Muu päätös 2529/2018

Asia Valitusympäristönsuojelulain mukaisessa ilmoitusasiassa

Valittaja Ylä-SavonSOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 17.2.2017nro 17/0048/2

Asian aikaisempi käsittely

TalvivaaraSotkamo Oy:n konkurssipesä on 8.4.2015 päivätylläkirjeellä ilmoittanut Kainuun ELY-keskukselle ympäristönsuojelulain123 §:n perusteella juoksutuksista, jotka tullaan käynnistämäänviimeistään viikolla 17. Poikkeuksellisen toiminnan on arvioitukestävän Kortelammen purkupisteeltä 14.6.2015 saakka ja Latosuonpurkupisteeltä 31.8.2015 saakka. Juoksutettavan veden määräksi onarvioitu Kortelammelta noin 900 000 m³ ja Latosuolta 1 700 000m³, minkä myötä patoaltaiden pinnankorkeudet kaivosalueellapysyisivät HW-tasossa. Juoksutusten aiheuttama sulfaattikuorma olisiKortelammen purkupisteeltä noin 2 320 tonnia eteläänVuoksen vesistöön ja Latosuon purkupisteeltä noin 3 620 tonniapohjoiseen Oulujoen vesistöön.

MikäliPohjois-Suomen aluehallintovirasto myöntää luvan ns. kiintiönsiirtoon, kaikki juoksutukset ohjataan Latosuon kautta Oulujoenvesistöön. Tällöin Kortelammen vesi siirretään Tammalammenpuhdistamon ja Kuusilammen kautta Latosuolle.

Kainuun elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on Talvivaara Sotkamo Oy:nkonkurssipesän ilmoituksen johdosta tekemällään päätöksellä15.4.2015 nro KAIELY/752/2014 hyväksynyt puhdistetun vedenjuoksutukset Kortelammen ja Latosuon vesivarastoaltailta seuraavinehdoin:

1. Toiminnanharjoittajan onryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin, joilla estetäänakuutti hallitsematon vuotoriski Kortelammen ja Latosuonvesivarastoaltailta. Latosuon ja Kortelammen patoaltailla vedenpintaon laskettava hallitusti ympäristöturvallisen tason (=HW-taso)alapuolelle johtamalla käsiteltyjä vesiä Vuoksen ja Oulujoenvesistöihin.

2. Juoksutukset on lopetettava,kun kohdassa 1 määritetty vedenpinnan taso saavutetaan.Juoksutukset on aloitettava välittömästi uudelleen, josäkillisestä sulannasta tai sadannasta johtuen Latosuon taiKortelammen vedenpinta kohoaa niin, että mahdollinen vuotoriskikasvaa ja ympäristöturvallisuus vaarantuu.

3. Juoksutettavan veden laaduntulee vastata ympäristölupapäätöksen nro 52/2013/1lupamääräyksessä 8 asetettuja luparajoja sekä juoksutettavanveden määrän tulee olla sidottu lupamääräyksessä 9 määrätyintavoin Kalliojoen virtaamaan.

4. Mikäli tarkkailussa tai muullaperusteella ilmenee, että Latosuolta tai Kortelammelta vesistöönjohdettavan veden laatu ei täytä ympäristöluvan nro 52/2013/1mukaisia raja-arvoja, on vesistöön johtaminen lopetettavavälittömästi ja asiasta on ilmoitettava Kainuun ELY-keskukselle.

5. Oulujoen vesistön suuntaantämä päätös on voimassa 31.5.2015 asti tai kunnes Pohjois-Suomenaluehallintovirasto mahdollisesti myöntää täytäntöönpanokelpoisenympäristöluvan purkuputken rakentamiselle ja käyttöönotolleNuasjärveen sekä haetulle ns. kiintiön siirrolle.

6. Vuoksen vesistön suuntaan tämäpäätös on voimassa 31.5.2015 asti.

7. Vesien johtaminen muistavarastoaltaista eteläiselle jälkikäsittely-yksikölle on kielletty31.5.2015 asti.

ELY-keskuson antanut lisäksi seurantaa ja tarkkailua koskevat määräykset:

1. Latosuolta ja Kortelammeltakaivosalueelta ulos johdettavan veden virtaamaa on tarkkailtavapäivittäin.

2. Purkuveden laatua tuleetarkkailla yhtiön omana käyttötarkkailuna päivittäin jaulkopuolisen konsultin tarkkailuna viikoittain. Ylimääräistenpurkuvesien käyttötarkkailu tulee suorittaa samassa laajuudessakuin nykyinenkin käyttötarkkailu. Ulkopuolisen konsultinmääritykset tulee toteuttaa saman tarkkailusuunnitelman mukaan kuinpitoisuudet määritetään jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöönjohdettavasta vedestä.

3. Yhtiön tekemänkäyttötarkkailun tulokset tulee toimittaa viikoittain jaulkopuolisen konsultin tekemän tarkkailun tulokset tulee toimittaakunkin näytteenoton osalta viimeistään kahden viikon kuluessaKainuun ELY-keskukselle, Kajaanin kaupungin ja Sotkamon kunnanympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille.

4. Altaiden pinnankorkeudenmittaamista ja välitöntä raportointia tulee jatkaa tehostetustivähintään kolme kertaa viikossa.

5. Kalliojoen virtaaman mittaustaja raportointia tulee jatkaa nykyisen käytännön mukaisesti.

ELY-keskus onympäristönsuojelulain 200 §:n nojalla määrännyt, että päätöstäon noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, jolleivalitusviranomainen toisin määrää.

Päätöstä on perusteltu seuraavasti:

Sovellettavasäännös

Ympäristönsuojelulain 123 §:ssäsäädetään poikkeuksellisesta tilanteesta luvanvaraisessa jarekisteröitävässä toiminnassa. Pykälän mukaan josonnettomuudesta, ennakoimattomasta tuotantohäiriöstä tai muustaniihin rinnastettavasta yllättävästä, toiminnastariippumattomasta poikkeuksellisesta syystä taikka rakennelman tailaitteen purkamisesta luvanvaraisessa tai rekisteröitävässätoiminnassa aiheutuu päästöjä tai syntyy jätettä siten, ettäaiheutuu tilanne, jonka vuoksi ympäristölupaa tai toimintaakoskevan valtioneuvoston asetuksen vaatimuksia ei voida noudattaa taitilanne, jossa voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristönpilaantumisen vaaraa tai jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksitavanomaisesta poikkeavia toimia jätehuollossa, on toiminnastavastaavan tai jätteen haltijan ilmoitettava tapahtuneesta viipymättäkunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, taikka valtionvalvontaviranomaiselle, jos valtion ympäristölupaviranomainenmyöntää toimintaan ympäristöluvan, tai 116 §:n 2 momentinmukainen ilmoitus on tehty valtion valvontaviranomaiselle.Toiminnasta vastaavan tai jätteen haltijan on viipymättäilmoituksen jälkeen toimitettava viranomaiselle suunnitelma, jonkamukaisesti toiminnan päästöjä ja jätteitä sekä niistäaiheutuvaa ympäristön pilaantumista voidaan rajoittaapoikkeuksellisen tilanteen aikana.

Viranomaisen on ilmoituksenjohdosta tehtävä päätös ja annettava tarpeelliset määräyksettoiminnan palauttamiseksi lain ja sen nojalla annettujen säännöstenja määräysten mukaiseksi sekä tilanteesta aiheutuvan haitan javaaran poistamiseksi ja samalla asetettava määräaika, johonmennessä tämä on tehtävä. Lisäksi on tarvittaessa annettavatoiminnan harjoittajan suunnitelman ja muun tiedon perusteellaväliaikaiset määräykset ympäristön pilaantumisenehkäisemiseksi. Määräykset voidaan antaa tai toiminta kieltää,vaikka ilmoitusvelvollisuus olisi lyöty laimin.

