Muu päätös 1522/2018

Asia Ulkomaalaisasiaa koskeva valituslupahakemus ja valitus

Valittaja A, Irak

Asiakasnumero X

Päätös, jota valitus koskee

Helsingin hallinto-oikeus 15.9.2017 nro 17/1352/71

Asian aikaisempi käsittely

Maahanmuuttovirasto on 1.9.2016 antamallaan päätöksellä hylännyt valittajan turvapaikkaa ja oleskelulupaa koskevan hakemuksen sekä päättänyt käännyttää hänet Irakiin. Maahanmuuttoviraston päätöksestä ilmenee, että valittaja on kotoisin Tuz Khurmatun kaupungista Salah al-Dinin läänistä.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt vaatimuksen suullisen käsittelyn toimittamisesta ja on hylännyt valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään pääasia osalta muun ohessa seuraavasti:

Valittajan kertomus

Valittaja on etniseltä taustaltaan kurdi, uskonnoltaan sunnimuslimi ja kotoisin Tuz Khurmatusta, Salah al-Dinin läänistä.

Valittaja on turvapaikkapuhuttelussa kertonut, että varhain eräänä aamuna kesällä 2015 aseistautunut ryhmä on tullut ravintolaan, jossa valittaja on ollut ja siepannut valittajan ja hänen seurassaan olleet henkilöt. Heidät on viety toiseen paikkaan, jonne on tuotu lisää ihmisiä. Sieppaajat ovat vieneet valittajan lompakon, jossa on ollut hänen henkilökorttejaan. Myöhemmin valittajan silmät on sidottu ja hänet on viety autoon. Valittaja on autossa kuullut sieppaajien puhuvan, että kurdit eivät saisi asua alueella. Noin puolen tunnin ajon jälkeen sieppaajia kohti on ammuttu ja sieppaajat ovat heittäneet valittajan ja muut siepatut autoista ja paenneet paikalta. Siepatut vapauttanut ryhmä on kuljettanut siepatut Tuziin. Kaupunkiin palattuaan valittaja on huomannut, että sieppaajat olivat surmanneet kaksi pakoon yrittänyttä.

Valittaja ei tiedä, keitä sieppaajat ovat olleet. Siepattuja on ollut kolmessa autossa. Sieppaus on valittajan käsityksen mukaan tehty siepattujen kurditaustan vuoksi. Valittajan kotialueella on aikaisemmin heitetty kranaatteja, koska alueen asukkaat ovat kurdeja. Valittajan perheen kotitalo ja muita asuntoja on räjäytetty huhtikuussa 2015. Valittaja on ollut alueella tunnettu, koska hänellä on ollut autohuoltamo.

Valittaja pelkää, että häntä ammutaan tulevaisuudessa, koska hänen henkilökorttinsa on viety, ja koska hänen nimensä ja asuinpaikkansa tiedetään. Valittaja pelkää myös, että itsemurhaiskijä voisi pitää hallussaan valittajan henkilökorttia.

Asian arviointi ja hallinto-oikeuden johtopäätökset

Valittaja on vedonnut kansainvälisen suojelun tarpeen perusteenaan etnisestä taustastaan johtuvaan uhkaan.

Turvallisuustilanne Salah al-Dinin läänissä on parantunut vuoden 2015 puolivälistä lähtien ja paluumuutto Salah al-Diniin on jatkunut kesällä 2016 runsaana huolimatta Salah al-Dinin läänin pohjoisosissa jatkuvista sotilasoperaatioista. Shiiamilitioita on yhdistetty alueella tapahtuneisiin murhiin, sieppauksiin ja siviiliväestön kotien ja muun omaisuuden tuhoamiseen. Oikeudenloukkauksia on kohdistunut erityisesti Isis-yhteistyöstä epäiltyihin sunneihin ja yhteistyöstä epäiltyjen henkilöiden sekä heidän perheenjäsentensä paluumuuttoa alueelle on rajoitettu. Ison-Britannian maatietopalvelu on katsonut, ettei Salah al-Dinin läänissä enää voida katsoa vallitsevan määritelmädirektiivin 15 c artiklassa tarkoitettua aseellista selkkausta, joka aiheuttaisi siviilihenkilön henkeä tai ruumiillista koskemattomuutta uhkaavaa vakavaa ja henkilökohtaista mielivaltaisesta väkivallasta johtuvaa vaaraa. YK ja kansainväliset järjestöt ovat antaneet rahaa alueen jälleenrakentamiseen ja peruspalveluiden kehittämiseen. (Human Rights Watch: Ruinous Aftermath. Militia Abuses Following Iraq’s Recapture of Tikrit, 20.9.2015; Lifos, Temarapport, Irak: säkerhetsläget – första halvåret 2016, 18.7.2016; UN General Assembly, Global Protection Cluster, Iraq Protection Cluster: Salah Al Din Returnee Profile – kesäkuu 2016, 22.7.2016; elokuu 2016; Institute for the Study of War, Control of the Terrain in Iraq, 21.10.2016; UN General Assembly, Second report of the Secretary-General pursuant to paragraph 7 of resolution 2233 (2015), 26.1.2016; UNHCR Position on Returns to Iraq, 14.11.2016)

