Muu päätös 3078/2018

Kampuksen toimintojen siirtäminen (Savonlinna)

Antopäivä: 26.06.2018
Taltionumero: 3078
Diaarinumero: 1713/3/17
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2018:T3078

Asia Yliopiston hallituksen päätöstä koskeva valituslupahakemus ja valitus

Muutoksenhakija A, Savonlinna

Päätös, jota valituslupahakemus ja valitus koskevat

Itä-Suomen hallinto-oikeus 28.2.2017 nro 17/0036/4

Asian aikaisempi käsittely

Itä-Suomen yliopiston hallitus on 11.4.2016 (§ 4) päättänyt:

1) Siirtää Savonlinnan kampuksella toimivan soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston koulutukset nykylaajuudessaan (luokanopettajankoulutus, käsityönopettajankoulutus, kotitalousopettajakoulutus, lastentarhanopettajakoulutus), Savonlinnan normaalikoulun sekä näitä tukevan filosofisen tiedekunnan hallintopalvelukeskuksen, yliopistopalveluiden sekä kirjaston toiminnan Joensuuhun aikaisintaan 1.8.2018 alkaen.

Muutostilanteessa henkilöstön ja opiskelijoiden asemaan ja osallistumiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa oleville työntekijöille pyritään tarjoamaan vastaava tai siihen rinnastettava tehtävä Joensuussa. Opintojen keskeytymätön jatkuminen opiskelupaikkakunnan vaihtuessa pyritään turvaamaan opiskelijoille.

2) Organisoida 1.1.2017 alkaen yliopiston koko hallintohenkilöstön yhteen palveluyksikköön nimeltään Yliopistopalvelut, jota johtaa hallintojohtaja.

Yliopistopalveluiden tulee muodostaa hallintohenkilöstön toimenkuvista ja hallinnollisista prosesseista nykyistä yhtenäisempiä, toimivampia ja tehokkaampia kokonaisuuksia palvelemaan henkilökuntaa ja opiskelijoita. Digitalisaation tuomat mahdollisuudet on pyrittävä hyödyntämään palveluita kehittämällä.

3) Lakkauttaa Aducaten toiminnot Savonlinnan kampuksella 1.1.2017 alkaen ja määrää rehtorin aloittamaan välittömästi toimenpiteet Aducaten talouden tasapainottamiseksi.

4) Liittää terveystieteiden tiedekunnan koe-eläinkeskuksen osaksi tiedekunnan A.I. Virtanen -instituuttia 1.1.2017 alkaen.

5) Liittää yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen osaksi tiedekunnan kauppatieteiden laitosta 1.1.2017 alkaen ja siirtää toiminnat Joensuun kampukselle. Toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa oleville työntekijöille pyritään tarjoamaan vastaava tai siihen rinnastettava tehtävä Joensuussa huomioiden täydentävä rahoitus.

Hallitus on määrännyt rehtorin valmistelemaan näiden päätösten edellyttämät jatkotoimet ja muutokset yliopiston johtosääntöihin.

Rehtori tekee päätökset yt-neuvottelujen kohteena olleista toimenpiteistä aikaisintaan toukokuussa 2016.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Itä-Suomen hallinto-oikeus on, siltä osin kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kysymys, jättänyt muiden ohella A:n Itä-Suomen yliopiston hallituksen päätöksestä tekemän valituksen tutkimatta.

Hallinto-oikeus on perustellut ratkaisuaan jättää valitus tutkimatta seuraavasti:

Sovellettavat säännökset

Suomen perustuslain 16 §:n 3 momentin mukaan tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu.

Suomen perustuslain 123 §:n 1 momentin mukaan yliopistoilla on itsehallinto sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

Tuomioistuinlain 4 luvun 1 §:n mukaan hallinto-oikeus käsittelee ja ratkaisee ne hallinto-oikeudelliset valitukset, hallintoriita-asiat ja muut asiat, jotka säädetään kuuluviksi sen toimivaltaan hallintolainkäyttölaissa (586/1996) tai muussa laissa.

Yliopistolain 2 §:n 1 momentin mukaan yliopiston tehtävänä on muun ohella antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta.

Yliopistolain 3 §:n 1 momentin mukaan yliopistoilla on itsehallinto, jolla turvataan tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus. Itsehallintoon kuuluu päätöksenteko-oikeus sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista.

