Muu päätös 5954/2018

Asia Yleiskaavan hyväksymistä koskeva valitus

Valittaja A

Päätös, jota valitus koskee

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 24.4.2017 nro 17/0076/1

Asian aikaisempi käsittely

Sievin kunnanvaltuusto on 1.9.2015 (§ 38) tekemällään päätöksellä hyväksynyt Puutikankankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavan.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Yleiskaava-alue, lähiympäristö ja kaavan tarkoitus

Pinta-alaltaan noin 11 neliökilometrin suuruinen Puutikankankaan tuulivoimapuiston suunnittelualue sijaitsee noin kahdeksan kilometriä Sievin kirkonkylästä länsilounaaseen, noin yhdeksän kilometriä Toholammin kirkonkylästä pohjoiseen ja noin 14 kilometriä Kannuksen kirkonkylästä itään. Suunnittelualue on valtatien 28 Kokkola – Kajaani välin Kannus – Sievi eteläpuolella. Suunnittelualueen ympäristön asutus on keskittynyt pääasiassa Vanhankirkon alueelle alle viiden kilomerin etäisyydelle suunnittelualueen koillispuolelle ja loma-asutus Louetjärven ja Petäjistön rantaan suunnittelualueen itäpuolelle. Lestijoen varteen noin kuuden kilometrin etäisyydelle suunnittelualueen lounaispuolelle sijoittuu runsaasti haja-asutusta. Tuulivoimapuiston etäisyys lähimpiin kahteen yksittäiseen loma-asuntoon on noin 1,3 kilometriä ja Louetjärven loma-asutukseen sekä Huhtalan vakituiseen asutukseen yli 2 kilometriä.

Suunnittelualue on metsätalouskäytössä olevaa metsää ja ojitettua turvemaata. Suunnittelualueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita, eikä alueella ole tiedossa uhanalaisten lajien esiintymispaikkoja tai tunnettuja muinaismuisto- tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita.

Suunnittelualueella on kaavan laatimishetkellä ollut voimassa ympäristöministeriön 17.2.2005 vahvistama Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, jossa ei ole osoitettu sisämaahan sijoittuvia tuulivoimapuistoalueita. Maakuntakaavassa ei ole osoitettu muita merkintöjä suunnittelualueelle kuin suunnittelualueen läpi kulkeva kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävä reitti eli Eskolan metsärata (niin sanottu Pikkurata). Kapearaiteinen rautatie oli merkittävä puutavaran kuljetusväylä vuosina 1922–1961. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on pyrittävä edistämään historiallisten reittien käyttöä soveltuvin osin matkailu- ja virkistysreitteinä, muun muassa pyöräilyyn siten, että teiden linjaus ja kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot säilyvät. Suunnittelualueen pohjoispuolelle on maakuntakaavassa osoitettu virkistys- ja matkailukohde Louetkallion hiihtokeskus. Moottorikelkkailureitti kulkee alueen pohjoispuolitse. Maakuntakaavaan on merkitty suunnittelualueen luoteispuolitse kulkeva 110 kV:n pääsähköjohto. Maakuntakaavan yleismääräyksen mukaan alueen maankäyttöä suunniteltaessa on tuettava metsätalousalueiden ja -yksiköiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta. Metsien monipuolista hyödyntämistä tulee edistää sovittamalla yhteen eri käyttömuotojen ja luonnon monimuotoisuuden tavoitteita.

Yleiskaavaa laadittaessa on ollut vireillä Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavan laatiminen. Vaihemaakuntakaavassa on osoitettu tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvia alueita Pohjois-Pohjanmaalta. Puutikankankaan tuulivoimapuistohankkeesta ei ole merkintää vaihemaakuntakaavaa varten tehdyssä tuulivoimaselvityksessä eikä siten myöskään vaihemaakuntakaavassa. Tuulivoimapuiston alueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavoja.

Yleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä maakaapelein toteutettavasta sähkönsiirrosta. Yleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset sekä alueen muut käyttötarpeet huomioon ottaen ja lieventää rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haittavaikutuksia. Yleiskaava on laadittu oikeusvaikutteisena siten, että sitä on mahdollista käyttää maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n mukaisesti tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena.

Yleiskaavassa on osoitettu tuulivoimaloiden alueet (tv-1), luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet (luo-1), ohjeelliset uudet tielinjaukset, ohjeelliset uudet maakaapelit, tuulivoimalaitoksen ohjeellinen paikka, energiahuollon alue (EN), maa- ja metsätalousvaltaiset alueet (M) ja vesialue (W). Pääosa suunnittelualueesta on osoitettu M-alueeksi.