Isis valtasi Salah al-Dinin läänin itäosassa sijaitsevan ja kurdien, turkmeenien sekä arabien asuttaman Tuzin alueen kesällä 2014. Alue saatiin shiialaisten militioiden ja peshmerga-joukkojen yhteistyöllä vallattua takaisin Isisiltä lokakuussa 2014. Kaikki konfliktin osapuolet ovat kohdistaneet terroria siviiliväestöön ja asukkaita on paennut alueelta joukoittain. Tuzin alueella sijaitsevan Tuz Khurmatun kaupungin väestöstä noin puolet on kurdeja, kolmasosa turkmeeneja ja loput arabeja. Kaupungin turkmeenit ovat shiiamuslimeja. Kaupungin eri väestönosien välillä on ollut jännitteitä ja kaupunkia hallinnassaan pitävien shiiamilitioiden sekä kurdien pesmerga-joukkojen välillä on ollut valtataistelua ja toistuvia yhteenottoja marraskuusta 2015 alkaen. Vaikka kaupungin tilanne on edelleen konfliktiherkkä, tilanteen on kuitenkin kesällä 2016 raportoitu useiden katkonaisten tulitaukojen jälkeen toistaiseksi vakiintuneen. (Landinfo, Irak: Sikkerhet og internt fordrevne i Salahaddin provins, 19.3.2015; Al-Monitor: Arab‒Kurd conflict heats up after Tuz Khormato incidents, 8.12.2015; Rudaw: Joint Kurdish‒Shiite force to patrol contested Tuz Khurmatu, 11.5.2016; Lifos, Temarapport, Irak: säkerhetsläget – första halvåret 2016, 18.7.2016; The Washington Post: With Isis on the run, new wars could erupt in Iraq, 12.8.2016; Institute for the Study of War, Control of the Terrain in Iraq, 21.10.2016)

Maahanmuuttovirasto on hyväksynyt, että valittaja on siepattu. Valittajan kertoma sieppaus on kuitenkin kohdistunut valittajan lisäksi useisiin muihin henkilöihin, ja sieppaajat ovat jääneet tuntemattomiksi. Asiassa ei ole saatu muutakaan sellaista selvitystä, jonka perusteella olisi syytä uskoa, että tapahtumien taustalla olisivat olleet valittajaan henkilökohtaisesti liittyvät syyt. Niin ikään räjäytys, jossa valittajan kotitalon on kerrottu tuhoutuneen, on kohdistunut myös muihin alueen asuntoihin.

Maatiedon mukaan valittajan kotialueella esiintyy jännitteitä eri etnisten ryhmien välillä, ja myös alueen enemmistöväestöön kuuluviin kurdeihin voi muiden väestöryhmien ohella ajoittain kohdistua oikeudenloukkauksia. Hallinto-oikeus pitää maatietoon nähden mahdollisena, että valittajan perheenjäseniä on uhattu valittajan Irakista lähdön jälkeen ja että alueella on levitetty uhkausvideota. Kyseisiä tapauksia on kuitenkin pidettävä vielä yksittäisinä eikä niidenkään esitetyn selvityksen perusteella voida katsoa liittyvän erityisesti valittajaan vaan alueen yleiseen tilanteeseen. Etniseen taustaan liittyvän oikeudenloukkausten vaaran ei ole muutoinkaan katsottava olevan sillä tavoin jatkuvaa ja järjestelmällistä, että valittaja olisi pelkästään kurditaustansa vuoksi yleisesti vaarassa joutua kotialueellaan vakavien oikeudenloukkausten kohteeksi. Asiaa ei ole syytä arvioida toisin yksinomaan sen perusteella, että valittaja mahdollisesti on harjoittamansa yritystoimintansa vuoksi kotialueellaan tunnettu.