Yliopistolain 13 §:stä ja 14 §:n 1 momentista ilmenee, että julkisoikeudellisen yliopiston hallitus kuuluu julkisoikeudellisen yliopiston toimielimiin ja että se on julkisoikeudellisen yliopiston ylin päättävä toimielin. Viimeksi mainitun pykälän 2 momentin mukaan hallituksen tehtävänä on muun ohella päättää yliopiston toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, strategiasta ja ohjauksen periaatteista sekä hyväksyä johtosäännöt ja muut vastaavat yleistä järjestäytymistä koskevat määräykset sekä päättää yliopiston toimintarakenteesta. Lisäksi tämän säännöksen 8 kohdan mukaan hallituksen tehtävänä on hyväksyä johtosäännöt ja muut vastaavat yleistä järjestäytymistä koskevat määräykset sekä päättää yliopiston toimintarakenteesta.

Yliopistolain 28 §:n mukaan yliopiston toiminnan ja hallinnon järjestämisestä määrätään yliopiston johtosäännössä ja muissa vastaavissa yliopiston sisäisissä määräyksissä.

Yliopistolain 83 a §:n 1 momentin mukaan muuhun kuin 82 ja 83 §:ssä tarkoitettuun yliopiston hallintoasiassa antamaan päätökseen sekä oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä yliopiston päätoimipaikka sijaitsee, siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä.

Yliopistolain 84 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan yliopiston päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla, jos se koskee opetussuunnitelmaa taikka muuta opetuksen järjestelyä koskevaa määräystä.

Asiasta saatu selvitys ja oikeudellinen arvio

Hallinto-oikeus toteaa, että asiassa on ensin ratkaistava se, onko yliopiston hallituksen päätös valituskelpoinen eli onko se yliopistolain tarkoittama hallintoasiassa annettu päätös, johon voidaan hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeudessa.

Yliopisto on antamassaan lausunnossaan katsonut, että hallituksen tekemä yliopiston rakenteellista kehittämistä koskeva päätös ei ole valituskelpoinen päätös, koska se ei ole päätös hallintoasiassa. Yliopistojen hallituksessa käsiteltäviä valituskelpoisia hallintoasioita ovat ainoastaan opiskeluoikeuden peruuttamista ja opiskelijan määräaikaista erottamista koskevat päätökset. Puheena olevassa asiassa on kysymys Itä-Suomen yliopiston hallituksen tekemästä rakenteellista kehittämistä koskevasta strategisesta päätöksestä. Se on valituksia koskevin osin tehty yliopistolain 14 §:n 2 momentin ja yliopistoilla olevan autonomian perusteella. Yliopiston mukaan olisi perustuslain näkökulmasta ongelmallista, jos yliopiston autonomiaan kuuluvat päätökset toimintarakenteestaan olisivat valituskelpoisia hallintoasioita.

Hallinto-oikeus toteaa aluksi, että Itä-Suomen yliopisto on itsehallinnollinen julkisoikeudellinen laitos. Se on itsenäinen oikeushenkilö eikä kuulu valtionhallintoon. Tämä yliopiston organisatorinen asema on pohjana arvioitaessa sitä, onko kyseessä hallinto-oikeuden toimivaltaan kuuluva hallinto-oikeudellinen asia. Yliopisto hoitaa osana toimintaansa julkisoikeudellisia hallintotehtäviä. Näitä tehtäviä hoitaessaan yliopiston tekemät päätökset ovat hallintoasiaa koskevia päätöksiä.

Yliopistolakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 7/2009 vp) on todettu, että säännökseen lisättäisiin selvyyden vuoksi täsmennys siitä, että muutoksenhakumahdollisuus koskisi yliopiston hallintoasiassa antamia päätöksiä. Muutoksenhakumahdollisuus koskisi siten sellaisia yliopiston toimielimien ja henkilöstön päätöksiä, jotka liittyvät julkisen hallintotehtävän hoitamiseen ja joihin ei sovelleta lain oikaisumenettelyä tai valituskieltoa koskevia säännöksiä. Myös yliopistolain 83 a §:ää koskevan hallituksen esityksen (HE 230/2014 vp) mukaan pykälän 1 momentissa tarkoitetussa muussa yliopiston hallintoasiassa antamassa päätöksessä on kyse sellaisista yliopiston toimielimien ja henkilöstön päätöksistä, jotka liittyvät julkisen hallintotehtävän hoitamiseen.

