Muu päätös 5070/2018

Lunastuslupaa koskeva valitus (Vekaranjärvi, Kouvola)

Antopäivä: 2.11.2018
Taltionumero: 5070
Diaarinumero: 3017/1/17
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2018:T5070

Asia Lunastuslupaa koskeva valitus

Valittajat A, B, C, D ja E

Päätös, josta valitetaan

Valtioneuvosto 4.5.2017 nro PLM 995/30.05.99/2015

Valtioneuvoston päätös

Valtioneuvosto on yleisistunnossaan 4.5.2017 puolustusvoimien hakemuksesta myöntänyt sille kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977, jäljempänä lunastuslaki) 4 §:n nojalla luvan hakemuksen ja siihen liitetyn kartan mukaisesti lunastamalla hankkia omistusoikeus kiinteistöihin Lähderanta 286-440-3-38 ja Mariniemi 286-440-3-39 Kouvolan kaupungissa. Hanke on yleisen tarpeen vaatima ja omaisuuden lunastus on tarpeen ympäristöluvan määräyksien noudattamiseksi.

Valtioneuvoston päätöksessä on todettu lunastusta koskevasta hakemuksesta seuraavaa:

Puolustusvoimat on pyytänyt valtioneuvostolta lunastuslain 5 §:ssä ja omaisuuden lunastuksesta puolustustarkoituksiin annetun lain (1301/1996) 2 §:ssä tarkoitettua lupaa saada lunastamalla hankkia Metsähallituksen omistukseen puolustusvoimien käyttöön Kouvolan kaupungissa sijaitsevat kaksi loma-asuinkiinteistöä (Lähderanta 286-440-3-38 ja Mariniemi 286-440-3-39).

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 11.2.2011 myöntänyt ympäristöluvan Vekaranjärven ampumaradan toiminnalle. Asiaa on käsitelty myös Vaasan hallinto-oikeudessa, joka on antanut 27.3.2013 päätöksen asiassa. Hallinto-oikeuden päätös on lainvoimainen.

Ympäristöluvan lupamääräyksessä 3 on asetettu muun muassa velvoite vähentää ampumaratojen toiminnasta aiheutuvaa melua seuraavasti:

"Luvan saajan on vähennettävä ampumaradan melua ympäristössä tai muuten järjestettävä toiminta niin, että toiminnan aiheuttama melutaso asuinkiinteistöjen piha-alueella on enintään 65 desibeliä (LAImax) ja loma-asuinkiinteistöjen piha-alueella enintään 60 desibeliä (LAImax). Loma-asuinkiinteistöjen melutasoraja on tavoitteellinen, mutta loma-asuntoja koskien enintään 65 desibelin (LAImax) melutaso on saavutettava viimeistään 31.12.2015 mennessä."

Puolustusvoimien logistiikkalaitokselle on myönnetty Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä ESAVI/731/20I5 kolmen vuoden määräajan pidennys melutason raja-arvojen saavuttamiseksi. Muutetun lupamääräyksen 3 mukaisesti melutaso on saavutettava 31.12.2018 mennessä.

Karjalan prikaatin toimintaedellytysten turvaaminen Vekaranjärven ampumaradalla edellyttää, että ympäristöluvan lupamääräysten asettamat vaatimukset kyetään täyttämään. Ympäristöluvan lupamääräys 3 on mahdollista täyttää vain hankkimalla meluraja-arvon 65 desibeliä sisäpuolella sijaitsevat loma-asuinkiinteistöt valtion omistukseen, koska meluarvon laskeminen muilla toimenpiteillä alle 65 desibelin on mahdollista vain lopettamalla harjoitustoiminta. Tästä syystä puolustusvoimat on esittänyt alueen lunastamista valtion omistukseen.

Merkittävistä ja laaja-alaisista toimenpiteistä huolimatta meluraja-arvo 65 desibeliä ylittyi yhdeksän loma-asuinkiinteistön piha-alueella. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta on 3.2.2015 antanut Metsähallitukselle toimeksiannon koskien mainittujen yhdeksän loma-asuinkiinteistön hankkimista vapaaehtoisin kaupoin puolustusvoimien käyttöön. Metsähallitus on saanut hankittua näistä kiinteistöistä seitsemän valtion omistukseen. Kahden loma-asuinkiinteistön (Lähderanta 286-440-3-38 ja Mariniemi 286-440-3-39) omistajat eivät ole olleet halukkaita myymään omistamiaan kiinteistöjä. Nämä kiinteistöt sijaitsevat ampumaradan välittömässä läheisyydessä.

Puolustusvoimien hakemuksen johdosta toimitetuista maanomistajien kannanotoista ja hakijan vastineesta on todettu valtioneuvoston päätöksessä muun ohella seuraavaa:

Kiinteistöyhtymä Lähderannan 286-44-3-38 omistajat ovat ilmoittaneet vastustavansa lunastusta. Omistajat katsovat, että melutaso heidän kiinteistönsä piha-alueella ei ylitä 65 desibelin tasoa. Omistajat katsovat, että puolustusvoimien tulisi hakea ympäristöluvan muuttamista. Omistajat katsovat myös, että kohdekohtaiset meluntorjuntatoimenpiteet tulisi katsoa ensisijaisiksi lunastamiseen nähden. Kiinteistönomistajien mukaan Metsähallituksen tarjoama hinta lomakiinteistöistä ei mahdollista vastaavan lomakiinteistökokonaisuuden hankkimista, eikä Metsähallitus ole tosiasiallisesti ollut halukas neuvottelemaan asiassa. Kiinteistönomistajat katsovat myös, että puolustusvoimien ja Metsähallituksen asiassa antamissaan selvityksissä esittämä tasapuolisen kohtelun vaatimus vapaaehtoisella kaupalla myyneisiin kiinteistön omistajiin ja nyt lunastuslupamenettelyn kohteena olevien kiinteistönomistajien välillä on perusteeton, eikä sen tulisi vaikuttaa lunastamisen vaihtoehtojen selvittämiseen. Omistajat pitävät myös kohtuuttomana, että ympäristöluvan määräykset meluhaittojen rajoittamisesta voivat johtaa yksityisen omaisuuden pakkolunastukseen.