Valituksessa esitetty väite siitä, että valittaja olisi etsintäkuulutettu kotimaassaan epäiltyjen terrorismiyhteyksien vuoksi, on ollut yleisluonteinen, eikä sen tueksi ole esitetty mitään selvitystä. Valitusvaiheessa on lisäksi esitetty, että valittaja on yritetty lavastaa syylliseksi surmaan häneltä sieppauksen yhteydessä varastettujen henkilöllisyysasiakirjojen avulla, mihin liittyen on esitetty selvityksenä valokuvajäljennöksiä. Valokuvista ei kuitenkaan ole pääteltävissä, että ne liittyisivät väitettyihin tapahtumiin ja valittajaan, eikä niiden alkuperästä ole esitetty selvitystä. Asiassa ei voida näistä syistä taikka muutoinkaan katsoa selvitetyksi, että valittaja olisi kotimaassaan vakavien oikeudenloukkausten vaarassa mainituista syistä.

Edellä esitetyn perusteella ja kun otetaan lisäksi huomioon Maahanmuuttoviraston päätöksessä esille tuotu asiaan liittyvä maatieto, jota saatavilla olevien lähteiden mukaan on edelleen pidettävä ajantasaisena, ei ole todennäköistä, että valittajalla olisi ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden vuoksi olisi merkittäviä perusteita uskoa valittajan joutuvan kotimaassaan todelliseen vaaraan kärsiä vakavaa haittaa. Valittaja ei siten ole ulkomaalaislain 88 §:ssä tarkoitetulla tavalla toissijaisen suojelun tarpeessa. Valittajalle ei näin ollen voida antaa turvapaikkaa tai myöntää oleskelulupaa toissijaisen suojelun perusteella.

(- - )

Ulkomaalaislain 52 §:n 1 momentin mukaan Suomessa olevalle ulkomaalaiselle myönnetään jatkuva oleskelulupa, jos oleskeluluvan epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta hänen terveydentilansa, Suomeen syntyneiden siteiden tai muun yksilöllisen inhimillisen syyn vuoksi, kun erityisesti otetaan huomioon olosuhteet, joihin hän joutuisi kotimaassaan, tai hänen haavoittuva asemansa.

Valittaja on valitusvaiheessa esittänyt olevansa seurustelusuhteessa suomalaisen henkilön kanssa, ja että hänellä on tämän sekä tekemänsä vapaaehtoistyön vuoksi kiinteät siteet Suomeen. Ulkomaalaislain 52 §:n 1 momenttia koskevien lainvalmistelutöiden (HE 28/2003 vp) mukaan tarkoitus ei ole, että pykälän soveltamisella voitaisiin ohittaa perhe- tai työsiteen perusteella myönnettävien oleskelulupien säädetyt edellytykset. Yksinomaan valittajan seurustelusuhteelle taikka vapaaehtoistyölle ei siten ole annettava erityistä merkitystä valittajan Suomeen syntyneitä siteitä koskevassa arvioinnissa. Valittaja on terve, nuori mies. Asiassa ei tämän ja muun edellä lausutun perusteella ole perustetta oleskeluluvan myöntämiseksi ulkomaalaislain 52 §:n 1 momentissa tarkoitetusta yksilöllisestä inhimillisestä syystä. Mainitut perusteet eivät myöskään ole käännyttämisen kokonaisharkintaan olennaisesti vaikuttavia seikkoja. Kun otetaan huomioon edellä mainitut ja muut asiassa esitetyt seikat kokonaisuudessaan, hallinto-oikeus katsoo, että valittaja on voitu määrätä käännytettäväksi Irakiin.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Ulkomaalaislaki 146, 147 ja 148 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marja Viima ja Jatta Rinta-Hoiska. Esittelijä Mika Walldén.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Valittaja on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Valittaja on vaatinut, että hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset kumotaan ja hänelle myönnetään turvapaikka taikka oleskelulupa toissijaisen suojelun tai yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella. Lisäksi hän on vaatinut, että maasta poistamisen täytäntöönpano kielletään.

