Muu päätös 1121/2018

Tuulivoimaosayleiskaava (Ypäjä, Tyrinselkä)

Antopäivä: 12.3.2018
Taltionumero: 1121
Diaarinumero: 1187/1/17
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2018:T1121

Asia Osayleiskaavaa koskeva valitus

Valittajat A, B, C, D, E ja F:n kuolinpesä

Päätös, jota valitus koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 17.2.2017 nro 17/0058/2

Asian aikaisempi käsittely

Ypäjän kunnanvaltuusto on 17.12.2015 (§ 27) tekemällään päätöksellä hyväksynyt Tyrinselän tuulivoimaosayleiskaavan.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin asiasta on korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys, osin jättänyt tutkimatta ja osin hylännyt A:n ja hänen asiakumppaneidensa valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään tältä osin seuraavasti:

Tutkimatta jättäminen

(---)

Vaatimus tuleviin mittauksiin perustuvista toimenpiteistä on ennenaikainen ja jätettävä sen vuoksi tutkimatta.

Ympäristöluvan tarve ratkaistaan kaavoituksesta erillisessä menettelyssä eikä hallinto-oikeudella ole toimivaltaa ensiasteena arvioida asiaa.

Menettelyä koskeva valitusperuste

Kunnanvaltuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä sen vuoksi, että Megatuuli Oy:n edustajat ovat olleet esittelemässä hanketta ja vastaamassa kysymyksiin kunnanvaltuuston kokouksen yhteydessä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vuorovaikutusmenettelyä ei ole syrjäytetty sen vuoksi, ettei kaava-alueen asukkaita erikseen kutsuttu kokoukseen.

Sovellettavat säännökset, esityöt ja viranomaisohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n 1 momentin mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus.

Pykälän 2 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset:

1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön;

2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;

3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin;

4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen;

5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön;

6) elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Pykälän 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n mukaan rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan lain 137 §:n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.

Maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:n mukaan laadittaessa 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että:

1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella;

2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön;

3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää.

Maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:n yksityiskohtaisten perusteluiden (HE 141/2010 vp) mukaan edellytyksenä 77 a §:ssä tarkoitetun määräyksen sisällyttämiselle yleiskaavaan olisi, että yleiskaavan voidaan arvioida olevan riittävä suunnitteluväline ohjaamaan rakentamista alueella. Riittävyyttä arvioitaessa otettaisiin huomioon kohteena olevan alueen olosuhteet sekä suunnitellun rakentamisen määrä ja tehokkuus. Tästä seuraa, että yleiskaava tulisi ehdotetulla tavoin kyseeseen tilanteissa, joissa yleiskaava on mittakaavaltaan ja esitystavaltaan soveltuva kaavamuoto tuulivoimarakentamisen ohjaamiseen. Yleiskaava soveltuisi tuulivoimarakentamisen ohjaukseen lähinnä vesialueilla ja tietyissä tilanteissa myös maa-alueilla, jotka sijaitsevat riittävän etäällä asutuksesta ja muusta siihen rinnasteisesta tai muita erityispiirteitä omaavasta maankäytöstä. Edellytyksenä olisi myös, ettei alueella ole muuta maankäyttöä, jonka yhteensovittaminen tuulivoimarakentamisen kanssa vaatisi yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Siten esimerkiksi taajamien läheisyydessä tai alueilla, joihin kohdistuu rakentamispaineita, ei yleiskaavan käyttäminen esityksessä tarkoitetulla tavalla tuulivoimalan rakennusluvan myöntämisperusteena olisi yleensä mahdollista. Keskeistä on myös, että tuulivoimarakentamisen vaikutukset on ylipäänsä mahdollista arvioida yleiskaavoituksen yhteydessä lain 9 §:n edellyttämällä tavalla.

Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) 1 §:n mukaan mainittua päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksen 2 §:n 1 momentin mukaan asumiseen käytettävillä alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla on 2 §:n 2 momentin mukaan ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa 1 momentissa mainittuja ohjearvoja. Valtioneuvoston päätös ei ole oikeudellisesti sitova.

