Muu päätös 3067/2018

Ympäristölupaa koskeva valitus (jätevedenpuhdistamo, Kokkola)

Antopäivä: 25.6.2018
Taltionumero: 3067
Diaarinumero: 161/1/17
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2018:T3067

Asia Valitus ympäristölupa-asiassa

Valittaja Liikelaitos Kokkolan Vesi

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 12.12.2016 nro 16/0638/3

Asian aikaisempi käsittely

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 17.7.2015 nro 128/2015/1 hylännyt Kokkolan Veden hakemuksen koskien Ullavan uuden jätevedenpuhdistamon rakentamista Kokkolan kaupungin Ullavan kylään tilalle Pumppaamo (272-430-2-2), päätökseen liitetyn asemapiirroksen mukaisella paikalla.

Aluehallintovirasto on päätöksensä perusteluissa muun ohella katsonut, että toiminta todennäköisesti aiheuttaa hajuhaitan muodossa ympäristönsuojelulain (86/2000) 42 §:ssä tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa lähinnä ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentymisenä sekä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kun otetaan huomioon erityisesti hakemuksen mukaisen uuden jätevedenpuhdistamon sijaintipaikka, jätevedenpuhdistamon poistolietteen tyhjentämistiheys ja toistuvuus sekä lyhyet suojaetäisyydet lähimpiin naapureiden asuinrakennuksiin. Hakemuksen täydennyksen 18.5.2015 mukaan toimintaan liittyviä lietteen tyhjennyksiä ja kuljetuksia on 1–2 kertaa kuukaudessa eli 12–24 kertaa vuodessa. Jätevedenpuhdistamosta poistettava liete tyhjennetään imuautolla, ja yhden tyhjennyskerran kesto on noin 0,5–2 tuntia. Toiminnasta aiheutuu lisäksi toistuvaa melu- ja pölyhaittaa liete-, kemikaali- ja jätekuljetusten yhteydessä. Hakemuksen mukaan raskailla ajoneuvoilla tehtäviä kemikaalikuljetuksia on 6 kertaa vuodessa ja jätekuljetuksia kerran kuukaudessa eli 12 kertaa vuodessa.

= = = . Hakemuksen mukaisen jätevedenpuhdistamon toiminnasta aiheutuvia haittoja ja erityisesti poistettavan lietteen tyhjentämisestä ja kuljetuksista aiheutuvaa hajuhaittaa ei lupamääräyksin pystytä riittävästi ehkäisemään. Kyseessä olevaa haittaa voidaan pitää luonteeltaan kohtuuttomana sen toistuvuuden, keston ja pysyvyyden vuoksi.

Hakemuksen mukainen sijoituspaikka ei edellä mainituista syistä täytä ympäristönsuojelulain 6 §:ssä säädettyjä sijoituspaikan valintaa koskevia vaatimuksia eikä hakemuksen mukainen toiminta siten myöskään saman lain 42 §:n 2 momentissa säädettyjä ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä. Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan sellaiset ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnat, joiden ympäristöhaittoja ei voida riittävästi lupamääräyksillä ehkäistä, on sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Riittävien suojaetäisyyksien ja toiminnan sijoittumisen sopivuuden huomioon ottaminen on keskeinen toiminnan hyväksyttävyyden peruste, joka tulee ottaa huomioon harkittaessa luvan myöntämisedellytysten täyttymistä, erityisesti kun kyseessä on uutta toimintaa koskeva hakemus. Luvan myöntämisedellytyksiä tutkittaessa on selvitetty, että ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaisia vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja ei sijaitse lähialueella siten, että hankkeesta ei muodostuisi luvanhakijalle kokonaan uutta hanketta.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Liikelaitos Kokkolan Veden valituksen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettuja oikeusohjeita

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella taikka eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset sekä muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Asiassa esitetty selvitys ja johtopäätökset

