Muu päätös 743/2019

Ympäristölupaa koskeva valitus (Kallion louhinta ja murskaus, Kangasala)

Antopäivä: 1.3.2019
Taltionumero: 743
Diaarinumero: 5245/1/17 ja 5255/1/17
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2019:T743

Asia Valitus ympäristölupa-asiassa

Valittajat 1. A, B, C, D, E, F, G, H, I, J ja K

2. Suomen luonnonsuojeluliiton Pälkäneen seutu ry

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 29.9.2017 nro 17/0306/2

Asian aikaisempi käsittely

Kangasalan rakennus- ja ympäristölautakunta on 4.4.2016 (16.3.2016 § 22) antamallaan päätöksellä myöntänyt Mäkifarmi Oy:lle 27.11.2014 vireille tulleen ja myöhemmin täydennetyn lupahakemuksen johdosta ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen määräaikaisen kymmenen vuotta päätöksen voimaantulosta voimassa olevan ympäristöluvan kiviainesten louhintaan ja murskaukseen Kangasalan kunnassa kiinteistöllä 211-476-3-31. Lupa on myönnetty hakemuksen mukaisena. Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetusta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010 sekä seuraavia lupamääräyksiä:

1. Kallion louhintaa, rikotusta ja murskausta saa suorittaa vuosittain enintään 50 työpäivänä 1.9.–28.2. välisenä aikana.

Toiminnan eri työvaiheissa tulee noudattaa seuraavia aikarajoja:

- Räjäytyksiä saa tehdä ma–pe klo 8.00–18.00.

- Porausta saa tehdä ma–pe klo 7.00–18.00.

- Murskausta saa tehdä arkipäivisin ma–pe klo 7.00–18.00

- Rikotusta saa tehdä ma–pe klo 8.00–18.00

- Mursketta saa kuormata ja kuljettaa ma–pe klo 7.00–22.00 ja tarvittaessa lauantaisin klo 7.00–18.00.

- Arkipyhinä alueella ei saa olla toimintaa.

Luvan haltijan on ilmoitettava jokaisesta louhinta- ja murskausjaksosta kirjallisesti Kangasalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja lähinaapureille viimeistään viikkoa ennen jakson alkua.

2. Räjäytystyöt tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa melun, pölyn, tärinän tai irtokivien takia. Toiminnanharjoittajan on toimitettava kunnan ympäristösuojeluun ns. monireikäräjäytystä koskeva panostussuunnitelma viimeistään kaksi työpäivää ennen louhintaa.

3. Ennen louhinnan aloittamista toiminnanharjoittajan tulee järjestää katselmus, joka koskee 500 metriä lähempänä louhinta-aluetta sijaitsevia asuinrakennuksia sekä muita tärinälle herkkiä rakenteita. Kohteille on lisäksi määriteltävä heilahdusnopeuden raja-arvot, joissa pysymistä on seurattava tärinämittauksin louhintatyön aikana. Louhinnan päätyttyä ja tarvittaessa myös sen aikana on järjestettävä katselmuksia mahdollisten vaurioiden toteamiseksi.

Katselmukset, raja-arvojen määrittäminen ja seurantamittaukset on teetettävä puolueettomalla ulkopuolisella asiantuntijalla. Katselmusten ja seurantamittausten tekemisestä on sovittava etukäteen kohteen omistajan tai haltijan kanssa.

4. Melulähteet on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Varastokasat on pidettävä melun estämisen kannalta riittävän korkeina ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy. Meluesteet on rakennettava melulähteen välittömään läheisyyteen. Melua tulee torjua koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla.

Toiminnan aiheuttaman melun A-painotettu päiväajan keskiäänitaso (LAeq,7–22) ympäristön asuntoalueilla ja niihin rinnastettavilla alueilla saa olla enintään 55 dB ja loma-asumiseen käytettävillä alueilla enintään 45 dB.

5. Pölylähteet on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskaimen kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lisäksi pölyn leviämistä ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti tai käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä. Kasteluun tulee käyttää vettä ja tarvittaessa sitä tulee tuoda muualta esimerkiksi säiliöautoilla.

6. Työkoneiden tankkaus-, huolto- ja säilytyspaikan (tukitoiminta-alue) maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Suunnitelma tukitoiminta-alueen rakentamisesta tulee toimittaa ennen sen rakentamista Kangasalan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Polttonestesäiliöiden on oltava rakenteeltaan kaksivaippaisia tai liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä (369/2011) mukaisesti tyyppihyväksyttyjä ja tarkastettuja IBC-pakkauksia. Polttoainesäiliöt tulee sijoittaa alueelle siten, etteivät räjäytystyöt aiheuta vaaraa varastoinnille. Mikäli alueella tapahtuu öljyvahinko tai muu siihen rinnastettava vahinko, on siitä välittömästi ilmoitettava hätäkeskukselle ja ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. Alueella ja työkoneissa on oltava öljyvahingon varalta öljyvahinkojen torjuntaviranomaisen riittäväksi katsoma öljyntorjuntakalusto.

7. Luvanhaltijan on tarvittaessa ympäristönsuojeluviranomaisen määräyksestä mitattava melutasoja ja/tai hengitettävien hiukkasten (PM10) leijumaa lähimpien häiriintyvien asuinkiinteistöjen piha-alueilla. Ympäristönsuojeluviranomainen voi mittaustulosten perusteella muuttaa tarkkailumääräyksiä.

8. Alueella syntyvät hulevedet tulee ohjata hallitusti alueelta rakennettavan ojaston ja selkeytysaltaan kautta. Suunnitelma altaasta ja siitä lähtevien vesien johtamisesta on esitettävä ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen sen rakentamista ja toiminnan aloittamista. Altaaseen kertyvä kiintoaines tulee poistaa vähintään kerran vuodessa.

