Muu päätös 2464/2018

Maantielain mukaista tiesuunnitelmaa koskeva valitus (Eura)

Antopäivä: 22.5.2018
Taltionumero: 2464
Diaarinumero: 3414/1/17
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2018:T2464

Asia Maantielain mukaista tiesuunnitelmaa koskeva valitus

Valittajat A omasta puolestaan ja RA Works -nimisen toiminimen haltijana sekä Antti Rautala Oy

Päätös, jota valitus koskee

Turun hallinto-oikeus 26.5.2017 nro 17/0168/1

Asian aikaisempi käsittely

Liikennevirasto on 8.6.2016 tekemällään päätöksellä LIVI/7032/04.01.01/2015 hyväksynyt Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 13.3.2015 päivätyn tiesuunnitelman, joka koskee maantien 12665 parantamista välillä Ruopantie–Kantatie 43, Eura.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Turun hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n omasta puolestaan ja RA Works -nimisen toiminimen haltijana sekä Antti Rautala Oy:n tekemän valituksen Liikenneviraston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut valituksen hylkäämistä seuraavasti:

Sovellettavien maantielain säännösten sisältö

Maantietä parannetaan yleisen liikenteen tarpeen vaatiessa taikka liikenteestä aiheutuvien haittojen poistamiseksi tai vähentämiseksi taikka maankäytön sitä edellyttäessä. Uusi maantie tehdään, jos olemassa oleva maantieverkko ei täytä enää yleisen liikenteen tai maankäytön tarpeita eikä tien parantamisella tai muutoin liikennejärjestelmää kehittämällä voida tarkoituksenmukaisesti tyydyttää näitä tarpeita taikka poistaa tai riittävästi vähentää liikenteestä aiheutuvia haittoja. Maantie on rakennettava siten, että tien tarkoitus saavutetaan mahdollisimman edullisesti ja tuottamatta kenellekään enempää vahinkoa tai haittaa kuin tarve vaatii. Rakentamisessa on otettava erityisesti huomioon liikenneturvallisuus, tien liikenteellinen ja tekninen toimivuus sekä ympäristönäkökohdat.

Yleissuunnitelman ja tiesuunnitelman tulee perustua maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen oikeusvaikutteiseen kaavaan, jossa maantien sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön on selvitetty. Maantietä ei saa rakentaa vastoin oikeusvaikutteista kaavaa.

Yleis- ja tiesuunnitelmaa laadittaessa on kiinteistön omistajille ja muille asianosaisille sekä niille, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin suunnitelma saattaa vaikuttaa, varattava mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun, arvioida suunnitelman vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiassa. Ennen suunnitelman hyväksymistä on edellä mainituille tahoille varattava tilaisuus muistutuksen tekemiseen. Tässä tarkoituksessa tulee kunnan pitää yleis- ja tiesuunnitelma yleisesti nähtävänä 30 päivän ajan. Muistutukset suunnitelmaa vastaan on toimitettava kunnalle ennen nähtävänäoloajan päättymistä. Kunnan tulee toimittaa lausuntonsa nähtävillä olleesta suunnitelmasta ja sitä vastaan tehdyistä muistutuksista sekä jätetyt muistutuskirjelmät tienpitoviranomaiselle. Muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava tienpitoviranomaisen perusteltu kannanotto esitettyyn muistutukseen.

Tienpitoviranomaisen on pyydettävä suunnitelmasta lausunto niiltä maakunnan liitoilta ja kunnilta, joiden alueelle suunnitelma sijoittuu tai joiden alueella suunnitelman vaikutukset muutoin ilmenevät. Tienpitoviranomaisen on pyydettävä muulta viranomaiselta lausunto, jos se on päätösharkinnassa tarpeen. Jos tienpitoviranomainen on muu kuin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, myös keskukselta on pyydettävä lausunto.

