Muu päätös 751/2018

Ympäristönsuojelulain mukaista hallintopakkoasiaa koskeva valitus (Lohja)

Antopäivä: 20.2.2018
Taltionumero: 751
Diaarinumero: 4778/1/17
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2018:T751

Asia Ympäristönsuojelulain mukaista hallintopakkoasiaa koskeva valitus

Valittaja Oy Teboil Ab

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 30.8.2017 nro 17/0365/3

Asian taustaa

Lohjan ympäristölautakunta on 15.6.1996 (§ 9) myöntänyt Du Pont JET Oy:lle ympäristölupamenettelylain (735/1991) mukaisen ympäristöluvan.

Ympäristölautakunta on päätöksellään 6.3.2008 (§ 47) velvoittanut toiminnanharjoittajan hakemaan jakeluaseman toiminnalle ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaista ympäristölupaa.

Suomen Tähtiautomaatit Oy on 18.6.2008 jättänyt Lohjan ympäristölupaviranomaiselle ympäristölupahakemuksen. Yhtiö on sittemmin sulautunut Oy Teboil Ab:hen. Lohjan ympäristölautakunta on 24.3.2011 antamallaan päätöksellä hylännyt lupahakemuksen. Ympäristölautakunnan päätös on tullut lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 9.10.2013 taltionumero 3220.

Oy Teboil Ab on hakenut toiminnalle uudelleen ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. Lohjan ympäristö- ja rakennuslautakunta on 23.4.2015 (§ 41) päättänyt, että lupaa ei myönnetä.

Asian aikaisempi käsittely

Lohjan ympäristö- ja rakennuslautakunta on nyt kysymyksessä olevalla päätöksellään 19.3.2015 (§ 26) määrännyt ympäristönsuojelulain (86/2000) 84 §:n nojalla Oy Teboil Ab:n Teboil Lohja Tynninharjun automaattiaseman lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä seuraavaa (päävelvoitteet 1 ja 2):

1. Oy Teboil Ab:n on lopetettava polttonesteiden jakeluasematoiminta ja tyhjennettävä polttonestesäiliöt Teboil Lohja Tynninharjun jakeluasemalla osoitteessa Ojamonharjuntie 65, 08200 Lohja, kiinteistöllä 444-454-1-209 ympäristönsuojelulain vastaisena mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 30.9.2015 mennessä.

2. Pohjavettä ja maaperää on tarkkailtava tehostetusti olemassa olevista näytepisteistä (havaintoputki GA1 ja huokoskaasuputki PR 1/03) kerran kolmessa kuukaudessa, kunnes suunnitelma toiminnan lopettamisen jälkeisestä tarkkailusta on hyväksytty. Pohjavesinäytteestä tulee analysoida öljyhiilivetyjakeiden (C10-C40), bensiinijakeiden (C5-C10), BTEX-yhdisteiden sekä bensiinin lisäaineiden MTBE, TAME, TAEE, ETBE, DIPE ja etanoli pitoisuudet. Huokoskaasunäytteestä tulee analysoida haihtuvien hiilivetyjen kokonaispitoisuus (TVOC) ja eriteltynä BTEX-yhdisteet, MTBE ja TAME. Näytteenotto ja analysointi tulee tehdä asianmukaisia menetelmiä käyttäen. Näytteenottotulokset on toimitettava välittömästi Lohjan ympäristövalvontaan.

Lohjan ympäristö- ja rakennuslautakunta on asettanut ympäristönsuojelulain 88 §:n nojalla juoksevan uhkasakon päävelvoitteen 1 tehosteeksi. Uhkasakkojaksoksi on määrätty yksi viikko. Uhkasakon kiinteäksi peruseräksi on määrätty 50 000 euroa ja lisäeräksi 10 000 euroa. Jos päävelvoitetta ei noudateta, Lohjan ympäristö- ja rakennuslautakunta voi uhkasakkolain 10 §:n nojalla tuomita uhkasakon maksettavaksi.