Tuulivoimaloiden alueita (tv-1) koskevan kaavamääräyksen mukaan tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 metriä. Tuulivoimaloiden on oltava tornirakenteeltaan yhtenäisiä, niiden värityksen yhtenäinen ja vaalea eikä niiden kokonaiskorkeus merenpinnasta saa ylittää tasoa 320,00 metriä (N2000). Tuulivoimaloiden kaikki rakenteet, siipien pyörimisalue ja tuulivoimaloiden nostoalueet tulee sijoittaa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille. Kaavamääräysten mukaan tuulivoimaloille osoitetuille alueille voidaan sijoittaa yhteensä yhdeksän tuulivoimalaa, joiden kokonaisteho on yhteensä enintään 30 MW. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto on toteutettava maakaapeleina, jotka tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan huoltoteiden kanssa samaan maastokäytävään. Huoltoteitä ja maakaapeleita ei saa sijoittaa yleiskaavassa osoitetuille luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeille alueille (luo-1). Kaavamääräysten mukaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon valtioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista sekä ympäristöministeriön ohjeen tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason ohjearvot.

Kaavoitusmenettelyä koskevat valitusperusteet

Keskeiset sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n 1 momentin mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.

Pykälän 2 momentin mukaan vuorovaikutuksesta kaavaa valmisteltaessa säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 §:n 1 momentin mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:ssä tarkoitettu tilaisuuden varaaminen osallisille mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa voidaan tehdä asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti tai suullisesti taikka erityisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa taikka muulla sopivaksi katsottavalla tavalla. Tässä yhteydessä voivat mielipiteensä esittää myös muut kunnan jäsenet.

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n 2 momentin mukaan kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Vireilletulosta tiedottamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Lain 65 §:n 1 momentin mukaan kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa (muistutus). Pykälän 2 momentin mukaan muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Pykälän 4 momentin mukaan kaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville säädetään tarkemmin asetuksella.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 19 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavaehdotus on pidettävä kunnassa julkisesti nähtävänä vähintään 30 päivän ajan. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kunnalle ennen nähtävänäoloajan päättymistä.

Asiassa saatu selvitys ja oikeudellinen arviointi

Yleiskaavan laadinta on tullut vireille Sievin kunnanhallituksen päätöksellä 3.12.2014 (§ 143), ja sen vireilletulosta on ilmoitettu Sieviläinen-lehdessä ja kunnan internetsivuilla. Valittaja on saanut tiedon yleiskaavoituksen vireilletulosta Sievin kunnan lähettämästä kirjeestä. Osallis-tumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 21.1.–3.2.2015, ja valittaja on esittänyt osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta mielipiteensä 3.2.2015. Yleiskaavaluonnos valmisteluaineistoineen on ollut nähtävillä 4.3.–2.4.2015 ja yleiskaavaehdotus valmisteluaineistoineen 20.5.–22.6.2016. Valittaja on tehnyt muistutuksen yleiskaavaehdotuksesta. Ilmoitus yleiskaavan hyväksymispäätöksestä 1.9.2015 on julkaistu kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internetsivuilla 8.9.2015 sekä paikallislehti Sieviläisessä 9.9.2015. Yleiskaavaan liittyvä valmisteluaineisto on ollut koko kaavaprosessin ajan nähtävillä Sievin kunnanvirastolla ja kunnan internetsivuilla.

Tuulivoimapuistohankkeesta on järjestetty kolme tiedotus- ja keskustelutilaisuutta eli kaavoitusprosessin aloitusvaiheessa 13.1.2015, yleiskaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana 16.3.2015 ja yleiskaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana 1.6.2015.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ole tarkemmin määritelty, miten kaavan vireilläolosta tiedottaminen ja vuorovaikutusmahdollisuuksien varaaminen on käytännössä toteutettava, vaan lakia koskevan hallituksen esityksen (HE 101/1998 vp) yksityiskohtaisten perustelujen sisältö lain 62 §:n osalta huomioon ottaen tiedottamisen ja vuorovaikutusmenettelyn tavat ovat kunnan harkinnassa. Maankäyttö- ja rakennuslaissa tai -asetuksessa ei ole edellytetty, että maanomistajalle tulisi erikseen henkilökohtaisesti tiedottaa kaavaa valmisteltaessa tehdyistä selvityksistä ja ratkaisuista. Yleiskaavan luonnosvaiheen ja ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana saadusta palautteesta on laadittu vastineet, jotka ovat kaavaselostuksen liitteenä (liitteet 10 ja 11). Valtuuston valittajan valituksen johdosta antamasta lausunnosta käy ilmi, että vastineet on postitettu vastineiden antajille, jos heidän osoitetietonsa ovat olleet käytettävissä. Valittajan mukaan hän ei kuitenkaan ole saanut kunnalta vastausta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 3.2.2015 esittämäänsä mielipiteeseen ja yleiskaavaehdotuksesta esittämäänsä muistutukseen. Maankäyttö- ja rakennuslaissa tai -asetuksessa ei ole säännöksiä, joiden perusteella kunta olisi velvollinen laatimaan vastineen osallistumis- ja arviointisuunnitelman johdosta annettuun mielipiteeseen. Tähän nähden vuorovaikutusmenettelyä ei voida katsoa lainvastaiseksi sillä perusteella, että valittaja ei ole saanut vastausta 3.2.2015 päivättyyn kirjelmäänsä. Kaavanlaatija on valittajan yleiskaavaehdotuksesta tekemän muistutuksen johdosta laatinut vastineen, jonka sisältö ilmenee kaavaselostuksen liitteestä 11. Valittajalle on valtuuston lausunnon mukaan postitettu kaavanlaatijan vastine hänen esittämäänsä muistutukseen.