9. Toiminnanharjoittajan on laitoksen toiminta-aikana tarkkailtava alueelta poistuvien vesien laatua ylivirtaamakausina keväällä ja syksyllä. Vesinäytteistä tulee tutkia ainakin seuraavat pitoisuudet: sameus, kiintoaine, sähkönjohtavuus, pH, kemiallinen hapenkulutus (CODMn), kokonaistyppi, nitraattityppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, arseeni, rauta, sulfaatti, happi ja öljyhiilivedyt (C10 –C40). Näytteenoton yhteydessä on mitattava myös virtaama. Tulokset tulee toimittaa niiden valmistuttua vuosittain helmikuun loppuun mennessä sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle että Pirkanmaan ELY-keskukselle tiedoksi. Tulosten perusteella ympäristönsuojeluviranomainen voi muuttaa tarkkailusuunnitelmaa.

10. Toiminnanharjoittajan on pidettävä vuosikirjaa, mistä ilmenee ainakin seuraavat tiedot:

- päivittäinen murskaus-, poraus- ja rikotusaika

- muualta tuotujen kiviainesten määrä

- räjäytysajankohdat ja räjäytysaineiden käyttö

- polttoaineiden käyttö

- alueelta louhitun ja murskatun kiviaineksen määrä

- toiminnasta syntyneet jätteet, niiden laatu, määrä, kuljettaja, toimituspaikka ja -aika

- alueelta poistuvien vesien tarkkailutulokset.

Kirjanpito on toimitettava valvontaviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.

11. Alueella syntyvät jätteet on kerättävä erikseen omiin astioihinsa ja toimitettava jätelain mukaisesti käsiteltäväksi. Jätteitä ei saa haudata eikä polttaa. Vaaralliset jätteet tulee kerätä erikseen ja varastoida lukitussa, katetussa, tiivispohjaisessa ja allastetussa tilassa, josta aineet mahdollisen vuodon sattuessa eivät pääse ympäristöön. Vaarallisen jätteen varasto on merkittävä kilvellä, jossa on lueteltu varastoitavat jätteet ja niiden kemikaalilain mukaiset varoitusmerkinnät. Jäteastioissa tulee olla jätteen nimi ja haltijan nimi.

12. Alue on aidattava ja merkittävä ympäristöön siten, että alueella liikkuvat eivät voi pudota tehtyihin kaivantoihin.

13. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava Kangasalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, jos onnettomuudesta, tuotantohäiriöstä tai muusta niihin rinnastettavasta syystä aiheutuu päästöjä tai syntyy jätettä siten, että siitä voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

14. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta tai lopettamisesta tulee tehdä hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoitus ympäristölupaviranomaiselle.

15. Kiinteistön siistiminen sekä maisemointi- ja muut jälkihoitotyöt tulee toteuttaa maa-ainesluvan mukaisesti.

16. Toiminnassa on huomioitava myös maa-ainesluvan lupamääräykset.

Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

Päätöksen perustelut

Luvan myöntäminen edellyttää, etteivät toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa taikka muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Toiminnan tulee täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupamääräykset perustuvat määräyksissä esitettyihin oikeusohjeisiin.

Lupamääräyksiä on tarkistettu melu- ja pölyhaittojen sekä lähialueen eläimille mahdollisesti aiheutuvan haitan vähentämiseksi muun muassa rajoittamalla toiminta-aikoja sekä määräämällä melun ja pölyn torjuntatoimista. Lisäksi määräyksiä on tarkennettu ottaen huomioon voimassa oleva valtioneuvoston asetus kivenlouhimoiden, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamoiden ympäristönsuojelusta (800/2010).

Suojeltavan liito-oravan elinolojen turvaamiseksi toimintaa ei saa harjoittaa liito-oravan lisääntymisaikana 1.3.–31.8. välisenä aikana.

Pölyn ja melun mittauksilla on mahdollista selvittää, jos toiminnasta selvityksistä poiketen epäillään aiheutuvan ympäristön pilaantumista. Toiminnasta syntyvät päästöt on pidettävä niin pieninä, kuin se teknisesti on mahdollista.

Häiriöistä ja onnettomuuksista on tiedotettava, jotta tarvittaviin torjuntatoimiin voidaan ryhtyä välittömästi ja ympäristölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämisvaikutuksista.

Kirjanpito ja raportointivelvoite on annettu, jotta toiminnanharjoittaja ja viranomainen ovat selvillä toiminnan laajuudesta ja sen ympäristövaikutuksista ja haittojen ehkäisemiseen liittyvistä toimenpiteistä.

Jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteestä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Esitetty ympäristölupahakemus täyttää ympäristölupaviranomaisen asettamilla lupamääräyksillä ympäristönsuojelulain vaatimukset ja luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät.

Muistutuksissa ja mielipiteissä esitetyt toiminnan mahdollisesti haitalliset vaikutukset maisemaan ja pohjaveteen käsitellään maa-ainesluvassa.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei sovelleta tämän kokoisiin hankkeisiin. YVA-menettelystä päättää Pirkanmaan ELY-keskus.

Päätöksen teossa on otettu huomioon muistutuksissa, mielipiteissä ja Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnossa esitetyt asiakohdat.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään G:n ja H:n, A:n ja asiakumppaneiden sekä Suomen Luonnonsuojeluliiton Pälkäneen seutu ry:n valitukset enemmälti hyläten muuttanut lupamääräyksiä 1, 4 ja 7 sekä lisännyt uuden lupamääräyksen 9 a. Muutosten jälkeen lupamääräykset kuuluvat seuraavasti (muutokset kursiivilla):

1. Kallion louhintaa, rikotusta ja murskausta saa suorittaa vuosittain enintään 50 työpäivänä 1.9.–28.2. välisenä aikana.

Toiminnan eri työvaiheissa tulee noudattaa seuraavia aikarajoja:

- Räjäytyksiä saa tehdä ma–pe klo 8.00–18.00.

- Porausta saa tehdä ma–pe klo 7.00–18.00.

- Murskausta saa tehdä arkipäivisin ma–pe klo 7.00–18.00

- Rikotusta saa tehdä ma–pe klo 8.00–18.00

- Mursketta saa kuormata ja kuljettaa ma–pe klo 7.00–22.00. Erityisistä syistä, joista on etukäteen ilmoitettava Kangasalan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnalle, mursketta saa kuormata ja kuljettaa tarvittaessa lauantaisin klo 7.00–18.00.

- Arkipyhinä alueella ei saa olla toimintaa.