Ympäristö- ja rakennuslautakunta on määrännyt, että määräyksiä 1 ja 2 tulee noudattaa ympäristönsuojelulain 101 §:n 3 momentin mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Lohjan ympäristö- ja rakennuslautakunta on lisäksi ympäristönsuojelulain 90 §:n nojalla antanut Oy Teboil Ab:n Teboil Lohja Tynninharjun automaattiaseman lopettamiseen liittyvät määräykset 3–7, joista määräys 3 kuuluu seuraavasti:

3. Ympäristö- ja rakennuslautakunta velvoittaa Oy Teboil Ab:n esittämään aikataulutetun suunnitelman lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä, kuten polttonesteiden jakelulaitteiden purkamisesta ja poistamisesta sekä maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuuden tutkimisesta. Suunnitelman tulee olla asiantuntevan tahon laatima ja se tulee esittää hyväksyttäväksi Lohjan ympäristövalvontaan viimeistään 31.5.2015 mennessä.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään Oy Teboil Ab:n valituksesta muuttanut Lohjan ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksen velvoitetta 1 siten, että se kuuluu muutettuna seuraavasti:

1. Oy Teboil Ab:ta kielletään ympäristönsuojelulain 84 §:n nojalla 31.12.2017 jälkeen jatkamasta Lohjan kaupungissa kiinteistöllä 444-454-1-209 osoitteessa Ojamonharjuntie 65 harjoitettua Teboil Lohja Tynninharjun polttonesteiden jakeluaseman toimintaa ja yhtiö velvoitetaan tyhjentämään jakeluaseman polttonestesäiliöt mainittuun määräaikaan mennessä ellei toimintaa ja siltä edellytettävää ympäristölupaa ole sitä ennen muutettu niin, ettei toiminnasta aiheudu ympäristönsuojelulain 8 §:ssä kiellettyä seurausta.

Hallinto-oikeus on lisäksi kumonnut ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksen velvoitteiden 4, 5 ja 7 osalta. Muilta osin, eli määräyksen 3 osalta, valitus on hylätty.

Valituksen vireilläolosta johtuneen ajan kulumisen vuoksi hallinto-oikeus on pidentänyt velvoitteen 3 mukaisen suunnitelman esittämiselle asetettua määräaikaa siten, että se päättyy 30.11.2017.

Samalla hallinto-oikeus on määrännyt hallinto-oikeuden välipäätöksessä 5.6.2015 numero 15/0329/3 asetetun täytäntöönpanon kiellon heti lakkaamaan.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettava laki

Uusi ympäristönsuojelulaki (527/2014) on tullut voimaan 1.9.2014. Mainitun lain 229 §:n mukaan tällöin hallintoviranomaisessa tai tuomioistuimessa vireillä ollut asia käsitellään ja ratkaistaan, mikäli uuden lain voimaantulo- ja siirtymäsäännöksistä ei muuta johdu, vanhan ympäristönsuojelulain (86/2000) säännösten mukaisesti.

Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan Lohjan ympäristövalvonta on lähettänyt toiminnanharjoittaja Oy Teboil Ab:lle 22.10.2013 päivätyn kuulemiskirjeen, joka on koskenut ympäristönsuojelulain 84 §:n ja 90 §:n mukaisten määräysten antamista kyseessä olevan jakeluasematoiminnan lopettamiseen liittyen. Asia on siten ollut vireillä hallintoviranomaisessa, kun uusi ympäristönsuojelulaki on tullut voimaan. Tässä kuten myös jäljempänä perustelujen eri kohdissa olevat viittaukset ympäristönsuojelulakiin tarkoittavat siten lakia 86/2000.

Toiminnan lopettaminen

Sovellettavia säännöksiä

Ympäristönsuojelulain 8 §:n 1 momentin mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua, 2) toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää, tai 3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto).

