Henkilöstö

Presidentti

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti johtaa korkeimman hallinto-oikeuden toimintaa ja vastaa sen tuloksellisuudesta. Hän toimii täysistunnon ja kansliaistunnon puheenjohtajana. Presidentti osallistuu myös yksittäisten lainkäyttöasioiden ratkaisemiseen toimimalla joidenkin ratkaisukokoonpanojen puheenjohtajana. Presidentti toimii jäsenten ja kansliapäällikön hallinnollisena esihenkilönä.

Presidentin ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa presidentin sijainen, jonka täysistunto valitsee enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hänenkin estyneenä ollessaan presidentin tehtäviä hoitaa vanhin virantoimituksessa oleva jäsen.

Presidentin valinta

Ennen kuin korkeimman hallinto-oikeuden presidentin virka täytetään, se julistetaan haettavaksi. Hakuilmoitus julkaistaan muun ohella korkeimman hallinto-oikeuden verkkosivuilla sekä valtakunnallisissa sanomalehdissä.

Hakemusasiakirjojen perusteella varteenotettavimmiksi katsotut hakijat kutsutaan haastatteluun. Haastattelu tapahtuu täysistunnossa, jossa jäsenet arvioivat hakijoita. Hakuprosessia johtaa virkaiältään vanhin jäsen. Täysistunto esittää kantansa nimitettävästä henkilöstä oikeusministerille.

Tasavallan presidentti nimittää korkeimman hallinto-oikeuden presidentin. Presidentti nimitetään virkaansa vakinaisesti. Presidenttiin sovellettavasta virkamiehen yleisestä eroamisiästä ja virkasuhteen päättymisestä säädetään valtion virkamieslaissa (35 §).

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentin kelpoisuusvaatimuksista ja nimittämisestä säädetään tuomioistuinlain luvuissa 10 ja 11.

Jäsenet eli oikeusneuvokset

Korkeimman hallinto-oikeuden jäseniä kutsutaan oikeusneuvoksiksi. Jäsenet toimivat tuomareina. Lain mukaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa on oltava vähintään 15 jäsentä presidentin lisäksi. Tällä hetkellä virassa toimivia jäseniä on presidentin lisäksi 22. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa jäsenet osallistuvat jaostoilla kaikkien hallintolainkäyttöä koskevien asioiden käsittelyyn jaostojaon ja istuntosuunnitelmien mukaisesti.

Korkeimman hallinto-oikeuden jäseniä osallistuu myös Tuomioistuinviraston johtokunnan, tuomarinvalintalautakunnan ja tuomarinkoulutuslautakunnan työskentelyyn. Lisäksi jäsenet ovat pyydettäessä eduskunnan eri valiokuntien kuultavina lainvalmistelua koskevissa asioissa.

Jäsenten valinta  

Ennen kuin korkeimman hallinto-oikeuden jäsenen virka täytetään, se julistetaan haettavaksi. Hakuilmoitus julkaistaan muun ohella korkeimman hallinto-oikeuden verkkosivuilla sekä valtakunnallisissa sanomalehdissä.

Hakemusten perusteella varteenotettavimmiksi katsotut hakijat kutsutaan yleensä haastatteluun, ellei heitä ole jo jossakin aikaisemmassa korkeimman hallinto-oikeuden viranhaussa haastateltu. Haastattelijoina toimivat korkeimman hallinto-oikeuden presidentti ja tehtävään määrätyt jäsenet. Haastattelu voidaan tehdä myös korkeimman hallinto-oikeuden kansliaistunnossa ja tarvittaessa täysistunnossa.

Korkeimman hallinto-oikeuden täysistunto tekee jäsenen virkaan nimittämisestä perustellun esityksen, joka toimitetaan valtioneuvostolle tasavallan presidentille esittelemistä varten. Tasavallan presidentti nimittää korkeimman hallinto-oikeuden jäsenet. Heidät nimitetään virkaansa vakinaisesti. Määräaikaisten jäsenten nimitysmenettely on sama kuin vakinaisten jäsenten.

Korkeimman hallinto-oikeuden jäsenten nimittämisestä ja kelpoisuusvaatimuksista säädetään tuomioistuinlain luvuissa 10 ja 11.

Tuomarin riippumattomuutta turvaavasta virassapysymisoikeudesta säädetään perustuslaissa (103 §) ja tuomioistuinlaissa (luku 16). Tuomariin sovellettavasta virkamiehen yleisestä eroamisiästä ja virkasuhteen päättymisestä säädetään valtion virkamieslaissa (35 §).