Yliopiston toimielimen tekemä päätös on siis lähtökohtaisesti valituskelpoinen siinä tapauksessa, että kyseessä on hallintoasiassa annettu päätös, joka liittyy julkisen hallintotehtävän hoitamiseen. Sitä, mikä on hallintoasia, ei ole määritelty laissa. Hallituksen esityksessä hallintolaiksi ja laiksi hallintolainkäyttölain muuttamiseksi (HE 72/2002 vp) lausutaan s. 49 seuraavaa: "Ehdotetussa 1 momentissa mainittu hallintoasian käsite vastaisi lähtökohdistaan sen vakiintunutta merkityssisältöä. Hallintoasioita olisivat siten kaikki sellaiset asiat, jotka liittyvät jonkin hallinnollisen ratkaisun tekemiseen. Viranomaisen ratkaisu voi olla nimenomainen hallintopäätös, mutta myös esimerkiksi esitys, lausunnon antaminen tai suunnitelman hyväksyminen. Hallintoasia voi olla myös hallinnon sisäinen asia, jolloin sen vaikutukset jäävät hallintokoneiston sisälle." Oikeuskirjallisuudessa esimerkiksi Olli Mäenpää luonnehtii teoksessaan Hallintoprosessioikeus (2007) s. 123 hallintoasiaa seuraavasti: "Hallintolainkäyttölaissa tarkoitettuja hallintoasioita ovat esitetyn perusteella hallintopäätöksen tekeminen, oikeushallintoasiat, välitön julkisen vallan käyttö, tosiasiallinen hallintotoiminta ja julkisten palvelujen toteuttaminen samoin kuin viranomaisen sisäinen ja taloudellinen toiminta – varsinaisia yksityisoikeudellisia oikeustoimia lukuun ottamatta – sekä oikaisu- ja korjausmenettely."

Edellä lausutun perusteella hallinto-oikeus katsoo, että hallintoasia voi olla muukin viranomaisessa käsiteltävä asia kuin sellainen, jossa on kysymys jonkun oikeudesta, velvollisuudesta ja edusta ja vastaavasti hallintoasiassa tehty päätös muukin viranomaisen päätös kuin edellä mainittua asiaa koskeva päätös.

Yliopiston tehtävästä ylimmän opetuksen antajana on nimenomaisesti säädetty yliopistolain 3 §:n 1 momentissa. Yliopistolaissa ei ole säädetty tarkemmin yliopistojen toiminta-alueista tai asetettu muutoinkaan yliopistoille alueellisia tai paikallisia velvoitteita. Sen sijaan yliopistolain 28 §:stä käy ilmi, että yliopiston toimivaltaan kuuluu oman toimintansa järjestäminen. Puheena olevan kirjallisessa muodossa esitetyn päätöksen on tehnyt yliopistolakiin toimivaltansa perustava yliopiston toimielin. Voimassa olevaa yliopistolakia koskevasta hallituksen esityksestä ei käy ilmi, että hallintoasian käsite olisi ollut tarkoitus rajata vain jonkun oikeuksia, velvollisuuksia tai etua koskevissa hallintoasioissa tehtyihin päätöksiin. Näiden seikkojen perusteella hallinto-oikeus katsoo, että yliopiston hallitus on päätöstä tehdessään hoitanut julkista hallintotehtäväänsä ja että kysymyksessä on hallintoasiassa tehty päätös.

Edellä lausutun jälkeen kysymyksessä olevaa päätöstä on tarkasteltava yliopistolain 84 §:ssä säädettyjen valituskieltojen valossa. Hallinto-oikeus katsoo, että kysymyksessä on yliopistolain 84 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu opetuksen järjestämiseen ja yliopiston yleiseen järjestäytymiseen liittyvä päätös, johon ei saa hakea muutosta valittamalla. B:n ja hänen asiakumppaneittensa esiin tuomilla Savonlinnan normaalikouluun liittyvillä seikoilla ei ole oikeudellista merkitystä tässä asiassa. Normaalikoulun osalta asiassa on ollut kysymys yliopiston päätöksestä, jolla yliopisto on omalta osaltaan päättänyt tämän koulun toiminnan lakkauttamisesta. Yliopisto ei voi yksin tekemällään päätöksellä lopettaa normaalikoulun toimintaa, jos säännökset edellyttävät myös opetusministeriön tekemää päätöstä, mutta sen on mahdollista tuoda ilmi oma kantansa. Päätökseen ei edellä lausutun perusteella saa hakea sanotun lainkohdan perusteella muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.