Asiassa saatu selvitys

Tiesuunnitelmaselostuksen mukaan suunniteltava kohde sijaitsee Hinnerjoen keskustan alueella Euran kunnassa. Varsinais-Suomen ELY-keskus asetti 1.10.2013 uuden painorajoituksen Hinnerjoen maantiellä 12666 (Kirkkosillantie) sijaitsevalle vanhalle kiviholviselle Kirkkosillalle. Painorajoitus estää raskaan kaluston liikennöinnin sillan yli, minkä johdosta raskas kalusto on siirtynyt käyttämään korvaavana reittinä Hinnerjoen keskustan läpi kulkevaa Hinnerjoenraittia. Alakoulun kevyen liikenteen käytössä olevat Rinnomäentie (mt 12664) ja Hinnerjoenraitti (mt 12666) eivät sovellu raskaan kaluston liikenneturvalliseksi reitiksi. Hinnerjoen taajamassa ei ole kevyen liikenteen väyliä.

Alueella on voimassa Satakunnan maakuntakaava. Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A) ja alue on kokonaisuudessaan maakuntakaavassa osoitettua valtakunnallisesti merkittävää rakennetun kulttuuriympäristön aluetta (kh1). Tielinjaus kulkee myös hyvin lähellä rajaukseltaan maakuntakaavan kh1-aluetta suppeampaa Hinnerjoen kirkonkylän valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä (RKY). Suunnittelualueella ei ole yleis- eikä asemakaavaa.

Tiesuunnitelman mukaan raskaan liikenteen turvallinen kulku kylän keskustan alueella esitetään toteutettavaksi siten, että raskaan kaluston liikennöinnille rakennetaan uusi korvaava tieyhteys (M1) kantatien 43 (M2) ja Ruopanmaantien välille. Kantatielle 43 rakennetaan väistötila uuden tieyhteyden (M1) liittymän kohdalle. Uusi tie alkaa Hinnerjoen keskustan eteläpuolelta kantatieltä 43 ja kulkee suoraan Ruopantielle peltojen halki, ojan viertä. Uuden tieosuuden pituus on noin 650 metriä. Rinnomäentien nykyinen liittymä kantatielle 43 katkaistaan ja Rinnomäentie muutetaan osaksi kevyen liikenteen väylää sekä yksityistieksi.

A:n kiinteistö Kaunorinta sijaitsee Rinnomäentien varrella. Kiinteistö rajautuu osaltaan myös kantatiehen 43. A:n asuinrakennus sijaitsee noin 100 metriä uuden tien ja kantatien 43 liittymästä. Rinnomäentien muuttaminen kevyen liikenteen väyläksi aiheuttaa sen, että ajoneuvoliikenne A:n kiinteistöltä Rinnomäentielle ei jatkossa ole mahdollista kuin idän suuntaan. Tämän johdosta matka kiinteistöltä kantatielle 43 pitenisi.

Tiesuunnitelman mukaan uuden tieyhteyden liikennemääräksi on arvioitu noin 300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tästä raskaan liikenteen määrä on noin 16 prosenttia. Tiesuunnitelman mukaan hanke tulee parantamaan kevyen liikenteen turvallisuutta raskaan kaluston siirtyessä pois Hinnerjoen keskusta-alueen kapeilta yhteyksiltä. Rinnomäentien liittymän katkaiseminen kantatielle 43 rauhoittaa oleellisesti Rinnomäentien liikennettä, jolloin kevyen liikenteen yhteys koululta urheilukentälle paranee huomattavasti. Kevyen liikenteen osalta Hinnerjoen taajamaan muodostuu yhtenäinen, ajoneuvoliikenteeltä osaksi rauhoittuva yhteys kantatien 43 alikulusta Hinnerjoen koulun ohi suojelulle Kirkkosillalle ja edelleen Tarvaistentielle ja Häijymäentielle. Kantatien 43 liikennöinti paranee uuden liittymän kohdalle rakennettavan, ohjeiden mukaisen väistötilan johdosta. Myös liittyminen kantatielle muuttuu turvallisemmaksi liittymän näkemien parantuessa.