Ympäristönsuojelulain 84 §:n (1590/2009) 1 momentin mukaan valvontaviranomainen voi: 1) kieltää sitä, joka rikkoo ympäristönsuojelulakia, sen nojalla annettua asetusta tai määräystä, jatkamasta tai toistamasta säännöksen tai määräyksen vastaista menettelyä, 2) määrätä sen, joka rikkoo ympäristönsuojelulakia taikka sen nojalla annettua asetusta tai määräystä, täyttämään muulla tavoin velvollisuutensa, 3) määrätä 1 tai 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla menetellyt palauttamaan ympäristö ennalleen tai poistamaan rikkomuksesta ympäristölle aiheutunut haitta sekä 4) määrätä toiminnanharjoittajan riittävässä määrin selvittämään toiminnan ympäristövaikutukset, jos on perusteltua aihetta epäillä sen aiheuttavan ympäristönsuojelulain vastaista pilaantumista.

Ympäristönsuojelulain 88 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen on tehostettava, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta, ympäristönsuojelulain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella tai toiminta keskeytetään.

Taustaa

Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan Oy Teboil Ab:n polttonesteiden jakeluaseman toiminta kiinteistöllä 444-454-1-209 on perustunut vuonna 1996 myönnettyyn ympäristölupamenettelylain mukaiseen toistaiseksi voimassa olevaan ympäristölupaan. Lohjan ympäristölautakunta on 6.3.2008 päättänyt, että toiminnalle tulee hakea uusi ympäristölupa 20.6.2008 mennessä, jos kyseessä olevaa polttonesteiden jakelua jatketaan 20.6.2008 jälkeen. Lautakunta on katsonut, että toiminta on tarvinnut ympäristöluvan, koska jakeluaseman toiminta ja sitä koskevat määräykset eivät kokonaisuutena arvioiden enää olennaisilta osin täyttäneet ympäristönsuojelulain vaatimuksia maaperän ja pohjaveden suojausratkaisujen suhteen.

Lohjan ympäristölautakunta on hylännyt Oy Teboil Ab:n ympäristölupahakemuksen 24.3.2011. Toiminnanharjoittajan valitus lautakunnan päätöksestä on hylätty hallinto-oikeudessa 29.2.2012 ja valitus hallinto-oikeuden päätöksestä on hylätty korkeimmassa hallinto-oikeudessa 9.10.2013. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa on todettu, että kun otetaan huomioon jakeluaseman sijainti pohjavesialueella ja alueen maaperän laatu saattaa hakemuksen mukainen polttonesteiden jakeluasematoiminta aiheuttaa pohjaveden pilaantumisvaaraa, jota ei voida poistaa yhtiön esittämillä tai muillakaan suojaustoimenpiteillä tai luvassa annettavilla määräyksillä. Hakemuksen mukaista paikkaa ei voida ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentti huomioon ottaen pitää saman lain 6 §:ssä tarkoitettuna hyväksyttävänä sijoituspaikkana kysymyksessä olevalle toiminnalle.

Päävelvoite 1

Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 2 §:n 3 kohdan ja 4 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupamenettelylain nojalla annettua lupaa, joka on voimassa ympäristönsuojelulain voimaan tullessa, on noudatettava, jollei tästä laissa toisin säädetä. Mainitun lain 4 §:n 3 momentin mukaan edellä 1 momentissa tarkoitettuun lupaan sovelletaan ympäristönsuojelulain 9 ja 13 luvun säännöksiä. Ympäristönsuojelulain 9 luvussa säädetään luvan voimassaolosta ja 13 luvussa ympäristönsuojelulain mukaisesta valvonnasta ja hallintopakosta.