Valittaja on esittänyt perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:

Valittajan kansainvälisen suojelun tarve on arvioitu virheellisesti. Arvioinnissa ei ole otettu huomioon valittajalle myönteisen ratkaisun puolesta puhuvia seikkoja, vaikka hän on pyrkinyt myötävaikuttamaan asiansa selvittämiseen. Valittajaan kohdistuneen sieppauksen merkitys ja vaikutukset on arvioitu väärin. Perheen kotitalon räjäytys vuonna 2015 kertoo vakavasta vaarasta sekä alueen yleisestä turvallisuustilanteesta.

Alueen turvallisuustilanne on huonontunut, ja ajantasaisen maatiedon perusteella valittajan pelko on perusteltua. Hän on kansainvälisen suojelun tarpeessa kotialueeseensa nähden, eikä hänellä ole mahdollisuutta sisäiseen pakoon.

Valittaja seurustelee suomalaisen kanssa, ja hänellä on pysyvä työpaikka. Hänelle on siten syntyneet vahvat siteet Suomeen.

Merkitään, että korkein hallinto-oikeus on 18.1.2018 antamallaan välipäätöksellä taltionumero 191 kieltänyt maasta poistamisen täytäntöön³panon, kunnes korkein hallinto-oikeus on ratkaissut valituslupahakemuksen tai asiassa toisin määrätään.

Korkein hallinto-oikeus on pyytänyt Maahanmuuttovirastoa antamaan lausunnon valituslupahakemuksesta ja valituksesta. Lausuntoa on pyydetty erityisesti valittajan kotipaikkakunnan Tuz Khurmatun ajantasaisesta turvallisuustilanteesta.

Maahanmuuttovirasto on esittänyt muun ohessa seuraavaa:

Turvapaikan osalta asiassa ei ole esitetty mitään, mikä antaisi aihetta myöntää valituslupaa.

Toissijaisen suojelun osalta Maahanmuuttovirasto on koonnut lausuntoonsa Salah Al Dinin lääniä ja Tuz Khurmatua koskevaa ajantasaista maatietoa. Lausuntoon sisältyy laaja lähdeluettelo, ja Maahanmuutto³viraston lausunto sisältää viittaukset lähteisiin. Seuraavassa lähteet ilmoitetaan lyhenteinä.

Islamilaiseksi valtioksi itseään kutsuva aseellinen ryhmittymä (ISIS) valtasi kesällä 2014 alueita sunnienemmistöisessä Salah al-Dinin läänissä. ISIS valtasi muun muassa Tikritin, Baijin ja Dhuluiyan kaupungit sekä Shirqatin piirikunnan. Salah al-Dinin kaupungeista muun muassa Balad ja Samarra pysyivät Irakin viranomaisten hallinnassa. ISIS piiritti pitkään shiiaturkmeenien asuttamaa Amirlin kaupunkia, mutta saarto murrettiin elokuussa 2014 (BBC 2014a). ISIS ajettiin öljynjalostamokaupunki Baijista marraskuussa ja Dhuluiya vapautettiin joulukuussa 2014 (BBC 2014b, The Daily Star 2014). ISIS kuitenkin onnistui valtaamaan Baijin uudestaan, ja se vapautettiin lopulta vasta lokakuussa 2015 kuukausia kestäneiden taistelujen jälkeen (Rudaw 2015). Irakin turvallisuusjoukot valtasivat Tikritin kaupungin takaisin huhtikuussa 2015, minkä jälkeen kaupungista ja sen ympäristöstä raportoitiin niin shiia- kuin sunnimilitioiden tekemistä oikeudenloukkauksista (HRW 2015). Viimeinen ISISin hallussa ollut laajempi alue Salah al-Dinissä oli Shirqatin piirikunta. Irakin turvallisuusjoukot valtasivat Shirqatin kaupungin syyskuussa 2016, mutta piirikunnan itäiset, Hawijan rajalla olevat alueet vapautettiin vasta 24.9.2017 (Reuters 2016, UN Security Council UNSC 2017c).