Ympäristöministeriö on antamassaan ohjeessa 4/2012 "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" todennut, ettei edellä mainittu valtioneuvoston melutason ohjearvoista antama päätös suoraan sovellu tuulivoimamelun häiritsevyyden arviointiin. Tuulivoimarakentamisesta saatujen kokemusten ja melun häiritsevyystutkimusten perusteella on todettu, että näiden melutason ohjearvojen käyttäminen suunnittelussa johtaa liian suureen meluhäiriöön. Tuulivoimarakentamisen meluvaikutusten minimoimiseksi on olennaista sijoittaa tuulivoimalat riittävän kauas asutuksesta ja muista meluvaikutuksille herkistä kohteista. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa suositellaan käytettäväksi oppaassa (4/2012) esitettäviä suunnitteluohjearvoja. Ne perustuvat pääosin muiden maiden kokemuksiin tuulivoimaloiden tuottaman äänen häiriövaikutuksista ja muissa maissa käytössä oleviin tuulivoimalamelulle annettuihin ohjearvoihin. Ohjeen mukaan tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Niiden avulla voidaan tunnistaa tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina.

Ohjeessa 4/2012 esitettyjen suunnitteluohjearvojen mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa ja virkistysalueilla melutaso ei saisi ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 45 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 40 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla ja luonnonsuojelualueilla melutaso ei saisi ylittää päiväohjearvoa 40 dB eikä yöohjearvoa 35 dB. Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua eli äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 dB ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Ohjeen mukaan sisämelutasot voidaan arvioida ulkomelutasojen perusteella ottamalla huomioon rakennusten vaipan ääneneristävyys.

Ympäristöministeriö on ympäristönsuojelulain (86/2000) 108 §:n ja 117 §:n nojalla antanut ohjeen tuulivoimaloiden melun mallintamisesta (2/2014). Ohje on tullut voimaan 28.2.2014 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjetta voidaan hyödyntää meluvaikutusten ja melulle altistumisen arvioinnissa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä, yksityiskohtaisessa kaavoituksessa, rakennuslupaharkinnassa ja ympäristölupamenettelyssä.

Ohjeen 2/2014 mukaan melumallinnuksen epävarmuus sisällytetään laskennan lähtöarvoina käytettyyn tuulivoimaloiden melupäästön lukuarvoon. Ohjeen kohdassa, joka koskee melumallinnusta ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ja yksityiskohtaisessa kaavoituksessa, todetaan, että tuulivoimalan tai tuulivoima-alueen tuulivoimaloiden melumallinnuksen lähtöarvoina käytetään ympäristöministeriön mittausohjeen mukaisesti mitattuja tai valmistajan standardin IEC TS 61400–14 mukaisesti ilmoittamia tuulivoimaloiden melupäästön (äänitehotaso) takuuarvoja. Äänen mahdollinen kapeakaistaisuus ja pienitaajuisten komponenttien osuus äänen spektrissä selvitetään. Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin, eikä niiden tarkastelua tässä yhteydessä edellytetä. Sanktio voidaan huomioida laskennan lähtöarvoissa, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaisia/tonaalisia komponentteja ja voidaan arvioida näiden erityispiirteiden olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella. Kapeakaistaisuus/tonaalisuus arvioidaan ympäristöministeriön tuulivoimaloiden melupäästön mittausohjeen mukaan. Muussa tapauksessa sanktiota ei sovelleta melun mallinnuksessa.

Sosiaali- ja terveysministeriön asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista antaman, 15.5.2015 voimaan tulleen asetuksen 545/2015 1 §:n mukaan asetusta sovelletaan terveydensuojelulain nojalla tehtävään asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden valvontaan. Asetuksen 12 §:n 1 momentin mukaan asunnon tai muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden todentamiseen sisämelun päivä- ja yöajan keskiäänitasoon sovelletaan liitteen 2 taulukon 1 toimenpiderajoja. Asetuksen 2 momentin mukaan kun melu on pienitaajuista, sovelletaan yöaikaiseen meluun liitteen 2 taulukon 2 toimenpiderajoja. Pienitaajuisen melun toimenpiderajat koskevat tiloja, jotka on tarkoitettu nukkumiseen. Asetuksen 12 §:n 3 momentin mukaan yöaikainen (klo 22–7) musiikkimelu tai muu vastaava mahdollisesti unihäiriötä aiheuttava melu, joka erottuu selvästi taustamelusta, ei saa ylittää 25 dB yhden tunnin keskiäänitasona LAeq, 1 h , (klo 22–7) mitattuna niissä tiloissa, jotka on tarkoitettu nukkumiseen. Asetuksen 12 §:n 4 momentin mukaan teknisten laitteiden aiheuttama melu asuinhuoneissa ei saa ylittää liitteen 2 taulukoiden 1 ja 2 arvoja. Teknisten laitteiden yöaikaisen melun enimmäistaso LAFmax (klo 22–7) ei saa ylittää 33 dB. Jos melua esiintyy yö­aikaan satunnaisesti tai harvoin, arvot saavat olla tätä suurempia kuitenkin siten, että yli 45 dB tasoja ei esiinny lainkaan.