Hakemus tarkoittaa uuden jätevedenpuhdistamon sijoittamista Pumppaamon tilalle (272-430-2-2). Uponorin WehoPuts 300 -pienpuhdistamo mitoitettaisiin asukasvastineluvulle 200. Sijoituspaikka on noin 240 metrin etäisyydellä Ullavan kylätaajaman keskustasta. Lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat noin 35, 50, 110 ja 180 metrin etäisyydellä rakennettavasta jätevedenpuhdistamosta. Sijoituspaikasta 200–300 metrin etäisyydellä sijaitsee yhteensä kymmenen asuinrakennusta. Uudessa jätevedenpuhdistamossa käsitellyt jätevedet johdettaisiin noin 275 metrin pituisessa purkuojassa tai purkuputkessa Ullavanjokeen. Rakennettavan puhdistamon liikennemäärien on ilmoitettu pysyvän entisellään nykyiseen puhdistamoon verrattuna. Pääosin liikenne tapahtuu arkipäivisin normaalin työajan puitteissa. Rakennettavasta puhdistamosta liete poistetaan keskimäärin 1–2 kertaa kuukaudessa imuautolla yhden tyhjennyskerran kestäessä noin 0,5–2 tuntia. Kemikaalikuljetuksia puhdistamolle saapuisi noin 6–10 kertaa vuodessa.

Kun kyseessä on uutta toimintaa koskeva hakemus, riittävien suojaetäisyyksien ja toiminnan sijoittumisen sopivuuden huomioon ottaminen on keskeinen toiminnan hyväksyttävyyden peruste. Nämä seikat on otettava huomioon luvan myöntämisedellytyksiä koskevassa harkinnassa. Suunnitellun uuden puhdistamon lähiympäristössä sijaitsee useita asuinrakennuksia, joista lähimpiin ei voida katsoa olevan riittävää suojaetäisyyttä haju- ja meluhaittojen välttämiseksi. Esitetyn sijoituspaikan lähiympäristö on peltoaluetta, jossa haju- ja meluhaitat pääsevät leviämään esteettömästi. Myös liete-, kemikaali- ja jätekuljetukset aiheuttavat toistuvaa haju-, melu- ja pölyhaittaa. Puhdistamon toiminnasta aiheutuvia haittoja, kuten poistettavan lietteen tyhjentämisestä ja kuljetuksista sekä puhdistamon muusta toiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja, ei lupamääräyksin pystytä riittävästi ehkäisemään.

Näin ollen on todennäköistä, että puhdistamon toiminta aiheuttaa erityisesti hajuhaitan muodossa ympäristönsuojelulain 42 §:ssä tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa lähinnä ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentymisenä sekä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Hakemuksessa esitetty sijoituspaikka ei näin ollen täytä ympäristönsuojelulain 6 §:ssä ja 42 §:n 2 momentissa säädettyjä sijoituspaikan valintaa koskevia vaatimuksia.

Edellä mainituilla perusteilla hallinto-oikeus katsoo kuten aluehallintovirasto, ettei edellytyksiä ympäristöluvan myöntämiselle hakemuksen mukaiselle toiminnalle esitetylle sijoituspaikalle ole. Näin ollen aluehallintoviraston päätöksen kumoamiseen ja asian palauttamiseen uudelleen käsiteltäväksi ei valituksen johdosta ole syytä.

Sovelletut oikeusohjeet

Perusteluissa mainittujen lisäksi ympäristönsuojelulaki (86/2000) 3 § 1 momentti 1 kohta

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Päivi Jokela, Varpu Kujanpää ja Reeta-Kaisa Eriksson. Esittelijä Taija Randen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Liikelaitos Kokkolan Vesi on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätökset kumotaan ja asia palautetaan aluehallintovirastoon uudelleen käsiteltäväksi luvan myöntämistä varten.

Liikelaitos on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Sijoituspaikka ei sijaitse asemakaava-alueella, joten sijoituspaikan valinnan osalta keskeistä on ympäristönsuojelulain 6 §:ssä säädettyjen vaatimusten täyttymisen arviointi. Pykälän mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset sekä 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Ympäristönsuojelulain nojalla itsessään ei toiminnan sijoittuminen siten, ettei siitä aiheudu lain 42 §:n 1 momentin 1–5 kohdissa mainittua seurausta, ole luvan myöntämisen edellytys, vaan se tulee mahdollisuuksien mukaan huomioida arvioitaessa edellytysten täyttymistä.

Toiminnan luonteen osalta tulee erityisesti ottaa huomioon, että kyse on pienestä laitoksesta. Jätevedenpuhdistamon haittoja voidaan ehkäistä erilaisin menetelmin ja sijoittuminen on haittojen ehkäisyn kannalta toissijaista. Kokkolan rakennus- ja ympäristölautakunnan ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnoissa on katsottu, että haju- ja meluhaittoja voidaan ehkäistä torjuntatoimilla riittävästi luvan myöntämisen edellytysten täyttymiseksi.