Kurdien itsenäisyyttä koskeneen kansanäänestyksen seurauksena Irakin keskushallinnon joukot ja niitä tukevat Kansan joukot (Hashd al-Shaabi) ryhtyivät valtaamaan kiisteltyjä alueita kurdijoukoilta lokakuun puolivälissä. Salah al-Dinissä näihin kiisteltyihin alueisiin kuuluu Tuz Khurmatun kaupunki, missä Kansan joukkoihin kuuluva Asa’ib Ahl al-Haq hyökkäsi kurdipuolue PUK:n joukkojen päämajaan 13.10.2017 (ISW 2017e). Taisteluista ja tuhotuista rakennuksista raportoitiin myös hyökkäystä seuranneina päivinä (Amnesty International AI 2017, MEE 2017, Niqash 2017f). Tilanteen seurauksena tuhannet ihmiset pakenivat kaupungista (AI 24.10.2017). Irakin keskushallinnon otettua Tuz Khurmatun hallintaansa sieltä on raportoitu kranaatti-iskuista, autopommeista ja yhteenotoista eri ryhmien välillä (Al- Jazeera 2017, NRT 2017, Rudaw 2017, UNAMI 2017a).

ISISillä on edelleen rajoitettua läsnäoloa Salah al-Dinin maaseudulla, missä järjestö on jatkanut asymmetristä konfliktia tekemällä iskuja turvallisuusjoukkoja sekä heimojoukkoja vastaan (ISW 2017a, Niqash 2017b, UNSC 2017b). ISISin terroristit piilottelevat Makhoulin ja Hamrinin vuoristoissa Salah al-Dinin pohjoisosissa, Tuz Khurmatun seudulla sekä Mutaibijan aavikolla. YK:n lokakuisen raportin mukaan ISIS olikin lisännyt iskuja muun muassa Tuz Khurmatussa. (ISW 2017b, Knights 2017, Niqash 2017a ja 2017c, UNSC 2017c.) Salah al-Dinin ja Diyalan läänin rajalla sijaitsevan Dawrin piirikunnan turvallisuustilanne on heikentynyt lisääntyneen ISIS-toiminnan vuoksi. Siviiliväestöä pakeni alueelta ISISin terroristien poltettua taloja, takavarikoitua kotieläimiä ja tehtyä tappouhkauksia. (ISW 2017d, Niqash 2017b.) Tutkimuslaitos ISW on arvellut, että alueella saattaa olla ISISin ja muiden sunnien kapinallisryhmien keskinäistä valtakamppailua, ja että al-Qaidan vaikutusvalta olisi nousussa. (ISW 2017c.) Salah al-Din on touko- marraskuussa mainittu UNAMIn Irakin konfliktin siviiliuhreja tilastoivissa raporteissa kesä-, elo- ja marraskuussa, jolloin läänissä sai surmansa 59 siviiliä (UNAMI 2017b).

Salah al-Dinin läänissä on ongelmana myös alueella vaikuttavien erilaisten joukkojen määrä. Armeija, poliisi, sunnien heimojoukot ja shiiamilitiat eivät koordinoi toimintaansa keskenään tai lääninhallinnon kanssa riittävästi. Tikritistä ja Dawrista on raportoitu, että osa sunnien heimojoukoista toimii yhteistyössä shiialaisten ryhmittymien kanssa. Shiiamilitioiden läsnäolo Salah al-Dinin läänissä on näkyvää. Tikritissä militiat ovat ottaneet haltuunsa Saddam Husseinin palatseja ja hallinnon rakennuksia, ja ainakin 13 shiiapuoluetta tai -militiaa on avannut kaupunkiin toimistot (Global Public Policy Institute GPPi 2017, Niqash 2017a ja 2017d.) Samarrassa shiiamilitioiden, armeijan ja liittovaltion poliisin kerrotaan vastaavan kaupungin järjestyksestä (Al-Monitor 2017b).

Salah al-Dinin lääninneuvosto päätti elokuussa 2016 karkottaa sellaiset perheet, joiden jäseniä oli kuulunut ISISiin, ja jotka tukivat tai edistivät ISISin asiaa. Karkotuspäätöstä voitaisiin kuitenkin harkita uudelleen puolen vuoden välein. (Al- Monitor 2017a.) Kesäkuussa 2017 ainakin 170 ISISiin liitettyä perhettä asui Shahaman leirillä Tikritin kupeessa. Enemmistö perheistä oli tuotu sinne Shirqatista (Al-Monitor 2017c, Niqash 2017c). Helmikuussa Irakin pääministeri Abadi ilmoitti, että kansallisiin sovintotoimiin kuuluu sisäisesti siirtymään joutuneiden palaaminen kotikaupunkeihinsa, ja ettei ISISin jäsenten perheenjäseniä tulisi rangaista, jos he eivät olleet sekaantuneet ISISin toimiin. (Al-Monitor 2017a, the New York Times NYT 2017).