Määräyksiä annettaessanoudatetaan 18 luvun hallintopakkoa koskevia säännöksiä.Määräyksistä pilaantuneen maaperän tai pohjavedenpuhdistamiseksi säädetään 14 luvussa ja määräyksistä vesistönmerkittävän pilaantumisen tai luontovahingon korjaamiseksi 176§:ssä.

Kunnanympäristönsuojeluviranomaisen tai valtion valvontaviranomaisen onpoikkeuksellisen tilanteen sitä edellyttäessä pantava omastaaloitteesta vireille 89 §:ssä tarkoitettu menettely lupamääräystenmuuttamiseksi tai 93 §:ssä tarkoitettu menettely luvanperuuttamiseksi.

Poikkeuksellinentilanne

Metallien talteenottolaitoksentoiminta

Talvivaara Sotkamo Oy:n mentyäkonkurssiin metallien talteenottolaitoksen toiminta-aste on ollutheikko ja laitoksen toiminta on ollut epäluotettavaa. Metallientalteenottolaitoksen toimintaa ja sen käyttökatkoihin liittyviäsyitä ja seurauksia on selvitetty ELY-keskuksen tekemillätarkastuskäynneillä, minkä lisäksi Talvivaara Sotkamo Oy:nkonkurssipesä on 20.3.2015 toimittanut ELY-keskukselle selvityksen,jossa on käsitelty tarkemmin syitä ja seurauksia metallientalteenottolaitoksella esiintyneistä ongelmista 6.11.2014–28.2.2015välisenä aikana.

Metallien talteenottolaitoksentoiminnalla on ELY-keskuksen näkemyksen mukaan suuri merkityskaivosalueen vesitaseen ja bioliuoskierron hallinnan kannalta.Metallien talteenottolaitoksella prosessista poistuu vettäprosessiliuoskierrosta muun muassa loppuneutraloinnin japrosessisakkojen sitoman kosteuden kautta. Metallientalteenottolaitos on bioliuotuskasoilla tapahtuvan haihdunnanrinnalla ainoa tekijä, joka poistaa vettä bioliuoskierrosta. Kunmetallien talteenottolaitos ei ole käynnissä, eibioliuotuskierrosta poistu vettä prosessissa, jolloinbioliuoskiertoon kertyy vettä. Jos bioliuoskierron liuosmääräkasvaa liian suureksi, on vaarana bioliuotuskierron ylitulviminen jamerkittävä ympäristön pilaantuminen.

Kainuun ELY-keskuksen näkemyksenmukaan ongelmat metallien talteenottolaitoksella konkurssin alkamisenjälkeen ovat johtuneet kemikaalien loppumisesta, kemikaalientoimitussopimuksien uusimisesta aiheutuneesta kemikaalien toimitustenviivästyksestä sekä metallien talteenottolaitoksen javetylaitoksien huonosta yleiskunnosta. ELY-keskuksen tekemällätarkastuskäynnillä 25.9.2014 Talvivaara Sotkamo Oy ilmoitti, ettämetallitehtaalle on suunniteltu 6.10.2014 alkavaksi huoltoseisokki,joka kestäisi noin kolme viikkoa. Tarkastuskäynnillä 2.10.2014Talvivaara Sotkamo Oy ilmoitti seisokin viivästyvän ainakinviikolla. Tarkastuskäynneillä 15.10.2014 ja 29.10.2014metallitehtaan todettiin olevan normaalilla ajolla, eikä tehdastaollut ajettu alas huoltoa varten. Yhtiön hakeuduttua konkurssiin6.11.2014 oli suunniteltu huoltotyö yhä tekemättä.

Talvivaaran kaivoksella louhintaon ollut keskeytyksissä syksystä 2013 alkaen. Valvojan näkemyskasojen haihdunnan heikkenemisestä kasojen vanhentuessa vastaakonkurssipesän ilmoituksessa esitettyä.

Hallintopakon alaisenkäänteisosmoosilaitoksen toiminta

Kainuun ELY-keskus on 19.3.2014hallintopakkopäätöksellään määrännyt, että yhtiön onvälittömästi huolehdittava olemassa olevankäänteisosmoosilaitoksen (RO-laitos) käyttöasteen maksimoimisestametallitehtaan suljetun vesikierron mahdollistamiseksi. Viikoittaisenkäyttöasteen tulee olla vähintään 60 % metallitehtaan käynnissäollessa.

Käänteisosmoosilaitteistolla ontärkeä merkitys raakavedenoton vähentämiseksi metallientalteenottolaitoksen tarpeisiin. Käänteisosmoosilaitoksella onennen konkurssia tuotettu keskimäärin noin 21 000 kuutiometriäraakavettä viikossa. Käänteisosmoosilaitteisto on ollut poissakäytöstä 2.10.2014 alkaen ja laitosta on alettu ottaa uudelleenkäyttöön helmikuun 2015 alussa, mutta vasta viikolla 10 onkäänteisosmoosilaitoksella päästy konkurssitilannettaedeltäneeseen noin 21 000 kuutiometrin viikkotuotantoon.Käänteisosmoosilaitteiston huoltoon kuluneena aikana onloppuneutraloinnin ylite jouduttu sijoittamaan Kortelammenvarastoaltaaseen. Kolmisoppi-järvestä on lisäksi jouduttu ottamaanraakavettä metallien talteenottolaitoksen tarpeisiin, kun sitä eiole käänteisosmoosilaitteistolla voitu tuottaa.

Talvivaara Sotkamo Oy on31.10.2014 toimittanut selvityksen Kainuun ELY-keskuksellekäänteisosmoosilaitteiston käyttökatkon syistä ja arvioidustakestosta. Selvityksen mukaan käänteisosmoosilaitteisto onpysäytetty seisokkiin 2.10.2014. Selvityksessä todetaan, ettämembraanikalvojen pesuputkiston kaikki linjat on uusittava kokomatkaltaan muoviseksi putkeksi. Putken materiaalin vaihdon syyksitodetaan, että nykyinen käytössä oleva materiaali ei ollutkestänyt laimeaa suolahappoliuosta. Lisäksi selvityksessätodetaan, että hiekkasuotimet eivät toimi vaaditulla tavalla janiissä havaittiin vaurioita. Töiden arvioitiin olevan valmiitaviikolla 47, mutta uusien suodinhiekkojen osalta neuvotteluttoimittajien kanssa olivat vielä kesken.

Talvivaara Sotkamo Oy:n ajauduttuakonkurssiin käänteisosmoosilaitteiston huoltotyöt keskeytyivät,kun urakoitsijat poistuivat alueelta. Konkurssihetkellä uusiasuodinhiekkoja ei ollut vielä tilattu. Tarkastuskäynnillä17.11.2014 on todettu, että käänteisosmoosilaitteiston huoltotyöton aloitettu uudelleen ja että tilauspyyntö suodinhiekkojen osaltaon tehty. Suodinhiekkojen toimitusajaksi on arvioitu kaksi viikkoa.30.12.2014 on todettu, että käänteisosmoosilaitteisto pyritäänottamaan käyttöön. Tarkastuskäynnillä 15.1.2015 on kuitenkintodettu, että käänteisosmoosilaitteiston käyttöönottaminen eiole ollut mahdollista useiden yksittäisten pienien ongelmien vuoksi,jotka johtuvat pitkästä seisokista. Tarkastuskäynnillä 11.2.2015on todettu, että laitteisto on käynnissä yhdellä linjalla, muttalaitteistoon joudutaan tilaamaan uusia kalvoja. Tarkastuskäynnillä3.3.2015 on todettu käänteisosmoosilaitteiston olevan käynnissäkolmella linjalla.