Valitusten tutkimista koskevaa kysymystä ei ole aihetta arvioida toisin myöskään valittajien heidän valitusoikeudestaan tai oikeusturvan tarpeestaan esittämän johdosta. Kysymyksessä oleva päätös ei koske välittömästi valittajien oikeutta tai etua hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, vaikka C ja D toimivat Savonlinnan kampuksella yliopiston työntekijöinä, A ja hänen asiakumppaninsa ovat Savonlinnan normaalikoulun lasten vanhempia, yliopiston opiskelijoita ja henkilökuntaa sekä Savonlinnan kaupungissa kuntalaisina veronmaksajia ja B asiakumppaneineen Savonlinnan normaalikoulun lasten vanhempia ja päätöksellä voi tätä kautta olla tosiasiallista vaikutusta valittajien elämään. Valittajille ei voida johtaa oikeutta muutoksenhakuun myöskään perustuslain 21 §:n 1 momentin oikeusturvaa koskevasta säännöksestä tai perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuutta tai 16 §:n sivistyksellisiä oikeuksia koskevista säännöksistä. Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta, joten päätös ei uhkaa oppilaiden oikeutta maksuttomaan perusopetukseen. Edellä lausuttu huomioiden valitukset on jätettävä tutkimatta.

Kun valitukset jäävät edellä lausutun perusteella tutkimatta, enempi lausuminen valittajien esittämistä valitusperusteista ja -perusteluista raukeaa.

(---)

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut ja

Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 momentti

Yliopistolaki 1 § 1 ja 2 momentti ja 88 §

Perusopetuslaki 4 § 1 momentti ja 8 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Jukka Hartikainen, Jaana Malinen ja Marika Turunen. Esittelijä Toni Nykänen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on hakenut lupaa valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä. Valituksessaan hän on vaatinut, että Itä-Suomen hallinto-oikeuden ja Itä-Suomen yliopiston hallituksen päätökset kumotaan.

A on esittänyt hakemuksensa ja vaatimuksensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Asia on lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tärkeää saattaa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Hallinto-oikeus ei ratkaisussaan ole soveltanut niitä hallinlainkäyttölain ja yliopistolain kohtia, joihin hallinto-oikeudelle tehdyssä valituksessa on viitattu. Kysymys on yliopiston hallituksen tekemästä yliopistolain 83 a §:ssä tarkoitetusta hallintopäätöksestä, joka vaikuttaa hallintolainkäyttölain 4 ja 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla välittömästi valituksen tekijöiden oikeuteen ja etuun.

A:n asiakumppaneineen hallinto-oikeudelle tekemän valituksen mukaan päätös koskee A:n etua, oikeutta ja velvollisuutta seuraavilla perusteilla. Hän on normaalikoulun kahden oppilaan vanhempi. Päätöksellä normaalikoulun opetus siirretään 130 kilometrin päähän Joensuuhun, eli tosiasiallisesti normaalikoulun toiminta lopetetaan. Hän on myös yliopiston opiskelija. Hänet pakotetaan siirtymään Joensuun kampukselle, mistä aiheutuu merkittäviä kustannuksia. Hän on veronmaksaja, ja päätös toteutuessaan johtaa Savonlinnan ajautumiseen kriisikunnan asemaan.

Yliopiston hallituksen päätös on valituksesta tarkemmin ilmenevillä perusteilla lainvastainen.

Itä-Suomen yliopisto on antanut selityksen. Yliopisto on ensisijaisesti katsonut, että asiassa ei ole kysymys julkisen hallintotehtävän hoitamisesta eikä siinä yhteydessä hallintoasiassa annetusta päätöksestä, josta voisi valittaa yliopistolain 83 a §:n perusteella. Toissijaisesti yliopisto on yhtynyt hallinto-oikeuden päätöksessä esitettyihin perusteluihin.