Mainitun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen liitteen 2 taulukon 1 mukaiset toimenpiderajat ovat asuinhuoneistossa (asuinhuoneet ja oleskelutilat) päiväajalla (klo 7–22) 35 dB ja yöajalla (klo 22–7) 30 dB.

Valtioneuvosto on antanut asetuksen tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista 27.8.2015/1107. Asetus on tullut voimaan 1.9.2015. Asetuksen 3 §:n mukaan tuulivoimalan toiminnasta aiheutuva melupäästön takuuarvon perusteella määritelty laskennallinen melutaso ja valvonnan yhteydessä mitattu melutaso eivät saa ulkona ylittää melulle altistuvalla alueella melun A-taajuuspainotetun keskiäänitason (ekvivalenttitason Laeq) ohjearvoja seuraavasti: pysyvä asutus ja loma-asutus ulkomelu 45 dB (klo 7–22) ja 40 dB (klo 22–7).

Asetuksen 4 §:n mukaan sisämelutasoista säädetään terveyden suojelulaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä. Asetuksen 5 §:n mukaan jos tuulivoimalan melu on impulssimaista tai kapeakaistaista melulle altistuvalla alueella, valvonnan yhteydessä saatuun mittaustulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista 3 §:ssä säädettyihin arvoihin.

Kaava-aluetta ja kaavaa koskeva selvitys

Tyrinselän tuulivoimapuiston kaava-alue sijaitsee Ypäjän alueella noin 5 kilometriä Ypäjän keskustasta pohjoiseen. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 510 ha. Kunnanhallituksen valitusten johdosta antamissa lausunnoissa on tuotu esiin, että Ypäjänkylän asutus on 100 metriä merenpinnan tasosta ja voimaloiden maanpinnan korkeusasema on maksimissaan 140 metriä maanpinnan tasosta.

Kanta-Hämeen maakuntakaavassa ja 1. vaihemaakuntakaavassa kaava-alue on pääosin ilman kaavamerkintöjä. Alueelle on kuitenkin osoitettu ohjeellinen ulkoilu- ja hevosvaellusreitistö. Ympäristöministeriön 24.5.2016 eli nyt valituksenalaisen kaavapäätöksen jälkeen vahvistamassa Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavassa Ypäjänkylän itäpuolelle on osoitettu tuulivoimaloiden alue, jolle myös nyt kyseessä oleva kaava-alue sijoittuu.

Kaava-alueen ympäristössä on sekä vakituista että loma-asutusta, mutta enintään yksittäisiä rakennuksia alle kilometrin etäisyydellä lähimmästä tuulivoimalasta. Ypäjän kunnanhallituksen hallinto-oikeudelle antaman lausunnon mukaan voimalan numero 4 etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on 1 109 metriä.

Tyrinselän tuulivoimapuiston alue on osoitettu suurimmaksi osaksi maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi M-1. Alueelle on Ypäjän kunnan puolella osoitettu neljä tuulivoimalan aluetta (tv), joille kullekin saa rakentaa yhden tuulivoimalan, jonka kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 metriä. Tuulivoimalan ja sen rakenteiden on sijoituttava kokonaisuudessaan alueen sisäpuolelle. Puolet tuulivoimapuistosta sijoittuu Jokioisten kunnan puolelle, jonne on niin ikään osoitettu neljä tuulivoimalan aluetta. Kaavamääräysten mukaan tuulivoimalan rakennuslupahakemukseen tulee liittää selvitykset tuulivoimalan melu- ja välkevaikutuksista läheiseen asutukseen ja loma-asutukseen. Yleismääräysten mukaan osayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana ja sitä voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueet). Meluhaittojen ehkäisemiseksi alueen toteuttamisessa on otettava huomioon valtioneuvoston päätös melutasojen ohje­arvoista.