Puolustusvoimien vastineen mukaan ympäristölupa ei ole jättänyt toiminnanharjoittajalle tulkinnanvaraa; puolustusvoimien on toiminnassaan noudatettava ympäristölupaa ja toisaalta huolehdittava lakisääteisen tehtävänsä toteuttamisesta.

Vastineessa on todettu edelleen, että ympäristölupapäätös on velvoittava, mistä syystä lupamääräysten noudattaminen ei ole harkinnanvaraista myöskään sellaisessa tilanteessa, jossa kiinteistön omistaja ei koe viihtyvyyshaittaa.

Puolustusvoimat on lisäksi todennut, että Vekaranjärven ampumaradan melualueet on määritetty laskentamallilla, joka huomioi myös maaston muodot. Melun laskentamallia käytetään ampumaratamelun selvittämisessä ja arvioinnissa laajalti ja kokemukset sen käytöstä ovat olleet hyviä. Lähderanta kiinteistön rajalla olevassa mittauspisteessä tehdyissä melun seurantamittauksissa (vuosina 2013–2016) mittaustulokset ovat olleet 65 desibelin (LAImax) raja-arvon molemmin puolin. Mittaustulosten keskiarvo neljän kerran mittauksista ylittää raja-arvon radan R3 ammunnoista ja on raja-arvon tasolla radan R2 ammunnoista. Mittauspiste P5 on hyvin lähellä mallilaskennalla määritettyä 65 desibelin melualueen rajaa, joten mittaustulokset tukevat mallilaskennan oikeellisuutta ja sitä että raja-arvo ylittyy kiinteistöillä Lähderanta ja Mariniemi.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A, B, C, D ja E ovat valituksessaan vaatineet, että valtioneuvoston päätös, jolla on annettu puolustusvoimille lupa lunastamalla hankkia omistusoikeus kiinteistöön Lähderanta 286-440-3-38, kumotaan.

Muutoksenhakijat ovat perustelleet vaatimustaan muun ohella seuraavasti:

Valtioneuvoston päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe. Muutoksenhakijat ovat tehneet kiinteistöyhtymä Lähderannan nimissä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle aloitteen Vekaranjärven ampumaradan ympäristöluvan muuttamiseksi siten, että lomakiinteistön lunastaminen ei olisi tarpeen ympäristöluvan määräyksien täyttämiseksi. Aluehallintovirasto hylkäsi 24.4.2017 tekemällään päätöksellä aloitteen ympäristöluvan muuttamiseksi. Muutoksenhakijat ovat 6.6.2017 valittaneet aluehallintoviraston päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen.

Koska aluehallintoviraston päätös ei ole ollut lainvoimainen valtioneuvoston lunastuspäätöstä 4.5.2017 tehtäessä, on valtioneuvoston päätös jo tällä perusteella kumottava. Joka tapauksessa tämä valitus voidaan ottaa korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyyn vasta sen jälkeen, kun Vaasan hallinto-oikeuden päätös ympäristölupa-asiassa on lainvoimainen.

Puolustusvoimien hanke ei ole lunastuslain 4 §:ssä tarkoitetuin tavoin yleisen tarpeen vaatima. Puolustusvoimat voi nyt vallitsevassa tilanteessa hyvin noudattaa toiminnassaan ympäristölupaa ja lakia eikä omaisuuden lunastaminen ole siten tarpeen. Lisäksi lunastuslain 5 §:n mukaan lunastusta ei saa panna toimeen, jos lunastuksesta yksityiselle edulle koituva haitta on suurempi kuin yleiselle edulle saatava hyöty. Joka tapauksessa näin on tässä tapauksessa. Lunastus ei myöskään ole tarpeen puolustusvoimille säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi siten kuin omaisuuden lunastuksesta puolustustarkoituksiin annetun lain 2 §:ssä säädetään.

Keskeistä asiassa on, että muutoksenhakijoiden lomakiinteistön piha-alue ei sijaitse yli 65 desibelin melualueella, johon puolustusvoimat on lomakiinteistön sijoittanut. Ympäristöluvassa on edellytetty, että nimenomaan lomakiinteistön piha-alueella ampumaradan aiheuttama meluarvo ei saa ylittää 65 desibeliä. Puolustusvoimat on korostanut lausunnoissaan, että melualueiden määrittäminen tehdään mallinnuksen perusteella.

Meluntorjunnan tarkistusmittausraportissa 14.1.2014 on mallinnuksen mukainen melun leviämisalueen kartta, josta ilmenee, että piha-alueella ei ylity 65 desibelin meluarvo. Piha-alue on mökin ja rannan välissä oleva alue. Parhaiten tämä näkyy melun leviämisalueen karttaa suurennettaessa. Tämän asian voi todeta selkeästi myös paikan päällä muutoksenhakijoiden lomakiinteistöllä.

Lomakiinteistön piha-alue on sitä ympäröivän maaston vuoksi alueena suojattu, koska ampumaradan suuntaan naapuritontin rajalla on maaharjanne. Tämän ansiosta piha-alue on katvealuetta, jossa maaharjanne meluvallina toimien vaimentaa melua. Melua vaimentaa myös sekä muutoksenhakijoiden lomakiinteistöllä että naapurin tontilla ampumaradan suunnassa kasvava puusto. Tarkistusmittauksia tehtäessä tarkistusmittauspisteessä P5 meluarvo on ollut välillä alle 65 desibeliä ja välillä niukasti ylittänyt sen. Tarkistusmittauspiste P5 ei ole sijainnut suojaisella piha-alueella, vaan se on ollut lomakiinteistön metsäalueen takana metsäautotien lähellä. Tämän vuoksi tarkistusmittauspisteessä P5 mitattujen meluarvojen ei voida edes katsoa suoraan ilmentävän piha-alueelle tulevan melun tasoa.