Yliopistolain 30 §:n 1 momentin mukaan yliopistossa ja ylioppilaskunnassa sovelletaan hallintolakia näiden hoitaessa julkista hallintotehtävää. Lainsäätäjä on halunnut nimenomaisesti korostaa, että kaikki toiminta yliopistoissa ei ole julkisen hallintotehtävän hoitamista, koska hallintolain soveltamista yliopiston toiminnassa on rajoitettu. Yksiselitteistä vastausta sille, mikä toiminta yliopistoissa on julkisen hallintotehtävän hoitamista, ei oikeuskirjallisuudessa tai lainsäädännössä ole annettu. Arvioitaessa sitä, onko valituksenalaisessa yliopiston hallituksen päätöksessä kysymys julkisen hallintotehtävän hoitamisesta ja hallintoasiassa tehdystä päätöksestä, merkitystä on annettava ainakin seuraaville seikoille:

- yliopiston perustuslaillinen autonomia

- yliopiston ja sen hallituksen muista julkisoikeudellisista laitoksista poikkeavat roolit

- hallituksen strategiaan ja talouteen painottuvat tehtävät, jotka eivät ole tyypillistä julkisen hallintotehtävän hoitamista tai päätöksiä hallintoasioissa

- hallituksen tehtävät ja niihin liittyvä henkilöiden oikeussuojan tarve

- hallituksen jäsenten osakeyhtiötyyppinen huolellisuus- ja lojaliteettivelvoite sekä niihin liittyvä henkilökohtainen vahingonkorvausvastuu

- A:n asianosaisuuden puuttuminen.

Yliopistolaissa määriteltyjen yliopiston hallituksen tehtävien kautta voidaan todeta, että osa yliopiston hallituksen päätöksestä on julkisen hallintotehtävän hoitamista ja osa ei.

Keskeinen kysymys esillä olevassa asiassa on, onko Itä-Suomen yliopiston hallitus tehdessään valituksenalaisen päätöksensä yliopistolain 14 §:n 1 momentin 1 kohdan ja 8 kohdan perusteella hoitanut julkista hallintotehtävää ja antanut päätöksen hallintoasiassa, jolloin päätös olisi yliopistolain 83 a §:n nojalla valituskelpoineen.

Yliopiston näkemyksen mukaan kysymys on yliopiston opetusta ja tutkimusta tukevasta yliopiston toimintarakennetta koskevasta päätöksestä, joka on perustunut edellä mainittuihin yliopistolain säännöksiin ja yliopiston hallituksen strategisiin näkemyksiin asiasta. Kysymys on tältä osin sellaisesta päätöksenteosta, johon ei sovelleta hallintolakia, eikä päätös siten ole valituskelpoinen.

Yliopiston hallituksen käsittelemät hallintoasiat liittyvät ainoastaan yksittäisen opiskelijan julkisoikeudellisesti määriteltyihin oikeuksiin, etuihin ja velvollisuuksiin, kuten opiskeluoikeuden peruuttaminen ja opiskelijan määräaikainen erottaminen. Muita tehtäviään hoitaessaan yliopiston hallitus ei tee päätöstä hallintoasiassa.

Olisi ongelmallista, jos hallintoasian käsittely tulkittaisiin liian laajasti ja yliopiston strategista päätöksentekoa ja taloutta koskevat päätökset katsottaisiin hallintoasian käsittelyksi. Niiden osalta on käytössä yliopistolain 20–22 §:ssä tarkoitetut oikeussuojakeinot, eikä hallintoasioihin liittyvää muutoksenhakua tulisi esitetyssä laajuudessa ulottaa yliopiston hallituksen päätöksiin. Muutoin tilanne olisi ongelmallinen yliopiston perustuslaissa turvatun autonomian kannalta. Pelkästään yliopistolain 84 §:ssä säädetyt suppeat valituskiellot, joihin hallinto-oikeus on valituksenalaisen ratkaisunsa rakentanut, eivät riitä turvaamaan yliopiston autonomiaa ja hallituksen mahdollisuuksia hoitaa lakisääteisiä tehtäviään yliopiston edun mukaisesti.

Itä-Suomen yliopiston valituksenalaisessa päätöksessä ei voi olla kysymys hallintoasiassa annetusta päätöksestä eikä päätös siten ole yliopistolain 83 a §:n perusteella valituskelpoinen.

A ei ole käyttänyt hänelle varattua tilaisuutta vastaselityksen antamiseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Sovellettavat säännökset

Suomen perustuslain säännökset

Suomen perustuslain 21 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Perustuslain 123 §:n 1 momentin mukaan yliopistoilla on itsehallinto sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

Yliopistolain säännökset

Yliopistolain 3 §:n 1 momentin mukaan yliopistoilla on itsehallinto, jolla turvataan tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus. Itsehallintoon kuuluu päätöksenteko-oikeus sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista.