Edellä todettu huomioon ottaen Puutikankankaan tuulivoimapuiston yleiskaavan suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja vaihtoehdoista on tiedotettu siten, että muun ohella valittajalla maanomistajana on ollut riittävä mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua mielipiteensä asiasta. Yleiskaavaa valmisteltaessa vuorovaikutusmenettely tiedotuksineen ja osallistumismahdollisuuksineen on toteutettu edellä mainittujen maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen säännösten mukaisesti. Yleiskaavan käsittelyssä ei siten ole tapahtunut menettelyvirhettä valituksessa esitetyillä perusteilla. Syytä valtuuston päätöksen kumoamiseen pelkästään sen johdosta, että kunnan lähettämä vastinekirjelmä ei ole tavoittanut valittajaa, ei ole.

Maankäyttö- ja rakennuslain vuorovaikutusta ja osallistumista koskevilla säännöksillä turvataan lain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua jokaisen osallistumismahdollisuutta asioiden valmisteluun. Tällä sääntelyllä ei rajoiteta valtuuston toimivaltaa päättää kaavan sisällöstä lain rajoissa eikä sidota hyväksyttävän kaavan sisältöä osallistumisen ja kuulemisen yhteydessä esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Kaavoitusmenettelyä ei ole pidettävä lainvastaisena myöskään sillä valittajan esittämällä perusteella, että kaavaratkaisua ei ole muutettu tai kaavoituksesta luovuttu hänen mielipiteessään tai muistutuksessaan esitetyillä perusteilla.

Vaikutusten selvittäminen ja yleiskaavan sisällöllinen lainmukaisuus

Keskeiset sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n 1 momentin mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus.

Pykälän 2 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Lain 32 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena muun ohella laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa.

Lain 39 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä mainitussa laissa säädetään.

Pykälän 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Pykälän 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.

Pykälän 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Lain 44 §:n 3 momentin mukaan yleiskaavan käytöstä tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena säädetään lain 77 a §:ssä

Lain 77 b §:n mukaan laadittaessa lain 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että:

1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella;

2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön;

3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää.

Maakuntakaavan ohjausvaikutusta koskeva valitusperuste

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentissa ja 39 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ohjeena yleiskaavaa laadittaessa on ollut Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, koska Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston vaihemaakuntakaavan hyväksymispäätöstä 2.12.2013 ei vielä ollut vahvistettu valituksenalaista yleiskaavaa hyväksyttäessä. Maakuntakaavassa ei ole osoitettu sisämaahan sijoittuvia tuulivoimapuistoalueita tai -kohteita. Maakuntakaavassa ei ole osoitettu muita merkintöjä suunnittelualueelle kuin sen läpi kulkeva kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävä reitti eli Eskolan metsärata (niin sanottu Pikkurata). Vaikka maakuntakaavassa ei ole yleiskaava-alueelle tai sen läheisyyteen osoitettu alueita tuulivoimaloita varten, yleiskaavassa voidaan kuitenkin tästä huolimatta osoittaa alueita tuulivoimarakentamista varten. Edellytyksenä on, että kaavaratkaisu perustuu riittävän laaja-alaisiin selvityksiin eikä tuulivoimapuistolle varatun alueen rakentaminen ole maakuntakaavassa osoitetun muunkaan erityisen käyttötarkoituksen vastaista.

Yleiskaava perustuu jäljempänä selostettuihin riittävinä pidettäviin selvityksiin. Kaavaratkaisu ei estä maakuntakaavassa osoitettua maankäyttöä Eskolan metsäradan osalta. Yleiskaava ole lainvastainen sillä valittajan esittämällä perusteella, että yleiskaavaa hyväksyttäessä ei ole ollut voimassa maakuntakaavaa, jossa tuulivoimapuiston aluevaraus olisi osoitettu. Myöskään se, että Puutikankankaan alue ei ole sisältynyt 1. vaihemaakuntakaavan taustaselvityksissä tutkittuihin tuulivoimarakentamisen alueisiin, ei ole ollut esteenä yleiskaavan hyväksymiselle.