Hallintopakon alaisenkäänteisosmoosilaitoksen hankinta

Kainuun ELY-keskus on 8.7.2014hallintopakkopäätöksellään määrännyt, että ELY-keskuksen19.3.2014 antaman päätöksen määräyksessä 3 asetettuteettämisuhka pannaan täytäntöön. Teettämisuhka pannaantäytäntöön siten, että ELY-keskus hankkii RO-laitoksia taivastaavaa tekniikkaa. Talvivaara Sotkamo Oy oli tilannut edellämainitun hallintopakon alaisen uuden käänteisosmoosilaitteistonennen konkurssiin ajautumista. Yhtiö on toimittanut valvojalleasiakirjat, joiden mukaan toimitus on sovittu tapahtuvaksi marraskuun2014 alkupuolella ja että käyttöönotto tapahtuisi viimeistäänjoulukuun alussa. Uuden käänteisosmoosilaitteiston toimituskuitenkin viivästyi Talvivaara Sotkamo Oy:n ajauduttua konkurssiin.Konkurssista johtuen oli Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesänsolmittava uusi toimitussopimus laitetoimittajan kanssa. Uudenkäänteisosmoosilaitteiston on 12.3.2015 tehdyllätarkastuskäynnillä todettu saapuneen alueelle. Konkurssipesä ontällöin arvioinut laitteiston olevan käyttöönotettavissahuhtikuun puolessa välissä.

Vesitilanne

Talvivaaran kaivosalueella ontällä hetkellä varastoituna noin 9,6 miljoonaa kuutiometriä vesiäeri varastoaltaissa. Puhdistettuja vesiä näistä on noin 2,9miljoonaa kuutiometriä. Nämä vedet sijaitsevat Latosuon,Kuusilammen ja Kuljun vesivarastoaltaissa. Voimassa olevanympäristöluvan Nro 52/2013/1 mukaiset vuodelle 2015 määrätytpäästökiintiöt ovat täyttyneet 25.3.2015 sulfaatin osalta, jonkajälkeen Talvivaara ei voi enää luvallisesti johtaa käsiteltyjäjätevesiä pois kaivosalueelta.

Yhteenveto poikkeuksellisestatilanteesta

Kainuun ELY-keskuksen näkemyksenmukaan Talvivaaran kaivosalueella ei enää ole riittävästi vapaatatilavuutta varastoaltaissa, jotta kaikki kevään sulamis- javalumavedet voitaisiin varastoida kaivosalueelle ympäristö- japatoturvallisuutta vaarantamatta.

ELY-keskuksen näkemyksen mukaannyt kysymyksessä olevaan tilanteeseen ovat osaltaan vaikuttaneetedellä kuvatut metallien talteenottolaitoksen, bioliuotuskasojentoiminnan ja RO-laitoksen tekniset ongelmat sekä uuden RO-laitoksenhankinnan viivästyminen. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan näiden onkatsottava olleen ennakoimattomia tuotantohäiriöitä ja niihinrinnastettavia yllättäviä, toiminnasta riippumattomiapoikkeuksellisia syitä, kun otetaan huomioon, että konkurssipesäon saanut laitoksen hallintaansa konkurssin alkaessa 6.11.2014.Lisäksi on otettava huomioon myös se, että jo marraskuussa 2014konkurssin alkaessa alueelle oli varastoitu 7,7 miljoonaakuutiometriä vesiä. Konkurssipesä ei ole voinut vaikuttaa edellämainitun tilanteen syntymiseen. ELY-keskuksen näkemyksen mukaankysymyksessä on ympäristönsuojelulain 123 §:n tarkoittamapoikkeuksellinen tilanne.

Patoturvallisuudenvaarantamisesta syntyvä vuotoriski ja ympäristön pilaantumisvaara

Kainuun ELY-keskus katsoo, ettäKortelammen ja Latosuon varastoaltaissa mahdollinen akuutti vesienvuotoriski on nyt noussut tasolle, josta uhkaa aiheutua ennakoimatonja hallitsematon luvanvastainen päästö. Kortelammen ja Latosuonpadoille on patoturvallisuuden vuoksi määritetty korkeustaso(HW-taso), joka voidaan vain tilapäisesti ylittääpoikkeustilanteissa. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan on ympäristö-ja patoturvallisuuden kannalta välttämätöntä, että Kortelammenja Latosuon altailla vedenpinnan taso saatetaan ja pidetäänpääsääntöisesti patojen HW-tasojen alapuolella.

Luvan saajan on ympäristöluvanNro 52/2013/1 määräyksen 4a mukaan viipymättä ryhdyttävätarpeellisiin toimenpiteisiin pilaantumisen ehkäisemiseksi tai jospilaantumista on jo aiheutunut, sen rajoittamiseksi mahdollisimmanvähäiseksi (pilaantumisen torjuntavelvollisuus).

Annetuilla määräyksillätoiminnanharjoittaja voi poistaa Kortelammen ja Latosuon altailta senmäärän vettä, jonka ELY-keskus on katsonut olevan sadanta jasulanta huomioon ottaen riittävä ympäristö- ja patoturvallisuudenhallitsemiseksi.

Kainuun ELY-keskuksen antamatmääräykset ovat tarpeen, jotta kaivosalueella voidaan ehkäistävälitön ja ilmeinen ympäristön pilaantumisen vaara. Määräystenmukaisesti toiminnanharjoittajan on huolehdittava, ettäKortelammella sekä Latosuolla vedenpinta lasketaanympäristöturvalliselle tasolle. Kainuun ELY-keskus katsoo, ettäpadoille määrätty HW-taso on ympäristöturvallinen taso.Patoturvallisuusasiakirjojen mukaan Kortelammen padon HW-taso on+204,20 m (Padotusalueen päämitat, 23.4.2014) ja Latosuon padonHW-taso +191,70 m (Pado³tus³alueen päämitat, 28.8.2013).HW-taso määritetään padon teknisen suunnittelun yhteydessä. SekäKortelammella että Latosuolla patojen HW-taso on ylitetty.Kortelammen pinnankorkeudeksi on 13.4.2014 raportoitu +204,52 m jaLatosuon pinnankorkeudeksi +191,99 m.

Kainuun ELY-keskuksen näkemyksenmukaan HW-taso voidaan ylittää vain tilapäisesti vaarantamattapatoturvallisuutta. Padon HW-tason pitkäaikainen ylittyminen voijohtaa padon läpi suotautuvan vesimäärän lisääntymiseen,vuotojen muodostumiseen ja edelleen padon stabiliteetinheikkenemiseen. Vedenpinnan korkeuden noustessa Kortelammessaylivuotokynnykselle aiheutuu ympäristön pilaantumista, kun vesivirtaa patojen alapuoliseen uomaan. Kortelammessa varastoidut vedeteivät täytä voimassa olevan ympäristöluvan Nro 52/1/2013lupamääräyksen 8 vaatimuksia.

Kortelammellasäilytettävä varotilavuus

Voimassa olevan ympäristöluvanNro 52/2013/1 lupamääräyksen C mukaisesti niin kuin Pohjois-Suomenaluehallintovirasto on sitä päätöksellään Nro 137/2013/1muuttanut, tulee Kortelammessa säilyttää niin paljonvarastotilavuutta, että kipsisakka-altaan vedet mahtuvatKortelampeen mahdollisessa kipsisakka-altaan vuototilanteessa.Kortelampi toimii kipsisakka-altaiden varoaltaana. KainuunELY-keskuksen näkemyksen mukaan tällainen taso on Kortelammessapadon korkeudella +204,5 m, joka on ylitetty. Vedenpinnantaso on13.4.2015 ollut +204,52 m. Tilanne on ympäristöluvan vastainen,sillä mahdollisessa kipsisakka-altaan vuototilanteessakipsisakka-altaan vedet eivät enää mahdu Kortelammenvarastoaltaaseen. Ympäristölupapäätöksen mukaisestitoiminnanharjoittajan on oltava jatkuvasti riittävästi selvillätoimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä jahaitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista.