Luvan haltijan on ilmoitettava jokaisesta louhinta- ja murskausjaksosta kirjallisesti Kangasalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja lähinaapureille viimeistään viikkoa ennen jakson alkua.

4. Melulähteet on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Varastokasat on pidettävä melun estämisen kannalta riittävän korkeina ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy. Meluesteet on rakennettava melulähteen välittömään läheisyyteen. Melua tulee torjua koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla.

Luvanhaltijan on ennen kunkin ottotoiminnan vaiheen (vaiheet 1–3) aloittamista esitettävä rakennus- ja ympäristölautakunnalle tarkemmat rakennepiirustukset meluselvityksen Taratest Oy 15.12.2014 mukaisten maavallien rakenteesta, käytettävistä maamassoista ja niiden laadusta sekä vallien sijoittamisesta.

Toiminnan aiheuttaman melun A-painotettu päiväajan keskiäänitaso (LAeq,7–22) ympäristön asuntoalueilla ja niihin rinnastettavilla alueilla saa olla enintään 55 dB ja loma-asumiseen käytettävillä alueilla enintään 45 dB.

7. Siirryttäessä lähemmäs asutusta (vaihe 3) luvanhaltijan on kertaluonteisesti mitattava rakennus- ja ympäristölautakunnan määräämällä tavalla toiminnan melutaso ja hengitettävien hiukkasten (PM10) leijuma. Luvanhaltijan on tarvittaessa muutoinkin ympäristönsuojeluviranomaisen määräyksestä mitattava melutasoja ja/tai hengitettävien hiukkasten (PM10) leijumaa lähimpien häiriintyvien asuinkiinteistöjen piha-alueilla. Ympäristönsuojeluviranomainen voi mittaustulosten perusteella muuttaa tarkkailumääräyksiä.

9 a. Ennen toiminnan aloittamista tulee luvanhaltijan kartoittaa 500 metrin etäisyydellä louhinta-alueesta sijaitsevien käytössä olevien talousvesikaivojen kunto, vedenlaatu ja vedenpinnan korkeus. Kaivovesinäytteiden laatua varten tulee tutkia ainakin seuraavat parametrit: lämpötila, sameus, kiintoaine, sähkönjohtavuus, pH, kemiallinen hapenkulutus, kokonaistyppi, nitraatti, nitriitti, sulfaatti, kokonaisfosfori, alkaliniteetti, öljyt, koliformiset- ja E.coli bakteerit. Kaivotarkkailun tulosten perusteella valvontaviranomainen päättää pohjaveden tarkkailun jatkosta.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 5 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan ympäristönsuojelulaissa ympäristön pilaantumisella tarkoitetaan sellaista päästöä, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa: a) terveyshaittaa, b) haittaa luonnolle ja sen toiminnoille, c) luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista, d) ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä, e) ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä, f) vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle tai g) muu näihin rinnastettava yleisen tai yksityisen edun loukkaus.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus).

Ympäristönsuojelulain 48 §:n 2 momentin mukaan ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Pykälän 3 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

Ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa muun muassa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa, 3) 16–18 §:ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristönsuojelulain 16 §:ssä säädetään maaperän pilaamiskiellosta, 17 §:ssä pohjaveden pilaamiskiellosta ja 18 §:ssä merta koskevista erityisistä kielloista.

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Saman pykälän 2 momentin mukaan arvioitaessa rasituksen kohtuuttomuutta on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat.

Ympäristönsuojelulain 52 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, 2) maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä, 6) muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

Saman pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet.

Ympäristönsuojelulain 62 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöjen ja toiminnan tarkkailusta sekä toiminnan vaikutusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta.

Saman pykälän 2 momentin mukaan tarkkailun toteuttamiseksi luvassa on määrättävä mittausmenetelmistä ja mittausten tiheydestä. Luvassa on myös määrättävä siitä, miten seurannan ja tarkkailun tulokset arvioidaan ja miten tulokset toimitetaan valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittaja voidaan määrätä antamaan valvontaa varten myös muita tarpeellisia tietoja.

Luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin (1587/2009) mukaan luontodirektiivin IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.

Luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainitaan muun muassa liito-orava.

Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (muraus-asetus 800/2010) 1 §:n mukaan asetuksessa säädetään kivenlouhimon, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamon ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista silloin, kun toimintaan on oltava ympäristölupa.

Mainitun asetuksen 3 §:n 2 momentin mukaan kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä.

Mainitun asetuksen 6 §:n 1 momentin mukaan melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on pidettävä melun leviämisen estämisen kannalta riittävän korkeina ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy. Saman pykälän 3 momentin mukaan, jos kivenmurskaamo sijoitetaan alle 500 metrin päähän asumiseen tai loma-asumiseen käytettävästä rakennuksesta tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta oleskeluun tarkoitetusta piha-alueesta tai muusta häiriöille alttiista kohteesta, melua on torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Meluesteet on rakennettava melulähteen välittömään läheisyyteen.

Mainitun asetuksen 7 §:n mukaan toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja.

Mainitun asetuksen 8 §:n 2 momentin mukaan muun muassa ympäristöluvassa voidaan lisäksi erityisistä syistä sallia kuormaus ja kuljetus lauantaisin kello 7.00–18.00 välisenä aikana.

Mainitun asetuksen 10 §:n 1 momentin mukaan toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu pintavesien tai kaivojen pilaantumista. Saman pykälän 3 momentin mukaan kiintoaineen erottamiseksi ympäristöön päätyvät vedet on tarvittaessa johdettava selkeytysaltaan kautta.

Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) 2 §:n 1 momentin mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 50 dB.

Pykälän 2 momentin mukaan loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa 1 momentissa mainittuja ohjearvoja. Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä.

Asiassa saatu selvitys

Hankkeen laatu ja sijainti

Mäkifarmi Oy:n hakemus koskee kallion louhintaa ja murskausta sekä muualta tuotavan kiviaineksen murskausta. Varsinaisen ottoalueen pinta-ala on noin 2,7 hehtaaria ja tukitoimintojen alue on noin yhden hehtaarin suuruinen. Hakemuksessa esitetyn arvion mukaan kalliota louhitaan vuosittain keskimäärin 50 000 tonnia ja korkeintaan 81 000 tonnia. Alueelle tuodaan muualta kiviainesta murskattavaksi keskimäärin 7 000 tonnia ja korkeintaan 10 000 tonnia vuodessa.