Tarkistusmittauspisteen P5 sijaintipaikan mäenkumpareeseen verrattuna muutoksenhakijoiden kiinteistön piha-alue on merkittävästi alempana ja ampumaradan laukaisusuuntaan nähden sivummalla. Mäenkumpareelle naapuritontin rajalla oleva maaharjanne ei anna samanlaista melusuojaa kuin piha-alueelle. Kyseinen mäenkumpare ei ole piha-alueella. Meluntorjunnan tarkistusmittausraportin 14.1.2014 liitteenä olevasta melun leviämisalueen kartasta näkyy se, miten muutoksenhakijoiden lomakiinteistön piha-alue on melulta suojatumpi alue kuin mökin takana oleva metsäalue. Leviämisalueen kartan suurennetusta versiosta näkyy selvästi, että mallinnuksen mukaan mökin piha-alueella ei ylity 65 desibelin melu. Aluehallintovirasto on ilmoittanut muun muassa Vekaranjärven ampumaradan toimintaa koskevassa päätöksessä 10.12.2015, ettei se ota kantaa yksittäisten lomakiinteistöjen sijoittumiseen melualueille. Luvan noudattamista valvova viranomainen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ei ole ottanut lausunnoissaan kantaa siihen, ylittyykö muutoksenhakijoiden piha-alueella mallinnuksen mukaan 65 desibelin meluarvo. Lausunnoissa on käsitelty yhdessä kahta pakkolunastuksen piirissä olevaa lomakiinteistöä. Melun leviämisalueen kartan mukaisesti lomakiinteistö Mariniemen piha-alueella 65 desibelin meluarvo ylittyy. Tällaisessa tilanteessa, kun on kysymys lomakiinteistön pakkolunastusasiasta, lupaa valvovan viranomaisen pitäisi tehdä tarkka kiinteistökohtainen tarkastelu siitä, ylittyykö lomakiinteistön piha-alueella ympäristöluvassa edellytetty meluarvo vai ei.

Edellä todetun perusteella mallinnuksen mukaan muutoksenhakijoiden piha-alueella 65 desibelin meluraja ei ylity. Sen sijaan mökin takana olevalla tontin metsäalueella mallinnuksen mukaan 65 desibelin meluraja ylittyy. Tämä ei kuitenkaan ole ratkaisevaa. Mökin takana oleva metsäalue ei ole piha-aluetta eikä siellä oleskella. Ympäristöluvassa viitataan nimenomaan lomakiinteistön piha-alueeseen, ei koko tonttiin, mutta puolustusvoimat on melualuetta määrittäessään perusteettomasti sijoittanut koko lomakiinteistön melualueelle, vaikka se ei sinne kuulu. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnan meluasiantuntijan kertoman mukaan melualueita määritettäessä ei oteta huomioon näin pieniä alueita kuin kyseinen piha-alue. Tällainen menettely ei ole lainmukaista eikä melualueen määritys ole mennyt oikein. Muutoksenhakijoiden piha-alue on mökin ja rannan välissä oleva alue, jossa melun leviämisalueen kartan mukaan 65 desibelin meluarvo ei ylity. On aivan luontaista, että piha-alueeksi muodostuu mökistä rannan suuntaan oleva alue, eikä mökin takana oleva metsäalue. Mökin ja aitan sekä rannan väliin jäävä alue on riittävä, melulta suojattu ja luontainen alue piha-alueeksi.

Ei ole lainmukaista, että puolustusvoimat yksipuolisesti määrittää melualueet väärin perustein omien tavoitteidensa mukaisesti. Se, että toiset kiinteistöt joutuvat pakkolunastuksen kohteeksi ja toiset kiinteistöt eivät joudu, ei saata kiinteistöjen omistajia epätasa-arvoiseen asemaan keskenään. Lain tarkoitus ei ole, että kun jonkun kiinteistö on lunastettava, on lunastettava myös lähellä olevat kiinteistöt. Vastaavasti, jos joku tekee vapaaehtoisen kiinteistökaupan, ei tilannetta voida verrata niihin kiinteistönomistajiin, jotka eivät vapaaehtoisiin kauppoihin suostu.

Mitään estettä ei ole myöskään sille, että muutoksenhakijat lohkovat lomakiinteistön kahteen osaan. Varsinaiseen lomakiinteistöön jäisi pääosin vain mökin ja rannan välissä oleva piha-alue, jossa meluarvo 65 desibeliä ei mallinnuksen mukaan ylity. Lomakiinteistöstä erotettaisiin mökin takana oleva metsäalue, jolla 65 desibelin meluarvo mallinnuksen mukaan ylittyy.

Olennaista asian ratkaisemiselle on myös, että ampumamelusta ei aiheudu ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua haittaa. Muutoksenhakijoiden lomakiinteistön piha-alueella ampumamelusta ei aiheudu sellaista ympäristönsuojelulain 1 §:ssä tarkoitettua ympäristön pilaantumista, vaaraa tai haittaa, jolta lomakiinteistöllä olevia lomailijoita tulisi suojella. Lomakiinteistön piha-alue on terveellinen ja viihtyisä ympäristö luonnossa ja järvellä virkistäytymiseen ja lomailuun.

Ampumaradan ampumamelu ei häiritse muutoksenhakijoita eikä siitä aiheudu heille terveys- eikä viihtyvyyshaittaa. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on myös lausunnossaan 22.10.2015 aluehallintovirastolle todennut muun muassa seuraavaa: "Melusta ei nyt kyseessä olevassa tapauksessa muodostune varsinaista terveyshaittaa, koska ammuntoja ei suoriteta yöaikaan. Meluarvolla pyritäänkin tässä vähentämään pikemminkin viihtyvyyshaittaa, jota kiinteistön haltijoiden ei tässä tapauksessa voitane katsoa oman ilmoituksensa perusteella kokevan."

Muutoksenhakijat ovat lähes 50 vuoden ajan tulleet hyvin toimeen Vekaranjärven varuskunnan ja ampumaradan kanssa. Lomakiinteistön mökkiä on alettu rakentaa perintömaalle jo 1960-luvun puolivälissä ennen ampumaradan rakentamista. Ampumaradan toiminta ei ole häirinnyt muutoksenhakijoita eivätkä he ole häirinneet ampumaradan toimintaa. Lähellä oleva varuskunta päinvastoin parantaa turvallisuutta lomakiinteistöllä. Karjalan prikaati voi jatkaa normaalisti sotilaskoulutukseen kuuluvaa ampumakoulutustaan Vekaranjärven ampumaradalla.

Puolustusvoimat on ympäristöluvan myöntämisen jälkeen toteuttanut mittavat meluntorjuntatoimenpiteet, joilla ampumaradan aiheuttaman melun tasoa on saatu merkittävästi alennettua lupapäätöksen aikaisesta melutasosta, vaikka melusta ei ollut haittaa aikaisemminkaan.

