Muu päätös 1848/2019

Asia Ulkomaalaisasiaa koskeva valituslupahakemus ja valitus

Valittaja A

Päätös, jota valitus koskee

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 3.5.2018 nro 18/0202/3

Asian aikaisempi käsittely

Maahanmuuttovirasto on päätöksellään 5.7.2016 hylännyt A:n (jäljempänä hakija tai valittaja) jatko-oleskelulupaa koskevan hakemuksen ja päättänyt karkottaa hänet kotimaahansa sekä määrännyt hänet päätöspäivästä lukien Schengen-aluetta koskevaan kahden vuoden maahantulokieltoon.

Jatko-oleskelulupaa on haettu ammattimaisena urheilijana toimimista varten. Hakijalle on myönnetty ensimmäinen oleskelulupa samalla perusteella ajalle 19.3.2015–31.10.2015.

Maahanmuuttovirasto on päätöksensä perusteluissa lausunut muun ohella, että oleskelulupaa ei myönnetä ulkomaalaislain 54 § 1 momentin perusteella, koska edellytykset, joiden perusteella hakijalle myönnettiin edellinen määräaikainen oleskelulupa, eivät ole enää olemassa. Oleskelulupaa ei myönnetä, koska on perusteltua aihetta epäillä, että hakijan tarkoituksena on maahantuloa ja maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen ulkomaalaislain 36 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt suullisen käsittelyn toimittamista koskevan vaatimuksen ja valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Suullinen käsittely

Hallintolainkäyttölain 38 §:n 1 momentin mukaan hallinto-oikeuden on toimitettava suullinen käsittely, jos yksityinen asianosainen pyytää sitä. Asianosaisen pyytämä suullinen käsittely voidaan jättää toimittamatta, jos vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti tai jos suullinen käsittely on asian laadun vuoksi tai muusta syystä ilmeisen tarpeeton.

Asiassa on kysymys siitä, onko valittaja kiertänyt maahantuloa koskevia säännöksiä. Valittajan käsitys asiasta käy ilmi asiassa esitetystä kirjallisesta selvityksestä. Niistä seikoista, mistä todistajaksi nimetyn henkilön olisi tarkoitus kertoa, ei ole saatavissa asian ratkaisuun vaikuttavaa selvitystä. Hallinto-oikeus katsoo, että suullinen käsittely asiassa on ilmeisen tarpeeton.

Oleskelulupa

Ulkomaalaislain 36 §:n 2 momentin mukaan oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen.

Valittaja on saapunut Suomeen huhtikuussa 2015 pelaamaan jalkapalloa B ry:ssä. Hänelle on myönnetty ensimmäinen oleskelulupa urheilun ja valmentamisen perusteella ajalle 19.3.2015–31.10.2015. B ry:ltä saadun selvityksen mukaan valittajan ja yhdistyksen välinen sopimus on purettu koeajalla. Valittaja on lähtenyt elokuussa 2015 Ruotsiin pelaamaan jalkapalloa. Hän on pelannut siellä ilman sopimusta saaden seuralta ruokaa ja käyttörahaa. Valittajalla ei ollut Ruotsiin oleskelulupaa eikä hän ole hakenut sellaista. Valittaja on saapunut takaisin Suomeen kertomansa mukaan lokakuussa 2015 hieman ennen oleskelulupansa päättymistä. Valittaja ei ole hakenut uutta oleskelulupaa, koska hänellä ei ollut sopimusta mihinkään joukkueeseen. Hän on kuitenkin jäänyt Suomeen pyrkimyksenään saada uusi sopimus. Valittaja ei ole halunnut palata kotimaahansa, koska työtilanne siellä on huono. Valittaja on hakenut jatkolupaa pelatakseen jalkapalloa C ry:ssä. Sopimus on solmittu ajalle 21.2.2016–31.10.2017. Valittaja ei ole kertonut ennen sopimuksen allekirjoittamista C ry:lle, että hänellä ei ollut voimassa olevaa oleskelulupaa Suomeen, koska häneltä ei kertomansa mukaan ole kyselty niistä asioista. Saatuaan sopimuksen valittaja on jättänyt uuden oleskelulupahakemuksen 3.3.2016. Valittaja on myöntänyt oleskelleensa Suomessa luvattomasti ajalla 1.11.2015–3.3.2016. (---)

