yksityisille kiinteistönomistajille kattavasti Kerimaan alueen vesijohtoverkoston vesihuolto-ongelmasta. Tiedotteissa on muun muassa todettu, että terveystarkastaja on kieltänyt Kerimaan vesijohtoverkoston veden käyttämisen talousvetenä, koska Puikkari Oy ja Kerimaan Lomakeskus Oy eivät ole vesilaitoksia eikä Puikkari Oy täytä talousveden jakelua koskevia terveydensuojelulain määräyksiä. Viimeisimmässä tiedotteessa on kehotettu asukkaita hankkimaan talousvesi kaupasta. Lisäksi vesijohtoverkoston piirissä oleville kiinteistönomistajille on kerrottu, että heidän kiinteistönsä voidaan heidän halutessaan irrottaa Puikkari Oy:n omistamasta Kerimaan vesi- ja jätevesirunkoverkostosta. Puikkari Oy ei ole toistaiseksi halunnut antaa ehdotonta veden käyttökieltoa tai katkaista kokonaan vedenjakelua kiinteistöille, mutta terveysviranomaisen 12.1.2017 antaman päätöksen kohtien 4, 5 ja 6 vaatimukset on täytetty edellä mainituilla tiedonannoilla.

Terveysvalvonnan toiminta kysymyksessä olevan pitkäaikaisen vesihuolto-ongelman yhteydessä ei täytä terveydensuojelulain 1 §:n ja 6 §:n tavoitteita. Lisäksi vesihuoltolain 6 §:n mukaan suuren joukon kyseessä ollessa alueen vesihuolto on kunnan vastuulla. Terveydensuojeluviranomaiset eivät ole toiminnallaan edistäneet kummankaan lain tavoitteiden toteutumista. Talousveden käyttökielto ei ole oikea ratkaisu kaavoitetulla asutusalueella, jossa on suuri vedentarve. Käyttökielto pahentaa vesihuollon tilannetta alueen asukkaiden ja yritysten kannalta.

Määräysten 6 kohdan mukainen vaatimus ei ole oikea ratkaisu asiaan. Se merkitsisi nykyisen tilapäisen järjestelyn jatkamista eli kaivoveden käytön hyväksymistä alueen talousvedeksi, vaikka Puikkari Oy hyväksyttäisiin terveydensuojelulain 18 §:n mukaisesti saman lain 16 §:ssä tarkoitetuksi talousvettä toimittavaksi laitokseksi. Alueella ei kuitenkaan voida pysyvästi palata kaivoveden käyttöön, vaikka terveydensuojelulain vaatimukset kaivoveden osalta toteutuisivat. Puikkari Oy ei aio hakeutua vesilaitokseksi, koska vastuu vesihuollon järjestämisestä on kunnalla. Etelä-Savon ELY-keskus ja Itä-Suomen hallinto-oikeus ovat todenneet, että Savonlinnan kaupungilla on vastuu Kerimaan alueen vesihuollosta. Terveysvalvonnan on siten ollut tarpeetonta painostaa Puikkari Oy:tä vesihuoltovastuun ottamiseen.

Kerimaan vesi- ja jätevesiverkoston piirissä on Puikkari Oy:n omistamien noin 20 rakennuksen lisäksi noin 70 yksityisten omistamaa lomarakennusta ja kolme vakituisessa asuinkäytössä olevaa kiinteistöä. Lisäksi alueen kiinteistöjä käyttää vaihteleva määrä kotimaisia ja ulkomaisia matkailijoita. Puikkari Oy omistaa Kerimaan alueen vesijohtoverkoston. Yhtiö ei kuitenkaan ole vesihuoltolain määritelmän mukainen vesilaitos, vaan vesilaitoksen asiakas, kuten muutkin kiinteistönomistajat. Puikkari Oy:llä ei ole oikeutta eikä velvollisuutta toimia vesilaitoksena. Terveysvalvonta ei ole ottanut huomioon tilannetta alueen yksityisten kiinteistöjen ja asukkaiden kannalta, kun se on kieltänyt Puikkari Oy:n jakeleman talousveden käytön. Terveydensuojeluviranomaisen määräys ei ole terveydensuojelulain tavoitteiden mukainen, koska terveydensuojeluviranomaisten tulee ottaa huomioon Kerimaan alueen vesihuolto alueen asukkaiden vedensaannin kannalta ja ottaa huomioon myös vesihuoltolain säännökset. Erityisesti olisi tullut ottaa huomioon, että kunnan omistama vesilaitos on katkaissut puhtaan veden toimittamisen 21.7.2016 Kerimaan alueella ja että tämä vesihuoltolain vastainen menettely on riitautettu.

Vaikka terveydensuojeluviranomainen ei voi ottaa kantaa vesilaitoksen ja sen asiakkaiden välisiin sopimuskiistoihin, sen tehtävänä on terveydensuojelulain 6 §:n mukaan turvata toiminta-alueensa asukkaiden terveellinen elinympäristö, mihin kuuluu talousveden saamisen varmistaminen. Terveysvalvonnan olisi tullut antaa toimenpidemääräys Savonlinnan kaupungille vesihuoltolain 6 § huomioon ottaen ja Itä-Savon Vesi Oy:lle sillä perusteella, että Kerimaan kaikki kiinteistöt ovat liittymämaksujen maksamisen perusteella vesilaitoksen asiakkaita.

Puikkari Oy on lähettänyt 25.4.2017 saapuneen lisäkirjoituksen.

Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ympäristöterveydenhuoltojaosto on antanut valituksen johdosta lausunnon ja toimittanut lisäksi talousvesinäytteiden tuloksia.

Puikkari Oy on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Irene Mäenpää.

 
Julkaistu 4.1.2018