Ympäristönsuojelulain tarkoitus on, että sen avulla halutaan edistää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Kun muutoksenhakijoiden lomakiinteistöä ollaan pakkolunastamassa aivan turhaan ja väärin perustein, ympäristölupapäätöksen vaikutukset heidän elämässään ovat aivan päinvastaiset.

Lomakiinteistön pakkolunastaminen on epäoikeudenmukaista ja kohtuutonta. Ympäristönsuojelulain tarkoitus ei toteudu, vaan ympäristölupapäätös ja viranomaisten tulkinta sen ehdoista aiheuttavat muutoksenhakijoille merkittävää haittaa ja jopa merkittävän terveysriskin.

Puolustusministeriö on antanut valituksen johdosta lausunnon, jossa se on katsonut, että valitus tulee hylätä, ja todennut muun ohella seuraavaa:

Ympäristölupamääräyksen täyttämiseksi puolustusvoimat on pyrkinyt vähentämään ampumaradan toiminnasta aiheutuvaa meluhaittaa sekä toiminnallisin että rakenteellisin keinoin. Ampumaradan toiminnasta aiheutuvan meluhaitan vähentämiseksi Vekaranjärven ampumaradan meluntorjuntatoimenpiteisiin on vuosina 2012–2013 investoitu yhteensä 2 340 000 euroa. Toimenpiteistä huolimatta meluraja-arvo 65 desibeliä ylittyi yhdeksän loma-asuinkiinteistön piha-alueella. Näistä kiinteistöistä seitsemän on Metsähallituksen toimesta ostettu valtion omistukseen. Kiinteistöjen Lähderanta ja Mariniemi omistajat eivät ole olleet halukkaita myymään omistamiaan kiinteistöjä.

Ympäristöluvassa asetetun vaatimuksen täyttämiseksi on harkittu eri ratkaisuvaihtoehtoja ja niiden toteuttamiskelpoisuutta. Arvioinnissa on päädytty siihen, että ainoa käytännössä toteuttamiskelpoinen ratkaisuvaihtoehto on melualueella 65 desibeliä sijaitsevien loma-asuinkiinteistöjen hankkiminen valtion omistukseen. Lunastus on yleisen tarpeen vaatimaa ympäristöluvan ehdon ja puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien hoitamisen tarkoituksenmukaiseksi toteuttamiseksi.

Lunastuslupaa koskevan asian käsittely ei ole riippuvainen asianosaisen mahdollisesti tekemästä ympäristöluvan muuttamista koskevasta aloitteesta. Ympäristönsuojelulain 89 §:n nojalla hakija voi laittaa lupapäätöksen muuttamista koskevan asian vireille periaatteessa milloin tahansa. Aloitteen voi myös laittaa vireille aina uudelleen, luvan muuttamista koskevien aloitteiden määrää tai ajankohtaa ei ole laissa rajoitettu.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös 11.2.2011 on lainvoimainen. Valituksessa esitetty näkemys, jonka mukaan lunastuslupaa ei voitaisi myöntää tai sitä koskevaa valitusasiaa käsitellä, koska ympäristöluvan muuttamista koskevan aloitteen johdosta tehty päätös 24.4.2017 ei ole lainvoimainen, ei perustu lakiin.

Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta on toimittanut aluehallintovirastolle ympäristöluvan lupamääräyksen 11 edellyttämän meluselvityksen 20.1.2015. Meluselvityksessä on esitetty tehdyt meluntorjuntatoimenpiteet, melun leviämismallilaskelma ja edelleen sen perusteella määritetyt melualueet. Tässä yhteydessä on lisäksi tuotu esille, että meluntorjuntatoimenpiteistä huolimatta 65 desibelin melutasoa ei aliteta kaikilla vapaa-ajan kiinteistöillä ja että puolustusvoimat on näin ollen käynnistänyt kyseisten vapaa-ajan kiinteistöjen osto- ja vaihtomenettelyn.

Sekä aluehallintovirasto että asiassa kuullut tahot, mukaan lukien kiinteistön Lähderanta omistajat, ovat siten tulleet tietoisiksi melualueen määrittämisen perusteista sekä siitä, että kiinteistö sijaitsee meluntorjuntatoimenpiteiden jälkeenkin 65 desibelin melualueella ja ettei raja-arvoa 65 desibeliä saavuteta teknisin meluntorjuntatoimenpitein.

Aluehallintovirasto on 10.12.2015 antamallaan päätöksellä hyväksynyt edellä mainitun meluselvityksen ympäristöluvan lupamääräyksessä 11 tarkoitetuksi selvitykseksi. Aluehallintovirasto olisi meluselvityksen hyväksymistä koskevan päätöksen yhteydessä voinut Vaasan hallinto-oikeuden lupamääräykseen 27.3.2013 tekemän lisätekstin perusteella muuttaa lupamääräystä 3 tai antaa lisämääräyksiä. Aluehallintovirasto kuitenkin katsoi, ettei annettujen selvitysten perusteella ole ilmennyt niin merkittäviä muutoksia, että päätöstä olisi tullut muuttaa.

Melualueen määrittämistä koskeva asia ja kiinteistöjen sijainti suhteessa melualueeseen on ratkaistu edellä mainitulla aluehallintoviraston päätöksellä. Asian tässä vaiheessa tulisi siten arvioida ainoastaan lunastuslain edellytysten täyttymistä, ei meluselvitykseen ja melualueen määrittämiseen liittyviä seikkoja.

Valituksessa on viitattu Akukon Oy:n tarkistusmittausraportin liitteeseen C1. Kyseisessä liitteessä on esitetty melun mallilaskennan tulos, jonka perusteella melualue on määritetty. Mallilaskennan tulokselle on ominaista, että meluvyöhykkeet ovat muodoltaan rikkonaisia ja koostuvat useista erillisistä alueista, osin jopa pienistä saarekkeista. Näin on usein tapauksissa, joissa maasto on vaihtelevaa tai alue sisältää rantaviivaa. Raa'at meluvyöhykkeet ovat varsin sirpaleisia.

Vakiintuneen käytännön mukaisesti melualue määritetään siten, että se muodostuu selkeistä ja yhtenäisistä alueista. Tärkeimpänä sääntönä voidaan pitää, että melualue on pehmeän, sulkeutuvan käyrän rajaama alue, joka sulkee sisäänsä tietyn meluvyöhykkeen ulkorajan. Tarkistusmittausraportin liitteestä C1 voidaan havaita, että kiinteistö Lähderanta sijaitsee meluvyöhykkeen ulkorajan sisäpuolella.