Tiesuunnitelman mukaan uusi tie sivuuttaa valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueen sen luonnetta häiritsemättä. Kantatien 43 läheisyydessä linjaus sijaitsee peltoalueella, jonka nykyiset peltolohkot pirstoutuvat entisestään tien rakentamisen johdosta. Muilta osin uusi yhteys tukeutuu peltoaukeaa halkovaan laskuojaan, joka on yhteydelle mahdollisimman luonteva sijainti. Kantatien 43 liittymän lähellä uusi tieyhteys nousee peltolaaksossa penkereelle, jolla on lähimaisemaan haitallista vaikutusta. Laakso on kuitenkin jo nykyisin sen poikittaissuunnassa penkereelle rakennetun kantatien 43 ja Rinnomäentien pirstoma, eikä se edusta enää perinteistä maatalousmaisemaa. Penkereiden maisemahaittoja pyritään lieventämään muotoilemalla maastoa hankkeesta saatavilla läjitysmassoilla.

Tiesuunnitelmaselostuksen mukaan hankkeelle on suunnitteluvaiheessa laadittu useita vaihtoehtoja. Suojellun ja painorajoitetun Kirkkosillan parantaminen todettiin poissuljetuksi vaihtoehdoksi. Taajaman läpi kulkevan tieyhteyden parantaminen arvioitiin ratkaisuna kalliiksi, eivätkä sen turvallisuusvaikutukset olisi toivottuja, koska raskas liikenne jäisi koulumatkareitille ja kylän keskustaan. Lisäksi toimenpiteet olisivat sijoittuneet arvokkaaseen kulttuurimaisemaan. Myös uuden yhteyden tarkastelemisesta Vaaljoen yli Tarvaistentielle luovuttiin, koska kiertomatka kantatielle 43 olisi muodostunut huomattavaksi ja houkutus taajaman sekä koulun edustan läpiajoon olisi jäänyt olemaan. ELY-keskus on vastineessaan tiesuunnitelmasta annettuihin muistutuksiin siltaratkaisun osalta lausunut, että siltaratkaisun ja valitun ratkaisun kustannukset olisivat samaa suuruusluokkaa, mutta joen ylittävään siltaan sisältyy merkittäviä ylläpitokuluja pitkällä aikavälillä.

Destia Oy on laatinut 11.9.2014 hanketta koskevan meluselvityksen, jossa rakennettavan tien aiheuttama ympäristömelu on mallinnettu. Mallinnuksen perustana on käytetty Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta haettua maastomallia. Olemassa olevat rakennukset ja niiden korkeudet on muodostettu Maanmittauslaitokselta saatavissa olevista aineistoista sekä ortokuvien ja katunäkymien avulla. Melumallinnuksen mukaan alueen merkittävin melulähde on kantatien 43 liikenne. Mallinnuksen mukaan uusi tieyhteys ei aiheuta melutasojen ohjearvojen ylityksiä lähimpien asuinrakennusten piha-alueilla.

Oikeudellinen arviointi

Liikennevirasto päättää tiesuunnitelman sisällöstä kuultuaan asiassa ensin osallisia. Tiesuunnitelman laatimismenettelyn laillisuutta ja menettelyssä toteutunutta vuorovaikutusta arvioitaessa noudatetaan maantielain säännöksiä. Tiesuunnitelman laatimiseen liittyy usein erilaisten näkemysten yhteensovittamista. Vuorovaikutusmenettelyssä osallisten esittämät näkemykset ja asiantuntijaviranomaisten antamat lausunnot muodostavat osan asian valmisteluaineistosta. Osallistumista ja vuorovaikutusta koskevalla sääntelyllä ei kuitenkaan rajoiteta liikenneviraston toimivaltaa päättää tiesuunnitelman sisällöstä maantielain asettamissa rajoissa, eikä vuorovaikutusmenettelyllä sidota tiesuunnitelman sisältöä kuulemisen yhteydessä esitettyihin mielipiteisiin. Kysymyksessä olevan tiesuunnitelman laatimismenettely ja valmistelulta edellytetty vuorovaikutus on tapahtunut maantielain edellyttämällä tavalla.