Luonnonarvoja koskeva valitusperuste

Yleiskaava-alueen kasvillisuutta ja luontotyyppejä on inventoitu maastokaudella 2014. Lisäksi alueen metsien kasvupaikkatyyppejä on tarkasteltu linnustoselvitysten maastotöiden yhteydessä. Selvitysten perusteella on laadittu 28.1.2015 päivätty luonto- ja linnustoselvitysten erillisraportti. Alueelle laadittujen luonto- ja linnustoselvitysten tavoitteena on ollut paikantaa arvokkaat luontotyypit, jotka ovat joko lainsäädännössä määriteltyjä tai muutoin alueellisesti luonnon monimuotoisuuden kannalta edustavia kohteita. Lisäksi selvitysten tavoitteena on ollut turvata valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaisten ja luonnonsuojelulain 47 §:ssä ja 49 §:ssä tarkoitettujen erityisen arvokkaiden lajistojen mahdolliset esiintymisalueet ja Euroopan yhteisöjen neuvoston luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta antamassa direktiivissä 92/43/ETY (luontodirektiivi) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston luonnonvaraisten lintujen suojelusta antamassa direktiivissä 2009/147/EY (lintudirektiivi) mainittujen kasvi-, eläin- ja lintulajiston esiintymät. Arvokkaiksi tulkitut kohteet on esitetty kartoilla ja kuvailtu kuviokohtaisesti erillisraportissa.

Yleiskaava-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita, suojelualueita tai suojeluohjelmien kohteita. Alueen metsät ovat iältään vaihtelevia keskimäärin varttuneita kasvatusmetsiä. Alueella ei ole lehtoja tai laajemmin lehtomaisia kankaita eikä rehevien kasvupaikkojen lajistoille sopivia kasvupaikkoja. Yleiskaava-alueella ei ole luonnonsuojelulain 29 §:ssä tarkoitettuja arvokkaita luontokohteita. Yleiskaava-alueen luontokohteet ovat metsälain 10 §:n mukaisia vähäpuustoisia ja karuja soita tai pienvesien välittömiä lähiympäristöjä ja rantaluhtia. Alueen suot ovat laiteiltaan ojitettuja niukkapuustoisia soita, joiden edustavimmat osat on luontoselvityksissä rajattu yleiskaavoituksessa huomioon otettaviksi luontokohteiksi. Alueella ei esiinny ojittamatonta ja puustoltaan edustavaa korpea, sillä alueen korvet ovat tehokkaasti ojitettuja. Alueella ei myöskään ole täysin luonnontilaisia vesilain 2 luvun 11 §:n mukaisia pienvesiä. Nevajärvi on kuitenkin alueen luonnon monimuotoisuuden ja lajiston kannalta merkittävä alue, ja sen edustavimmat rantaluhdat on luontoselvityksissä rajattu yleiskaavoituksessa huomioon otettaviksi luontokohteiksi. Alueen läpi kulkee uomaltaan osittain luonnontilaisen kaltainen Vipuoja, mutta sen varrelle ei tehtyjen selvitysten mukaan sijoitu sellaisia erityisiä rantaluontotyyppejä, jotka tulisi ottaa huomioon luontokohteina.

Yleisten kasvillisuusvaikutusten osalta on todettu, että tuulivoimaloiden suunnitellut rakennuspaikat ja pääosa tiestöstä sijoittuvat tavanomaisen talousmetsän alueelle. Näin ollen rakentaminen kohdistuu pääasiassa jo ennestään muokatuille alueille eivätkä vaikutukset ole niin merkittäviä kuin luonnontilaisille alueille rakennettaessa. Vaikutukset tavanomaiselle metsälajistolle on arvioitu vähäisiksi, koska alueelle sijoittuvilla metsäkuvioilla on ollut runsaita kasvatus- ja päätehakkuita. Luo-1-alueen luontokohteet sijoittuvat voimaloiden rakennuspaikoiksi varattujen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotielinjausten ulkopuolelle. Suoluontokohteille aiheutuvat vaikutukset voivat olla lähinnä hydrologisia. Alueen arvokkaat suoluontokohteet, etenkin lounaisosan Rajaräme ja Käännänneva ovat jo ennestään ympäristöstään ojitettuja. Voimaloiden 5, 8, ja 9 rakentamisella suon valuma-alueen kivennäismaakankaalle voi olla lieviä suon vesitasapainoa heikentäviä vaikutuksia. Voimalalle 9 rakennettava huoltotie- ja kaapelilinjaus ylittää Antinojan luo-1-alueeksi rajatun alueen sen edustavimman osan pohjoispuolelta. Ylityskohdassa uoma ei ole ympäröivien luontotyyppien osalta edustava vaan sijoittuu käsitellyn talousmetsän alueelle. Antinojalla ei ole todettu olevan erityisiä virtaveden lajistollisia arvoja, joten sen tilan lievä heikentyminen kiintoaineskuormituksen tilapäisen lisääntymisen vuoksi ei arvion mukaan ole merkittävä uhka lajistolle tai luontotyypin alueelliselle edustavuudelle. Puutikankankaan tuulivoimapuiston vaikutukset yleiskaava-alueen elinympäristöihin ja sitä kautta lintujen elinolosuhteisiin ovat arvion mukaan vähäiset. Suurempi vaikutus lintujen elinympäristöön on alueella harjoitettavalla metsätaloudella. Tuulivoimapuiston vaikutukset alueen tavanomaiselle nisäkäslajistolle ovat arvion mukaan vähäiset.