Yliopistolain 14 §:n 1 momentin mukaan julkisoikeudellisen yliopiston ylin päättävä toimielin on hallitus. Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan hallituksen tehtävänä on päättää yliopiston toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, strategiasta ja ohjauksen periaatteista sekä saman momentin 8 kohdan mukaan hyväksyä johtosäännöt ja muut vastaavat yleistä järjestäytymistä koskevat määräykset sekä päättää yliopiston toimintarakenteesta.

Yliopistolain 28 §:n mukaan yliopiston toiminnan ja hallinnon järjestämisestä määrätään yliopiston johtosäännössä ja muissa vastaavissa yliopiston sisäisissä määräyksissä.

Yliopistolain 82 §:ssä säädetään oikaisumenettelystä ja 83 §:ssä valituksesta opiskelijoiden oikeusturvalautakuntaan.

Yliopistolain 83 a §:n 1 momentin mukaan muuhun kuin 82 ja 83 §:ssä tarkoitettuun yliopiston hallintoasiassa antamaan päätökseen sekä oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä yliopiston päätoimipaikka sijaitsee, siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä.

Yliopistolain 84 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan yliopiston päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla, jos se koskee johtosääntöä tai muuta yleistä määräystä.

Yliopistolain 84 a §:n mukaan, jollei muualla laissa toisin säädetä, hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Hallintolainkäyttölain päätöksen valituskelpoisuutta koskeva säännös

Hallintolainkäyttölain 5 §:n 1 momentin mukaan päätöksellä, josta saa valittaa, tarkoitetaan toimenpidettä, jolla asia on ratkaistu tai jätetty tutkimatta.

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Esillä olevassa asiassa on korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavana, olisiko Itä-Suomen hallinto-oikeuden tullut tutkia A:n valitus Itä-Suomen yliopiston hallituksen päätöksestä 11.4.2016 (§ 4), joka koskee muun ohella yliopiston Savonlinnan kampuksen toimintojen, mukaan lukien Savonlinnan normaalikoulun, siirtämistä Joensuuhun.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että esillä olevassa yliopiston hallituksen päätöksessä on nyt esillä olevilta osiltaan kysymys yliopistolain 3 §:ssä tarkoitetusta yliopiston sisäiseen hallintoon kuuluvasta ja lain 14 §:n 2 momentin 8 kohdassa tarkoitetusta yliopiston yleistä järjestäytymistä ja toimintarakennetta koskevasta asiasta. Yliopistolain 28 §:stä yhdessä lain 84 §:n 1 momentin 2 kohdan kanssa ilmenee, että päätöksiä, jotka yleisesti koskevat yliopiston toiminnan ja hallinnon järjestämistä, ei ole yliopistolain perusteella pidettävä valituskelpoisina päätöksinä. Oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa hallinnon sisäistä järjestämistä sekä välittömästi vain valtion viranomaisen järjestysmuotoa ja rakennetta koskevia päätöksiä ei ole myöskään vanhastaan pidetty hallintolainkäyttölain 5 §:n 1 momentissa tarkoitettuina valituskelpoisina päätöksinä (ks. esimerkiksi Pekka Hallberg - Pirkko Ignatius - Heikki Kanninen: Hallintolainkäyttölaki, Helsinki 1997, s. 89–90; Olli Mäenpää: Hallintoprosessioikeus, Helsinki 2007, s. 157–158). Edellä todettuun nähden yliopiston hallituksen päätöstä ei ole pidettävä hallintolainkäyttölain 5 §:n 1 momentissa tarkoitettuna päätöksenä, josta saa valittaa.

Korkein hallinto-oikeus katsoo lisäksi, että yliopiston hallituksen päätöksessä ei ole ollut kysymys A:n perustuslain 21 §:n 1 momentissa tarkoitetuista oikeuksista tai velvollisuuksista, vaikka päätökset ovatkin välillisesti voineet vaikuttaa hänen oikeusasemaansa.

Näillä perusteilla ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 51 §:n 2 momentti, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Eija Siitari, Outi Suviranta, Timo Räbinä, Pekka Aalto ja Maarit Lindroos. Asian esittelijä Riitta Kreula.

 
Julkaistu 26.6.2018