Alueelta louhittu kiviaines murskataan erilaisiksi rakennustoimintaan soveltuviksi kiviaineslajikkeiksi. Murskattu kiviaines läjitetään toiminta-alueelle. Toiminnalle on haettu ympäristölupaa 10 vuodeksi. Hakemuksen mukaan louhintaa ja murskausta tehdään arviolta 20–50 vuorokautena vuodessa. Kuormaamista ja kuljetusta tehdään ympäri vuoden.

Murskauslaitos on siirrettävä ja se määräytyy murskausurakoitsijan käyttämän kaluston mukaan. Laitoksen sijainti tulee muuttumaan louhinnan edetessä. Ottoalueen etelä-lounaisreunaan tasataan noin 1 hehtaarin kokoinen tukitoiminta-alue, jolle sijoitetaan myös varastokasat. Alueelle sijoitetaan myös tiivispohjainen tankkausalue.

Kiviaineksen ottaminen aloitetaan alueen etelä-kaakkoisreunasta ja louhinta etenee kohti peltoaukeaa ja Moltsiantietä. Ottamista ei uloteta pellon reunaan saakka, vaan siihen jätetään 30 metrin suojavyöhyke. Suojavyöhykkeelle rakennetaan meluvallit. Louhinnan edetessä alueelle syntyy varastokasoja, joiden sijoittelua käytetään pölyn ja melun estämisessä. Maanpinta ottoalueen korkeimmalla kohdalla on noin +125 tasolla. Maa-ainesten ottamisen alin pohjataso on +93,5 metriä. Alueen puusto on hakattu vuonna 2007.

Ajoneuvoliikenne toiminta-alueelta ohjataan alueen eteläpuolelle rakennettavan tieliittymän kautta Vehkosuontielle ja edelleen Moltsiantielle. Pääosa liikenteestä pyritään ohjaamaan Moltsiantieltä itään. Vuorokausittainen liikennemäärä on korkeintaan 40 ajoneuvoa, joista suurin osa on raskasta liikennettä.

Toiminta-alue sijaitsee Kangasalan kunnan Korpiniemen kylässä Sahalahdella kiinteistöllä Mäkimetsä 211-476-3-2. Alueelta on noin 5 kilometriä Sahalahden keskustaan. Mäkimetsän kiinteistö sijaitsee osittain kallioalueella, joka jatkuu kumpuilevana joka suuntaan lukuun ottamatta luoteeseen avautuvaa peltoaukeaa. Maaperä on pääasiallisesti kalliota, jonka päällä on noin 0–0,5 metrin paksuinen pintamaakerros. Alueen koillispuolella on puro. Lounaispuolella kallio laskee notkelmaksi. Toiminta-alue ei sijaitse pohjavesialueella.

Toiminta-alueen lähialueet ovat pääosin metsä- ja maatalouskäytössä. Lähimmät vakituisessa asuinkäytössä olevat rakennukset sijaitsevat noin 400 metrin päässä alueen länsi-luoteispuolella. Lähin vapaa-ajan asunto sijaitsee noin 350 metrin etäisyydellä alueen pohjoispuolella. Toiminta-alueen eteläpuolella noin 700 metrin päässä sijaitsee kompostointikenttä.

Alueella ei ole voimassaolevaa yleis- tai asemakaavaa. Maakuntakaavassa alue on merkitty akm-alueeksi (maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö). Toiminnan kaakkoispuolella oleva Kaakkovuori-Holtanmäen kallioalue on maakuntakaavassa merkitty ge2-alueeksi (valtakunnallisesti arvokas kallioalue).

Selvitykset toiminnan ympäristövaikutuksista

Hakemusasiakirjoihin on liitetty Taratest Oy:n laatima ympäristömeluselvitys 15.12.2014. Selvitys on perustunut melulaskentamalliin. Laskentamallia varten muodostettiin alueesta kolmiulotteinen maastomalli, johon lisättiin maanmittauslaitoksen maastotietokannasta tiet, rakennukset ja merkittävät vesistöt. Maastomalliin lisättiin kohteen asemapiirroksen mukainen toiminta kolmessa eri vaiheessa ottotoiminnan edetessä. Laskentamalleissa huomioitiin kallion poraus, rikotus, kiviainesten syöttö kaivinkoneella, murskaus sekä maa-ainesten siirrot työmaalla. Laskentamallit on laskettu kaksi metriä maanpinnan yläpuolelta 10 metrin nelipisteverkon tarkkuudella. Meluselvityksen mukaan maavallit melun torjumiseksi tehdään toiminnan eri vaiheissa alueen luoteis-, koillis- ja pohjoispuolelle.

Melumallinnuksen yhteenvedon mukaan laskentamallissa käytettyjä meluntorjuntaratkaisuja käytettäessä toiminnan aiheuttama melutaso ei ylitä valtioneuvoston asettamia melun ohjearvoja lähimpien asutusten piha-alueilla.

Toiminta-alueella ja sen lähiympäristössä on laadittu luontoselvitys vuonna 2010 (Ikolannotko, luontokartoitus 16.6.2010). Selvityksen mukaan toiminta-alueella ei tehty havaintoja liito-oravasta.

Hakemusasiakirjoihin liitetyssä pölyselvityksessä (Kiviainestuotannon pölyselvitys, Taratest Oy 17.2.2016) on todettu muun muassa, että arvion perusteella kiviainestuotannon kannalta kriittisimmät pölyn leviämissuunnat ovat luoteeseen ja pohjoiseen. Huomioiden vallitseva tuulensuunta ja maaston topografia selvityksessä on arvioitu toiminnan vaikutusten todennäköisyys luoteis- ja pohjoispuolella alhaiseksi. Toiminta sijaitsee pääosin allasmaisesti huomattavasti ympäröivää maastoa alempana, lisäksi ympärillä oleva puusto vähentää tuulen vaikutusta ottoalueelle.