Salah al-Dinin läänissä oli joulukuussa noin 252 000 evakkoa, joista 203 000 läänin sisäisiä. Koko Irakissa oli joulukuussa 363 000 evakkoa, jotka olivat kotoisin Salah al-Dinistä. (IOM 2017a.) IOM:n mukaan joulukuussa 2017 Salah al-Diniin oli palannut jo yli 450 000 ihmistä, joista 402 000 on asettunut entisiin koteihinsa (IOM 2017b).

Paluumuuttoa on hidastanut sodassa vaurioitunut infrastruktuuri ja jäljelle jääneet räjähteet. Myös taloudelliset ongelmat ja peruspalveluiden puutteet ovat yleisiä ja humanitaarisen avun tarve on monilla alueilla jatkuva. Baijin kaupungista raportoidaan tuhoutuneen jopa 75 prosenttia, eikä jälleenrakennus ole kunnolla käynnistynyt. Baijissa on tiukat turvatoimet, ja paluumuutto sinne on ollut vaikeaa. (Global Protection Cluster GPC 2017, Niqash 2017e, OCHA 2017.) UNDP:n vakautusrahasto toimii alueella, ja sillä oli meneillään 320 ohjelmaa Anbarin, Diyalan, Nineven ja Salah al-Dinin lääneissä (UNSC 2017a).

Noin 80 kilometriä Kirkukin eteläpuolella sijaitseva Tuz Khurmatu on monietninen kaupunki. Asukkaista yli puolet on kurdeja ja loput lähinnä shiialaisia turkmeeneja sekä sunnalaisia arabeja. (Al Jazeera 2016, Rudaw 2016a.) Kaupunki on osa Irakin niin sanottuja kiisteltyjä alueita, joita niin Irakin keskushallinto kuin Irakin Kurdistanin aluehallintokin ovat havitelleet. Alueen jännitteet purkautuivat eri ryhmien välisinä voimakkaina väkivaltaisuuksina syksyn 2015 ja kevään 2016 aikana. Kurdien peshmerga-joukot ja shiiojen Kansan joukot (Hashd al-Shaabi), joita aseistautuneet paikalliset ovat molemmin puolin tukeneet, sieppasivat vastapuolelta ihmisiä ja ryöstivät sekä polttivat heidän kotejaan, autojaan ja liikkeitään. (Human Rights Watch HRW 2016, Middle East Online 2016.) Etnisten ryhmien välisten jännitteiden vuoksi kaupunki jaettiin erillisiin turkmeenien ja kurdien asuinalueisiin (Al-Jazeera 2016). Huhtikuun 2016 lopussa kaupunkiin julistettiin tulitauko, ja toukokuussa peshmergat ja Kansan joukot laativat sopimuksen tilanteen rauhoittamiseksi sekä perustivat yhteiset joukot valvomaan kaupungin katuja (Al- Monitor 2016, Rudaw 2016).

Väkivaltaiset iskut ja yhteenotot alueella kuitenkin jatkuivat ja niihin ovat syyllistyneet monet eri ryhmittymät. YK:n raportin mukaan ISIS oli lisännyt iskuja Tuz Khurmatun alueella vuoden 2017 aikana. (UNSC 2017a ja 2017b.) Irakin Kurdistanin itsenäisyydestä syyskuussa 2017 järjestetyn kansanäänestyksen jälkeen Irakin keskushallinto alkoi valmistautua kiisteltyjen alueiden haltuun ottamiseen. Taistelu näistä alueista alkoi Tuz Khurmatusta, kun 13.10.2017 Asa’ib Ahl al Haq hyökkäsi kurdipuolue PUK:n peshmergojen päämajaan (ISW 2017). Suurimmat yhteenotot käytiin 16.10., ja ne johtivat lopulta kurdien vetäytymiseen kaupungista. UNAMIn ja Amnesty Internationalin mukaan ainakin kymmeniä ja jopa satoja taloja ja kauppoja on tuhottu (AI 2017, UNAMI 2017). Lisäksi kaupunki ja sitä ympäröivät kylät ovat lokakuun jälkeen kärsineet kranaatinheitin- ja tykistötulesta, josta on syytetty eri osapuolia kuten kurdeja ja Kansan joukkoja sekä tuntemattomaksi jääneitä tahoja (Basnews 2017b, Iraqi News 2018, NRT 2017, Rudaw 2017). Marraskuussa kaupungissa tehtiin ainakin kaksi autopommi-iskua, joista toisessa kuoli 32 ihmistä (Basnews 2017a, Al Jazeera 2017). Tuz Khurmatuun julistettiin poikkeustila 12. joulukuuta (NRT 2017). UNAMIn mukaan suurin osa väkivallasta on seurausta kurdien ja shiiaturkmeenien välisistä jännitteistä (UNAMI 2017). Väkivaltaan ovat kuitenkin syyllistyneet myös ISIS sekä uudet, alueella toimintansa aloittaneet sunniryhmittymät, joissa toimii myös kurdeja (Arab News 2017, Rudaw 2017). Lisäksi erään lähteen mukaan alueella olisi siepattu useita sunniarabeja ja -turkmeeneja lokakuun puolivälin jälkeen (Basnews 2017c).