Kainuun ELY-keskus katsoo, ettävakavan ympäristövahingon ehkäisemiseksi toiminnanharjoittajantulee toimia annettujen määräysten mukaisesti ja väliaikaisestijuoksuttaa käsiteltyjä jätevesiä Oulujoen ja Vuoksen vesistöihin.Hallituilla ylimääräisillä juoksutuksilla vedet voidaan johtaakäsiteltyinä pois kaivosalueelta aiheuttaen mahdollisimman pieniympäristökuormitus. Kainuun ELY-keskus on antanut nämä määräyksetehkäistäkseen vakavan ympäristövahingon, joka aiheutuisikaivosalueen vesivarastojen hallitsemattomista ylivuodoista. Altaidenylivuototilanteessa ei jätevettä voi hallitusti käsitellä jajohtaa ulos kaivosalueelta. Ennakoivalla toiminnalla vältetäänolemassa olevat tunnistetut varasto³altaiden vuotoriskit jamahdollisesti suuret vesistöhaitat.

Määräys 2 on tarpeenjuoksutettavan veden määrän rajaamiseksi todellista akuuttiatarvetta vastaavaksi, eli ympäristöturvallisen vedenpinnan tasonsaavuttamiseksi Kortelammen ja Latosuon patoaltailla.

Talvivaara Sotkamo Oy:nkonkurssipesä on suunnitelmassaan ilmoittanut, että käsiteltyäjätevettä juoksutetaan Vuoksen vesistön suuntaan ainoastaan siinätilanteessa, jos Pohjois-Suomen aluehallintovirasto antaa vireilläolevasta purkuputkea koskevasta lupa-asiasta kielteisen päätöksen.Muuten Kortelammen vedenpinta alennettaisiin konkurssipesänesityksen mukaisesti pumppaamalla Kortelammesta vettä Tammalammenkäsittely-yksiköille.

Kainuun ELY-keskus katsoo, ettämääräykset 1, 6 ja 7 ovat tarpeen, koska Kortelammenvedenpinnantason laskemista ympäristöturvalliselle tasolle ei kyetäpelkällä vedensiirrolla Kortelammelta Tammalammelle suorittamaankohtuullisessa ajassa ja ilman, että samalla vesimääräkipsisakka-altailla kasvaisi ja lisäisi hallitsemattomanympäristöpäästön riskiä. Kainuun ELY-keskus katsoo, ettäKortelammelta on juoksutettava käsiteltyä jätevettä hallitustiVuoksen vesistön suuntaan, kunnes ympäristöturvallinen taso onsaavutettu ja kevään sulamiskausi on ohi.

Kun Kortelammen vedenpintasaavuttaa HW-tason ja kevään sulamiskausi on ohitse, kyetäänKortelammen vedenpinnankorkeus pitämään Kainuun ELY-keskuksennäkemyksen mukaan HW-tason alapuolella siirtopumppausten avullaKortelammelta Tammalammelle.

Seurantaa ja tarkkailua koskevatmääräykset ovat tarpeen, koska niitä noudattamalla saadaantarvittavat tiedot ympäristöturvallisuuden kehittymisestäkaivosalueella sekä lisäjuoksutuksista aiheutuvistaympäristövaikutuksista.

Kainuun ELY-keskus ei tehostamääräyksiä uhkasakolla, teettämisuhalla tai keskeyttämisuhalla.ELY-keskus katsoo tämän olevan ilmeisen tarpeetonta muun muassasiksi, että seuranta- ja tarkkailumääräykset vastaavat nykyistäkäytäntöä ja toiminnanharjoittaja on tähän mennessä toiminuttarkkailusuunnitelman mukaisesti.

Kainuun ELY-keskus katsoo, ettäkäsillä olevassa tapauksessa on asian luonteen johdosta tarpeenmäärätä päätöksen ja siinä annettujen määräystennoudattamisesta muutoksenhausta huolimatta. Kainuun ELY-keskuksennäkemyksen mukaan määräysten mukaisiin toimenpiteisiin onryhdyttävä välittömästi toiminnan saattamiseksi ympäristöluvanmukaiseen tilaan.

Avolouhoksenkäyttö vesivarastona

Avolouhoksessa on vapaatatilavuutta tällä hetkellä pohjoisessa avauksessa noin 1,5miljoonaa kuutiometriä ja eteläisessä avauksessa padon takana noin800 000 kuutiometriä. Eteläisen padon taakse varastoidaanympäristöluvan nro 141/2014/1 mukaisesti pohjoisen avauksen kaikkivedet sekä eteläiseen avaukseen tulevat sulamis- ja valuntavedet.

Kainuun ELY-keskuksen näkemyksenmukaan käsiteltyjä jätevesiä ei tulisi johtaa avolouhokseen,jossa ne sekoittuvat käsittelemättömien jätevesien kanssa.Tällöin alueella olevien käsittelemättömien jätevesien osuuskasvaa ja yhä vaikeuttaa vesienhallinnallisten toimenpiteidensuorittamista kaivosalueella. ELY-keskuksen näkemyksen mukaanpuhtaiden vesien varastointi avolouhokseen ei poista tarvettajuoksuttaa käsiteltyjä jätevesiä ulos kaivosalueelta. ELY-keskuskatsoo, että jos avolouhosta käytettäisiin vesivarastona, olisiavolouhoksessa kuitenkin säilytettävä riittävä varastotilavuus.Äärimmäisessä poikkeustilanteessa avolouhokseen voitaisiintarvittaessa varastoida bioliuotuskierron liuosta, jos sillä voidaanehkäistä bioliuoskierron ylitulvimisesta aiheutuva merkittävänympäristövahingon syntyminen. Kainuun ELY-keskus katsoo, ettätällä hetkellä turvallisin paikka sijoittaa koostumukseltaanympäristölle erittäin haitalliset bioliuoskierron liuoksetmerkittävän ympäristövahingon ehkäisemiseksi on avolouhos.Bioliuoskierron liuosten johtaminen avolouhokseen ei kuitenkaan olevoimassa olevien ympäristölupien mukainen toimenpide.

Ylimääräistenjuoksutusten ympäristövaikutusten arviointi

Talvivaara on vuonna 2014juoksuttanut Oulujoen vesistön suuntaan, lähinnä Latosuon sekäTorrakkopuron juoksutuspisteen kautta Salmisen ja Kalliojärvenohitse, noin 2,7 miljoonaa kuutiometriä käsiteltyjä jätevesiä,jotka ovat aiheuttaneet 7 100 tonnin sulfaatinympäristöpäästökuorman. Vuoksen vesistön suuntaan Talvivaara onjuoksuttanut noin 2,1 miljoonaa kuutiometriä käsiteltyjäjätevesiä, jotka ovat aiheuttaneet noin 4 800 tonnin sulfaatinympäristökuorman. Ympäristökuormitukset ovat keskittyneetpääasiassa tammikuun ja kesäkuun väliselle ajalle. Näidenpäästöjen ei ole havaittu vuonna 2014 muuttaneen vastaanottavienjärvien tilaa.

Konkurssipesä on arvioinut, ettälisäjuoksutuksista aiheutuva sulfaattikuorma hakijan esittämilläjuoksutusmäärillä olisi Vuoksen vesistön suuntaan noin 2 320tonnia ja Oulujoen vesistön suuntaan noin 3 620 tonnia sulfaattia.Kainuun ELY-keskuksen asettamat määräykset kuitenkin rajoittavatjuoksutettavan veden määrän vain välttämättömäänjuoksutukseen, jolloin sulfaattikuorma todennäköisesti jääesitettyä pienemmäksi. Voimassa olevassa ympäristöluvassa nro52/2013/1 vuodelle 2015 asetetut kuormituskiintiöt sulfaatille onylitetty. Kuormituskiintiöt tullaan ylittämään myös mangaanin janatriumin osalta, metallien osalta kuormituskiintiöiden ylitystä eitapahdu. Kainuun ELY-keskuksen näkemyksen mukaantoiminnanharjoittajan esittämän käsitellyn jätevesimääränjuoksuttamisesta ei aiheudu Oulujoen eikä Vuoksen vesistönsuunnalla sellaista haittaa, joka saattaisi Talvivaaran kaivosalueenlähijärvet nykyistä huonompaan tilaan, kun juoksutettavan vedenmäärä on sidottuna Kalliojoen virtaamaan.