Yleiskaavassa osoitettua luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää aluetta (luo-1) koskevien kaavamääräysten mukaan alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot ja alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän luonteen turvaaminen eikä alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloiden huoltoteitä ja maakaapeleita. Luo-1-alueet sisältävät viisi eri luontokohdetta eli Rajaräme (vähäpuustoiset suot, nevaräme), Antinojan latvaosat (pienveden lähiympäristö, luonnontilainen virtavesi), Käännänneva (vähäpuustoiset suot, nevaräme), Pihlajamaa (vähäpuustoiset suot, nevaräme) ja Nevajärvi (rantaluhdat, vähäpuustoiset suot). Kaavaratkaisussa ei ole osoitettu rakentamista edellä mainittujen luontokohteiden alueille.

Karttatarkastelun mukaan yleiskaava-alueelle sijoittuu Isokosken tilasta yksi palsta, jolle edellä mainituista luontokohteista sijoittuu Rajaräme sekä osa Antinojan latvaosaa. Muut kaksi palstaa rajoittuvat osittain yleiskaava-alueeseen. Yleiskaavassa ei voida osoittaa aluevarauksia tai antaa kaavamääräyksiä yleiskaavan ulkopuolella sijaitseville alueille. Yleiskaava-alueella sijaitsevasta palstasta luo-1-alueen ulkopuoliset osat on yleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Yleiskaavassa ei ole osoitettu Isokosken tilalle tuulivoimaloiden rakennuspaikkoja, teitä tai maakaapelointia. Yleiskaavakartta on laadittu mittasuhteessa 1:10 000, mistä johtuen yleiskaavassa osoitetun luo-1-alueen rajaus ei ole tarkka. Kun lisäksi otetaan huomioon yleiskaavassa Isokosken tilan yleiskaava-alueeseen kuuluvalle palstalle osoitettu maankäyttö, luo-1-alueen osalta annetut kaavamääräykset ja yleiskaava-alueeseen rajoittuvien tilan palstojen sijainti suhteessa yleiskaavassa osoitettuihin tuulivoimaloiden rakennuspaikkoihin, teihin ja maakaapelointiin, kaavaratkaisu ei vaaranna yleiskaava-alueella ja sen lähiympäristössä eikä siten myöskään Isokosken tilalla olevien luontokohteiden tai rauhoitettujen luontokohteiden luonnonarvoja. Edellä lausuttu huomioon ottaen kaavaratkaisu perustuu luontoarvojen osalta maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla kaavan tarkoitus ja tehtävä huomioon ottaen riittäviin selvityksiin, ja yleiskaavassa on otettu huomioon luontoarvot maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla.

Ympäristöä, maisemaa, kulttuurihistoriallisia arvoja, virkistyskäyttöä ja loma-asutusta koskevat valitusperusteet

Sillä seikalla, että tuulivoimapuistohanke voitaisiin toteuttaa myös muualla kuin Puutikankankaalla, ei ole merkitystä valituksenalaisen päätöksen lainmukaisuutta arvioitaessa.

Yleiskaavaa varten on laadittu 20.1.2015 päivätty maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys, jonka tavoitteena on ollut selvittää maiseman ja kulttuuriympäristön nykytila ja sietokyky sijoitettaessa tuulivoimarakentamista lähialueelle. Selvitysalue on ulottunut 12 kilometrin etäisyydelle tuulivoimapuiston alueesta, mutta selvitysten painopiste on ollut lähialueen (0–5 kilometriä) maisemakuvan ja arvokohteiden kuvailussa. Selvityksessä ilmoitetut etäisyydet ovat etäisyyksiä hankealueesta, eivät yksittäisistä voimaloista.

Näkymäalueanalyysissä, päivätty 24.2.2015, tuulivoimaloiden korkeutena on käytetty 137 metriä, joka on oletettu niiden napakorkeudeksi. Näkymäanalyysin pohjalta voidaan tehdä myös karkea arvio lentoestevalojen näkyvyydestä. Maisemavaikutuksia on arvioitu myös havainnekuvin, jotka on laadittu WindPRO-ohjelmalla alueesta laadittua maastomallinnusta hyödyntäen. Myös Puutikankankaan tuulivoimapuiston läheisyyteen sijoittuvan Tuppurannevan tuulivoimapuiston voimalat on mallinnettu havainnekuviin.