Edellä esitetyn mukaisesti tiesuunnitelman tarkoituksena on toteuttaa raskaan liikenteen turvallinen kulku kylän keskustan alueella. Hankkeesta on suunnitteluvaiheessa esitetty useita vaihtoehtoja. Hallinto-oikeus katsoo, että Liikennevirasto on vanhalle Kirkkosillalle asetetun painorajoituksen johdosta voinut esittämillään liikenneturvallisuuteen liittyvillä perusteilla katsoa tarpeelliseksi rakentaa tiesuunnitelman mukaisen uuden tieyhteyden.

Tie tulee pirstomaan peltomaiseman. Kun kuitenkin otetaan huomioon tielinjauksen sijainti pellolla ojan suuntaisesti sekä muu suunnitelma-alueen ympäristöstä saatu selvitys, tien suunnittelussa on riittävästi otettu huomioon ympäristönäkökohdat.

A:n kannalta tiehanke tulee pidentämään matkaa hänen kiinteistöltään kantatielle 43. Kun kuitenkin otetaan huomioon Rinnomäentien katkaisemiselle esitetyt perusteet sekä hankkeen vaikutuksista kokonaisuutena esitetty selvitys, hallinto-oikeus katsoo, että tien sulkeminen ajoneuvoliikenteeltä ei aiheuta A:lle enempää vahinkoa tai haittaa kuin tarve vaatii. Tiesuunnitelman mukainen alue ei ulotu A:n kiinteistön sisäisen pihatien ja Rinnomäentien liittymään saakka. Tiesuunnitelman hyväksyminen ei siten aiheuta muutosta kyseiseen liittymään.

A on esittänyt, että hänen kiinteistölleen aiheutuu meluhaittaa kantatiestä 43 ja että haitta tulee uuden tien myötä lisääntymään. Lisäksi hän on esittänyt, että uudelle tielle kantatieltä kääntyvien ajoneuvojen valot tulevat osoittamaan hänen asuinrakennuksensa ikkunoista sisään. Destia Oy:n laatiman meluselvityksen mukaan hankkeesta aiheutuva liikennemelu ei tule ylittämään ohjearvoja A:n kiinteistöllä. Näin ollen tien ja A:n kiinteistön väliin ei ole tarpeen rakentaa meluaitoja. Kun otetaan huomioon A:n kiinteistön etäisyys uudesta liittymästä, hallinto-oikeus katsoo, että liikenteen valot eivät tule aiheuttamaan maantielain vastaista haittaa A:lle.

Hallinto-oikeuden toimivaltaan kuuluu ainoastaan tehdyn tiesuunnitelmapäätöksen laillisuuden arvioiminen. Hallinto-oikeus ei siten voi kumota tai muuttaa päätöstä pelkästään sillä perusteella, että jokin toinen vaihtoehto olisi muutoksenhakijoiden mielestä parempi.

Edellä mainituilla perusteilla hallinto-oikeus toteaa, että hanke ei liikennesuunnitelman hyväksymispäätöksen mukaisesti toteutettuna tuota ympäristölle tai asianosaisille enempää haittaa tai vahinkoa kuin tarve vaatii. Tiesuunnitelma ei ole lainvastainen. Päätöksen muuttamiseen ei ole syytä.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Maantielaki 13 §, 17 §:n 1 ja 2 momentti sekä 27 §:n 1–4 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Heikki Toivanen, Matti Leikkonen ja Ilona Leinonen, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A omasta puolestaan ja RA Works -nimisen toiminimen haltijana sekä Antti Rautala Oy ovat vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös ja Liikenneviraston tiesuunnitelmaa koskeva hyväksymispäätös kumotaan tai tiesuunnitelmaa muutetaan valituksessa esitetyllä tavalla. Muutoksenhakijat ovat pyytäneet katselmuksen toimittamista ja maantietoimituksen keskeyttämistä.

Valituksensa tueksi muutoksenhakijat ovat viitanneet hallinto-oikeudelle esittämäänsä ja esittäneet lisäksi muun ohella seuraavaa:

Kulkuyhteys kiinteistölle Kaunorinta tulee säilyttää tien 12664 kautta kantatielle 43 suoraan tai suunnitellun tien 12665 kautta. Meluhaitat on estettävä meluaidoilla ja liikenneturvallisuus huomioitava risteysalueilla.