Etha Wind Oy on laatinut Tyrinselän tuulivoimahankkeesta melu- ja välkeanalyysit. Mallinnukset on tehty kaikkien kahdeksan tuulivoimalan yhteismallinnuksena. Lähtötietoina mallinnuksessa on 144 metrin napakorkuinen Nordex N131 voimala, jonka melutasona on käytetty 104,5 dB. Mallinnuksen perusteella 35 dB:n melutaso ei ylity yhdelläkään lähistön asuinkiinteistöllä. Lisäksi pieni- eli matalataajuista melua on tarkasteltu erikseen. Selvityksen mukaan asumisterveysasetuksen toimen­piderajat pienitaajuiselle melulle alittuvat selvästi lähimpien asuntojen sisätiloissa. Myös rakennusten ulkopuolella melutaso on lähellä sisä­melutasojen ohjearvoja.

Hallinto-oikeuden johtopäätökset

Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaavan vaikutukset on riittävästi selvitetty muun muassa alueelle osoitettujen ja ympäristössä jo olevien maankäyttötarpeiden yhteen sovittamisen arvioimiseksi. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Kun kyseessä on maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:ssä tarkoitettu tuulivoimarakentamista ohjaava yleiskaava, on selvitysten riittävyyden arvioinnissa otettava huomioon myös maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:n mukaiset tuulivoimakaavan sisältövaatimukset.

Melun vaikutusarviointi on Tyrinselän tuulivoimapuiston alueella suoritettu yleisesti sovellettavan melun mallintamista koskevan menetelmän ISO 9613-2 avulla. Menetelmä on ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukainen keino arvioida voimaloiden melupäästöjä. Melutason lähtöarvoina on käytetty valmistajan ilmoittamaa äänitehotasoa. Saatuja tuloksia on verrattu ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnittelua koskevassa ohjeessa 4/2012 esitettyihin melun suunnitteluohjearvoihin. Ohjeen 4/2012 mukaan mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli tonaalista, kapeakaistaista, impulssimaista tai amplitudimoduloitunutta, lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 dB ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Melumallinnuksessa ei ole tehty 5 dB:n lisäystä. Valituksenalaiseen kaavaan sovellettavan valtioneuvoston asetuksen 1107/2015 mukaiset ohjearvot ovat muutoin samat kuin edellä on todettu, mutta loma-asutuksen sallitut melutasot ovat osin korkeampia kuin ohjeessa 4/2012.

Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaan melun impulssimaisuuden ja amplitudimodulaation vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin. Ympäristöministeriön ohjeen mukaan häiritsevyyskorjaus voidaan huomioida laskennan lähtöarvoissa, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaisia/tonaalisia komponentteja ja voidaan arvioida näiden erityispiirteiden olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella. Häiritsevyyskorjausta ei automaattisesti lisätä mallinnettuun melutasoon, sillä tuulivoimaloiden melun häiritsevyys on huomioitu jo suunnitteluohjearvoja määriteltäessä.

Korkein hallinto-oikeus on 17.11.2016 antamassaan päätöksessä taltionumero 4887 todennut, että tähän mennessä tehdyissä tutkimuksissa ei ole havaittu yhteyttä tuulivoimaloiden ja tuulivoimala-alueiden asukkaiden kokemien infraäänten eli matalataajuuksisen, ihmiskorvin kuulemattomien äänten aiheuttamiksi epäiltyjen oireiden välillä.

Tuulivoimaloista johtuvalle maaperän tärinälle ei ole ohje- tai raja-arvoja. Tuulivoimalan numero 4 luoteis-länsipuolella on laajahko suoalue. Tämä ja tuulivoimaloiden ja asutuksen välinen etäisyys huomioiden mahdollista seismistä aaltoliikettä maaperään ei ole ollut tarpeen selvittää.

Edellä mainituilla perusteilla tehtyjen selvitysten perusteella saadaan riittävän luotettavaa tietoa suunniteltujen tuulivoimaloiden käytönaikaisista asuinalueilla vallitsevista melutasoista. Kaava perustuu siten riittäviin selvityksiin.