Sovelletutsäännökset

Ympäristönsuojelulaki 123 §,175 §, 184 §, 185 §, 190 §, 191 §, 200 § ja 205 §

Ympäristönsuojeluasetus 24 § ja26 §

Hallintolaki 34 §

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus onvalituksenalaisella päätöksellään hylännyt muiden ohellaYlä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunnan valituksenKainuun ELY-keskuksen päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellutpäätöstään seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain 1 §:n 1kohdan mukaan lain tarkoituksena on ehkäistä ympäristönpilaantumista ja sen vaaraa, ehkäistä ja vähentää päästöjäsekä poistaa pilaantumisesta aiheutuvia haittoja ja torjuaympäristövahinkoja.

Ympäristönsuojelulain 123 §:n 1momentin mukaan jos onnettomuudesta, ennakoimattomastatuotantohäiriöstä tai muusta niihin rinnastettavasta yllättävästä,toiminnasta riippumattomasta poikkeuksellisesta syystä taikkarakennelman tai laitteen purkamisesta luvanvaraisessa tairekisteröitävässä toiminnassa aiheutuu päästöjä tai syntyyjätettä siten, että aiheutuu tilanne, jonka vuoksi ympäristölupaatai toimintaa koskevan valtioneuvoston asetuksen vaatimuksia ei voidanoudattaa tai tilanne, jossa voi aiheutua välitöntä ja ilmeistäympäristön pilaantumisen vaaraa tai jätteen määrän taiominaisuuksien vuoksi tavanomaisesta poikkeavia toimia jätehuollossa,on toiminnasta vastaavan tai jätteen haltijan ilmoitettavatapahtuneesta viipymättä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle,taikka valtion valvontaviranomaiselle, jos valtionympäristölupaviranomainen myöntää toimintaan ympäristöluvan,tai 116 §:n 2 momentin mukainen ilmoitus on tehty valtionvalvontaviranomaiselle. Toiminnasta vastaavan tai jätteen haltijanon viipymättä ilmoituksen jälkeen toimitettava viranomaisellesuunnitelma, jonka mukaisesti toiminnan päästöjä ja jätteitäsekä niistä aiheutuvaa ympäristön pilaantumista voidaan rajoittaapoikkeuksellisen tilanteen aikana.

Ympäristönsuojelulain 123 §:n 2momentin mukaan viranomaisen on ilmoituksen johdosta tehtävä päätösja annettava tarpeelliset määräykset toiminnan palauttamiseksilain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräystenmukaiseksi sekä tilanteesta aiheutuvan haitan ja vaaranpoistamiseksi ja samalla asetettava määräaika, johon mennessätämä on tehtävä. Lisäksi on tarvittaessa annettava toiminnanharjoittajan suunnitelman ja muun tiedon perusteella väliaikaisetmääräykset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräyksetvoidaan antaa tai toiminta kieltää, vaikka ilmoitusvelvollisuusolisi lyöty laimin.

Uuden ympäristönsuojelulainsäätämiseksi annetun hallituksen esityksen 214/2013 mukaan pykälänsoveltamisala rajautuisi onnettomuuksiin ja ennakoimattomiintuotantohäiriöihin, rakennelman tai laitteen purkamiseen tai muuhunnäihin rinnastettavaan toiminnasta riippumattomaan yllättäväänja poikkeukselliseen tilanteeseen. Lisäksi tilanteissa olisiodotettavissa joko ympäristöluvan tai säännösten vastainentilanne tai välitön ja ilmeinen ympäristön pilaantumisen vaaratai tavanomaisesta poikkeavia välttämättömiä toimiajätehuollossa. Tällöin toiminnanharjoittajan olisi viipymättäilmoitettava asiasta joko kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselletai valtion valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittajanedellytetään toimittavan viranomaiselle myös suunnitelmanpäästöjen ja jätteiden sekä pilaantumisen rajoittamiseksi.

Viranomaisen olisi tehtäväasiassa päätös ja annettava tarpeelliset määräykset tilanteenpalauttamiseksi lain sekä muiden säännösten ja määräystenmukaiseksi. Tilanteessa vaadittaville toimille olisi myös asetettavamääräaika. Myös väliaikaisia määräyksiä poikkeuksellisessatilanteessa voitaisiin käyttää. Päätöstä tehtäessä jamääräyksiä annettaessa noudatettaisiin 18 luvussa säädettyjähallintopakkoa koskevia säännöksiä sekä maaperän ja pohjavedenpuhdistamisen osalta 14 luvun säännöksiä. Vesistön merkittävääpilaantumista tai luontovahingon korjaamista koskeviin määräyksiinsovellettaisiin, mitä 176 §:ssä säädetään.

Hallituksen esityksessä todetaan,että vanhan ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 ja 64 §:nmuodostama kokonaisuus on mahdollistanut erilaiset tulkinnat jasoveltamiskäytäntö on ollut kirjavaa. Tästä on seurannuteriarvoista kohtelua eri alueilla. Erilainen tulkinta on johtanuttilanteeseen, jossa 62 ja 64 §:iä on joissakin tapauksissa käytettyluvasta poikkeamisen sisällöllisenä ja menettelyllisenäsäännöksenä yli sen, mihin säännöksiä on niiden soveltamisalahuomioon ottaen suunniteltu käytettäväksi. Voimassa olevassaympäristönsuojelulaissa on selkeytetty säännösten soveltamista,mistä syystä voimassa olevien pykälien soveltamisalat on jaettukahtia eri pykäliin: yhtäältä luvanvaraiset ja rekisteröitävätja toisaalta muut toiminnat, joissa poikkeuksellinen tilanne voijohtaa ympäristön pilaantumisen vaaraan. Tulkinta- jasoveltamisongelmiin on kiinnitetty huomiota selvityksessä, jossaympäristöministeriön toimeksiannosta on selvitetty Talvivaarankaivoksen ympäristöongelmia ja viranomaisen toimintaa niidenvalvonnassa (Turpeinen ja Rainio, Talvivaaraselvitys,ympäristöministeriön raportteja 2/2013).

Turpeinen – Rainio:Talvivaaraselvitys, ympäristöministeriön raportteja 2/2013

Talvivaaraselvityksen mukaanTalvivaaran toiminnassa on kysymys uudentyyppisestäkaivostoiminnasta Suomen oloissa. Metallien erottaminen malmistaedustaa tekniikkaa, jota sovelletaan Suomessa ensimmäistä kertaa.Kaivostoimintaan liittyy myös metallitehdas kaivosalueella. Kysymysei siten ole vakiintuneesta toiminnasta, jonka harjoittamisesta olisijo paljon kokemusta (esimerkiksi metsäteollisuus). Kaivoksilla kokotoiminnan "ylösajo" vie useita vuosia. Siinä on syytä varautuayllättävien ja ennakoimattomien tilanteiden syntyyn sekä uusientoimintatapojen ja prosessien käyttöönottoon, joista voi aiheutuamyös yllättäviä seurauksia. Vakiintuneeseen tilanteeseenpääseminen vie pitempään kuin monilla muilla toimialoilla.

