Hallinnollisen työn järjestäminen
Korkeimman hallinto-oikeuden omaan hallintoon ja johtamiseen liittyvät hallinnolliset asiat ratkaistaan pääsääntöisesti esittelystä täysistunnossa ja kansliaistunnossa. Joissakin asioissa toimivalta on presidentillä tai kansliapäälliköllä.
Täysistunto hallintoasioissa
Korkeimman hallinto-oikeuden hallinnollisia asioita käsittelevään täysistuntoon osallistuvat virantoimituksessa olevat vakinaiset jäsenet. Täysistunnon puheenjohtajana toimii presidentti.
Täysistunnossa ratkaistaan hallinnolliset asiat, jotka koskevat muun ohella
- korkeimman hallinto-oikeuden työjärjestystä
- esityksen tekemistä jäsenen ja asiantuntijajäsenen nimittämiseksi
- kansliapäällikön ja esittelijän nimittämistä virkaan
- kanslian viran perustamista, lakkauttamista ja muuttamista
- korkeimman hallinto-oikeuden tulostavoitteita sekä lausumista korkeimman hallinto-oikeuden ja tuomioistuinlaitoksen talousarvioehdotuksesta
- lausunnon antamista hallinto-oikeuden ylituomarin, markkinaoikeuden ylituomarin ja vakuutusoikeuden ylituomarin nimittämisasiassa.
Kansliaistunto
Kansliaistuntoon kuuluvat presidentti ja jaostojen puheenjohtajat. Kansliaistuntoon kuuluu lisäksi eri jaostoilta yhteensä vähintään kolme muuta jäsentä, jotka täysistunto valitsee. Jaoston puheenjohtajan ollessa estynyt jaoston puheenjohtajan sijainen osallistuu kansliaistuntoon.
Kansliaistunto on päätösvaltainen kolmijäsenisenä. Presidentti toimii kansliaistunnon puheenjohtajana. Kansliaistunnon kokoukseen voidaan kutsua myös muita henkilöitä.
Kansliaistunnossa ratkaistaan hallinnolliset asiat, jotka koskevat muun ohella:
- lausunnon antamista lainsäädäntökysymyksestä
- hallinto-oikeustuomarin, asessorin, markkinaoikeustuomarin ja vakuutusoikeustuomarin nimittämistä yli vuoden mittaiseen määräaikaiseen virkasuhteeseen
- sivutoimiluvan myöntämistä jäsenelle ja esittelijälle sekä hallinto-oikeuden, markkinaoikeuden ja vakuutusoikeuden ylituomarille
- virkavapauden myöntämistä hallinto-oikeuden, markkinaoikeuden ja vakuutusoikeuden ylituomarille
- eron myöntämistä eroamisiässä olevalle presidentille, jäsenelle, asiantuntijajäsenelle, kansliapäällikölle tai esittelijälle
- lakisääteisiä suunnitelmia ja muita korkeimman hallinto-oikeuden toimintaa koskevia suunnitelmia, ohjeita ja lausuntoja, jos niiden antaminen ei niiden merkitykseen nähden kuulu presidentin tai kansliapäällikön tehtäviin.
Jaostojen työn järjestäminen
Lainkäyttöasioita varten korkeimmassa hallinto-oikeudessa on vähintään kaksi jaostoa. Presidentti päättää jaostojen lukumäärästä, jaostoilla käsiteltävistä asiaryhmistä ja asianomaisia jäseniä kuultuaan jäsenten sijoittumisesta jaostoille.
Presidentti päättää esittelijöiden sijoittumisesta jaostoille kuultuaan jaostojen puheenjohtajia ja asianomaisia esittelijöitä. Asiaryhmien sekä jäsenten ja esittelijöiden jaostoille sijoittumisesta päätettäessä otetaan erityisesti huomioon jaostoilla käsiteltävien asioiden laatu ja määrä, asioiden edellyttämä asiantuntemus, jäsenten ja esittelijöiden asiantuntemuksen kehittäminen ja työn tasapuolinen jakautuminen.
Presidentti nimeää täysistuntoa kuultuaan jaostojen puheenjohtajat vakinaisten jäsenten keskuudesta sekä jaoston puheenjohtajaa kuultuaan asianomaisen jaoston puheenjohtajan sijaisen.
Puheenjohtaja vastaa siitä, että jaoston lainkäyttötehtävät suoritetaan asianmukaisesti, joutuisasti ja tuloksellisesti sekä siitä, että työ jaostolla jakautuu tasapuolisesti. Puheenjohtaja seuraa lainkäyttötoiminnan suoritemääriä, käsittelyaikoja ja muita toiminnalle asetettuja tavoitteita sekä raportoi niistä presidentille. Puheenjohtaja vastaa jaoston esittelijöiden työn ohjauksesta ja seurannasta.
Vastuujäsen ja vastuuesittelijä
Jaoston puheenjohtaja voi määrätä yhden tai useamman jäsenen toimimaan tietyn asiaryhmän vastuujäsenenä, jonka tehtävänä on erityisesti seurata asiaryhmän oikeuskäytäntöä sekä toimia ensisijaisena esittelijöiden yhteyshenkilönä asiaryhmään liittyvissä yleisissä kysymyksissä.
Jaoston puheenjohtaja voi määrätä yhden tai useamman esittelijän toimimaan tietyn asiaryhmän vastuuesittelijänä, jonka tehtävänä on erityisesti seurata asiaryhmän oikeuskäytäntöä, asiaryhmän vireillä olevien asioiden tilannetta ja toimia esittelijöiden ja kansliahenkilökunnan yhteyshenkilönä asiaryhmään liittyvissä yleisissä kysymyksissä.