Rinnomäentie viistää suoraan ojaan ja talvella ajoneuvot jäävät siihen kiinni. Alueen korkeuserot eivät selviä kuvista, joten katselmus on tarpeen asian selvittämiseksi. Kun nykyinen kulkuyhteys kantatielle 43 katkaistaan, on kiinteistöltä talveksi rakennettava uusi kulkuyhteys kantatielle omakustanteisesti. Uuden yhteyden rakentaminen edellyttää varastorakennuksen purkamista. Kustannukset tulevat olemaan lähemmäs 100 000 euroa ja kiinteistön arvo tulee laskemaan. Tiehankkeesta aiheutuu yleiselle edulle saatavaa hyötyä suurempaa haittaa.

Tiesuunnitelman valmistelussa ei ole noudatettu maantielain mukaista vuorovaikutusmenettelyä.

Liikennevirasto on antanut Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualuetta kuultuaan lausunnon, jossa se on katsonut, että valitus sekä vaatimus katselmuksen toimittamisesta ja tietoimituksen keskeyttämisestä tulee hylätä. Liikennevirasto on lisäksi lausunut muun ohella seuraavaa:

Tiesuunnitelmassa kiinteistön Kaunorinta (50-403-2-162) tonttiliittymä on osoitettu Rinnomäentielle nykyiselle paikalleen ilman muutoksia. Tonttiliittymän toteuttaminen suoraan kantatielle 43 ei ole mahdollista. Kiinteistöllä Kaunorinta on tierekisterin mukaan maa- ja metsätalousliittymä kantatielle 43 ja liittymä on todettu tiesuunnitelman Kantatien 43 parantaminen välillä Malko–Mestilä hyväksymispäätöksessä. Päätöksellä kielletään liittämästä kantatiehen 43 muita kuin hyväksymispäätöksessä ilmoitettuja yksityisteiden liittymiä ja maatalousliittymiä. Maa- ja metsätalouskäytössä olevaa liittymää ei voida käyttää tonttiliittymänä. Haltuunottokatselmuksessa on todettu, että kiinteistön nykyistä yksityistieliittymää Rinnomäentielle on teknisesti mahdollista parantaa, jotta kulkeminen raskaalla kalustolla Rinnomäentietä koilliseen helpottuu.

Melumallinnus osoittaa, että kantatien 43 ja maantien 12665 liittymän muutos ei aiheuta meluvaikutuksia A:n kiinteistölle. Ohjearvotasot eivät ylity piha-alueella eikä melusuojauksen tekemiselle ole perusteita. Tiesuunnitelma parantaa alueen liikenneturvallisuutta.

Hanke on suunniteltu siten, että tien tarkoitus saavutetaan mahdollisimman edullisesti ja tuottamatta kenellekään enempää vahinkoa tai haittaa kuin tarve vaatii. Lunastettavasta maa-alueesta sekä hankkeesta muutoksenhakijalle mahdollisesti aiheutuvista haitoista ja vahingoista määrätään maantietoimituksessa täysi korvaus.

Tiesuunnitelman vuorovaikutus täyttää maantielain edellytykset. Tiesuunnitelman aloittamisesta on kuulutettu 16.1.2014. Suunnittelun aikana on järjestetty yleisötilaisuus, josta on ilmoitettu 4.9.2014 ja tilaisuus on pidetty 16.9.2014 Hinnerjoen koululla. Tiesuunnitelma on ollut yleisesti nähtävillä Euran kunnassa 30 päivää 7.5–8.6.2015 muistutusten antamista varten.

Haltuunottopaalutuksen maastotyöt toteutettiin viljelyalojen ollessa oraalla, jotta siitä aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa. Mahdollisesta haitasta maanomistaja voi esittää korvausvaatimuksen maantietoimituksessa.

A on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Vaatimus katselmuksen toimittamisesta hylätään.

2. Valitus hylätään. Turun hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

3. Lausuminen Liikenneviraston päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Perustelut

1. Hallintolainkäyttölain 41 §:n mukaan asian selvittämiseksi voidaan toimittaa katselmus. Kun otetaan huomioon peruste, jonka vuoksi A on pyytänyt katselmuksen toimittamista, sekä asiakirjoista saatava selvitys, katselmuksen toimittaminen ei ole asian selvittämiseksi tarpeen.

