KHO:2026:89

Asiassa oli kysymys siitä, oliko muutoksenhakijalla, jolle oli annettu ensihoitoa hätäkeskukselle tehtyjen ilmoitusten seurauksena, oikeus saada hätäilmoituksista tehdyistä tehtäväraporteista sellaiset tiedot, jotka yksilöivät ilmoitusten tekijän.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että hätäilmoituksen tekijän yksilöivät tiedot olivat tässä asiassa hänen henkilökohtaisia olojaan koskevina tietoina salassa pidettäviä julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 32 kohdan perusteella.

Muutoksenhakijalla ei ollut oikeutta saada tietoa hätäilmoitusten tekijästä asianosaisen tiedonsaantioikeuden perusteella, koska ensihoitopalvelussa on kysymys tosiasiallisesta terveydenhuollon antamisesta eikä muutoksenhakija ollut asianosaisen asemassa suhteessa hätäilmoitusten vastaanottamiseen eikä sen jälkeen hänelle annettuun ensihoitoon nähden. Muutoksenhakijalla ei ollut myöskään oikeutta saada tietoa ilmoitusten tekijästä häntä itseään koskevana tietona, koska hätäilmoitusten tekijän henkilöllisyys ei ollut ilmoituksen kohteena olleen muutoksenhakijan avun tarvetta koskeva tieto.

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki) 11 § 1 momentti, 12 § ja 24 § 1 momentti 32 kohta

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 18.2.2025 nro 309/2025

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian siltä osin kuin valitus koskee muutoksenhakijan oikeutta saada tieto häntä koskeneiden hätäilmoitusten tekijästä.

Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. Muilta osin valituslupahakemus hylätään.

3. Muutoksenhakijan vaatimus suullisen käsittelyn järjestämisestä hylätään.

4. Muutoksenhakijan vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.

Asian tausta

Muutoksenhakija on pyytänyt saada hätäkeskuslaitokselta tiedot hätäpuheluista, jotka hänestä on soitettu ajalla 1.1.2022 – 28.2.2024.

Asia on siirretty nyt kyseessä olevilta osin Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Akuutti24:n tulosaluejohtajan (tulosaluejohtaja) käsiteltäväksi. Muutoksenhakijalle on luovutettu hätäpuheluita 19.9.2022 ja 28.2.2024 koskeneet tehtäväkäsittelytiedot lukuun ottamatta hätäpuheluiden soittajan tietoja, jotka on päätetty turvata erittäin tärkeän yleisen ja yksityisen edun vuoksi. Tulosaluejohtajan päätöksen mukaan hätäilmoitusten seurauksena ensihoito on osallistunut muutoksenhakijaan kohdistuneisiin tehtäviin.

Hallinto-oikeus on 18.2.2025 antamallaan päätöksellä jättänyt toimivaltaansa kuulumattomana tutkimatta muutoksenhakijan valituksen siltä osin kuin se on koskenut muuta kuin tietopyynnön mukaista ajanjaksoa ja siltä osin kuin siinä on vaadittu hätäkeskustallenteiden luovuttamista. Muilta osin hallinto-oikeus on hylännyt valituksen.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Jussi-Pekka Lajunen (eri mieltä), Marianne Kivistö ja Henna Nevalainen. Asian on esitellyt esittelijä Johanna Vihtonen.

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Muutoksenhakija on pyytänyt valituslupaa ja vaatinut, että pyydetyt tiedot on annettava hänelle kokonaisuudessaan. Muutoksenhakija on lisäksi vaatinut suullisen käsittelyn järjestämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Tulosaluejohtaja on vaatinut, että valitus ja oikeudenkäyntikuluja koskeva vaatimus hylätään.

Muutoksenhakija on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

1. Tiedon antaminen hätäilmoitusten tekijästä

Kysymyksenasettelu

Muutoksenhakijalle on annettu ensihoitoa, jota koskevat tehtävät on välitetty viranomaiselle hätäkeskuksen kautta sille puhelimitse tehtyjen hätäilmoitusten seurauksena. Asiassa on kysymys siitä, onko muutoksenhakijalla ollut oikeus saada hätäilmoituksista tehdyistä tehtäväraporteista sellaiset tiedot, jotka yksilöivät hätäilmoitusten tekijän.

Sovellettavat oikeusohjeet

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 1 §:n 1 momentin mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä.

Lain 24 §:n 1 momentin 25 kohdan mukaan salassa pidettäviä ovat muun ohella asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön terveydentilasta tai hänen saamastaan terveydenhuollon palvelusta. Momentin 32 kohdan mukaan salassa pidettäviä ovat muun ohella asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön elintavoista, osallistumisesta yhdistystoimintaan tai vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä tai muista niihin verrattavista henkilökohtaisista oloista.

Lain 11 §:n 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.

Saman pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan asianosaisella ei ole edellä 1 momentissa tarkoitettua oikeutta asiakirjaan, josta tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua taikka lapsen etua tai muuta erittäin tärkeätä yksityistä etua.