IOM:n mukaan joulukuun puolivälissä oli noin 54 000 evakkoa, jotka olivat paenneet Tuz Khurmatusta lokakuun puolivälissä tai sen jälkeen (IOM 2017c).

Maahanmuuttovirasto on edellä esitetyn maatiedon johdosta linjannut valittajan kotialueen äärimmäisen korkean väkivallan riskin alueeksi siten, että jokainen sinne palaava on vaarassa joutua vakavan haitan vaaraan pelkästään alueella oleskelemalla. Näin ollen valittaja on toissijaisen suojelun tarpeessa suhteessa kotialueeseensa ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Valittaja on vastaselityksessään todennut, että Maahanmuuttoviraston lausunnosta ilmenee selkeästi, millainen tilanne valittajan kotipaikkakunnalla on tällä hetkellä. Maahanmuuttoviraston antaman lausunnon perusteella valittaja ollaan käännyttämässä, vaikka hän on toissijaisen suojelun tarpeessa. Muuttunut maatieto on otettava asiassa huomioon.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Valituslupahakemus hylätään ulkomaalaislain 87 §:ssä tarkoitetun turvapaikan osalta. Korkein hallinto-oikeus ei siten anna ratkaisua valitukseen tältä osin.

2. Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian ulko³maalaislain 88 §:ssä tarkoitetun toissijaisen suojelun osalta. Hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset kumotaan toissijaisen suojelun ja käännyttämisen osalta ja asia palautetaan Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Perustelut

1. Turvapaikka

Ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentin mukaan maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle annetaan turvapaikka, jos hän oleskelee kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella sen johdosta, että hänellä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa siellä vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta, ja jos hän pelkonsa vuoksi on haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun.

Sen perusteella, mitä asiassa on esitetty ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ole turvapaikan osalta ulkomaalaislain 196 §:ssä säädettyä valitusluvan myöntämisen perustetta.

2. Toissijainen suojelu

2.1 Toissijaisen suojelun myöntämisen edellytykset

Ulkomaalaislain 88 §:n mukaan maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle myönnetään oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella, jos 87 §:n mukaiset edellytykset turvapaikan antamiselle eivät täyty, mutta on esitetty merkittäviä perusteita uskoa, että jos ulkomaalainen palautetaan kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa, hän joutuisi todelliseen vaaraan kärsiä vakavaa haittaa, ja hän on kykenemätön tai sellaisen vaaran vuoksi haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun. Vakavalla haitalla tarkoitetaan:

1) kuolemanrangaistusta ja teloitusta;

2) kidutusta tai muuta epäinhimillistä tai ihmisarvoa loukkaavaa kohtelua tai rangaistusta;

3) mielivaltaisesta väkivallasta kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä johtuvaa vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa.

Asiassa ei ole ilmennyt, että valittaja joutuisi kotimaassaan todelliseen vaaraan kärsiä vakavaa haittaa edellä ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetusta syystä. Asiassa on seuraavaksi tarkasteltava valittajan tilannetta saman momentin 3 kohdan valossa.

2.2 Toissijainen suojelu alueen turvallisuustilanteen kannalta

Asiassa on ratkaistavana, onko Irakin Tuz Khurmatun vallitsevaa turvallisuustilannetta pidettävä sellaisena, että oleskeluluvan myöntämisen edellytykset toissijaisen suojelun perusteella täyttyvät valittajan koh³dalla.