Talvivaaran kaivoksen toiminnassaon tapahtunut useita muutoksia ja sellaisia yllättäviä tilanteita,joita YVA-menettelyssä, ympäristölupaa haettaessa tailupapäätöksessä ei osattu arvioida tai ottaa huomioon. Myösympäristölupamääräyksiä on rikottu. Toisaalta yhtiö onpyrkinyt poistamaan syntyneitä ongelmia ja niitä on pyritty yhdessävalvojan kanssa hoitamaan. Tämä on johtanut myös siihen, ettäyhtiö on joutunut tekemään useita poikkeuksellisia tilanteitakoskevia ympäristönsuojelulain 62 §:n (86/2000) mukaisiailmoituksia ja pyytämään valvontaviranomaiselta lupaa poiketatilapäisesti lupamääräyksistä. Myös lupamääräyksiä onjouduttu muuttamaan. Tämä puolestaan voi johtaa lupatilanteenkokonaiskuvan heikkenemiseen ja asian kokonaishallinnanvaikeutumiseen, koska yhden tai useamman osakysymyksen lupa-asiatovat jatkuvasti vireillä joko lupaviranomaisessa taivalitustuomioistuimissa. Selvityksessä todetaan muun muassa, ettäTalvivaaran kaivoksen toiminnan suunnittelussa ja toiminnastaaiheutuvien ympäristöpäästöjen arvioinnissa sekätoiminnanharjoittajan käyttämien konsulttien asiantuntemuksessa onselvästi parantamisen varaa. Talvivaaran kaivoksen toiminnankokonaissuunnittelussa olleet puutteet ovat johtaneet siihen, ettäon jouduttu turvautumaan ympäristönsuojelulain 62 §:n mukaisiinilmoituksiin tai ympäristölupia on jouduttu muuttamaan useaanotteeseen.

Oikeudellinen arviointi

Aiemmassa Talvivaaran kaivostakoskevassa oikeuskäytännössä on katsottu muun muassa, ettäkipsisakka-altaan vuoto ja siitä seurannut jäteveden siirtäminenja tilapäinen varastointi avolouhoksessa kaivospiirialueen sisälläon ollut ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 §:n tarkoittamapoikkeuksellinen tilanne (Vaasan hallinto-oikeus 2.5.2013 nro13/0109/1), kun taas Kuusilampeen varastoitujen vesien johtamisessavesistöön ei katsottu lainkohdan soveltuvan (korkeinhallinto-oikeus 22.12.2014 taltio nro 4017). Jälkimmäisessätapauksessa korkein hallinto-oikeus katsoi, että kysymys olituolloin ollut varautumisesta koko kaivosalueen vesienlisävarastointiin, eikä vesien johtamisen syynä ole ollutsellainen tilanne, jonka vuoksi vesien johtamiseen olisi tullutryhtyä muualla kaivosalueella olevan poikkeuksellisen tai välittömänvaaran poistamiseksi. Kysymys ei myöskään ollut muusta sellaisestatilanteesta, josta olisi ollut vaarana aiheutua hallitsemattoman taivälittömän päästön vuoksi vahinkoa, joka olisi vältettävissävain ilmoituksen mukaisella Kuusilammen vesien johtamisella.

Korkein hallinto-oikeus on samanapäivänä tekemässään ratkaisussa KHO 2014:187 (22.12.2014 taltio4016), jossa ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 §:n mukaisenilmoituksen tarkoituksena on ollut ehkäistä kevään sulamisvesistäaiheutuvien valumavesien johtamisesta Kortelammen patoalueelleaiheutuvia riskejä, katsonut, että yhtiön tekemä ilmoitus ei oleperustunut vaaran torjumiseksi välttämättömien toimiensuorittamiseen, vaan tarkoituksena on ollut normalisoida kokokaivosalueen vesitase 2013 kesään mennessä. Korkeinhallinto-oikeus ei katsonut 62 §:n soveltuvan tässäkääntilanteessa. ELY-keskus oli esittänyt muun muassa, että runsassateinen kevät/kesä yhdessä sulamisvesien kanssa voisi aiheuttaapatoturvallisuusriskin. Korkein hallinto-oikeus totesi tämänjohdosta, että asiakirjoihin ei sisältynyt yksityiskohtaistariskinarviointia tai patoviranomaisen antamaa arviota Kortelammenpadon tai bioliuotusalueen varoaltaiden riskeistä, eikä muistakaanasiakirjoista voinut päätellä, että varoallastilavuus olisi ollutsiten kriittisessä tilanteessa, että mitään muita toimenpiteitäkuin yhtiö on ilmoituksessaan esittänyt ei olisi voitu toteuttaa.Poikkeukselliseksi tilanteeksi lähinnä arvioitavissa oleva seikkaoli useiden kuukausien kuluttua mahdollisesti aiheutuva onnettomuudenvaara. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että toimintaan liittyvienriskien poistamista ennakolta akuutiksi arvioitavissa olevaavaaratilannetta laajemmalti ei voitu sallia ympäristönsuojelulain62 §:n mukaisessa ilmoitusmenettelyssä.

Edelleen korkein hallinto-oikeuson viimeksi mainitussa päätöksessään korostanut, ettäympäristönsuojelulain (86/2000) 62 §:n mukaistapoikkeuksellisuutta, kun on kyse välittömästi ympäristönpilaantumisen vaaraa aiheuttavasta onnettomuusriskistä, voidaanarvioida kokonaisuutena siten, että päätös perustuu useisiinriskiä aiheuttaviin tekijöihin ja niiden yhteisvaikutukseen.Onnettomuuden vaaran on oltava tällöin ennakolta nähtävissä jaaikaväli onnettomuuteen sellainen, että toimiin on ryhdyttäväviivytyksettä. Keskeistä on rajoittua vain konkreettista riskiäaiheuttaviin tekijöihin ja välttämättömiin toimenpiteisiinonnettomuuden estämiseksi. Lisäksi on todettu, että uudenympäristönsuojelulain 123 § vastaa olennaisilta osin erityisestivanhan lain 62 §:n 1 momentin sanamuotoa ja koko 62 §:ntavoitteita. Edelleen on todettu, että toiminnanharjoittajalla onaina velvollisuus myös ryhtyä toimiin, joilla varaudutaanonnettomuuksiin. Sillä seikalla, kuinka kauan ympäristölupaprosessivoi kestää, jotta toiminnan päästöjen hallintaa muutetaan, eiole suoranaisesti merkitystä arvioitaessa, voidaankoilmoitusmenettelyä soveltaa onnettomuuden vaaran ehkäisemiseksi.Välitöntä merkitystä ei ole silläkään, onko toiminnanharjoittaja itse myötävaikuttanut tilanteen syntymiseen ja milloinhänen olisi tullut ymmärtää ryhtyä toimiin.

Asiassa on siten kysymys siitä,onko kysymyksessä kokonaisuutena arvioituna tilanne, jossa on voitusoveltaa ympäristönsuojelulain 123 §:ää ja miltä osin.

Ilmoitukseen ja päätökseenperustuen Vuoksen suuntaan on juoksutettu 1,30 miljoonaa m³ajanjaksolla 16.4.–1.6.2015 ja Oulujoen suuntaan 0,35 miljoonaa m³ajanjaksolla 16.4.–24.4.2015.

Normaalitilanteessa korkeinsallittava vedenkorkeus eli HW-taso Kortelammen padolla on 204,20 jaLatosuon padolla 191,70. Tilapäisesti sallitaan vedenkorkeuden nousuhätä-HW-tasolle, joka Kortelammella on 205,50 ja Latosuolla 192,50.HW-tasoa pidetään ympäristöturvallisena tasona. Kortelammen patoon luokiteltu patoturvallisuuslain mukaisesti 1-luokkaan, jokaonnettomuuden sattuessa aiheuttaa vaaran ihmishengelle ja terveydelletaikka huomattavan vaaran ympäristölle tai omaisuudelle. Latosuonpato on luokiteltu patoturvallisuuslain mukaisesti 2-luokkaan, jokaonnettomuuden sattuessa saattaa aiheuttaa vaaraa terveydelle taikkavähäistä suurempaa vaaraa ympäristölle tai omaisuudelle.Lausunnossaan Kainuun ELY-keskus, joka toimii valtakunnallisenapatoturvallisuusviranomaisena, katsoo, että Kortelammen ja Latosuonpatoaltailla vedenpinnan tason laskeminen on ollut ympäristö- japatoturvallisuuden kannalta välttämätöntä.