Kysymyksessä oleva kiinteistö on pinta-alaltaan noin 5 200 neliömetriä. Kiinteistö sijaitsee lähes kokonaan 65 desibelin melualueella, ainoastaan pieni kaistale tontin takalaidassa jää 65 desibelin melualueen ulkopuolelle.

Puolustusvoimat on toiminnanharjoittajana velvollinen täytäntöönpanemaan ympäristölupapäätöksen. Vaihtoehtoiset toteutustavat lupamääräyksen toimeenpanolle on selvitetty ja käytettävissä oleviin muihin meluntorjuntatoimenpiteisiin on ryhdytty jo ennen kuin lunastusasia on laitettu vireille. Toiminnasta aiheutuvan terveys- ja viihtyvyyshaitan ehkäisemiseksi tarpeellisia lupamääräyksiä koskeva asia on ratkaistu ympäristölupapäätöksen yhteydessä. Lunastuslupaa koskevan valitusasian yhteydessä ei voida arvioida lupamääräysten tarpeellisuutta vaan kysymys on ainoastaan lunastusluvan myöntämisen edellytysten arvioinnista. Terveys- ja viihtyvyyshaittaa koskeva arviointi on tehty jo ympäristölupaharkinnan yhteydessä, jossa kiinteistön Lähderanta omistajilla on ollut asianosaisasema ja valitusoikeus.

Kiinteistön Lähderanta lunastamisen edellytykset ovat olemassa. Lunastuksen tarkoitusta ei voida yhtä sopivasti saavuttaa muulla tavalla. Lunastuksesta yleiselle edulle saatava hyöty on suurempi kuin siitä yksityiselle edulle koituva haitta.

Metsähallitukselle on varattu tilaisuus antaa lausunto valituksen johdosta.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet lausunnon johdosta vastaselityksen, jossa on todettu muun ohella seuraavaa:

Aluehallintovirasto on ympäristöluvan muuttamista koskevan aloitteen hylkäämisestä tekemässään päätöksessä 24.4.2017 todennut, että se ei ole ottanut kantaa yksittäisten kiinteistöjen sijoittumiseen melualueelle. Aluehallintoviraston mukaan voimassaolevan luvan määräysten noudattaminen ja soveltamisen valvonta kuuluu ensisijaisesti valtion valvontaviranomaiselle eli Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on antanut Vaasan hallinto-oikeudelle 24.8.2017 vastineen, jossa se on ottanut kantaa kiinteistön Lähderanta sijoittumiseen melualueelle. Vastineessaan ELY-keskus toteaa muun muassa, että: ”lupamääräyksen kolme perusteella raja-arvon saavuttamisen arviointi edellyttäisi useita mittaussarjoja nimenomaan kyseessä olevan kiinteistön piha-alueella. Tällöin tulisi vielä määritellä tarkemmin, kuinka monta mittaussarjaa tehdään. Mittaussarjan toteuttaminen tilanteessa, jossa liikutaan aivan raja-arvon tuntumassa samalla kun on käytettävissä melumallinnus, ei ole kovin tarkoituksenmukaista. Mallinnuksen perusteella kiinteistön piha-alueella keskiäänitaso jää alle 65 desibelin raja-arvon, vaikka se lomakiinteistön takana olevalla kiinteistön osalla ylittyy.”

Puolustusvoiminen logistiikkalaitoksen esikunta on aiemmissa lausunnoissaan katsonut, että mallilaskentaa tulee pitää ensisijaisena ja yksinään riittävänä ampumaratamelun selvitys- ja arviointimenetelmänä. Tilanteessa, jossa ollaan melualueen rajamailla, tulee asiaa tarkastella mallilaskennan tulosta kuvaavan yksityiskohtaisen kartan avulla karkealla viivalla rajatun aluekartan sijasta.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen edellä mainitussa vastineessa on todettu, ettei kiinteistön Lähderanta piha-alueella ylity 65 desibelin meluarvo. Tällöin ympäristöluvan ehdot täyttyvät eikä puolustusvoimilla ole kiinteistön haltuunotto-oikeutta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään.

Perustelut

Sovellettavat säännökset

Valituksenalainen asia koskee kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetussa laissa (603/1977, jäljempänä lunastuslaki) tarkoitetun lunastusluvan myöntämistä.

Lunastuslain 1 §:n 1 momentin mukaan kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksessa on, jollei muussa laissa toisin ole säädetty, noudatettava lunastuslakia.

Lunastuslain 4 §:n 1 momentin mukaan lunastaa saadaan, kun yleinen tarve sitä vaatii. Lunastusta ei kuitenkaan saa panna toimeen, jos lunastuksen tarkoitus voidaan yhtä sopivasti saavuttaa jollain muulla tavalla taikka jos lunastuksesta yksityiselle edulle koituva haitta on suurempi kuin siitä yleiselle edulle saatava hyöty.

Lunastuslain 5 §:n 1 momentin mukaan lunastusluvan antaa hakemuksesta valtioneuvosto yleisistunnossaan.

Lunastuslain 7 §:n 1 momentin mukaan lunastuslupaa haettaessa on esitettävä selvitys, jonka nojalla voidaan arvostella lunastuksen tarpeellisuus tai todeta lunastusoikeuden olemassaolo.

Omaisuuden lunastuksesta puolustustarkoituksiin annetun lain (1301/1996) 1 §:n mukaan kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksessa puolustustarkoituksiin on noudatettava, mitä lunastuslaissa säädetään, jollei tästä laista muuta johdu.

Sanotun lain 2 §:n mukaan omaisuuden lunastuksen katsotaan tapahtuvan puolustustarkoituksiin silloin, kun lunastus on tarpeen puolustusvoimille säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi.

Lisäksi sanotun lain 4 §:ssä säädetään lunastuskorvauksesta. Pykälän 1 momentin mukaan lunastettavasta omaisuudesta on määrättävä omaisuuden korkeimman käyvän hinnan mukainen täysi korvaus. Korvausten määräämisessä noudatetaan muuten lunastuslain mukaisia korvausperusteita.