Valittaja on ollut tietoinen oleskelulupansa voimassaolon päättymisestä 31.10.2015. Hän ei kuitenkaan ole tuolloin hakenut uutta oleskelulupaa eikä poistunut Suomesta. Valittaja on tietoisesti jäänyt oleskelemaan Suomeen ilman oleskelulupaa ja solminut uuden pelaajasopimuksen tietäen, että hänellä ei ole ollut siihen vaadittavaa oleskelulupaa. Maahanmuuttovirastolla on tämän vuoksi ollut perusteltua aihetta epäillä valittajan tarkoituksena olevan maahantuloa ja maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen. Maahanmuuttovirasto on voinut jättää oleskeluluvan myöntämättä.

Maahanmuuttoviraston päätöksen muuttamiseen valittajan esittämillä perusteilla ei ole syytä.

Karkottaminen ja maahantulokielto

Valittaja on oleskellut Suomessa ulkomaalaislain 149 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla ilman vaadittavaa oleskelulupaa. Kun ulkomaalaislain 146 §:n perusteella tehtävästä kokonaisharkinnasta ei muuta johdu eikä karkottamiselle ole ulkomaalaislain 147 §:ssä tarkoitettuja esteitä, valittaja on voitu karkottaa kotimaahansa ja määrätä maahantulokieltoon ilman aikaa vapaaehtoiseen paluuseen. Hallinto-oikeudelle toimitetut lausumat eivät anna aihetta toisenlaiseen johtopäätökseen.

Maahanmuuttoviraston päätöksen muuttamiseen myöskään karkottamisen ja maahantulokiellon osalta ei ole aihetta.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Ulkomaalaislaki 147 a § 2 momentti sekä 150 § 1 ja 2 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Tuula Vilenius ja Harry Määttä. Esittelijä Janne Kokko.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Valittaja on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Valittaja on vaatinut, että hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset kumotaan ja hänelle myönnetään jatko-oleskelulupa ammattimaisena urheilijana. Lisäksi korkeimman hallinto-oikeuden on toimitettava asiassa suullinen käsittely.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Valittaja on tullut Suomeen pelaamaan jalkapalloa B ry:ssä huhtikuussa 2015. Hänelle on myönnetty ensimmäinen tilapäinen oleskelulupa ajalle 19.3.–31.10.2015 työnteon perusteella. Valittajan pelaajasopimus on kuitenkin purettu hänestä itsestään riippumattomista syistä, ja hän on näin menettänyt mahdollisuuden säännölliseen työansioon. Valittaja on luullut, ettei oleskeluluvan kanssa ole ongelmaa, mikäli hän saa uuden pelaajasopimuksen. Valittaja ei kuitenkaan ole onnistunut heti entisen sopimuksen päätyttyä saamaan uutta sopimusta, koska suurin osa pelaajasopimuksista tehdään tiettyyn aikaan vuodesta. Valittaja on harjoitellut eri joukkueiden mukana odottaessaan niin sanottuja tryouteja. Kun valittaja on viimein saanut tehtyä pelaajasopimuksen C ry:n kanssa, hänelle ei enää ole myönnetty oleskelulupaa.

Valittajalla on ollut pelaajasopimus C ry:n kanssa ajalla 21.2.2016–31.10.2017. Kyseisen sopimuksen päätyttyä hän on tehnyt uuden sopimuksen D Oy:n kanssa. Kyseinen sopimus on voimassa 31.10.2018 saakka. Työskentelyn aloittaakseen hän tarvitsee kuitenkin oleskeluluvan.