Oy Teboil Ab:n edellä mainitun ympäristölupahakemuksen hylkäämisestä ei ole seurannut ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan voimassaolon päättyminen. Toiminnanharjoittajalla on mainitun voimaanpanolain 4 §:n 1 momentin nojalla ollut oikeus harjoittaa toimintaa vuonna 1996 myönnetyn luvan perusteella, kunnes asiasta ympäristönsuojelulain 9 tai 13 luvun nojalla mahdollisesti käynnistettävässä menettelyssä on toisin määrätty.

Mikäli toiminnasta aiheutuu ympäristönsuojelulaissa kielletty seuraus eikä toiminnan jatkamisen edellytyksiä saada täytetyksi lupaa muuttamalla, toiminta voidaan keskeyttää ympäristönsuojelulain 84 §:n mukaisesti hallintopakkoa käyttäen. Jos luvan myöntämisen edellytyksiä ei täytetä määräajassa, lupaviranomainen voi valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa koko luvan mainitun lain 59 §:n nojalla.

Polttonesteiden jakeluasema sijaitsee Lohjanharjun tärkeällä pohjavesialueella varsinaisen pohjaveden muodostumisalueella. Ympäristölupahakemuksen hylkäämistä on yllä mainitussa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä perusteltu muun muassa sillä, että kun otetaan huomioon jakeluaseman sijainti pohjavesialueella ja alueen maaperän laatu, saattaa hakemuksen mukainen polttonesteiden jakeluasematoiminta aiheuttaa pohjaveden pilaantumisvaaraa, jota ei voida poistaa yhtiön esittämillä tai muillakaan suojaustoimenpiteillä tai luvassa annettavilla määräyksillä. Päätöksessä on katsottu, että hakemuksen mukaista paikkaa ei voida ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentti huomioon ottaen pitää saman lain 6 §:ssä tarkoitettuna hyväksyttävänä sijoituspaikkana kysymyksessä olevalle toiminnalle.

Ympäristöluvan myöntämiselle ei ole ollut ympäristönsuojelulaissa säädettyjä edellytyksiä ja lupahakemus on hylätty lainvoiman saaneella päätöksellä. Hallinto-oikeus katsoo, että tällaisessa tilanteessa ympäristönsuojelulain 8 §:ssä tarkoitetun pohjaveden pilaamiskiellon kannalta riskejä aiheuttavan toiminnan jatkamista vain ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan nojalla ei ole enää ollut perusteita sallia.

Uuden lupahakemuksen vireillepano ei ole esteenä vanhaa jakeluasemaa koskevan hallintopakkopäätöksen tekemiselle tilanteessa, jossa jakeluaseman sijoittamista koskeva ympäristölupahakemus on hylätty lainvoimaisella päätöksellä.

Yllä esitetyn perusteella hallinto-oikeus muuttaa Lohjan ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöstä päävelvoitteen 1 osalta ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Muut velvoitteet

Ympäristönsuojelulain 90 §:n 1 momentin mukaan luvanvaraisen toiminnan päätyttyä toimintaa harjoittanut vastaa edelleen lupamääräysten mukaisesti tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi, toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta. Jos lupa ei sisällä riittäviä määräyksiä toiminnan lopettamiseksi tarvittavista toimista, lupaviranomaisen on mainitun pykälän 3 momentin mukaan annettava tätä tarkoittavat määräykset. Asia on käsiteltävä soveltuvin osin kuten lupahakemus. Tarkkailua koskevat määräykset annetaan noudattaen soveltuvin osin, mitä 46 §:ssä säädetään.

Valituksenalaisen päätöksen määräyksessä 3 toiminnanharjoittaja on velvoitettu määräaikaan mennessä esittämään aikataulutettu suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä, kuten polttonesteiden jakelulaitteiden purkamisesta ja poistamisesta sekä maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuuden tutkimisesta. Kun otetaan huomioon, mitä edellä on lausuttu päävelvoitteesta 1, hallinto-oikeus katsoo, että lautakunta on voinut samassa menettelyssä antaa edellä mainitun suunnitelman esittämistä koskevan määräyksen.

