Oikeudenkäynnin muita vaiheita

Suullinen käsittely

Hallintolainkäytössä suullinen käsittely on asian selvittämisen lisäkeino, joka täydentää kirjallista menettelyä.

Korkein hallinto-oikeus voi järjestää suullisen käsittelyn tuomioistuimen omasta aloitteesta tai asianosaisen pyynnöstä. Asianosaisen on perusteltava pyyntö esittämällä, miksi kirjallinen käsittely on riittämätön ja mitä selvitystä suullisessa käsittelyssä tultaisiin esittämään. Suullinen käsittely voidaan jättää toimittamatta, jos valituksessa esitettyä vaatimusta ei voida lainkaan tutkia tai jos se hylätään heti. Suullinen käsittely voidaan myös jättää toimittamatta, jos se on ilmeisen tarpeetonta tai jos asiassa on kyse muutoksenhausta hallintotuomioistuimen päätökseen eikä suullisen käsittelyn järjestäminen ole tarpeen asian selvittämiseksi.

Suulliseen käsittelyyn kutsutaan asianosaiset, valituksenalaisen päätöksen tehneen viranomaisen edustaja ja muut henkilöt, joiden kuulemista pidetään tarpeellisena. Asianosainen saa käyttää asiamiestä tai avustajaa.

Korkein hallinto-oikeus järjestää suullisia käsittelyjä harvoin.

Suullinen valmistelu

Korkein hallinto-oikeus voi järjestää asian selvittämiseksi myös suullisen valmistelun. Suullinen valmistelu voidaan järjestää ennen suullista käsittelyä sen selvittämiseksi, mistä asiaan liittyvistä seikoista oikeudenkäynnin osapuolet ovat erimielisiä sekä mitä selvitystä vaatimusten tueksi on esitettävissä.

Suullisessa valmistelussa ei kuulla todistajia eikä asiantuntijoita. Suullisen valmistelun jälkeen asiassa voidaan järjestää suullinen käsittely, tai asia voidaan ratkaista suoraan kirjallisessa menettelyssä.

Jos korkein hallinto-oikeus ei myönnä valituslupaa, korkein hallinto-oikeus ei ilmoita erikseen suullista käsittelyä koskevan pyynnön hylkäämisestä. Muussa tapauksessa korkein hallinto-oikeus ilmoittaa pyydetyn suullisen käsittelyn järjestämisestä tai sen järjestämättä jättämisestä.

Katselmus ja tarkastus

Lisäselvityksen saamiseksi asiassa korkein hallinto-oikeus voi järjestää myös katselmuksen tai tarkastuksen.

Katselmuksia pidetään useimmiten maankäyttö- ja rakentamis- sekä ympäristöasioissa. Katselmuksessa oikeuden jäsenet käyvät paikalla tutustumassa olosuhteisiin, jotka on tunnettava asian ratkaisemiseksi. Jäsenet pystyvät paikan päällä arvioimaan ja tekemään havaintoja esimerkiksi maisemasta, luonnonesiintymistä tai rakennuksista. Tarkoitus on, että oikeus saa mahdollisimman kattavan näkemyksen päätöksenteon tueksi.

Katselmukseen kutsutaan asianosaiset ja päätöksen tehnyt viranomainen, jotta nämä voisivat tulla paikalle esittämään näkemyksiään katselmuksen kohteesta. Katselmuksesta tehdään aina pöytäkirja.

Korkein hallinto-oikeus järjestää katselmuksia harvoin, vain muutamia vuosittain. Katselmus ei ole suullinen käsittely, mutta osapuolet voivat sen yhteydessä kiinnittää oikeuden jäsenten huomiota tärkeinä pitämiinsä näkökohtiin. Katselmuksen yhteydessä voidaan tarpeen vaatiessa myös järjestää suullinen käsittely.

Asiaa ei ratkaista katselmuksella, vaan myöhemmin tuomioistuimen istunnossa. Ratkaisu perustuu katselmushavaintojen lisäksi asiassa aikaisemmin saatuun kirjalliseen selvitykseen.

Katselmuksen sijasta korkein hallinto-oikeus voi tehdä paikalla myös tarkastuksen jonkin tosiseikan todentamiseksi. Tarkastuksesta ilmoitetaan asianosaisille ja päätöksen tehneelle viranomaiselle etukäteen ja siitä laaditaan pöytäkirja.

Ennakkoratkaisupyyntö

Korkein hallinto-oikeus voi pyytää vireillä olevan asian käsittelyn yhteydessä Euroopan unionin tuomioistuimelta (EUT) ennakkoratkaisua tulkintakysymykseen, joka liittyy unionin oikeuden tulkintaan tai säädösten pätevyyteen. Korkein hallinto-oikeus on ylimpänä oikeusasteena tietyin edellytyksin myös velvollinen tekemään ennakkoratkaisupyynnön.

Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa ennakkoratkaisu perussopimusten tulkinnasta tai unionin toimielimen antaman säädöksen pätevyydestä ja tulkinnasta.

Ennakkoratkaisun pyytämisestä päättää aina asiaa käsittelevä kokoonpano.