Pölyselvityksen mukaan lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat alueen pohjoispuolella. Asutukset sijaitsevat korkeusasemaltaan noin 5–10 metriä ottotason yläpuolella. Vallitseva tuulensuunta suosii pölyn leviämistä kyseiseen ilmansuuntaan, mutta alueen topografia ja toiminnan sijoittuminen eteläpuolella olevan Ryypäsvuoren suojaan ehkäisee toiminnan vaikutuksia pohjoiseen. Alueen suotuisten topografiaolosuhteiden vuoksi toiminnalla ei ole arvioitu olevan haitallisia vaikutuksia tarkasteltavalle asutukselle pohjoisessa. Voimakkaalla tuulella toiminnan loppuvaiheessa on mahdollista syntyä ajoittaisia vaikutuksia alueelle.

Pölyselvityksen mukaan toiminnan vaikutukset alueen itä- ja eteläpuolelle ovat vähäiset. Vallitseva etelä–länsi-tuulensuuntasektori ei suosi pölyn leviämistä alueen länsipuolelle. Etäisyys länsi–luoteispuolella oleviin lähimpiin asutuksiin on lähimmillään toiminnan loppuvaiheessa noin 400 metriä. Ottoalueen luoteisreunalle toiminnan ja asutuksen väliin jää toiminnan loppuvaiheessa kalliorintaus ja maavalli. Maasto-olosuhteiden vuoksi länsi–luode on otollisin pölyn leviämissuunta. Huomioiden alueen topografia vaikutusten on arvioitu jäävän normaaleissa tuotanto- ja sääolosuhteissa vähäisiksi. Toiminnan alkuvaiheessa toimintojen sijoittuessa kallioalueen päälle on pölyn leviäminen luoteeseen mahdollista. Alkutilanteessa etäisyys häiriintyviin kohteisiin on kuitenkin yli 600 metriä, jonka vuoksi vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Toiminnan loppuvaiheessa voi toiminnasta aiheutua voimakkaalla tuulella ajoittaisia vaikutuksia länsipuolisille asutuksille. Hiukkaspitoisuuksille asetettujen raja-arvojen ylittyminen toiminnan aiheuttaman pölyn vuoksi on asutusalueella kuitenkin epätodennäköistä.

Selvityksen mukaan tuotannon aiheuttamasta raskaasta liikenteestä saattaa aiheutua kuivina aikoina ajoittaisia pölyvaikutuksia asutukselle tieyhteyksien varsilla. Vähäisen liikennemäärän vuoksi liikenteestä ei ole arvioitu aiheutuvan merkittävää haittaa.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Melu

Lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat alle 500 metrin etäisyydellä toiminta-alueen rajasta. Ottoalueen rajalta muutoksenhakijoina olevien G:n ja H:n kiinteistön 211-476-3-35 pihapiiriin on matkaa noin 400 metriä, A:n ja B:n kiinteistön 211-476-3-21 pihapiiriin noin 400 metriä ja I:n ja J:n vapaa-ajan kiinteistölle 211-476-3-5 noin 350 metriä. Muiden muutoksenhakijoiden asuinkiinteistöt sijaitsevat lähimmillään noin 500 metrin etäisyydellä ottoalueen rajasta ottaen huomioon pellon reunaan jätettävä 30 metrin pituinen suojavyöhyke. Hallinto-oikeus toteaa, että muraus-asetuksen 3 §:ssä ja 6 §:ssä säädetyt vähimmäisetäisyydet täyttyvät.

Hakemukseen liitetyn meluselvityksen mukaan melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) 2 §:ssä mainitut melutason ohjearvot eivät ylity lähimmissä häiriintyvissä kohteissa eli G:n ja H:n, A:n ja B:n ja I:n ja J:n kiinteistöillä eikä myöskään kauempana sijaitsevien muutoksenhakijoiden pihapiireissä.

Meluselvityksen mukaan käytettäessä esitettyjä meluntorjuntaratkaisuja ei toiminnan aiheuttama melutaso ylitä valtioneuvoston asettamia melun ohjearvoja lähimpien asutusten piha-alueilla. Selvityksen mukaan toiminnassa tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota meluntorjuntaan ja seurantaan. Selvityksessä on esitetty maavalleja melun torjumiseksi. Maavallien sijainti on meluselvityksen kartoissa viitteellinen eikä selvityksessä tai hakemuksessa muutoinkaan ole esitetty tarkempia piirustuksia maavalleista tai niiden sijoittumisesta. Hallinto-oikeus on edellä mainituista syistä tarkentanut lupamääräystä 4. Kun otetaan huomioon häiriintyvien kohteiden läheisyys ja se seikka, että kyseessä on uusi toiminta, hallinto-oikeus katsoo olevan tarpeen varmentaa melumallinnuksen tulokset. Tästä syystä hallinto-oikeus on lisännyt lupamääräykseen 7 velvoitteen mitata joka tapauksessa kertaluonteisesti toiminnan aiheuttaman melutason siirryttäessä lähemmäs asutusta.

Hallinto-oikeus pitää muutoin tehtyä meluselvitystä luotettavana ja riittävänä osoittamaan, että valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutason ohjearvot eivät ennalta arvioiden ylity lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, kun selvityksessä esitetyt maavallit melun torjumiseksi on tehty ja toiminnan loppuvaiheessa pellon reunaan jätetään suojavyöhyke.

Pöly

Tehdyn pölyselvityksen mukaan toiminnasta aiheutuva pölyvaikutus on arvioitu vähäiseksi lähiasutukselle. Voimakkailla tuulilla kun tuulee otollisesta suunnasta, pöly voi ajoittain aiheuttaa vaikutuksia. Selvityksen mukaan hiukkaspitoisuuksille asetettujen raja-arvojen ylittyminen toiminnan aiheuttaman pölyn vuoksi on asutusalueella kuitenkin epätodennäköistä.

Hallinto-oikeus katsoo pölyselvityksen olevan riittävä osoittamaan, ettei toiminnasta aiheutuvasta pölystä ennalta arvioiden aiheudu merkittävää haittaa lähiasutukselle. Ottaen huomioon häiriintyvien kohteiden läheisyys, hallinto-oikeus on kuitenkin lisännyt lupamääräykseen 7 luvanhaltijalle velvoitteen mitata kertaluonteisesti hengitettävien hiukkasten leijumaa siirryttäessä vaiheeseen 3 lähemmäs asutusta.