Valittaja on ollut vilpittömässä mielessä eikä hänen tarkoituksenaan ole ollut kiertää maahantuloa tai maassa oleskelua koskevia säännöksiä. Hän on saapunut alun perin Suomeen oleskeluluvalla sopimussuhteisena ammattijalkapalloilijana. Maahantulo on siten sujunut täysin säännösten mukaisesti, ja oleskelulupa on saatu perusteella, joka on vastannut todellisuutta. Kun pelaajasopimus on epäonnisesti päättynyt heti sopimuskauden alussa, valittaja on jatkanut harjoittelua ja etsinyt uutta joukkuetta, joka palkkaisi hänet. Valittajan tarkoituksena ei myöskään tällöin ole ollut maassa oleskelua koskevien sääntöjen kiertäminen. Valittaja ei ole missään vaiheessa yrittänyt harhauttaa viranomaisia, eikä hän ole antanut kenellekään vääriä tietoja.

Maahanmuuttovirasto on antanut lausunnon.

Valittaja on antanut vastaselityksen.

Korkein hallinto-oikeus on 8.11.2018 antamallaan välipäätöksellä taltionumero 5235 kieltänyt maasta poistamisen täytäntöönpanon, kunnes korkein hallinto-oikeus on ratkaissut valituslupahakemuksen tai asiassa toisin määrätään.

Merkitään

Maahanmuuttovirasto on 31.1.2019 tekemällään päätöksellä myöntänyt valittajalle oleskeluluvan perhesiteen perusteella ajalle 31.1.2019–31.1.2020.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt valitusluvan ja tutkinut asian.

1. Vaatimus suullisen käsittelyn toimittamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa hylätään.

2. Hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset kumotaan.

Perustelut

1. Suullisen käsittelyn toimittaminen

Hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin mukaan asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely. Kun otetaan huomioon asiassa annettu pääasiaratkaisu, suullisen käsittelyn toimittaminen korkeimmassa hallinto-oikeudessa ei ole tarpeen asian selvittämiseksi.

2. Pääasia

Ulkomaalaislain 36 §:ssä on säädetty yleisistä edellytyksistä oleskeluluvan myöntämiselle. Pykälän 2 momentin mukaan oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen.

Säännöksen on sen esitöiden (HE 28/2003 vp) perusteella tarkoitettu koskevan ennen kaikkea tilanteita, joissa oleskelulupaa haetaan perusteella, joka ei vastaa maahantulon todellista tarkoitusta. Lisäksi säännös on sovellettavissa myös muunlaiseen menettelyyn, jonka tarkoituksena on maahantulo tai maassa oleskelu maahanmuuttoviranomaisia harhauttamalla tai muutoin virheellisin perustein.

Asiassa on riidatonta, että valittaja on tullut Suomeen pelaamaan jalkapalloa B ry:ssä. B ry on päättänyt valittajan pelaajasopimuksen koeajalla. Valittaja on saanut uuden pelaajasopimuksen C ry:stä ajalle 21.2.2016–31.10.2017. Tämän jälkeen hänellä on ollut pelaajasopimus D Oy:n kanssa.

Valittajalle on myönnetty ensimmäinen oleskelulupa ammattimaisena urheilijana toimimista varten ajalle 19.3.–31.10.2015, minkä jälkeen hän on 3.3.2016 hakenut samalla perusteella jatko-oleskelulupaa.

Kun otetaan huomioon valittajan pelaajasopimuksista saatu selvitys, valittajan ei voida katsoa hakeneen jatko-oleskelulupaa maahantulon todellista tarkoitusta vastaamattomalla perusteella. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt seikkoja, joiden perusteella valittajan tarkoituksena voitaisiin katsoa olleen maassa oleskelu maahanmuuttoviranomaisia harhauttamalla tai muutoin virheellisin perustein. Maahanmuuttovirasto ei siten ole voinut hylätä valittajan oleskelulupahakemusta ulkomaalaislain 36 §:n 2 momentin nojalla. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden ja maahanmuuttoviraston päätökset on kumottava.

Koska valittajalle on sittemmin myönnetty oleskelulupa perhesiteen perusteella, asiasta lausuminen enemmälti raukeaa. Asiaa ei tästä syystä myöskään palauteta Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Irma Telivuo, Hannele Ranta-Lassila, Mikko Pikkujämsä, Vesa-Pekka Nuotio ja Antti Pekkala. Asian esittelijä Stina-Maria Lund.