2. Maantielain 17 §:n 1 momentin (503/2005) mukaan yleissuunnitelman ja tiesuunnitelman tulee perustua maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen oikeusvaikutteiseen kaavaan, jossa maantien sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön on selvitetty. Alueella, jolla on laadittavana tai muutettavana oikeusvaikutteinen kaava, voidaan ryhtyä toimenpiteisiin kaavan tavoitteisiin perustuvan yleis- tai tiesuunnitelman laatimiseksi.

Pykälän 2 momentin (1242/2009) mukaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maakuntakaava ja yleiskaava on otettava huomioon siten kuin maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään. Yleissuunnitelmaa tai tiesuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin maakuntakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Yleissuunnitelma voidaan hyväksyä vastoin voimassa olevaa asemakaavaa, jos kunta sitä puoltaa.

Pykälän 3 momentin (1242/2009) mukaan, sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, voidaan maantie suunnitella, jos tien luonne huomioon ottaen tien sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön voidaan ilman kaavaakin riittävästi selvittää yhteistyössä kunnan ja maakunnan liiton kanssa.

Maantielain 18 §:n (503/2005) ensimmäisen virkkeen mukaan yleissuunnitelma on laadittava, jolleivät hankkeen vaikutukset ole vähäiset taikka maantien sijaintia ja sen vaikutuksia ole jo riittävässä määrin ratkaistu asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa.

Alueella on voimassa Satakunnan maakuntakaava. Tiehankkeen suunnittelualue on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta (A) ja alue on kokonaisuudessaan maakuntakaavassa osoitettua valtakunnallisesti merkittävää rakennetun kulttuuriympäristön aluetta (kh1). Kh1-merkintään liitetyn suunnittelumääräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kokonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne siten, että edistetään niihin liittyvien arvojen säilymistä ja kehittämistä mukaan lukien avoimet viljelyalueet. Kaikista aluetta koskevista suunnitelmista ja hankkeista, jotka oleellisesti muuttavat vallitsevia olosuhteita, tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kohteen ja siihen olennaisesti kuuluvan lähiympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kohteen kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot sekä huolehdittava, ettei toimenpiteillä ja hankkeilla vaaranneta tai heikennetä edellä mainittujen arvojen säilymistä.

Tiehankkeen suunnittelualueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa tai asemakaavaa. Hankkeesta ei ole myöskään laadittu yleissuunnitelmaa.

Yleisenä lähtökohtana tilanteessa, jossa tiehanke sijaitsee RKY-alueen välittömässä läheisyydessä, on pidettävä, että tiesuunnitelma perustuu yleissuunnitelmaan tai kaavaan.

Kysymyksessä oleva uusi tielinjaus kulkee suurimmaksi osaksi olemassa olevan ojan reunaa eikä se muuta alueen avoimia viljelyaloja merkittävästi. Tiehankkeen maisemalliset vaikutukset jäävät kokonaisuudessaan vähäiseksi RKY-alueen ja muiden alueiden kannalta, vaikka liittymäalue kantatie 43:lle nousee jonkin verran. Tiestä aiheutuu haittaa kiinteistön Kaunorinta käytölle lähinnä yhteyden pidentyessä kantatie 43:lle. Haittaa ei voida kokonaisuutena pitää vähäistä suurempana. Ottaen huomioon lyhyehkön uuden tieyhteyden tukeutumisen jo olemassa olevaan tieverkostoon ja sen arvioidut liikennemäärät, hankkeen kokonaisvaikutukset on voitu arvioida siten vähäisiksi, ettei yleissuunnitelmaa tässä tapauksessa ole ollut tarpeen laatia ja hyväksyä. Tiesuunnitelma ei myöskään ole maakuntakaavan vastainen. Edellä mainituilla perusteilla tiesuunnitelma on voitu laatia ja hyväksyä ilman yleissuunnitelmaa.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

3. Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Satu Sundberg.

 
Julkaistu 22.5.2018