Hallintolainkäyttölain (586/1996) 7 §:n 1 momentin mukaan valtioneuvoston ja ministeriön päätöksestä saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituksen saa pykälän 2 momentin mukaan tehdä sillä perusteella, että päätös on lainvastainen.

Saatu selvitys

Vekaranjärven ampumarata sijaitsee Kouvolassa Vekaranjärven pohjoispuolella. Ampumaradan pääasiallinen käyttäjä on Karjalan prikaati, joka kuuluu puolustusvoimien kehitettäviin joukko-osastoihin. Karjalan prikaatissa koulutetaan vuosittain noin 3 600 varusmiestä sekä 2 500 reserviläistä. Prikaatissa työskentelee noin 600 palkattua henkilöä.

Vekaranjärven ampumaradan käyttöaste ja laukausmäärät vuosina 2010–2014 ovat vaihdelleet 251–270 käyttöpäivän ja 765 000–857 000 laukauksen välillä. Ampumaradan käyttötarpeen ei ole seuraavien 5–10 vuoden aikana arvioitu ainakaan vähenevän.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Vekaranjärven ampumaradan toiminnalle ympäristöluvan 11.2.2011. Vaasan hallinto-oikeus on aluehallintoviraston päätöksestä tehtyjen valitusten johdosta tehnyt melua koskevaan lupamääräykseen 3 muutoksia päätöksellään 27.3.2013.

Ympäristöluvan melua ja sen tarkkailua koskevia lupamääräyksiä 3 ja 11 on lisäksi muutettu Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä 10.12.2015. Jälkimmäisen päätöksen mukaan lupamääräys 3 kuuluu seuraavasti:

”3. Luvan saajan on vähennettävä ampumaradan melua ympäristössä tai muuten järjestettävä toiminta niin, että toiminnan aiheuttama melutaso asuinkiinteistöjen piha-alueella on enintään 65 desibeliä (LAImax) ja loma-asuinkiinteistöjen piha-alueella enintään 60 desibeliä (LAImax). Loma-asuinkiinteistöjen melutasoraja on tavoitteellinen, mutta loma-asuntoja koskien enintään 65 desibelin (LAImax) melutaso on saavutettava viimeistään 31.12.2018 mennessä. Raja-arvo katsotaan ylitetyksi, kun mittaustulosten keskiarvo on suurempi kuin raja-arvo. Raja-arvo katsotaan alitetuksi kun mittaustulosten keskiarvo on pienempi tai yhtä suuri kuin raja-arvo.

Luvan saajan on esitettävä selvitys toimenpiteistä meluraja-arvoihin pääsemiseksi 30.6.2018 mennessä. Selvitys on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja siihen on liitettävä:

– Yhteenveto meluseurannan mitatuista tai lasketuista tuloksista vuosilta 2011–2018 sekä melutasot lähimpien asuin- tai loma-asuinkiinteistöjen piha-alueella.

– Melun laskentamallin päivitys (Akukon Oy 113035-4, 14.1.2014), jos ampumaradan toiminnassa on tapahtunut rata- tai asekohtaisia tai muita melun leviämiseen vaikuttavia muutoksia.

– Selvitys ryhmäammuntatilanteiden ja kohdistusammuntojen vaikutuksista melutasoihin sekä Pesäntäjärven alueella Vekaranjärven ja Pahkajärven ampumaratojen aiheuttaman melun yhteisvaikutusten ekvivalenttitasojen tarkastelu.

Tehdyn selvityksen perusteella aluehallintovirasto voi tarkistaa ampumaratojen käyttöaikoja uudelleen, muuttaa melua koskevaa määräystä tai antaa lisämääräyksiä. Asia käsitellään lupaviranomaisessa soveltuvin osin kuten lupahakemusasia ja ratkaistaan valituskelpoisella päätöksellä.”

Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä 11.2.2011 on todettu, että lähimmät vakituiset asunnot sijaitsevat 800 metriä ampumaradasta lounaaseen ja lähin loma-asunto sijaitsee noin 100 metrin päässä pistooliradasta. Päätöksen mukaan kahden kilometrin etäisyydellä ampumaradasta on noin 34 loma-asuntoa.

Vekaranjärven ampumaradan ympäristölupapäätöksen melua koskevissa lupamääräyksissä on poikettu jossain määrin ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (53/1997) mukaisista ohjearvoista. Valtioneuvoston päätöksen 2 §:n mukaan melutaso ei saa loma-asumiseen käytettävillä alueilla ylittää A-painotettuna enimmäistasona impulssiaikavakiolla (LAImax ) määritettynä melutasoa 60 desibeliä.

Puolustusvoimat on pyrkinyt vähentämään ampumaradan toiminnasta aiheutuvaa melua toiminnallisin ja rakenteellisin keinoin. Meluhaitan vähentämiseksi ampumaradan meluntorjuntatoimenpiteisiin on puolustusvoimien ilmoituksen mukaan investoitu yhteensä 2 340 000 euroa vuosina 2012–2013. Kustannukset koostuvat suunnittelusta, katosten ja meluesteiden rakentamisesta sekä pistooliradan siirtämisestä.

Vuosina 2012–2013 toteutetuista meluntorjuntatoimenpiteistä huolimatta meluraja-arvo 65 desibeliä ylittyi Insinööritoimisto Akukon Oy:n 14.1.2014 valmistuneeseen, Vekaranjärven ampumaradan meluntorjunnan tarkistusmittauksia koskeneeseen selvitykseen sisältyneen melutasojen tarkastelun perusteella yhdeksän loma-asuinkiinteistön piha-alueella.

Selvitys perustui syksyllä 2013 kahtena päivänä tehtyihin lähi- ja kaukomittauksiin, joiden aikana analysoituja laukauksia tai ryhmälaukauksia oli yhteensä yli 1 200 kappaletta. Mittauspäivät valittiin sääolosuhteiden ehdoilla, ja tuulen nopeus mittauksissa oli ampumaratamelun mittausohjeen suosituksen mukainen. Mittaustulosten suhteen selvityksessä todetaan, että käytännössä sääolosuhteiden vaikutus on niin suuri (jopa kymmeniä desibelejä), ettei ole mahdollista selvittää tuloksia vertailemalla meluntorjunnan vaikutuksia kauempien pisteiden osalta.