Juoksutusten alkaessa Kortelammenja Latosuon altaiden padoilla HW-taso oli jo selkeästi ylitetty jaympäristöturvallista tasoa ei olisi voitu saavuttaa ilmanpoikkeusjuoksutuksia. Altaiden vesiä olisi purkautunutylivuotokynnysten kautta alapuolisiin vesistöihin vapaasti.Kortelammesta purkautuvat vedet eivät olisi täyttäneet voimassaolevan ympäristöluvan lupamääräyksen 8 vaatimuksia.Pitkäaikainen HW-tason ylitys altaiden vedenkorkeudessa olisimuodostanut riskin patojen stabiliteetille. Onnettomuuden vaara onsiten ollut ennakolta nähtävissä ja poikkeusjuoksutuksiin on ollutryhdyttävä viivytyksettä.

Lumen vesiarvo on ollut korkea,mutta ei poikkeuksellinen.

Toiminnanharjoittajan konkurssi,metallien talteenottolaitoksen ongelmat, konkurssista ja muistasyistä aiheutuneet ongelmat sekä laite- ja materiaalitoimitustenviivästyminen, huoltotöiden viivästyminen ja aiempivesitasehistoria ovat vaikuttaneet taustalla, mutta niillä ei olesuoranaista merkitystä ilmoituksen käsittelyn eikä siten myöskäänvalitusten ratkaisemisen kannalta.

Kainuun ELY-keskus on antanutpäätöksessä määräykset, joilla toimenpiteiden laajuus jaajallinen ulottuvuus on rajoitettu välttämättömään. ELY-keskuson katsonut, että vesien määrä edellytti juoksutuksia myösVuoksen suuntaan. Tämä on ollut perusteltua tilanteessa, jossaympäristöturvallista tasoa Kortelammella ei olisi saavutettupelkällä vesiensiirrolla Tammalammelle ja ilman, että samallavesimäärä kipsisakka-altailla olisi kasvanut ja lisännythallitsemattoman päästön riskiä.

Avolouhoksessa oleva tila ei ollutriittävä eikä sitä muutoinkaan ollut tarkoituksenmukaista käyttääilmoituksessa tarkoitettujen vesien säilytykseen, koskakäsittelemättömiä vesiä olisi sekaantunut käsiteltyihin javesienhallinta olisi entisestään vaikeutunut.

Hallinto-oikeus toteaa, ettävertailtaessa yllä selostettuja Vaasan hallinto-oikeuden jakorkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen perusteluja nytvalituksenalaisen päätöksen tekoajankohtana vallinneeseentilanteeseen, voidaan sen perusteella, mitä on selvitetty vedennoususta patoaltaissa ja patoturvallisuusviranomaisen kannanotoista,arvioida että patoturvallisuus on vaarantunut selvästi enemmänkuin aiemmissa soveltamistilanteissa ja vaara riskien toteutumisestaon ollut konkreettinen ja ajallisesti lähellä.Patoturvallisuuslainsäädäntö ei sisällä merkittäväätoimivaltaa onnettomuustilanteiden varalta. Suppeaksi tarkoitetustasoveltamisalastaan huolimatta ympäristönsuojelulain 123 §:ntarkoittamaa ilmoitusmenettelyä täytyy, ympäristönsuojelulain 1§:n 1 kohdasta ilmenevä lain tarkoitus huomioon ottaen, voidakäyttää nyt käsillä olevan kaltaisessa tilanteessa, kun sillävoidaan ehkäistä hallitsemattomasta päästöstä aiheutuvatmerkittävät vaarat ihmishengelle ja terveydelle tai ympäristölleja omaisuudelle, eikä vaihtoehtoisia toimenpiteitä vesienjohtamiseen kaivosalueen sisällä ole ollut käytettävissä.

Yhteenveto

Talvivaaran kaivoksessa on kysymysSuomessa ensimmäistä kertaa käytettävästä tekniikasta, jonkaympäristövaikutukset on jälkikäteen katsottuna arvioitumerkittävissä määrin virheellisesti. Tämä on johtanut siihen,että kaivoksella on toistuvasti jouduttu turvautumaan ilmoituksiinympäristöluvasta poikkeamiselle. Poikkeamisilmoitusmenettely onnimensä mukaisesti tarkoitettu poikkeukseksi, ei säännönmukaisestikäytettäväksi. Ympäristönsuojelulain tarkoitus huomioon ottaenei ympäristönsuojelulain 123 §:ää kuitenkaan ole perusteltuatulkita siten, että se estäisi mittavan ympäristövahingonehkäisemiseksi välttämättömät toimenpiteet. Korkea lumenvesiarvo, toiminnan luonne, akuutti riski hallitsemattomallepäästölle, mahdottomuus voimassa olevien lupien mukaan helpottaavesitilannetta ja muutokset toiminnasta vastaavassa tahossamuodostavat yhdistelmän, johon Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesäei ole voinut varautua muulla tavalla. Suunnitellut toimenpiteet janiihin ryhtyminen viivytyksettä on ollut välttämätöntänähtävissä olevan konkreettisen onnettomuusriskin takia. Asiankiireellisyyden vuoksi tilannetta ei ole ollut mahdollista korjataympäristölupaa muuttamalla. Ilmoitus on ollut siten perusteltuatehdä ympäristönsuojelulain 123 §:n mukaisesti.

Ilmoituksen mukaistenpoikkeusjuoksutusten aikana juoksutettava vesi on ollut puhdistettua.Poikkeusjuoksutusten lisäkuormitus on ollut pieni eikä siitä olearvioitu syntyneen haittoja purkureitin vesistöjen tilaan taivirkistyskäyttöön. Ajan kulumisen, poikkeamisen lyhytaikaisuudenja päästön vähäisyyden takia ei ole tarpeen muuttaa KainuunELY-keskuksen antamia määräyksiä ilmoituksen mukaisestapoikkeamisesta.

Asian ovat ratkaisseethallinto-oikeuden jäsenet Marjatta Korsbäck, Lasse Känsälä jaPatrick Sahlström, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymänympäristölautakunta on valituksessaan vaatinut, että Vaasanhallinto-oikeuden päätös kumotaan.

Lautakunta on esittänytvaatimustensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Asiassa on kysymys siitä,voidaanko ympäristönsuojelulain 123 §:n mukaista poikkeuksellisiintilanteisiin tarkoitettua säännöstä soveltaa toistuvastiylimääräisten jätevesien poistamiseen kaivosalueelta, kunylimääräisten vesien kertymiseen johtavat syyt tuotantoprosessissaja puutteet jäteveden puhdistuksen järjestämisessä ovat tulleetesille jo kaivoksen toiminnan alkuvuosina.

Juoksutettava vesi on ollutjätevettä, joka on käsitelty kalkilla metallien saostamiseksi.Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen yhteenvedossa käytetty termipuhdistettu vesi on harhaanjohtava, koska kalkkikäsittely ei poistavedestä esimerkiksi sulfaattia.

Lisäkuormitus ei ole ollut pieni.ELY-keskuksen määräyksen mukainen arvioitu sulfaatin lisäkuormitusoli Vuoksen suuntaan 2 320 tonnia ja Terrafame Oy:n vastineen mukaantoteutunut ylimääräinen sulfaattikuormitus Vuoksen suuntaan oli 2115 tonnia.