Onnettomuusriskin kannalta nyt kyseessä oleva toiminta ei ole rinnastettavissa hallituksen esityksessä (HE 84/1999 vp) mainittuun esimerkkiin polttonesteiden jakeluaseman sijoittumisesta tärkeälle tai muulle vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle. Toimintaan ei liity onnettomuusriskiä, jonka perusteella sijoituspaikka ei olisi sopiva. Uudella toiminnalla rajoitetaan lisäksi olemassa olevan, Tiaisenkankaan pohjavesialueella sijaitsevan jätevedenpuhdistuslaitoksen toiminnan onnettomuuksista aiheutuvaa riskiä. Luvan myöntämisen edellytysten täyttymistä tulee arvioida kokonaisuutena.

Uusi jätevedenpuhdistamo sijoitettaisiin maakuntakaavan taajamatoimintojen alueelle, kuten nykyinenkin puhdistamo. Taajamatoimintojen alue -merkintä sisältää yhdyskuntateknisen huollon alueet, jollaisena jätevedenpuhdistamoa on pidettävä. Sijoituspaikka ei sijaitse yleiskaava-alueella. Alueen nykyinen ja tuleva käyttötarkoitus ei näin ollen tapauksessa ole luvan myöntämisen esteenä.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentin 3 kohdalla tarkoitetaan erityisesti vaihtoehtoisia sijoittumiskohtia samalla kiinteistöllä. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen tulisi sijaita niin lähellä ajateltua sijoittumispaikkaa, ettei tästä aiheutuisi toimintaa suunnittelevalle kokonaan uutta hanketta. Hallituksen esityksen mukaan vaihtoehtoisen sijoittumispaikan tulisi olla ensisijaisesti toiminnanharjoittajan hallussa. Muutoksenhakijalla ei ole hallussaan eikä tiedossaan muita mahdollisia sijoituspaikkoja kyseiselle toiminnalle.

Kyseessä oleva kiinteistö on pieni (904 m²), minkä vuoksi muuttamalla puhdistamon sijaintia kiinteistöllä ei voida katsoa olevan vaikutusta mahdollisen haitan ehkäisemiseen. Luvan myöntämisedellytyksiä tutkittaessa on selvitetty, että vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja ei sijaitse lähialueella siten, että hankkeesta ei muodostuisi luvanhakijalle kokonaan uutta hanketta. Esitetty sijoittumispaikka on valittu toteuttamismahdollisuuksien perusteella. Koska sijoituspaikan muutos toiselle kiinteistölle johtaisi kokonaan uuteen hankkeeseen, ei toiminnalle voida katsoa olevan muuta, nyt kyseessä olevaa sijoittumispaikkaa parempaa vaihtoehtoa.

Suunniteltu laitos on pieni ja sijoittuu pääosin maan alle. Normaalitilanteessa puhdistamo ei aiheuta haju- tai meluhaittoja, sillä muun muassa ilmanvaihto tapahtuu suodattamalla hajut aktiivihiilisuodattimen avulla. Haittaa voivat aiheuttaa vain huoltoliikenne, lietesäiliöiden tyhjennys sekä lietteen kuljetus. Ne toteutetaan siten, että haju- ja meluhaittaa aiheutuu mahdollisimman vähän. Tyhjennykset suoritetaan imuautolla. Tyhjennettävä liete on suljetussa tilassa, mutta imuauto itsessään aiheuttaa pientä hajuhaittaa. Tyhjennysajankohdat valitaan tuulen suunta huomioon ottaen siten, että naapureille tyhjennyksestä aiheutuva hajuhaitta minimoidaan. Kaikki kuormaukset ja kuormien purut tapahtuvat tontilla.

Haju- ja meluhaitat ovat rajoitettavissa lupamääräyksillä siten, ettei niistä aiheudu ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, naapuruussuhdelain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai muutakaan luvan myöntämisen estettä.