Akukon Oy:n selvityksessä on todettu otsikon ”6.5 Melualueiden muodostaminen” alla lisäksi muun ohella seuraavaa:

”Raa'at mallilaskennan tuottamat meluvyöhykkeet ovat usein muodoltaan liuskoittuneita ja rikkonaisia. Vyöhykkeet koostuvat useista erillisistä alueista, osin jopa pienistäkin saarekkeista. Näin on asia erityisesti tapauksissa, joissa maasto on vaihtelevaa tai alue sisältää rantaviivaa. Raa'at meluvyöhykkeet ovat varsin sirpaleisia, jolloin niiden paikallisten yksityiskohtien luotettavuus on hyvinkin rajallinen.

Arvioimme mittausten ja aiemman kokemuksen perusteella, että kapeat rikkonaiset meluvyöhykekaistaleet johtuvat maaston vaihteluiden ohella mahdollisesti osin myös laskentamallin tuottamista melko jyrkistä muutoksista estevaimennuksessa. Tämän vuoksi liitteessä E1 esitetyissä melualueissa yksittäiset, meluakustisesti epäuskottavat ”saarekkeet” on jätetty melualueen ulkopuolelle.”

Edellä mainituista yhdeksästä kiinteistöistä, joilla meluraja-arvo 65 desibeliä ylittyi, seitsemän on hankittu valtion omistukseen vapaaehtoisin kaupoin. Kahden loma-asuinkiinteistön omistajat eivät ole olleet halukkaita myymään omistamiaan kiinteistöjä. Näin ollen puolustusvoimien pääesikunnan logistiikkaosasto on tehnyt 2.11.2015 puolustusministeriölle esityksen lunastustoimenpiteisiin ryhtymisestä Vekaranjärven ampumaradan melualueella sijaitsevia loma-asuinkiinteistöjä koskien. Muutoksenhakijat ovat antaneet 8.12.2016 puolustusministeriölle lunastuslupahakemuksen johdosta lausunnon, jossa he ovat ilmoittaneet vastustavansa lomakiinteistönsä lunastusta.

Valtioneuvosto on 4.5.2017 myöntänyt valituksen kohteena olevalla päätöksellä puolustusvoimille luvan lunastaa muun ohella muutoksenhakijoiden kiinteistö Lähderanta 286-440-3-38. Muutoksenhakijoiden kiinteistö sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä Vekaranjärven varuskunnan ampumaratojen kaakkoispuolella Vekaranjärven Ajolahden itärannalla. Kiinteistön pinta-ala on 0,521 hehtaaria ja sillä sijaitsee lomarakennuksen lisäksi aitta ja sauna.

Kiinteistön Lähderanta itärajalla sijainneessa mittauspisteessä P5 vuosina 2013–2016 tehdyissä melun seurantamittauksissa mittaustulokset ovat olleet raja-arvon 65 desibeliä molemmin puolin. Mittaustulokset eivät ampumaratojen 1 ja 6 osalta ylittäneet raja-arvoa 65 desibeliä. Radan 2 osalta raja-arvo 65 desibeliä ylittyi kolmena vuonna (2013–2015), radan 3 osalta kahtena vuonna (2014 ja 2015) ja radan 5 osalta yhtenä vuonna (2014). Edellä mainitun Akukon Oy:n tarkistusmittauksia koskeneen selvityksen mukaan laskennallinen melutaso ylittää ympäristöluvan raja-arvon 65 desibeliä pisteiden P5 ja P6 välisillä vapaa-ajan asunnoilla, mille alueelle myös kiinteistö Lähderanta sijoittuu.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Valtioneuvoston päätöksessä lunastuksen on katsottu olevan tarpeen Vekaranjärven ampumaradalle myönnetyn ympäristöluvan määräysten noudattamiseksi. Kiinteistön Lähderanta omistajat ovat valituksessaan vaatineet lunastuslupaa koskevan päätöksen kumoamista ensinnäkin päätöstä tehtäessä tapahtuneen menettelyvirheen takia sekä toiseksi sen vuoksi, että puolustusvoimat voi jo ilman lunastustakin noudattaa toiminnassaan ympäristölupaa. Muutoksenhakijoiden mukaan kiinteistö Lähderanta ei sijaitse yli 65 desibelin melualueella eikä ampumamelusta aiheudu heille terveys- eikä viihtyvyyshaittaa.

Menettelyvirheen osalta valituksessa on vedottu siihen, että Etelä-Suomen aluehallintoviraston 24.4.2017 tekemä päätös muutoksenhakijoiden Vekaranjärven ampumaradan ympäristöluvan muuttamista koskevan aloitteen johdosta ei ole lainvoimainen, vaan heidän päätöksestä tekemänsä valitus on Vaasan hallinto-oikeudessa edelleen vireillä. Muutoksenhakijat katsovat, että lunastuslupaa koskeva asia voidaan käsitellä vasta sen jälkeen, kun hallinto-oikeuden päätös ympäristöluvan muuttamista koskevassa asiassa on lainvoimainen.

Puolustusvoimien esitys lunastustoimenpiteisiin ryhtymisestä on perustunut Vekaranjärven ampumaradalle 11.2.2011 myönnettyyn ympäristölupaan ja sen melua koskevaan lupamääräykseen 3, jota on osin muutettu Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 27.2.2013 ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä 10.12.2015. Muutoksenhakijat ovat ympäristönsuojelulain 89 §:n nojalla haitankärsijöinä tehneet 26.1.2017 aluehallintovirastolle aloitteen ympäristöluvan muuttamisesta, kun lunastuslupa-asian käsittely on puolustusministeriössä ollut jo vireillä. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että valtioneuvoston lunastuslupaa koskeva päätös on tässä tilanteessa voitu tehdä siitä huolimatta, että aluehallintoviraston muutoksenhakijoiden aloitteen johdosta tekemä päätös ei ole ollut lainvoimainen. Asian käsittelyssä ei ole tältä osin tapahtunut menettelyvirhettä.