Puutikankankaan tuulivoimapuiston alueelle ei sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai arvotettuja maisemakohteita. Valtakunnallisesti tärkeä Lestijoen kulttuurimaisema sijaitsee lähimmillään noin 5,2 kilometrin etäisyydellä tuulivoimapuiston alueesta ja noin 6 kilometrin etäisyydellä lähimmästä tuulivoimalasta. Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokas Vanhakirkon ja Jyringin maisema-alue sijaitsee pohjoisessa noin 1,7 kilometrin etäisyydellä tuulivoimapuiston alueesta ja noin 2,4, kilometrin etäisyydellä lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalasta ja Leppilammen kylä Kannuksessa noin 4,6 kilometrin etäisyydellä lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalasta. Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ei sijoitu tuulivoimapuiston alueelle. Lähin edellä mainittu kohde on Sievin Korhoskylä (Asemakylä), joka sijaitsee noin 7,3 kilometrin etäisyydellä tuulivoimapuiston alueesta. Lisäksi 12 kilometrin etäisyydellä tuulivoimapuiston alueesta sijaitsee runsaasti Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan mukaisia maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia kohteita. Valta osa näistä kohteista kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen Vanhakirkko – Jyrinki maisema-alueeseen tai valtakunnallisesti arvokkaaseen Korhoskylään. Paikallisesti arvokkaista kulttuurihistoriallisista kohteista on otettu selvityksessä huomioon tuulivoimapuiston alueella ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat kohteet. Näkymäalueanalyysin perusteella on arvioitu, että tuulivoimaloiden vaikutus lähialueen maakunnallisten arvoalueiden ja -kohteiden maisemakuvaan jää pääasiassa vähäiseksi, muutamien kohteiden osalta korkeintaan kohtalaiseksi. Osaan näkymäalueanalyysin lähialueelle sijoittuvista kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista tuulivoimalat eivät suurella todennäköisyydellä tulisi näkymään.

Tuulivoimapuiston halki kulkee puutavaran kuljetukseen käytetty Eskolan metsärata eli Pikkurata, joka on jäänyt osittain metsäautoteiden alle. Paikoin ratapohjaa on vielä ilmeisesti jäljellä. Pisimmillään rata on ollut 68 kilometriä pitkä. Eskolan radan osalta näkymäalueanalyysissä on todettu muun ohella, että tuulivoimalat eivät peitteisessä maastossa näy radan linjaukselle, mutta paikan äänimaisema muuttuu niiden rakentamisen myötä. Yleiskaavan laadinnan yhteydessä tehdyn arkeologisen inventoinnin perusteella on melko todennäköistä, että radan rakenteita ei ole enää jäljellä metsätien rakennus- ja kunnostustöiden jäljiltä. Metsätien viereen on myös kaivettu oja ja kasattu maavalli, jotka ovat muuttaneet kohteen maisemakuvaa entistä avoimemmaksi ja samalla kohteen ominaispiirteitä. Suunnitellun tuulivoimapuiston tiestö ei tukeudu ratalinjaukseen, mutta risteää sitä muutamissa kohdin. Risteyskohdissa reitin perinteinen maisema voi muuttua tuulivoimapuiston tiealueiden ja kaapelointien vaatiman tilan vuoksi. Lisäksi tuulivoimapuisto on tarkoitus liittää valtakunnanverkkoon ratalinjauksen viereen suunnitellulla maakaapeloinnilla. Tämä voi aiheuttaa reitin maisemakuvaan väliaikaisia vaikutuksia, jotka vähenevät alueen maisemoinnin myötä. Jos voimaloita palvelevat maakaapelit saadaan kaivettua myötäilemään Pikkuradan linjausta siten, ettei avoin tila tule nykyistä leveämmäksi, maakaapelit eivät juurikaan vaikuta kohteen arvoihin. Jos avointa tilaa joudutaan leventämään enintään kolme metriä nykyisestä, vaikutus Pikkuradan linjauksen maisemaan on kohtalainen niiltä osin kuin avoin tila laajenee. Huomioon ottaen kohteen laajuus ja nykyinen tila, jota metsäautoteiden rakentaminen on muuttanut, vaikutus koko kohteen arvoon jää analyysin mukaan vähäiseksi.

Lähimmät loma-asunnot sijaitsevat tuulivoimapuiston alueen länsipuolella noin 0,3 ja 0,6 kilometrin etäisyydellä kaava-alueesta. Loma-asuntojen ympäristö on peitteistä metsämaastoa, ja molempien läheisyydessä on pieni lampi. Tuulivoimapuiston alueen välittömässä läheisyydessä ei yleiskaavaa laadittaessa ole ollut muita tuulivoimaloita tai korkeita rakennelmia. Näkymäalueanalyysin perusteella vaikutukset asuntojen ja loma-asuntojen pihapiirien maisemakuvaan on arvioitu jäävän vähäisiksi.

Puutikankankaan ympäristöön noin 20 kilometrin säteellä on suunnitteilla useita eri tuulivoimapuistohankkeita. Niiden yhteisvaikutuksista on laadittu näkymäaluekarttoja, jotka on esitetty erillisellä liitteellä. Analyysikarttojen perusteella muut voimalat sijaitsevat niin kaukana havainnointipisteistä, että maisemakuvaan kohdistuvat yhteisvaikutukset Puutikankankaan tuulivoimaloiden kanssa eivät arvioiden mukaan ole merkittäviä.

