Muutoksenhakuasian käsittelyn vaiheet

1. Vireilletulo

Korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamo kirjaa saapuneen valituslupahakemuksen ja valituksen sähköiseen asianhallintajärjestelmään.

2. Esivalmistelu ja valmistelu

Jaostokanslia huolehtii vireille tulleen asian esivalmistelusta sekä avustaa lainkäyttöhenkilöstöä prosessinjohtotoimissa ja muissa käsittelytoimenpiteissä. Jaostokanslia tarkastaa asiaan saapuneet asiakirjat ja hankkii tarvittaessa selvityksiä, lisäperusteluja ja täsmennyksiä asianosaiselta ja päätöksen tehneeltä viranomaiselta.

Esivalmistelun jälkeen asia siirtyy korkeimman hallinto-oikeuden työnjaon mukaan määräytyvälle esittelijälle valmistelua varten.

Kun asia on jaettu esittelijälle, hän arvioi asian kiireellisyyden sekä tarvittavat käsittely- ja valmistelutoimenpiteet. Esittelijä selvittää asian tosiseikkojen lisäksi asian ratkaisemisen kannalta keskeiset oikeuslähteet eli esimerkiksi kansalliset säännökset ja niiden esityöt (lainvalmisteluaineiston), mahdollisesti sovellettavat EU-oikeuden säännökset ja kansainväliset sopimukset, oikeuskäytännön sekä oikeuskirjallisuuden kannanotot.

Asiaan perehtymisen jälkeen esittelijä laatii perustellun kirjallisen ehdotuksensa asian ratkaisuksi tai muuksi toimeksi. Jäsenistä ja esittelijästä koostuva kokoonpano ratkaisee asian istunnossa esittelijän esittelystä.

3. Käsittely istunnossa

Esittelijä jakaa ennen istuntoa ratkaisukokoonpanolle listan istunnossa esiteltävistä asioista. Ratkaisukokoonpanoksi kutsutaan oikeuden istunnon jäsenistä (tuomareista) ja esittelijästä koostuvaa kollegiota (ryhmää).

Istunnon puheenjohtajana toimii presidentti, jaoston puheenjohtaja tai virkaiässä vanhin jäsen. Ratkaisukokoonpanoon kuuluva tarkastava jäsen perehtyy ennen istuntoa erityisen tarkasti kaikkeen oikeudenkäyntiaineistoon ja esittelijän tekemään päätösehdotukseen. Korkeimman hallinto-oikeuden jäsenet toimivat vuorollaan tarkastavana jäsenenä.

Istunnossa esittelijä esittelee asian ja tarkastava jäsen käyttää esittelyn jälkeen ensimmäisen puheenvuoron. Esittelyn jälkeen kokoonpano keskustelee asiasta ja jäsenet kertovat kantansa virkaikäjärjestyksessä niin, että istunnon puheenjohtaja kertoo kantansa viimeisenä.

Tarvittaessa päätöksestä äänestetään. Mikäli asiaa ratkaistaessa toimitetaan äänestys tai esittelijä jättää eriävän mielipiteen, liitetään äänestyslausunto tai eriävä mielipide päätöksen liitteeksi. Äänestyslausunnolla tarkoitetaan yhden tai useamman jäsenen lausuntoa, jolla poiketaan enemmistön kannasta. Eriävä mielipide on asian esittelijän ratkaisukokoonpanon kannasta poikkeava mielipide. Suoritetusta äänestyksestä sekä eriävästä mielipiteestä tehdään merkintä päätökseen.

Valituslupahakemuksen käsittely

Suurin osa korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireille tulevista asioista edellyttää valitusluvan hakemista korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Korkein hallinto-oikeus käsittelee kaikki valituslupahakemukset perusteellisesti ja arvioi, täyttyvätkö laissa säädetyt valitusluvan myöntämisen edellytykset.

Valituslupa-asiat käsitellään kahden tai kolmen jäsenen kokoonpanossa. Kokoonpano päättää istunnossa kaiken asiassa kertyneen aineiston perusteella, tuleeko valituslupa myöntää ja valituksen kohteena oleva asia ratkaista.