Poikkeusjuoksutus on aiheuttanuthaittoja purkureitin vesistöjen tilaan ja virkistyskäyttöön.Jätevesi johdettiin merkittävästi pilaantuneeseen jakunnostettavaksi määrättyyn Kivijärveen ja siitä edelleenLaakajärveen. Ylimääräinen kuormitus on ylläpitänytpurkuvesistöjen huonoa kuntoa ja estänyt niiden palautumistaedellisistä allasvuotojen ja ylimääräisten juoksutusten sekäluvallisen kuormituksen aiheuttamista haitoista. Kaivoksenjätevesillä on todettu olevan muun muassa seuraavia vaikutuksia:ahventen elohopeapitoisuuden on todettu purkuvesistöissä kohonneen,pohjaeläinten kadonneen tietyiltä alueilta, kalojenesiintymisalueiden muuttuneen ja virkistyskäytölle on asetetturajoitteita Kivijärvellä ja Laakajärven pohjoisosassa sekäalempana purkureitillä on annettu terveydensuojeluviranomaisensuosituksia järviveden käytöstä.

Ajan kuluminen ei voi olla esteenäoikean ratkaisun antamiselle. Tämä on erittäin tärkeäämahdollisten tulevien vastaavien tilanteiden ratkaisemiseksi oikein.

Poikkeamisen lyhytaikaisuus eivähennä ympäristöluvan vastaisen juoksutuksen haitallisuuttaympäristölle. Päinvastoin suuri kuormitus lyhyellä aikavälillänostaa haitta-ainepitoisuuksia hetkellisesti suureksi, mikä onhaitallista esimerkiksi haitta-aineille herkässä vaiheessa olevillekalojen poikasille. Juoksutus tapahtui kalojen lisääntymisajankohtana16.4.–1.6.2015. Päästö ei ollut vähäinen. Tuolloin juoksutetunylimääräisen jäteveden tilavuus oli yli 1,3 miljoonaakuutiometriä Vuoksen vesistöön ja 16.4.–24.4.2015 Oulujoensuuntaan 0,35 miljoonaa kuutiometriä.

Vaihtoehtoisia toimenpiteitä,kuten puhtaan järviveden prosessiin pumppaamisen rajoittamista,sulfaatin poistoa jätevedestä ja jäteveden tilapäistävarastointia avolouhoksessa, ei ole käytetty, koska ne olisivatpienentäneet muutoinkin tappiollisen toiminnan taloudellistatulosta. Ylimääräisillä juoksutuksilla on pyritty normalisoimaankaivosalueen vesitase. Ylimääräisiä juoksutuksia on jatkettuedelleen joulukuussa 2015 ja keväällä 2016. Nuasjärveen johtavanpurkuputken käyttöön ottamisen ohella ylimääräisilläympäristöluvan vastaisilla juoksutuksilla on ollut oleellinenvaikutus siihen, että kaivosalueella olevien jätevesien määrä onnopeasti saatu puolitettua. Ylimääräisiä juoksutuksia ei olesiten rajoitettu ympäristönsuojelulain 123 §:n edellyttämällätavalla vain välttämättömään.

Talvivaara Sotkamo Oy, TalvivaaraSotkamo Oy:n konkurssipesä ja Terrafame Oy ovat kaikki käyttäneetympäristönsuojelulain mukaisia ilmoituksia ympäristöluvanvastaisten juoksutusten toteuttamiseen perustellen niitäpoikkeuksellisilla tilanteilla. Lähes kymmenen vuoden ajantoimineelta kaivokselta voidaan edellyttää, että vesitasehoidetaan ympäristöluvan mukaisesti ilman toistuviapoikkeusjuoksutuksia.

Ympäristönsuojelulain 123 §:nmukaiset kriteerit eivät täyty eikä ilmoitusmenettelyä voidasiten hyväksyä. Kriteerien tulee olla yllättäen ja nopeastiilmeneviä. Vesien kertyminen tai kerryttäminen kaivosalueelle eiole tapahtunut nopeasti ja yllättäen, sillä sekätoiminnanharjoittaja että valvontaviranomainen ovat seuranneettilannetta jatkuvasti ja altaiden täyttyminen on ollut pitkälläaikavälillä molempien tiedossa.

Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssiei ole myöskään tullut yllättäen eikä konkurssi muutoinkaan olesoveltuva peruste. Valtiolla on yhtiön osaomistajana jaomistajaohjauksensa kautta ollut mahdollisuus vaikuttaa toimintojenkuntoon jo ennen kuin yhtiöstä tuli täysin valtio-omisteinen.Vesien kertyminen tai kerryttäminen kaivosalueelle on seurausta,kuten korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä 22.12.2014taltionumero 4016 todetaan, siitä, että Talvivaara Sotkamo Oy eiole koko toimintansa aikana pystynyt toimimaan täysin yhtiöllemyönnetyn ympäristöluvan lupamääräysten mukaisesti vesienkäsittelyn ja vesistöön johtamisen osalta.

Ilmoitusmenettelyä ei voidaperustella pelkästään sillä, että mikäli juoksutusta eisallita, siitä aiheutuu suurempi ympäristön pilaantumisen vaara.Talvivaara Sotkamo Oy:n/Terrafame Oy:n toimintahistorian valossajätevesien varastoaltaiden täyttymistä HW-tasolle ei ylipäätäänvoida pitää poikkeuksellisena vaan pikemminkin säännöllisestitoistuvana tapahtumana. Vaikka vuoden 2015 ylimääräisissäjuoksutuksissa on ollut jossakin määrin erilainen tilanne kuinkorkeimman hallinto-oikeuden 22.12.2014 taltionumero 4016käsittelemässä tapauksessa ja ylimääräisiä juoksutuksia onperusteltu niillä seikoilla, jotka edellä mainitun korkeimmanhallinto-oikeuden päätöksen mukaan ovat ympäristönsuojelulain123 §:n käyttämisen edellytyksenä, kyseessä ei ole ollutpoikkeuksellinen ja yllättävä tapahtuma. Huonosti suunniteltuatuotantoprosessia ja vesienhallintaa, joka johtaa toistuviinympäristöluvan vastaisiin tilanteisiin, ei voida toistuvastilaillistaa ympäristönsuojelulain poikkeuksellisiin tilanteisiintarkoitetun 123 §:n ilmoitusmenettelyn kautta.

Kainuun elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueyhdessä ELY-keskuksenpatoturvallisuusviranomaisen kanssa on antanut lausunnon,jonka mukaan valitus tulee hylätä.

Terrafame Oy,jolle Talvivaaran kaivos on 14.8.2015 toteutuneellaliiketoimintakaupalla siirtynyt, on antanut vastineen.Vastineen mukaan asian kannalta merkityksellistä on ainoastaantapauskohtainen arviointi siitä, ovatko ympäristönsuojelulain 123§:n mukaiset edellytykset nyt kyseessä olevassa tilanteessatäyttyneet. Kyse ei ole ollut kaivoksen vesitaseen pitempiaikaisestanormalisoinnista, vaan akuutisti uhkaavan hallitsemattomanympäristöriskin poistamisesta juoksuttamalla kaivosalueelta vainvälttämätön määrä käsiteltyä vettä. Lisäjuoksutuksilla eiole ollut merkittävää vaikutusta kaivoksen lähivesistöjentilaan. Valitus tulee hylätä.

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymänympäristölautakunta on antanut vasta³selityksen.

Merkitään,että korkein hallinto-oikeus on tänään antamillaan eripäätöksillä (diaarinumerot 1159/1/17 ja 1158/1/17) ratkaissutYlä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunnan valituksetVaasan hallinto-oikeuden 17.2.2017 antamista päätöksistä, joistatoinen (nro 17/0050/2) on koskenut Terrafame Oy:nympäristönsuojelulain mukaista ilmoitusta ylimääräisistäjuoksutuksista ja toinen (nro 17/0051/2) Terrafame Oy:n ylimääräiseenjuoksutukseen liittyvää hallintopakkoasiaa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus ontutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstäei muuteta.

Perustelut

Kun otetaan huomioon edelläilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissamainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetytvaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksenmuuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseetoikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, MikaSeppälä ja Jaakko Autio sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset OlliDahl ja Anna-Liisa Kivimäki. Asian esittelijä Päivi Korkeakoski.