Lain 12 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada tieto hänestä itsestään viranomaisen asiakirjaan sisältyvistä tiedoista 11 §:n 2 ja 3 momentissa säädetyin rajoituksin, jollei laissa toisin säädetä.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

Muutoksenhakijan pyytämät tiedot hätäilmoitusten tekijästä sisältyvät hätäpuheluita koskeviin tehtäväkäsittelytietoihin. Tulosaluejohtajan päätöksessä niiden salassapitoperusteeksi on mainittu julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 25 kohta.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että hätäilmoitusten tekijää yksilöivät tiedot eivät koske tämän terveydentilaa eivätkä muuta julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 25 kohdassa tarkoitettua salassa pidettävää tietoa. Hätäilmoitusten tekijää yksilöivät tiedot eivät siten tässä tapauksessa ole salassa pidettäviä julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 25 kohdan perusteella. Hätäkeskusraporteista ilmenevän asiayhteyden perusteella ilmoitusten tekijää koskevat tiedot ovat kuitenkin hänen henkilökohtaisia olojaan koskevina tietoina salassa pidettäviä julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 32 kohdan perusteella. Muutoksenhakijan tietopyyntö kohdistuu näin ollen toista henkilöä koskevaan salassa pidettävään tietoon.

Asiassa on seuraavaksi ratkaistava, onko muutoksenhakijalla oikeus saada sanottu tieto julkisuuslain 11 §:ssä tarkoitetun asianosaisen tiedonsaantioikeuden perusteella tai julkisuuslain 12 §:n nojalla häntä itseään koskevina tietoina.

Korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytännössä on katsottu, että henkilö on asianosaisen asemassa, kun kysymys on häntä koskevan viranomaiselle tehdyn ilmoituksen tekijästä, kun ilmoitus on johtanut eläinsuojelutarkastukseen henkilön luona (KHO 2024:31). Samoin on katsottu tapauksessa, jossa poliisi on ilmoituksen johdosta ryhtynyt toimenpiteisiin henkilön ajoterveyden varmistamiseksi (KHO 2024:69). Tietoa ilmoituksen tekijästä ei näissä tapauksissa ole kuitenkaan asianosaiselle annettu, koska ilmoituksen tekijän henkilöllisyyden paljastamisen ilmoituksen kohteelle on katsottu voivan heikentää halukkuutta tehdä vastaavia ilmoituksia, mikä puolestaan heikentäisi viranomaisen mahdollisuuksia suorittaa sille kuuluvaa valvontatehtävää ja olisi siten vastoin erittäin tärkeää yleistä etua. Oikeuskäytännössä on lisäksi katsottu, että henkilöön kohdistuneen esitutkinnan päättymisen jälkeen hänellä on asianosaisena oikeus saada tieto rikosilmoituksen tekijästä (KHO 2026:53).

Nyt puheena olevassa tapauksessa hätäilmoitusten 19.9.2022 ja 28.2.2024 perusteella on ryhdytty toimenpiteisiin ensihoidon antamiseksi muutoksenhakijalle. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että ensihoitopalvelussa on kysymys hoidon tarpeen arvioinnista ja kiireellisestä hoidosta eli tosiasiallisesta terveydenhuollon antamisesta, eikä siinä tehdä muutoksenhakijan oikeutta, etua tai velvollisuutta koskevaa ratkaisua. Tapaus eroaa edellä mainituista ennakkopäätöksistä siinä, että hätäilmoitusten vastaanottamisessa ja ilmoitusten edellyttämien jatkotoimien määrittelyssä ei ole kyse yksittäisen henkilön oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen kohdistuvasta päätöksenteosta. Muutoksenhakija ei näin ollen ole asianosaisasemassa suhteessa hätäilmoitusten vastaanottamiseen eikä sen jälkeen hänelle annettuun ensihoitoon nähden. Muutoksenhakijalla ei siten ole julkisuuslain 11 §:n mukaista asianosaisen oikeutta saada tietoa hätäilmoitusten tekijästä.

Muutoksenhakija ei ole tehnyt nyt puheena olevia hätäilmoituksia, vaan kyse on muun tahon tekemistä ilmoituksista, joilla hätäkeskukselle on yleisen toimintavelvollisuuden mukaisesti ilmoitettu muutoksenhakijaa koskevasta avun tarpeesta. Näin ollen hätäilmoitusten tekijän henkilöllisyys ei ole julkisuuslain 12 §:ssä tarkoitettu ilmoituksen kohteena olevaa avun tarpeessa olevaa henkilöä itseään koskeva tieto, vaikka ilmoituksesta ilmenevää avun tarpeen kuvausta on muutoin pidettävä häntä itseään koskevana. Näin ollen muutoksenhakijalla ei ole oikeutta saada salassa pidettävää tietoa ilmoituksen tekijästä silläkään perusteella, että kyse olisi julkisuuslain 12 §:ssä tarkoitetusta häntä itseään koskevasta tiedosta.

Edellä mainituilla perusteilla asiassa on siten voitu kieltäytyä antamasta muutoksenhakijalle tietoa hätäilmoitusten tekijästä. Näin ollen hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Valituslupahakemuksen osittainen hylkääminen

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 111 §:n 1 momentin mukaan valituslupa on myönnettävä, jos:
1) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi;
2) asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi; tai
3) valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy.

Sen perusteella, mitä muutoksenhakija on esittänyt ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ole valitusluvan myöntämisen perustetta muilta kuin edellä ratkaisuosan 1 kohdassa tarkoitetuin osin.

3. Suullinen käsittely

Kun otetaan huomioon perusteet, joiden vuoksi muutoksenhakija on vaatinut suullisen käsittelyn järjestämistä, selvitys, jota hän on ilmoittanut siinä esittävänsä, sekä asiakirjoista saatava selvitys, suullisen käsittelyn järjestäminen korkeimmassa hallinto-oikeudessa ei ole oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 57 § huomioon otettuna tarpeen asian selvittämiseksi.

4. Oikeudenkäyntikulut

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §, muutoksenhakijalle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Janne Aer, Petri Helander, Tuomas Kuokkanen, Monica Gullans ja Päivi Pietarinen. Asian esittelijä Oona Fromholdt.