Tuulivoimaloiden sijoittamista koskevissa säännöksissä tai viranomaisten antamissa ohjeissa ja määräyksissä ei ole mainintaa valituksissa mainitusta kahden kilometrin suojaetäisyydestä tai muistakaan metrimääräisistä suojaetäisyyksistä lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Kaavan sisältövaatimusten toteutumista arvioidaan tapauskohtaisesti erikseen laadittujen selvitysten ja kaavassa annettujen kaavamääräysten perusteella.

Suoritettujen melumallinnusten perusteella ohjearvot eivät ylity kaavan vaikutusalueella sijaitsevien asuinrakennusten kohdalla. Mallinnukset ovat kuitenkin aina suuntaa-antavia ja ne voivat olla myös sillä tavoin puutteellisia, ettei suoritettu mallinnus täysin vastaa hankkeen toteuttamisen jälkeen suoritettavien melumittausten mukaisia melutasoja. Tältä osin hallinto-oikeus toteaa, että ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 mukainen melutason ohjearvon ylittyminenkään ei välittömästi merkitse sitä, että kaava olisi tällä perusteella lainvastainen. Asiassa on otettava huomioon myös se, että melutason ohjearvot ovat ainoastaan suositusluonteisia ja että uudemman, valtioneuvoston asetuksen 1107/2015 mukaiset ohjearvot ovat korkeammat.

Tuulivoimayleiskaavaan sisältyvä meluhaittojen ehkäisyä koskeva kaavamääräys on mahdollista ottaa huomioon arvioitaessa kaavan sisältövaatimusten täyttymistä.

Tuulivoimalat eivät rajoita liikkumista alueella muuta kuin aivan voimaloiden välittömässä läheisyydessä. Hallinto-oikeus ei voi kumota valtuuston hyväksymää lainmukaista kaavaa sillä perusteella, että toisenlainen kaavaratkaisu olisi valittajien käsityksen mukaan tarkoituksenmukaisempi.

Edellä mainituilla perusteilla kaava on toteutettavissa siten, että se valituksenalaisilta osin täyttää terveellistä ja turvallista elinympäristöä koskevat sisältövaatimukset. Kaava ei aiheuta maanomistajille kohtuutonta haittaa. Kunnanvaltuuston päätös ei ole valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Suomen perustuslaki 20 §

Kuntalaki (365/1995) 90 § (1375/2007)

Kuntalaki (410/2015) 147 §

Maankäyttö- ja rakennuslaki 41 §, 62 § ja 65 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 19 § ja 30 §

Tuomioistuinlaki 4 luku 1 §

Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ulla-Maarit Heljasvuo, Elina Tanskanen, joka on myös esitellyt asian, ja Paula Pihlava.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet, että Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja Ypäjän kunnanvaltuuston päätökset kumotaan tuulivoimalan numero 4 osalta tai voimalan numero 4 ohjeellista sijoituspaikkaa siirretään vähintään kahden kilometrin etäisyydelle asutuksesta.

Vaatimustensa tueksi A ja hänen asiakumppaninsa ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:

Ypäjän kunnanvaltuuston kokouksen 17.12.2015 alkuun oli järjestetty tapaaminen, johon oli kutsuttu Megatuuli Oy:n edustajia, mutta ei alueen asukkaita. Tämä loukkaa demokraattista päätöksentekoa.

Ypäjänkylän lähimmät olemassa olevat asuinrakennukset sijaitsevat noin 1,1–1,4 kilometrin etäisyydellä tuulivoimalasta numero 4. Etäisyys asutukseen nähden on liian vähäinen ja voimala numero 4 sijaitsee lisäksi alle kahden kilometrin etäisyydellä Ypäjänkylään kaavoitetuista pien­talotonteista.

Tuulivoimalan lähialueella sijaitsevat asuinrakennukset on rakennettu 1950- ja 1960-luvuilla, eikä niillä käytännössä ole ääneneristävyysominaisuuksia. Tuulivoimaloista piha- ja tonttialueelle aiheutuva melu kulkeutuu siten lähes sellaisenaan myös asuinrakennusten sisätiloihin. Sisätilojen melu ylittää siten sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 545/2015 annetut melurajat. Asetuksen mukaan yöajan tunnin keskiäänitaso saa olla enintään 25 dB(A) tiloissa, joita käytetään nukkumiseen.