Lunastuksen aineellisten edellytysten osalta korkein hallinto-oikeus toteaa, että lunastuslain 4 §:n 1 momentin mukaan lunastaa saadaan, kun yleinen tarve sitä vaatii. Lunastusta ei kuitenkaan saa panna toimeen, jos lunastuksen tarkoitus voidaan yhtä sopivasti saavuttaa jollain muulla tavalla. Tämä lunastuksen niin sanottu vaihtoehtoedellytys korostaa sitä, että ennen lunastukseen ryhtymistä tulee selvittää kaikki mahdolliset muut keinot lunastuksen tarkoituksen saavuttamiseksi. Lisäksi omaisuuden lunastuksesta puolustustarkoituksiin annetun lain 2 §:n mukaan omaisuuden lunastuksen katsotaan tapahtuvan puolustustarkoituksiin silloin, kun lunastus on tarpeen puolustusvoimille säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi.

Lunastuslain 7 §:n 1 momentin mukaan lunastuslupaa haettaessa on esitettävä selvitys, jonka nojalla voidaan arvostella lunastuksen tarpeellisuus. Tässä tapauksessa lunastuksen tarpeellisuuden ja edellä mainitun vaihtoehtoedellytyksen arvioinnin kannalta keskeinen selvitys on liittynyt ampumaradoista ympäristössä aiheutuvaan meluun sekä toteutettuihin meluntorjuntatoimenpiteisiin ja niiden riittävyyteen. Meluntorjuntatoimenpiteistä esitetyn selvityksen perusteella puolustusvoimat on pyrkinyt noudattamaan ympäristöluvan melua koskevia lupamääräyksiä ensisijaisesti puuttumalla ampumaratojen toimintaan ja rakenteisiin. Puolustusvoimat on vasta mittavien suunnittelu- ja rakennustoimenpiteiden jälkeen päätynyt ensin neuvottelemaan kiinteistöjen vapaaehtoisista kaupoista ja sen jälkeen esittämään lunastukseen ryhtymistä.

Muutoksenhakijat ja puolustusvoimat ovat esittäneet erisuuntaisia näkemyksiä siitä, ylittyvätkö ympäristöluvassa melulle asetetut raja-arvot kiinteistöllä Lähderanta. Aluehallintovirasto ympäristölupaviranomaisena tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena eivät ole tehneet sellaisia Vekaranjärven ampumarataa koskevia päätöksiä, joissa olisi otettu kantaa raja-arvojen ylittymiseen kiinteistöllä Lähderanta.

Voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräyksen 3 mukaan lomakiinteistöille asetettu raja-arvo 65 desibeliä (LAImax) katsotaan ylitetyksi, kun mittaustulosten keskiarvo on suurempi kuin raja-arvo. Kun lunastuksen tarve on perustunut ympäristöluvan määräysten noudattamiseen, tulee myös lunastuslupa-asiassa arvioida raja-arvon ylittymistä ympäristöluvan mukaisin perustein. Lupamääräyksen 3 mukaan raja-arvon ylittymisestä tulee näin ollen arvioida ensisijaisesti mittaustulosten eikä esimerkiksi mallilaskennan tuloksena määritetyn melualueen laajuuden perusteella.

Saadun selvityksen mukaan melumittauksia ei ole tehty nimenomaisesti kiinteistöllä Lähderanta sijaitsevan vapaa-ajanrakennuksen piha-alueella, mutta kiinteistön itärajalla sijaitsevalta mittauspisteeltä P5 on olemassa mittaustuloksia. Mittauspiste sijaitsee alle sadan metrin etäisyydellä vapaa-ajanrakennuksen ja rannan väliseltä piha-alueelta. Mittaustulokset perustuvat ympäristöluvan lupamääräyksen 3 mukaisesti mitattuihin ryhmälaukausten AI-enimmäisäänitasoihin. Vuosina 2013–2016 tulokset ovat olleet raja-arvon 65 desibeliä molemmin puolin.

Ampumamelulle on tyypillistä, että mittaustuloksissa on yleensä vaihtelua ja hajontaa jo mittausohjeen mukaisissa olosuhteissa. Mittaustulokset vaihtelevat erityisesti tuuliolosuhteiden mukaan. Saadun selvityksen perusteella voidaan pitää todennäköisenä, että ympäristöluvassa asetettu raja-arvo 65 desibeliä ylittyy kiinteistöllä Lähderanta erityisesti tuulen suunnan ollessa ampumaradalta kiinteistölle päin.

Puolustusvoimien toiminnan turvaaminen Vekaranjärven varuskunnassa ja siihen kuuluvilla ampumaradoilla on tarpeen puolustusvoimille säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi. Toiminnan luonteen vuoksi ja pitkäjänteisen suunnittelun mahdollistamiseksi puolustusvoimien tulee voida varmistua siitä, että ympäristöluvan lupamääräyksiä voidaan noudattaa olosuhteista riippumatta. Lomakiinteistöjen melulle asetetun raja-arvon 65 desibeliä noudattamiseksi kiinteistön Lähderanta lunastaminen on ollut tarpeen. Näin ollen lunastus on yleisen tarpeen vaatima ja tarpeen puolustusvoimille säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi siten kuin lunastuslain 4 §:n 1 momentissa ja omaisuuden lunastuksesta puolustustarkoituksiin annetun lain 2 §:ssä säädetään.

Muutoksenhakijat ovat korostaneet, että riippumatta raja-arvojen mahdollisista ylityksistä kiinteistöllä Lähderanta heille ei ole aiheutunut ampumamelusta terveys- tai viihtyvyyshaittaa. Ympäristöluvan melua koskevat määräykset annetaan ympäristönsuojelulain nojalla yleisesti kaikkien ampumamelun vaikutusalueen asukkaiden ja mahdollisten muiden haitankärsijöiden suojaamiseksi terveys- ja viihtyvyyshaitalta. Myös Vekaranjärven ampumaradan melun vaikutusalueella on sijainnut runsaasti lomakiinteistöjä. Haitankärsijöiden suostumuksella melulle altistumiseen ei ole merkitystä arvioitaessa ympäristöluvan määräysten noudattamista eikä sille näin ollen voida antaa merkitystä myöskään lunastusluvan myöntämisen edellytyksiä arvioitaessa.

Lunastusluvan myöntämisen lunastuslain 4 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset ovat olleet olemassa eikä valtioneuvoston päätös ole valituksessa esitetyillä perusteilla hallintolainkäyttölain 7 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla lainvastainen. Tämän vuoksi valitus on hylättävä.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Petri Helander, Kari Tornikoski, Tuomas Kuokkanen ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Tuire Taina.

 
Julkaistu 2.11.2018