Mitä tulee F:n ja E:n marjaviljelyksiin, hallinto-oikeus katsoo, ettei pölystä, kun otetaan huomioon, että louhintaa ja murskausta suoritetaan vain 1.9.–28.2., voi ennalta arvioiden aiheutua ympäristönsuojelulain 5 §:n 2 momentin alakohdissa a, f tai g tarkoitettua kiellettyä seurausta. Marjaviljelysten tarkasta sijainnista ei ole esitetty selvitystä, mutta karttatarkastelun ja F:n ja E:n hallinto-oikeudelle toimittamissa lisäselvityksissä ilmoitettujen osoitteiden perusteella on pääteltävissä, että F:n viljelykset sijaitsevat A:n ja B:n kiinteistön ympärillä osoitteessa Moltsiantie 191, josta on yli 400 metriä ottoalueen reunalle ja E:n viljelykset osoitteessa Korpiniementie 29 noin kilometrin päässä ottoalueen reunasta. Kalliorintaus ja maavallit estävät pölyn leviämistä viljelysten suuntaan.

Hallinto-oikeus katsoo, että pölyhaittojen vähentämiseksi annettu lupamääräys 5 ja lupamääräys 7 hallinto-oikeuden muuttamassa muodossa, ovat riittävät.

Liikenne

Siltä osin kuin valituksissa on viitattu toiminnan aiheuttamaan rekkaliikenteen lisääntymiseen ja sen aiheuttamiin melu- ja pölyhaittoihin, hallinto-oikeus toteaa, että ympäristölupaharkintaan ei lähtökohtaisesti kuulu liikenteen yleisten ympäristöhaittojen huomioon ottaminen alueella, joka ei kuulu luvan hakijan vastuulle ja joka on osoitettu yleiseen liikenteeseen. Vehkosuontie ja Moltsiantie ovat yleisiä teitä. Liikenteen lisääntyminen ottoalueelle johtavalla työmaatiellä tulee sen sijaan ottaa huomioon ympäristön pilaantumisen, kuten melu- ja pölyhaittojen osalta. Koska muraus-asetuksen 8 §:n 2 momentin mukaan kuormaus ja kuljetus voidaan sallia vain erityisistä syistä lauantaisin, hallinto-oikeus on tarkentanut lupamääräystä 1 kyseiseltä osin.

Kun otetaan huomioon, että kuljetuksia on lupamääräyksessä 1 rajoitettu siten, että niitä ei ole öisin eikä sunnuntaisin ja lauantaisin vain tarvittaessa erityisistä syistä, hakemuksessa tarkoitetusta liikenteen lisääntymisestä ja tästä aiheutuvasta mahdollisesta melutason noususta tai pölyämisestä ei voida katsoa aiheutuvan kohtuutonta rasitusta naapurustolle.

Luontoarvot

Toiminta-alueella ja sen lähiympäristössä on tehty luontoselvitys vuonna 2010. Selvityksen mukaan toiminta-alueella ei esiinny uhanalaisia eläin- tai kasvilajeja.

Pirkanmaan ELY-keskus on valitusten johdosta antamassaan vastineessa 24.8.2016 todennut liito-oravan esiintymisen toiminta-alueen välittömässä läheisyydessä. ELY-keskus on katsonut, että liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen säilyminen on turvattu riittävästi sallimalla toiminta vain liito-oravan lisääntymisajan (1.3.–31.8.) ulkopuolella.

Hallinto-oikeus toteaa, ettei asiassa ole ilmennyt seikkoja, joiden vuoksi toiminta-alueella tulisi tehdä uusi luontoselvitys. Liito-oravan elinympäristö lisääntymis- ja levähdyspaikkoineen on otettu riittävästi huomioon rajaamalla toiminta-aikaa lupamääräyksessä 1 mainituin tavoin. Kun otetaan lisäksi huomioon Suomen luonnonsuojeluliiton Pälkäneen seutu ry:n valituksen liitteenä olevasta kartasta ilmenevä noin 8,2 hehtaarin kokoinen liito-oravan elinympäristö, hallinto-oikeus katsoo, että hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei aiheudu luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentissa tarkoitettua kiellettyä seurausta.

Pinta- ja pohjavedet

Hakemuksen liitteenä olevan ottosuunnitelman mukaan toiminta-alueen pintavedet johdetaan alueelle kaivettavien niskaojien kautta peltoaukean reunalle rakennettavaan selkeytysaltaaseen.

Asiassa saadun selvityksen ja karttatarkastelun perusteella pintavedet kulkeutuvat selkeytysaltaasta lopulta Ikolanojaan, josta F ja E ottavat viljelyksilleen kasteluvettä.

Hallinto-oikeus katsoo, että päätöksen lupamääräykset 8 ja 9 ovat riittävät hulevesien osalta. Toiminnanharjoittajan on johdettava hulevedet hallitusti alueelta ja tyhjättävä selkeytysallas kiintoaineksesta vähintään kerran vuodessa. Lupamääräyksen 9 mukaan toiminnanharjoittajan on tarkkailtava alueelta poistuvien vesien laatua ylivirtaamakausina keväällä ja syksyllä ja toimitettava vesinäytetulokset kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pirkanmaan ELY-keskukselle.

Siltä osin kun A asiakumppaneineen on valituksessaan tuonut esiin toiminnan aiheuttamat mahdolliset haitat lähiympäristön kaivoille, hallinto-oikeus toteaa, että toiminta-alue ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Hallinto-oikeus katsoo ympäristönsuojelulain 6 §:n mukainen toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuus huomioon ottaen, että toiminnan vaikutukset lähialueen käytettävissä oleviin talouskaivoihin on kuitenkin selvitettävä. Sen johdosta hallinto-oikeus on lisännyt päätökseen uuden lupamääräyksen 9 a koskien lähialueen käytössä olevien talousvesikaivojen kartoittamista ja vedenlaadun ja vedenpinnan selvittämistä.