Asiantuntijajäsenet eli asiantuntijaneuvokset

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa toimii tällä hetkellä neljä sivutoimista yli-insinöörineuvosta ja kahdeksan sivutoimista ympäristöasiantuntijaneuvosta. Lainoppineiden jäsenten lisäksi eräiden ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelyyn osallistuu kaksi ympäristöasiantuntijaneuvosta sekä patenttia, hyödyllisyysmallioikeutta tai integroidun piirin piirimallia koskevien asioiden käsittelyyn kaksi yli-insinöörineuvosta. Asiantuntijajäsenellä on riippumattoman tuomarin asema.

Tasavallan presidentti määrää asiantuntijajäsenet viiden vuoden toimikaudeksi kerrallaan, kuitenkin enintään siihen asti, kun he täyttävät tuomareille säädetyn eroamisiän. Valintaprosessi on samanlainen kuin jäseniä nimitettäessä.

Asiantuntijajäsenten kelpoisuusvaatimuksista säädetään tuomioistuinlaissa (17 luku 9 §).

Kansliapäällikkö

Kansliapäällikkö huolehtii presidentin lähimpänä apuna siitä, että korkeimman hallinto-oikeuden toiminta sujuu asianmukaisesti. Hänen keskeisiin tehtäviinsä kuuluu korkeimman hallinto-oikeuden hallinnosta huolehtiminen.

Korkeimman hallinto-oikeuden kansliassa ovat vastuualueina jaostokanslia, hallinnon kanslia ja tarpeen mukaan muut kanslian vastuualueet.

Kansliapäällikkö tai muu presidentin määräämä virkamies esittelee hallinnolliset asiat täysistunnolle, kansliaistunnolle ja presidentille. Kansliapäällikkö ratkaisee toimivaltaansa kuuluvat asiat ilman esittelyä.

Kansliapäällikkö toimii esihenkilönä kanslian ylimmille virkamiehille ja hallinnollisena esihenkilönä korkeimman hallinto-oikeuden esittelijöille. Apulaiskansliapäällikkö toimii kansliapäällikön sijaisena.

Kansliapäällikön nimittää tehtäväänsä korkeimman hallinto-oikeuden täysistunto. Tällä hetkellä korkeimman hallinto-oikeuden kansliapäällikkö on  Jenny Rebold.

Kansliapäällikön kelpoisuusvaatimuksista säädetään tuomioistuinlaissa (19 luku 5 §).

Esittelijät

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on esittelijöinä esittelijäneuvoksia ja oikeussihteereitä. Esittelijät valmistelevat korkeimman oikeuden päätettäväksi tulevat lainkäyttöasiat ja esittelevät ne istunnossa päätöksen tekevälle ratkaisukokoonpanolle. Myös kansliapäällikkö voi toimia esittelijänä joissakin lainkäyttöasioissa.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa työskentelee noin 35 esittelijää.

Korkeimman hallinto-oikeuden täysistunto nimittää esittelijät virkoihinsa. Esittelijöiden kelpoisuusvaatimuksiin ja nimittämisperusteisiin sovelletaan, mitä tuomioistuinlaissa säädetään tuomareiden kelpoisuusvaatimuksista ja nimittämisperusteista. (Tuomioistuinlaki luvut luvut 10 ja 11)

Korkeimman hallinto-oikeuden esittelijään ja esittelijän virkaan sovelletaan, mitä perustuslain 103 §:ssä säädetään tuomarin virassapysymisoikeudesta ja tuomarin virasta.

Muu henkilöstö

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on myös hallinnollista henkilökuntaa, joka tukee tuomioistuimen lainkäyttötoimintaa. Hallintotuomioistuimen lainkäyttöasioiden esivalmistelu- ja jälkitöistä vastaa jaostokanslia ja hallinnollisista tehtävistä hallintokanslia. Kansliahenkilöstön määrä on noin 45.

Jaostokanslia huolehtii siitä, että saapuneet asiat voidaan valmistella esiteltäväksi istunnossa, tarkastaa asiaan saapuvat asiakirjat ja huolehtii diaarimerkintöjen oikeellisuudesta. Jaostokanslia huolehtii päätösten ja muiden asiakirjojen tiedoksi antamisesta ja avustaa lainkäyttöhenkilöstöä prosessinjohtotoimissa ja muissa käsittelytoimenpiteissä sekä jaoston muussa toiminnassa.

Hallintokanslia huolehtii muun ohella henkilöstö- ja taloushallintoon, tietohallintoon, tietopalveluun, viestintään ja virastopalveluihin liittyvistä tehtävistä.

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti nimittää apulaiskansliapäällikön, tietopalvelupäällikön ja viestintäpäällikön. Kansliapäällikkö nimittää kanslian virkamiehet, jollei nimittämistoimivalta kuulu kansliaistunnolle tai presidentille.

Muun henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetään korkeimman hallinto-oikeuden työjärjestyksessä (36 §).