Hallituksen esityksen (HE 84/1999 vp) mukaan yleisen viihtyisyyden vähenemisenä esiintyvää pilaantumista tulee tulkita yleisen edun kannalta. Viihtyisyyden vähenemisen tulisi yleensä olla alueellisesti laajaa tai muutoin usean henkilön kannalta haitallista. Nyt kyseessä olevan mahdollisen ja rajoitettavissa olevan haju- ja meluhaitan ei voida katsoa olevan alueellisesti laajaa tai muutoin usean henkilön kannalta haitallista. Vaikka lietteen tyhjennykset mahdollisesti aiheuttavatkin toistuvaa haittaa, ei sen luonnetta kuitenkaan voida kuvata ympärivuotiseksi, sillä tyhjennyskertoja on verrattain harvoin ja ne kestävät lyhyen aikaa.

Hallinto-oikeus ei ole päätöksessään punninnut mahdollisen haitan kohtuuttomuutta. Se, että haitta on todennäköinen, ei kuvasta sen kohtuuttomuutta. Rasituksen kohtuuttomuutta tulee arvioida suhteutettuna yksityisen haitan sietovelvollisuuteen ja yleisen etuun. Jätevedenpuhdistamotoiminta on yleistä etua palvelevaa yhdyskuntateknistä huoltoa. Vähäiset yksityisen edun loukkaukset eivät ole suoraan luettavissa yleisen edun loukkaukseksi. Yksittäisten henkilöiden muodostaman ryhmän ei myöskään tarvitse olla suuri, jotta toiminnan voidaan katsoa palvelevan yleistä etua. Viemäriverkoston piiriin kuuluu ympärivuotisesti noin 180 asukasta sekä koulurakennus, josta viemäriin johdetaan noin 50 henkilön jätevedet lukukausien aikana.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on lausunnossaan katsonut, ettei valituksessa ole esitetty uusia asiaan vaikuttavia seikkoja.

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on ilmoittanut, ettei se anna lausuntoa asiassa.

Kokkolan rakennus- ja ympäristölautakunnalle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen.

Kokkolan terveydensuojeluviranomaiselle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen.

Kokkolan kaupunginhallitukselle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen.

A on antanut vastineen, jossa on muun muassa esitetty vaihtoehtoista sijoituspaikkaa puhdistamolle.

B on antanut vastineen, jossa on muun muassa esitetty vaihtoehtoista sijoituspaikkaa puhdistamolle.

C asiakumppaneineen on antanut vastineen, jossa he ovat vastustaneet jätevedenpuhdistamon rakentamista esitettyyn paikkaan naapureille aiheutuvien kohtuuttomien haittojen vuoksi.

Liikelaitos Kokkolan Vesi on antanut vastaselityksen, jonka mukaan sen ja laitetoimittajan käsityksen mukaan normaalisti toimivan puhdistamon ympäristössä ei esiinny jatkuvia hajuhaittoja. Jos haitallista hajua kuitenkin esiintyy, ensisijaisesti pyritään poistamaan haitan aiheuttaja tai jos se ei ole mahdollista, laitteistossa olevat huoltoluukut tiivistetään ja/tai käytetään aktiivihiilisuodatinta hajukaasujen käsittelyyn. Vastaselitykseen on liitetty laitetoimittajan tiedote.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Asiakirjoihin ei ole sisältynyt arviota toimintaan liittyvistä mahdollisista häiriöistä. Jätevedenpuhdistamon tekniset ratkaisut huomioon ottaen tällaisten häiriöiden mahdollisuutta ei voida poissulkea. Todennäköistä siten on, että tyhjennyksistä ja kuljetuksista aiheutuvien hajuhaittojen lisäksi mahdollista on puhdistamon toimintahäiriöistä aiheutuva hajuhaitta. Kun lähimmät asuinrakennukset sijaitsisivat puhdistamon välittömässä läheisyydessä, ei toiminnan sijaintipaikka täytä edellä sanottu huomioon ottaen ympäristönsuojelulain (86/2000) 6 §:ssä mainittuja sijaintipaikan edellytyksiä.

Vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja arvioitaessa tulee tarvittaessa ottaa huomioon, että kunnalla on julkisyhteisönä erilaisia mahdollisuuksia alueiden hankintaan yhdyskuntateknisiä laitteistoja varten.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä ja Jaakko Autio sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Jukka Horppila ja Kirsi Kostamo. Asian esittelijä Päivi Korkeakoski.

 
Julkaistu 25.6.2018