Puutikankankaan tuulivoimapuistohanketta koskeva melumallinnus on laadittu ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisesti. Melumallinnuksen mukaan Puutikankankaan tuulivoimapuiston meluvaikutukset Louetjärven vapaa-ajanasunnoille eivät ylitä valtioneuvoston melutason ohjearvoista antaman päätöksen (993/1992) mukaisia ulkomelun ohjevaroja (päivä 45 dB, yö 40 dB) tai ympäristöministeriön ohjeen (4/2012) mukaisia suunnitteluohjearvoja (päivä 40 dB, yö 35 dB).

Suomessa ei ole viranomaisten antamia yleisiä määräyksiä tuulivoimaloiden muodostaman varjostuksen ja välkkeen sallituista enimmäiskestoista eikä niiden arviointiperusteista. Puutikankankaan tuulivoimapuiston osalta varjostusta ja välkevaikutusta koskeva mallinnus on tehty käyttämällä voimalatyyppinä Vestas V126 -voimalaa, jonka napakorkeus on 137 metriä ja kokonaiskorkeus 200 metriä. Mallinnuksessa varjostusvaikutus kuvaa tilannetta, jossa tuulivoimapuiston alue sekä ympäröivä alue vastaavat avohakkuuta, jolloin todelliset varjostusvaikutukset ovat mallinnettua vaikutusta pienemmät. Yleensä tuulivoimapuistohankkeissa on katsottu, että tuulivoimaloiden aiheuttama todellinen varjostusvaikutus saa olla enintään kahdeksan tuntia vuodessa. Varjostusmallinnuksen mukaan yksi lomarakennus sijoittuu kahdeksan tuntia vuodessa varjostusalueen sisälle ja yksi lomarakennus yksi tunti vuodessa varjostusalueen sisälle. Laaditun varjostusmallinnuksen mukaan tuulivoimapuisto ei aiheuta merkittäviä varjostus- tai välkevaikutuksia tuulivoimapuiston lähialueen asutukselle.

Alueelle sijoittuvat tuulivoimalat eivät rajoita alueella liikkumista eivätkä heikennä suoraan lähialueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Suunnitellun tuulivoimapuiston vaikutukset metsästykseen ovat vähäisiä.

Kaavaratkaisu perustuu edellä lausuttu huomioon ottaen nyt kysymyksessä olevalta osin maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla kaavan tarkoitus ja tehtävä huomioon ottaen riittäviin selvityksiin ja arviointeihin. Yleiskaavassa on muun muassa tuulivoimaloiden korkeutta ja ympäristölle aiheutuvien haittojen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevin kaavamääräyksin otettu huomioon ympäristö, maisema, virkistyskäyttö ja kulttuurihistorialliset arvot maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla.

Isokosken tilalle aiheutuva haitta

Isokosken tilan alueella ei ole voimassa yleis- eikä asemakaavaa, jossa tilalle olisi osoitettu rakennuspaikka. Vakituiseen tai vapaa-ajan käyttöön tarkoitetun rakennuksen rakentamiseen tilalle ei ole myöskään voimassa olevaa rakennuslupaa. Tila on tällä hetkellä maa- ja metsätalouskäytössä. Maanomistajalla ei ole ehdotonta oikeutta saada käyttää omistamaansa maata rakentamiseen. Siltä osin kuin valittaja on vedonnut siihen, että suunnitellut tuulivoimalat aiheuttavat Isokosken tilalle meluhaittaa, joka ylittää melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) ja ympäristöministeriön ohjeen (4/2012) mukaiset loma-asumiseen käytettäviä alueita koskevat ohjearvot, hallinto-oikeus toteaa, että kysymyksessä olevia ohjearvoja sovelletaan ainoastaan vapaa-ajan asumiseen käytetyillä tai sellaiseen osoitetuilla alueilla eivätkä ne siten tule sovellettaviksi Isokosken tilan alueella.

Kiinteistön arvoa koskevilla seikoilla ei ole merkitystä valituksenalaisen kaavaratkaisun lainmukaisuutta arvioitaessa. Tilan luontoarvot on otettu yleiskaavaa laadittaessa huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentissa edellytetyllä tavalla. Tilan pääkäyttötarkoitus on metsätalous eikä suunniteltu tuulivoimapuisto estä tilan käyttämistä siihen. Kaavaratkaisu ei aiheuta valittajalle maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 4 momentissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa.

Yhteenveto

Edellä lausuttu huomioon ottaen valituksenalainen yleiskaava perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä säädetyllä tavalla riittäviin selvityksiin ja arviointeihin ja täyttää yleiskaavalle maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt sisältövaatimukset.

Yleiskaavamuutoksen hyväksymistä koskevaan päätökseen ei voida hakea muutosta päätöksen tarkoituksenmukaisuutta koskevilla perusteilla. Kysymys siitä, voidaanko kaavaratkaisua pitää yleisen edun mukaisena tai taloudellisesti kannattavana, koskee päätöksen tarkoituksenmukaisuutta.