Valituslupahakemukset voidaan ratkaista ilman osapuolten kirjallista kuulemista kolmen jäsenen kokoonpanossa, jos valituslupaa ei myönnetä.

Kokoonpano voi myös päättää, että asiassa kuullaan asianosaisia ennen valituslupahakemuksen ratkaisemista. Kuuleminen tarkoittaa, että korkein hallinto-oikeus pyytää päätöksen tehneen viranomaisen lausuman tai selityksen, johon asianosaista pyydetään antamaan vastaus tai vastaselitys.

Se, että korkein hallinto-oikeus kuulee asianosaisia valituslupahakemusta ratkaistessaan, ei tarkoita automaattisesti, että korkein hallinto-oikeus myöntää asiassa valitusluvan. Kuulemisen jälkeen valituslupa joko myönnetään tai hylätään.

Asia siirtyy viiden jäsenen kokoonpanossa käsiteltäväksi aina, jos valituslupa myönnetään ja valitukseen annetaan asiaratkaisu.

Jos valituslupaa ei myönnetä, hakemuksen hylkäämisestä annetaan aina päätös. Valitusluvan hylkäämistä koskeva päätös voidaan tällöin perustella esittämällä pelkästään sovelletut lainkohdat, jollei asian luonne edellytä muita perusteluja.

Jos valituslupaa ei myönnetä, asian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa päättyy eikä korkein hallinto-oikeus siten anna ratkaisua valituksen kohteena olevaan asiaan. Hallinto-oikeuden päätös asiassa saa lainvoiman.

Jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan, valitus ratkaistaan yleensä samassa istunnossa, jossa valituslupa myönnetään. Vain poikkeustapauksissa korkein hallinto-oikeus antaa erikseen päätöksen valitusluvan myöntämisestä ennen pääasian ratkaisemista. Näin on menetelty lähinnä joissakin laaja-alaisissa kaavoitusasioissa.

Asiat, joissa ei vaadita valituslupaa

Valitusasiat, joissa ei vaadita valituslupaa (niin sanotut suorat valitukset), esivalmistellaan jaostokansliassa siten, että asianosaisia kuullaan ennen kuin asia siirretään esittelijälle valmisteltavaksi. Asia voidaan ratkaista varaamatta asianosaiselle tilaisuutta tulla kuulluksi, jos valitus jätetään heti tutkimatta tai se on ilmeisen perusteeton tai oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaaminen ei muutoin edellytä kuulemista.

Asiat valmistellaan muilta osin vastaavalla tavalla kuin valituslupa-asiat. Esittelijä laatii perustellun ratkaisuehdotuksen ja asia esitellään istunnossa. Nämä asiat käsitellään aina vähintään viiden jäsenen kokoonpanossa.

Täytäntöönpanon kieltäminen tai keskeyttäminen

Valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen ei lähtökohtaisesti estä päätöksen täytäntöönpanoa asiassa, jossa tarvitaan valituslupa. Korkein hallinto-oikeus voi asian ollessa vireillä kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon, määrätä täytäntöönpanon keskeytettäväksi tai antaa päätöksen täytäntöönpanoa koskevan muun määräyksen. Täytäntöönpanomääräys voidaan kohdistaa myös osaan päätöksestä.

Täytäntöönpanokieltoa tai muuta väliaikaismääräystä koskeva pyyntö on yksilöitävä ja perusteltava valituksessa tai siitä erillään tehtävässä hakemuksessa.

Jos pääasiaa käsitellään korkeimmassa hallinto-oikeudessa, jätetään täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä koskeva vaatimus korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamoon.

Jos korkein hallinto-oikeus määrää täytäntöönpanokiellon, muutoksenhakijalle lähetetään sitä koskeva välipäätös. Lisäksi korkein hallinto-oikeus lähettää päätöksestä tarpeelliset jäljennökset täytäntöönpano- ja rekisteriviranomaisille.

Jos täytäntöönpanoa ei kielletä, siitä ei useimmiten anneta erillistä välipäätöstä.