Tuz Khurmatu sijaitsee Salah al-Dinin läänissä vajaan 90 kilometrin päässä Kirkukista etelään.

2.2.1 Sovellettavia oikeuslähteitä

Toissijaista suojelua koskevan ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan vakavalla haitalla tarkoitetaan mielivaltaisesta väkivallasta kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä johtuvaa vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa.

Toissijaisen suojelun edellytysten arvioinnissa on otettava huomioon niin kutsutun uudelleenlaaditun määritelmädirektiivin (2011/95/EU) 2 artiklan f alakohdan ja 15 artiklan c kohdan määräykset sekä unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö.

Unionin tuomioistuin on tuomiossa Elgafaji (C-465/07) todennut muun ohessa:

- jotta kyseessä on toissijaista suojelua hakevan henkilön henkeä tai ruumiillista koskemattomuutta uhkaava vakava ja henkilökohtainen vaara, ei ole tarpeen, että kyseinen henkilö esittää näytön siitä, että vaara koskee erityisesti häntä hänen henkilökohtaisille olosuhteillensa ominaisten seikkojen takia

- tällaisen vaaran olemassaolo voidaan poikkeuksellisesti katsoa toteen näytetyksi, kun käynnissä olevalle aseelliselle selkkaukselle tyypillisen mielivaltaisen väkivallan aste, jota arvioivat toimivaltaiset kansalliset viranomaiset, joiden käsiteltäväksi on saatettu toissijaista suojelua koskeva hakemus, tai jäsenvaltion tuomioistuimet, joiden käsiteltäväksi on saatettu tällaisen hakemuksen hylkääminen, saavuttaa niin korkean tason, että on olemassa merkittäviä perusteita uskoa, että kyseiseen maahan tai tilanteen mukaan asianomaiselle alueelle palautettu siviilihenkilö joutuisi jo pelkästään sen takia, että hän on kyseisen maan tai alueen alueella, tällaiseen todelliseen vaaraan (tuomion 43 kohta).

Asiaa ratkaistaessa on otettava myös huomioon ulkomaalaisoikeuteen sisältyvä ehdoton palautuskielto. Palautuskieltoa ei tarkastella ainoastaan valituksenalaisen päätöksen tekemisen olosuhteiden valossa, vaan myös olosuhteiden muutokset on otettava huomioon (niin kutsuttu ex nunc -tarkastelu). Olosuhteiden muutoksilla tarkoitetaan henkilökohtaisten olosuhteiden lisäksi alueen turvallisuustilannetta.

2.2.2 Oikeudellinen arvio

Asiassa on ilmennyt, että turvallisuustilanne valittajan kotialueella Tuz Khurmatussa on heikentynyt selvästi verrattuna siihen ajankohtaan, kun Maahanmuuttovirasto ja sittemmin hallinto-oikeus ovat ratkaisseet asian.

Kun otetaan huomioon se tuore selvitys, jota edellä on selostettu Maahanmuuttoviraston lausunnon kohdalla, korkein hallinto-oikeus arvioi, että Tuz Khurmatun alueella väkivallan aste on noussut viime kuukausina sille tasolle, että mielivaltaisen väkivallan on katsottava aiheuttavan kenelle tahansa alueella oleskelevalle ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa.

Edellä mainituilla perusteilla valittajaa ei voida palauttaa kotialueelleen Tuz Khurmatuun. Asian käsittelyn tässä vaiheessa ei ole perusteltua ottaa korkeimmassa hallinto-oikeudessa ensi asteena tarkasteltavaksi, onko valittajalla mahdollisuus ulkomaalaislain 88 e §:ssä tarkoitettuun sisäiseen pakoon.

Koska toissijaisen suojelun osalta tilannetta arvioidaan nyt toisin kuin hallinto-oikeudessa, asiassa ei ole tarpeen lausua valituksessa toissijaisesti vaaditusta ulkomaalaislain 52 §:ssä tarkoitetusta, yksilölliseen inhimilliseen syyhyn perustuvasta oleskeluluvasta.

Hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset on kumottava toissijaisen suojelun ja käännyttämisen osalta, ja asia on palautettava Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Asian ovat ratkaisseet Anne E. Niemi, Janne Aer, Petri Helander, Tuomas Kuokkanen ja Kirsti Kurki-Suonio. Asian esittelijä Hannele Klemettinen.