On kohtuutonta, että asukkaat joutuvat omalla kustannuksellaan korjaamaan tuulivoimaloiden läheisyydessä sijaitsevia asuinrakennuksia, jotta tuulivoimaloiden melu ei kulkeutuisi asuinrakennuksen ulkovaipan läpi huonetiloihin. Tuulivoimaloiden rakentaminen alentaa kiinteistöjen arvoa ja niistä saattaa tulla asumiskelvottomia. Tuulivoimala-alueella on lisäksi ulkoilu- ja hevosreittejä, joita ei enää jatkossa voida käyttää. Suomen perustuslailla turvattu oikeus terveelliseen ja turvalliseen elinympäristöön ei toteudu.

Sosiaali- ja terveysministeriön kannan mukaan tuulivoimala-alueiden suojavyöhykkeen lähimpään asutukseen tulisi olla vähintään kaksi kilometriä. Alle kahden kilometrin etäisyydelle sijoitetut teollisuusluokan tuulivoimalat aiheuttavat läheisten kiinteistöjen asukkaille jatkuvasti toimiessaan erityistä haittaa ympäri vuorokauden.

Kaavan sisältövaatimuksien toteutumista ei ole tässä tapauksessa millään tavoin arvioitu, eikä tarvittavia selvityksiä ole laadittu. Myöskään selvitystä melun kulkeutumisesta kallioperän kautta asuinrakennusten huonetiloihin ei ole tehty. Seismisen tärinän vaikutukset on kuitenkin ehdottomasti selvitettävä, koska lähimmät asuinrakennukset ja vapaa-ajan asunnot on perustettu suoraan saman kallioperän päälle kuin tuulivoimalatkin on tarkoitus rakentaa.

Laaditun melumallinnuksen lähtötietona on käytetty tuulivoimalavalmistajan ilmoittamaa melupäästöarvoa, jossa ei ole huomioitu lainkaan Suomen ilmasto-olosuhteita. Nyt kysymyksessä olevat teollisuusluokan voimalat ovat paljon suurempia kuin Suomeen aikaisemmin rakennetut voimalat, eikä melumallinnusohjeissa ole huomioitu teollisuusluokan voimaloiden erityispiirteitä. Teollisuusluokan voimaloiden jaksollinen sykintä ja sen vaikutus äänen voimakkuuteen on otettava huomioon melun kokonaisvaikutuksissa. Melumallinnuksissa tulisi ottaa huomioon myös esimerkiksi vaihtelevat tuuliolosuhteet, lämpötilaprofiilit, ilmakehän terminen stabiilisuus, maaston korkeuserot ja pinnanmuodot sekä maanpinnan materiaalit ja kasvillisuus. Erityisesti suomalaiset talviolosuhteet, jolloin maan- ja vedenpinta ovat jäässä ja puut lehdettömiä, tulisi arvioida huolellisesti. Laadituissa melumallinnuksissa ei ole myöskään huomioitu olemassa olevien rakennuksien todellisia ääneneristävyysominaisuuksia ja sisämelun mallinnustiedot puuttuvat. Laaditusta melumallinnuksesta puuttuu lisäksi kokonaan infraäänten taajuusalue 1.0–20 Hz.

Mikäli myöhemmissä selvityksissä ja mittauksissa tulee esille, että tuulivoimalat tuottavat terveydelle haitallista infraääntä tai pienitaajuista ääntä yli ihmisen terveydelle sallitun määrän, on kaikki Ypäjänkylän Tyrinselän tuulivoimapuiston voimalat saatettava infraäänien osalta hyväksyttävälle tasolle tai muutoin voimaloiden toiminta pitää keskeyttää. Tuulivoimaloille pitäisi lisäksi hakea ympäristölupa.

Valitukseen on liitetty Denis Siposen 13.3.2017 päivätty asiantuntijalausunto, jonka mukaan laaditussa melumallinnuksessa on puutteita.

Ypäjän kunnanhallitus on antanut selityksen, jossa se on esittänyt valituksen hylkäämistä.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut, siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen, jolla valitus on osin jätetty tutkimatta ja osin hylätty, muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Petri Hellstén.

 
Julkaistu 12.3.2018