Tärinä

A asiakumppaneineen on valituksessaan viitannut räjäytyksiin alueella. Valituksen mukaan A:n asuinrakennus sijaitsee samalla kalliolla kuin ottoalue. Hallinto-oikeus katsoo, että päätöksen lupamääräyksissä 2 ja 3 on otettu riittävästi huomioon räjäytysten aiheuttama tärinä.

Maisema ja POSKI-hanke

A asiakumppaneineen ja Suomen luonnonsuojeluliiton Pälkäneen seutu ry ovat valituksissaan tuoneet esiin toiminnan aiheuttamat haitat maisemalle ja sen, ettei alue ole mukana POSKI-hankkeessa. Hallinto-oikeus toteaa, että maisemaan liittyvät asiat eivät tule arvioitavaksi ympäristönsuojelulain mukaisessa ympäristölupaharkinnassa. Toiminta-alueen maisemoinnista on annettu määräykset maa-ainesluvassa, johon ympäristölupapäätöksen lupamääräyksessä 15 on viitattu.

Pirkanmaan POSKI-hankkeeseen kuuluvan selvityksen (Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Pirkanmaalla 2012–2015) mukaan kiviaineshuoltoon soveltuvien kallioalueiden kiviainesmäärä kattaa 10–13-kertaisesti Kangasalan laskennallisen kiviaineksen tarpeen vuoteen 2040. Mäkifarmi Oy:n hakemuksen mukainen toiminta-alue ei ole ollut mukana selvityksessä mukana olevissa kallioalueissa. Hallinto-oikeus katsoo, että sillä seikalla, että hakemuksen mukainen ottamisalue ei ole ollut mukana POSKI-hankkeessa ja Kangasalalla on todettu olevan kiviainesta riittämiin, ei ole merkitystä arvioitaessa hakemuksen mukaisen toiminnan ympäristönluvan myöntämisen edellytyksiä. Ympäristönsuojelulain 48 §:n 2 momentin mukaan ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset.

Johtopäätökset

Hallinto-oikeus katsoo, että toimittaessa myönnetyn ympäristölupapäätöksen ja siinä asetettujen lupamääräysten mukaisesti hallinto-oikeuden niihin tekemine muutoksineen, toiminnasta ei ole odotettavissa ympäristönsuojelulain 49 §:ssä tarkoitettuja kiellettyjä seurauksia. Toiminta täyttää myös muraus-asetuksessa säädetyt vähimmäisvaatimukset. Asiassa saadun selvityksen perusteella hallinto-oikeus katsoo, että ympäristöluvan myöntämisen edellytykset täyttyvät ja hakemuksen mukainen toiminta täyttää sille muraus-asetuksessa säädetyt vaatimukset. Kangasalan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on siten päätöksellään voinut myöntää Mäkifarmi Oy:lle ympäristöluvan.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marjatta Korsbäck, Pirjo-Liisa Saloranta, Raija Uusi-Niemi ja Curt Nyman. Esittelijä Heli Ala-Tulijoki.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. A ja B asiakumppaneineen ovat valituksessaan vaatineet, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Kangasalan rakennus- ja ympäristölautakunnan päätökset kumotaan. Lisäksi valittajat ovat vaatineet uuden luontoselvityksen tekemistä.

Valittajat ovat vaatimustensa tueksi uudistaen edellisessä valituksessaan esiintuomansa seikat esittäneet muun ohella seuraavaa:

Päivittäinen melutaso valittajien kiinteistön kohdalla, 50–60 dB, on kohtuuttoman suuri. Toiminnan aloittamisen suunnalla ei ole vaikutusta melutasoon. Ääni kulkeutuu valittajien kodin läheisyyteen esteettömästi. Räjähdykset ja hydraulisen kivivasaran käyttö nostavat melutasoa huomattavasti ja melu kantautuu pitkin solaa voimakkaana kilometrien päähän. Myös kuorma-autoliikenne lisääntyy valittajien kodin edessä ja melu on suuri, koska autot ajavat ylämäkeen juuri valittajien kotitalon kohdalla. Meluselvitys on erittäin puutteellinen.

Asiassa ei ole esitetty keinoja pölyhaittojen vähentämiseksi asukkaille ja marjaviljelyksille. Ei ole varmuutta, toteuttaako Mäkifarmi Oy kastelua toiminnan yhteydessä pölyn vähentämiseksi ja miten valvonta onnistuu. Pöly tunkeutuu ilmanvaihtoon, ilmalämpöpumppuihin ja vaikuttaa haitallisesti marjaviljelyihin. Myös liikenne lisää pölymäärää valittajien talon edessä huomattavasti.

Toiminnan hulevedet ohjataan ojaan, josta marjaviljelijät ottavat kasteluveden viljelyksilleen. Asiassa ei ole selvitetty, paljonko ojaan pääsee epäpuhtauksia. Asiassa ei ole myöskään selvitetty toiminnan vaikutuksia alueen porakaivoihin ja muihin kaivoihin. Vesipuitedirektiiviä tulee noudattaa.

Peltoaukean reunaan jätettävä suojavyöhyke on rinteen alareunassa ja sen alapuolella, joten suoranaista hyötyä siitä ei ole.

Räjäytyksistä aiheutuu kalliotärinää alueelle, jossa valittajien kotitalo on.

Kuru pilaantuu. Uusi luontoselvitys tulee tehdä, koska vuoden 2010 selvitys ei pidä paikkansa. Liito-oravahavaintoja on tehty 14.4.2016 toiminta-alueen välittömässä läheisyydessä ja hankkeen rajalla. Toiminta-alue ei kuulu POSKI-projektin mukaisiin ottamisalueisiin.

Hankkeeseen ei ole tehty mitään olennaista parannusta edelliseen hakemukseen nähden, eikä valittajien muistutuksessa esitettyjä asioita ole otettu lautakunnan päätöksessä huomioon. Hankkeella on suuret haitalliset vaikutukset ihmisiin, eläimiin, maisemaan ja luontoon.

2. Suomen luonnonsuojeluliiton Pälkäneen seutu ry on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan.

Yhdistys on uudistaen asiassa aikaisemmin esittämänsä lausunut vaatimuksensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeus ei ole toimittanut asiassa katselmusta, minkä vuoksi sille on muodostunut puutteellinen kuva kohteen olosuhteista.