Ratkaisukokoonpanot

Lainkäyttöasiat käsitellään ja ratkaistaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa tuomareista ja esittelijästä koostuvan ratkaisukokoonpanon istunnossa tai täysistunnossa. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa asioita voidaan käsitellä erilaisissa kokoonpanoissa, joissa esittelijän lisäksi on eri lukumäärä jäseniä.

• Valitusluvan hylkäämisestä voidaan päättää ratkaisukokoonpanossa, jossa on kolme jäsentä ja esittelijä.
• Kolmen jäsenen kokoonpanossa voidaan myös päättää asian jättämisestä tutkimatta sekä ratkaista ylimääräiset muutoksenhakuasiat. 
• Kahden jäsenen kokoonpanossa voidaan päättää kansainvälistä suojelua (turvapaikkaa) koskevan valituslupahakemuksen hylkäämisestä.
• Yhden jäsenen kokoonpanossa voidaan ratkaista täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä koskeva vaatimus.
• Viiden jäsenen kokoonpanossa voidaan hylätä valituslupa tai myöntää valituslupa ja ratkaista valitus.
• Periaatteellisesti merkittävä asia voidaan ratkaista koko jaoston istunnossa (jaostoplenum) tai poikkeuksellisesti kaikista korkeimman hallinto-oikeuden jäsenistä koostuvassa täysistunnossa (plenum).
• Tietyissä ympäristö- ja vesiasioissa jäsenten lisäksi istuntoon osallistuu kaksi ympäristöasiantuntijaneuvosta ja patenttiasioissa kaksi yli-insinöörineuvosta.

5. Päätös

Päätös lainkäyttöasiassa tehdään istunnossa esittelyn ja käydyn neuvottelun jälkeen.

Etukäteen valmisteltu päätösluonnos voidaan hyväksyä ja päätös allekirjoittaa istunnossa. Muussa tapauksessa esittelijä laatii istunnossa käydyn keskustelun pohjalta päätösluonnoksen tarkastettavaksi. Tarvittaessa asiassa pidetään yksi tai useampi päätösneuvottelu, joissa keskitytään lähinnä päätöksen perusteluiden tarkentamiseen. 

Päätöksen allekirjoittavat esittelijä ja asian ratkaisemiseen osallistuneet jäsenet.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on lopullinen eikä siihen voi hakea muutosta enää miltään muulta tuomioistuimelta. Tietyin edellytyksin korkeimmalta hallinto-oikeudelta voi pyytää lainvoimaisen päätöksen purkamista.

Päätöksen rakenne

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä ilmoitetaan asian ratkaisu ja sen perustelut.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu kirjoitetaan päätöksen alkuun. Ensimmäisenä lausutaan niistä vaatimuksista, joita ei tutkita. Sen jälkeen tulevat käsittelyratkaisu ennakkoratkaisupyyntöön, suullisen käsittelyn pyyntöön ja katselmuspyyntöön. Näitä seuraavat pääasiaratkaisu sekä viimeisinä lausumat oikeudenkäyntikulujen korvausta ja täytäntöönpanoa koskevista vaatimuksista.

Tämän jälkeen päätöksessä kerrotaan asian tausta korkeimman hallinto-oikeuden sanoittamana ja selostetaan tiiviisti osapuolten vaatimukset. Näitä seuraavat ratkaisun perustelut edeten kysymyksenasettelusta sovellettaviin oikeusohjeisiin, arviointiin ja johtopäätöksiin.

Perusteluista ilmenevät sovelletut lainkohdat sekä se, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun ja mihin oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu.

Ennakkopäätöksenä julkaistava päätös sisältää edellä kerrotun lisäksi hakusanat, lyhyen tiivistelmän asiasta sekä sovelletut oikeusohjeet. Tiivistelmä sisältää päätöksen julkaisemisen perusteena olevan oikeuskysymyksen sekä tarvittaessa sitä selventäviä tietoja asiasta ja ratkaisun perusteista.

Hakusanoilla kuvataan oikeustapauksen sisältö otsikonomaisesti niin, että käyttäjä jo hakusanojen perusteella voi tehdä yleisiä johtopäätöksiä tapauksen sisällöstä. Hakusanoissa edetään yläkäsitteistä yksityiskohtiin.