Valituksen vireillä olosta johtunut ajan kuluminen huomioon ottaen suunnitelman esittämiselle asetettua määräaikaa on pidennetty päättymään edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Hallinto-oikeus katsoo, että vasta määräyksen 3 mukaisen suunnitelman esittämisen ja hyväksymisen jälkeen tulee, mikäli se on tarpeellista, antaa rakenteiden ja laitteiston purkamista ja poistamista, maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuustutkimuksen teettämistä, tutkimuksen raportin laatimista, ilmoituksen tekemistä, maaperän ja pohjaveden kunnostamista sekä maaperän ja pohjaveden tarkkailua koskevia tarkempia määräyksiä.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Päivi Jokela, Juha Väisänen ja Reeta-Kaisa Eriksson, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Oy Teboil Ab on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Lohjan ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätökset kumotaan päävelvoitteen 1 ja siihen liittyvän uhkasakon sekä velvoitteen 3 osalta.

Lisäksi yhtiö on vaatinut, että korkein hallinto-oikeus erillisellä päätöksellä kumoaa Vaasan hallinto-oikeuden ja Lohjan ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätökset, jotka koskevat ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaista määräystä päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta.

Vaatimustensa tueksi yhtiö on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Päätökset on valituksenalaisilta osin kumottava, koska yhtiöllä on lakiin perustuva lupa harjoittaa toimintaa. Lupaa ei ole kumottu tai peruutettu. Laillista toimintaa ei voida määrätä välittömästi lopetettavaksi ilman laillista perustetta, jota tässä tapauksessa ei ole.

Hallintopäätösten täytäntöönpanoa koskeva pääsääntö on, että päätökset ovat täytäntöön pantavissa vasta lainvoimaisina. Välitön täytäntöönpano edellyttää kiireellisyysperustetta tai sitä, että välittömällä täytäntöönpanolla saavutetaan ympäristönsuojelullinen tavoite, jota ilman välitöntä täytäntöönpanoa ei olisi mahdollista saavuttaa. Kun toiminnalle on olemassa voimassa oleva lupa eikä kysymys ole luvan muuttamista koskevasta menettelystä, välittömän täytäntöönpanon edellytykset eivät täyty.

Jakeluasemakiinteistöllä ei ole havaittu maaperän tai pohjaveden pilaantumista eikä tiedossa ole onnettomuuksia, jotka olisivat voineet aiheuttaa pilaantumista. Toiminnan väittäminen ympäristönsuojelulain vastaiseksi ei perustu tosiasiallisiin havaintoihin tai lupatilanteeseen. Hallintopakon käyttäminen edellyttäisi poikkeuksellista tilannetta tai onnettomuutta, joka aiheuttaisi akuutin pohjaveden pilaantumisen vaaran.

Lautakunnan päätös ei täytä hallintolain 45 §:n mukaista perusteluvelvoitetta. Jakeluaseman lupatilanteesta ei ole perusteita tehdä johtopäätöstä toiminnan lainvastaisuudesta eikä lopettamisen kiireellisyydestä, koska ympäristölupamenettelylain mukainen ympäristölupa on ympäristönsuojelulain voimaanpanolain perusteella voimassa. Toiminta ei myöskään aiheuta pohjavedelle sellaista välitöntä riskiä, joka edellyttäisi päätöksen välitöntä täytäntöönpanoa. Perusteluvelvollisuus on korostunut, koska päätös merkitsee elinkeinon harjoittamismahdollisuuden menettämistä ja voimakasta puuttumista yhtiön omaisuudensuojaan.