Louhinnan kieltäminen liito-oravan lisääntymisaikana 1.3.–31.8. ei ole riittävä suojelutoimi, koska liito-oravat asuttavat reviiriään ympärivuotisesti. On erittäin todennäköistä, että talviaikainen räjäytyksistä ja muista louhintatoimista aiheutuva melu, tärinä, pöly ja raskas liikenne karkottavat liito-oravan reviiriltään ja se jää pysyvästi autioksi, koska pesinnän lakkaamisen vuoksi paikalla ei synny uusia naaraita ottamaan reviiriä haltuunsa. Liito-oravan lisääntymispaikka heikentyy tai todennäköisemmin häviää kohtuuttoman häirinnän johdosta. Talviaikaan lehdetön puusto ei rajoita louhintamelun aiheuttamaa rasitusta. Kyseinen liito-oravalle käyttökelpoinen naarasreviiri on kooltaan 5 hehtaaria, ei 8 hehtaaria, kuten hallinto-oikeuden päätöksessä oletetaan. Paikka on lisäksi jo melko pahoin eristyksissä muun muassa metsänhakkuiden ja muun maankäytön vuoksi.

Haettu louhintatyö on muun muassa POSKI-hankkeeseen liittyvään selvitykseen viitaten kiviaineshuollon kannalta niin tarpeeton, että liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämisestä tai heikentämisestä ei voida tinkiä erityisen painavan yleisen edun nimissä. Luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin vastaisuus yhdessä naapurustolle aiheutuvien haittojen kanssa riittää ympäristöluvan kumoamiseen.

Kangasalan kunta on vastineessaan todennut, että sillä ei ole lisättävää aikaisemmin antamaansa lausuntoon.

Tampereen kaupungin viranomaispalvelut/ympäristöterveys on ilmoittanut, ettei valituksessa ole tuotu esiin seikkoja, joihin ympäristöterveysvalvonnan tulisi rakennus- ja ympäristölautakunnalle 29.10.2015 annetun lausunnon lisäksi puuttua.

Kangasalan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on ilmoittanut, ettei sillä ole lisättävää aiemmin antamaansa lausuntoon asiasta.

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on vastineessaan lausunut seuraavaa:

Päätöksessä on noudatettu valtioneuvoston asetusta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta ja päätös täyttää asetuksen vaatimukset. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä toiminnasta syntyvä haitta ja toiminnan sijoittuminen on harkittu asianmukaisesti.

Valituksissa ei ole tuotu myöskään esille seikkoja, joiden vuoksi uuden luontoselvityksen tekeminen olisi tarpeen tai kaikkea toimintaa liito-oravan lisääntymis- ja levähdysaikana tulisi rajoittaa. Hallinto-oikeuden päätös ei ole ristiriidassa luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin kanssa. Toimenpidealueella ei ole tiedossa liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ja lähimmät liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi todetut puut sijaitsevat noin 100 metrin etäisyydellä toimenpidealueesta. Liito-oravan kulkuyhteydet lisääntymis- ja levähdyspaikoilta ympäröiviin metsiin eivät katkea hankkeen seurauksena. Meluavimpien toimenpiteiden rajoittaminen liito-oravan pesimäajan ulkopuolelle turvaa lajille riittävän pesimärauhan, sillä liito-orava ei ole erityisen herkkä melulle vaan pesii usein esimerkiksi valtateiden lähimetsissä ja kaupungeissa.

Mäkifarmi Oy on vastineessaan muun ohella katsonut, että melu- ja pölyhaittojen vähentämiseksi erityinen merkitys on lohkomissuunnalla. Valittajien asuntoja kohden muodostuu louhittaessa kiviseinämä, joka tehokkaasti vaimentaa ja muuttaa äänen suunnan. Kivi- ja murskevaraston sijoituksella voidaan ohjata äänten kulkua louhinnan loppuvaiheeseen saakka. Lisäksi pölyn ja melun vähenemiseen vaikuttaa se, että kuormaus tehdään louhoksen takana ja liikenne lähtee Vehkosuontietä myöten.

A asiakumppaneineen on antanut vastaselityksen. Louhinta-alueelta on suora yhteys valittajien pihapiiriin, mikä olisi ilmennyt katselmuksella.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pälkäneen seutu ry on antanut vastaselityksen, jossa on muun ohella katsottu, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vastineessa todettu väite liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi todetuista puista noin 100 metrin päässä toimenpidealueesta on sikäli virheellinen, että reviirillä on muitakin lisääntymispaikkoja. Vastaselitykseen on liitetty silminnäkijätodistus asiasta. Aivan louhosalueeksi raivatun hakkuualueen reunassa kasvaa järeitä haapoja, joiden juurelta on löydetty liito-oravan papanoita. Hallinto-oikeuden päätös on siten ristiriidassa luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin kanssa. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat louhoksen välittömässä läheisyydessä menettäisivät kokonaan käyttöarvonsa.

Myös väite liito-oravien kulkuyhteyksien katkeamattomuudesta on virheellinen, eikä perustu paikallisten olosuhteiden tuntemukseen. Liito-orava esiintyy myös avohakatun metsäkiinteistön lounaisella puolella. Hakkuualalle on jo ehtinyt kasvaa varttunut taimikko aukon luoteispäähän jätetyn puustokaistaleen lisäksi ja mikäli louhos toteutuu, se katkaisee tämän liito-oravien käytössä olevan väylän.

Jotkut eläinlajit ja populaatiot voivat totuttautua poikkeuksellisiin pesimäympäristöihin, kuten valtateiden lähimetsiin ja kaupunkeihin, mutta sitä ei voi verrata siihen, että melun ja muun voimakkaan ja maisemaa muuttavan häirinnän lähde tuodaan rauhallisessa ympäristössä olleen naarasreviirin välittömään läheisyyteen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Tuomas Kuokkanen, Taina Pyysaari ja Jaakko Autio sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Jukka Horppila ja Kirsi Kostamo. Asian esittelijä Päivi Korkeakoski.

 
Julkaistu 1.3.2019