Päätöksen lopputulokset

Alla on lueteltu esimerkinomaisesti joitakin korkeimman hallinto-oikeuden pääasiaratkaisujen lopputuloksia valitusasioissa. Listatuissa esimerkeissä korkein hallinto-oikeus on myöntänyt valitusluvan ja tutkinut valituksen alemman tuomioistuimen päätöksestä.

Luettelo ei ole tyhjentävä, vaan sen tarkoituksena on avata muutamia yleisimpiä lopputuloksia.

• Valitus hylätään. Ei muutosta.
  • Tarkoittaa, että korkein hallinto-oikeus ei muuta hallinto-oikeuden tai markkinaoikeuden päätöstä.
• Valitus hylätään. Päätöksen lopputulosta ei muuteta.
  • Tarkoittaa, että korkein hallinto-oikeus ei muuta hallinto-oikeuden tai markkinaoikeuden päätöksen lopputulosta, mutta muuttaa ratkaisun perusteluja.
• Muutettu.
  • Tarkoittaa, että korkein hallinto-oikeus muuttaa hallinto-oikeuden tai markkinaoikeuden ja tai viranomaisen päätöksen lopputulosta jollakin tavalla.
• Kumottu.
  • Tarkoittaa tavallisesti, että korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden tai markkinaoikeuden päätöksen ja saattaa voimaan viranomaisen asiassa tekemän päätöksen.  Korkein hallinto-oikeus voi kuitenkin kumota myös viranomaisen asiassa tekemän  päätöksen.
• Kumottu ja palautettu.
  • Tarkoittaa, että korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden tai markkinaoikeuden päätöksen ja viranomaisen päätöksen ja palauttaa asian viranomaiselle uudelleen käsiteltäväksi. Joissakin tapauksissa korkein hallinto-oikeus voi palauttaa asian myös hallinto-oikeudelle tai markkinaoikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.
• Valitusta ei tutkita.
  • Korkein hallinto-oikeus on jättänyt valituksen tutkimatta, koska sitä ei ole tehty määräajassa tai valittajalla ei ole ollut valitusoikeutta tai asia on sellainen, että siihen ei ole ollut lain mukaan mahdollista hakea muutosta.
• Valitus raukeaa.
  • Raukeaminen tarkoittaa yleensä sitä, että valittaja on peruuttanut valituksensa.  

6. Päätöksen tiedoksi antaminen ja muu jakelu

Korkein hallinto-oikeus antaa päätöksensä aina kirjallisena.

Päätös annetaan tiedoksi osapuolille viivytyksettä päätöksen antamisen jälkeen. Päätöksen antopäiväksi merkitään päivämäärä, josta lähtien päätös on asianosaisten saatavissa.

Jaostokanslia huolehtii päätösten ja muiden asiakirjojen tiedoksi antamisesta.

Jaostosihteeri lähettää päätöksen muutoksenhakijoille ja päätösjäljennöksen muille osapuolille.Päätös lähetetään asianosaisille heidän ilmoittamaansa osoitteeseen joko sähköisen asianhallintajärjestelmän kautta, sähköpostilla tai kirjepostina.

Päätöksen julkaisu verkkosivuilla ja Finlexissä

Pieni osa korkeimman hallinto-oikeuden antamista päätöksistä julkaistaan tuomioistuimen omilla verkkosivuilla ja Finlexissä. Julkaisemisesta päättää asian ratkaissut kokoonpano.

Ennakkopäätöksenä voidaan julkaista vähintään viiden jäsenen kokoonpanossa tehty päätös, joka on tärkeä lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai muuten oikeudellisesti merkittävä.

Kokoonpano voi myös päättää julkaista muuna kuin ennakkopäätöksenä yhteiskunnallisesti tai muutoin kiinnostavaksi arvioidun päätöksen.

Verkkosivuilla julkaistava päätös lähetetään asianosaisille päätöksen antopäivänä aamulla kello 8 ja julkaistaan verkkosivuilla kello 9. Pääsääntöisesti korkein hallinto-oikeus ei tiedota etukäteen päätöstensä antopäivistä.

Lue kaikki korkeimman hallinto-oikeuden julkaisemat päätökset Finlexissä.