Hallintopakkopäätös on annettu vanhan ympäristönsuojelulain 84 §:n 1 momentin nojalla. Säännöksen mukaan toiminta on mahdollista kieltää vain, jos ympäristönsuojelulakia tai sen nojalla annettua asetusta tai määräystä on rikottu. Tästä ei ole kysymys, koska jakeluasemalla on ympäristölupaan perustuva oikeus toimia. Keskeyttäminen hallintopakkoa käyttämällä on mahdollista vasta sen jälkeen, kun voimassa oleva lupa on peruutettu ympäristönsuojelulain säännöksiä soveltaen. Tämä edellyttäisi, että erillisessä prosessissa olisi todettu, että toiminnan jatkamisen edellytyksiä ei saataisi täytettyä lupaa muuttamalla.

Jotta yhtiön perusoikeuksiin kuuluva oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin voidaan turvata, yhtiöllä pitäisi olla oikeus saattaa hallintopakon peruste oikeusistuimen käsiteltäväksi. Jos valituksenalaisia päätöksiä ei kumota, rikotaan oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin koskevaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaa.

Luvallisen toiminnan kieltäminen on kohtuuttoman ankara toimenpide. Ympäristöministeriön elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille osoittamassa kirjeessä (YM7/401/2016) on omaksuttu linja, jonka mukaan pohjavesialueella sijaitsevan jakeluaseman ympäristölupaharkinnassa tulee huomioida tapauskohtaisesti jakeluaseman olosuhteet sekä riskienhallinta. Pohjaveden pilaamiskielto ei estä toimintaa, josta aiheutuva pohjaveden pilaantumisriski on asianmukaisen, sijoituspaikan ja sen ympäristön olosuhteet huomioon ottavan riskinarvioinnin mukaan merkityksetön tai hyvin pieni. Pohjaveden pilaamiskielto ei koske aineen vähäisen määrän päästämistä pohjaveteen, kunhan päästöstä ei aiheudu pohjaveden laadun heikkenemistä. Ympäristöministeriön kirjeessä on korostettu kohdekohtaisen riskinarvion merkitystä lupaharkinnassa. Yhtiölle ei ole annettu mahdollisuutta arvion tekemiseen, mutta yhtiö on valmis kohdekohtaisen riskinarvion laatimiseen ympäristöluvan muuttamista koskevassa prosessissa. Alueen olosuhteet ovat sellaiset, että pohjaveden pilaantumisriski on teoreettinen.

Jakeluaseman pohjavedensuojausrakenteet täyttävät kyseisille rakenteille asetetut vaatimukset. Yhtiö on suunnitellut uusivansa rakenteet viimeisimmän tekniikan mukaisiksi ja täyttämään jakeluasemastandardi SFS 3352:n pohjavesialueille suunnatun erityisrakennemalli 7:n mukaiset vaatimukset. Yhtiö on valmis esittämään ympäristöluvan muutosprosessin yhteydessä erityisrakennemallin mukaista ratkaisua jakeluasemalle.

Asetetut uhkasakot ovat perusteettomia, koska laillista toimintaa ei voida määrätä lopetettavaksi hallintopakolla ja siihen liittyvällä uhkasakolla.

Lohjan vetovoimalautakunnan lupajaosto kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena on antanut vastineen, jonka mukaan polttonesteen jakelu kohdekiinteistöllä tulee lopettaa Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessään linjaaman aikataulun mukaisesti, koska kohteessa harjoitetaan jakeluasematoimintaa I-luokan tärkeällä pohjavesialueella puutteellisin suojausrakentein aiheuttaen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

Oy Teboil Ab on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta. Velvoitteen 3 täyttämiselle asetettu määräaika pidennetään kuitenkin päättymään 30.9.2018.

2. Lausuminen ympäristölautakunnan ja hallinto-oikeuden päätösten täytäntöönpanoa koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Perustelut

1. Pääasia

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Valituksen vireilläolosta johtuneen ajan kulumisen vuoksi velvoitteen 3 täyttämiseksi asetettu määräaika on pidennettävä päättymään edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

2. Täytäntöönpanon kieltäminen

Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Olli Dahl ja Kirsi Kostamo. Asian esittelijä Hanna Lehtinen.

 
Julkaistu 20.2.2018