Valtuuston päätös ei ole lainvastainen valituksessa esitetyillä perusteilla, eikä päätöksen kumoamiseen valituksen johdosta ole aihetta.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Maankäyttö- ja rakennuslaki 77 a §

Kuntalaki (365/1995) 90 § (1375/2007)

Kuntalaki (410/2015) 147 § 1 momentti

Maankäyttö- ja rakennusasetus 19 § 2 momentti, 30 § 2 ja 3 momentti, 32 a § 1 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Aino Oksala, Martti Raunio ja Marja-Riitta Tuisku, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja Sievin kunnanvaltuuston päätökset kumotaan.

Vaatimuksensa tueksi A on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Valittajan omistamasta tilasta Isokoski RN:o 16:0 noin puolet on vastoin hänen tahtoaan sisällytetty kaava-alueeseen. Lisäksi yksi tilan palsta rajoittuu kaava-alueeseen koko sivultaan ja tilan pääpalsta 200 metrin matkalta. Kaavan toteuttaminen poistaa tilan nykyisen käyttöarvon ja estää tilan kehittämisen omistajan haluamalla tavalla. Lisäksi kaava vaarantaa tilan ja koko lähialueen arvokkaimmat luontokohteet, koska lähimmät tuulivoimalat on sijoitettu tärkeiden luontokohteiden (luo-1) välittömään läheisyyteen.

Yhdellä tilan kolmesta palstasta sijaitsee 25 m²:n suuruinen rakennus, jonka valittaja on rakentanut vuonna 1978. Rakennusta on käytetty virkistyskäytön yhteydessä yöpymiseen sekä harrastevälineiden ja metsätyökalujen varastointiin. Rakennuksen olemassaolo on jätetty kaavaa valmisteltaessa kokonaan huomioimatta. Valittajan tarkoituksena on lisäksi rakentaa tilan osalle nykyistä rakennusta täydentävä vapaa-ajan rakennus ja myöhemmin muita rakennuksia. Tilan muut osat ovat virkistys- ja metsätalouskäytössä. Puolet tilan alueesta on luonnontilassa ja osittain sopimuksin suojeltu. Kaavasta aiheutuisi valittajalle kohtuutonta haittaa, koska tilan talous-, virkistys-, ympäristönsuojelu- ja rakennuskäyttö estyisi lähes täysin.

Valittaja on maanomistajana jätetty kokonaan kaavan valmistelun ulkopuolelle eikä hänelle ole luovutettu hänen pyytämiään selvitystietoja. Hänen esittämänsä kirjallinen kannanotto on jätetty käsittelemättä, eikä hänen kaavaehdotuksesta toimittamaansa muistutukseen ole vastattu.

Yleiskaava ei edistä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden saavuttamista, eikä kaava-aluetta ole osoitettu tuulivoima-alueeksi maakuntakaavassa. Kysymys on siten seudullisesti merkittävästä tuulivoimarakentamisesta, jota ei ole osoitettu maakuntakaavassa. Kaavamateriaaliin ei myöskään sisälly suunnitelmaa sähkönsiirrosta.

Kaava-asiakirjojen perusteella tuulivoimalat vaikuttaisivat erittäin laajasti seudulliseen maisemaan ja ympäristöön. Erityisesti maisemaa muuttaisivat pimeään aikaan näkyvät voimaloiden lentoestevalot. Vaikutusarviot on tehty 200 metriä korkeilla voimaloilla, vaikka yleiskaava mahdollistaa 210 metriä korkeiden voimaloiden toteuttamisen.

Kaava-alueen halki kulkee talous- ja virkistyskäytössä oleva historiallisesti merkittävä Pikkurata-niminen luontopolku/metsäautotie. Pikkuradan käyttöarvo kärsisi kaavan toteuttamisesta merkittävästi, koska tuulivoimaloista aiheutuu Pikkuradan käyttäjille turvallisuusriski.

A on täydentänyt valitustaan.

Sievin kunnanhallitus on antanut selityksen, jossa se on esittänyt valituksen hylkäämistä ja lausunut muun ohella seuraavaa:

Tilalla RN:o 16:0 ei ole luvallisia asuin- tai lomarakennuksia. Tilan alueella ei myöskään ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa, jossa tilan alueelle olisi osoitettu rakennuspaikka. Tila on tällä hetkellä maa- ja metsätalouskäytössä, eikä tilalle ole myönnetty sellaista voimassa olevaa rakennuslupaa, joka mahdollistaisi asunnon tai loma-asunnon rakentamisen. Tilan luontoarvot on otettu yleiskaavaa laadittaessa huomioon. Alueen luontoarvot perustuvat karuun ja pääosin ojittamattomaan suoluontoon, minkä esiintyminen alueellisesti ja seudullisesti on yleistä.

A on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Hannu Ranta, Mika Seppälä, Taina Pyysaari ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Petri Hellstén.