KHO 13.8.2026/2047

Asia

Rakennusvalvontaa koskeva valituslupahakemus ja valitus

Muutoksenhakija

Espoon rakennepäällikkö

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Helsingin hallinto-oikeus 18.12.2025 nro 8350/2025

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää Espoon rakennepäällikölle valitusluvan ja tutkii asian.

Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta siltä osin kuin rakennepäällikön päätös 13.6.2025 on kumottu. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta muutetaan kuitenkin siten, että Hausia Oy:n oikaisuvaatimus siirretään Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunnalle käsiteltäväksi.

Asian tausta

Espoon rakennepäällikkö on 7.5.2025 määrännyt Hausia Oy:n rakennushankkeeseen ryhtyneenä korjaamaan määräyksessä yksilöidyn kohteen asetusten vastaiset parvekekaiteet ja tekemään tarpeelliset toimet henkilöturvallisuuden varmistamiseksi siihen asti, kunnes korjaukset on tehty ja tarkastettu.

Espoon rakennepäällikkö on 13.6.2025 hylännyt Hausia Oy:n oikaisuvaatimuksen edellä mainitusta rakennepäällikön päätöksestä.

Hallinto-oikeus on muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, Hausia Oy:n valituksesta kumonnut rakennepäällikön päätöksen 13.6.2025. Hallinto-oikeus on katsonut, että asiaan sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiä sellaisina kuin ne ovat olleet voimassa valituksenalaisen asian tullessa vireille päätöksen tehneessä viranomaisessa. Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluissa lausunut, että koska maankäyttö- ja rakennuslain 153 a §:n 1 momentin perusteella rakennusvalvontaviranomainen voi hyväksyä rakennuksen tai sen osan käyttöön otettavaksi loppukatselmuksen lisäksi myös osittaisessa loppukatselmuksessa, rakennusvalvontaviranomainen ei ole voinut näiden osittaisten loppukatselmusten jälkeen 14.2.2024 ja 7.5.2025 antaa määräyksiä parvekkeiden lasikaiteita koskien.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Esa Hakkola, Jukka Reinikainen ja Joonas Ahtonen, joka on myös esitellyt asian.

Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Espoon rakennepäällikkö on pyytänyt valituslupaa ja vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja että määräys parvekekaiteiden korjaamisesta saatetaan voimaan.

Espoon rakennusvalvontaviranomaisena toimiva ympäristö- ja rakennuslautakunta on 16.2.2026 toimittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen päätöksensä 29.1.2026 § 5, jonka mukaan lautakunta ei valita hallinto-oikeuden päätöksestä ja peruuttaa hallinto-oikeuden päätöstä koskevan korkeimpaan hallinto-oikeuteen tehdyn valituslupahakemuksen.

Espoon rakennepäällikkö on ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätökseen 29.1.2026 § 5 viitaten kummeksunut sitä, että lautakunta voisi puuttua viranhaltijan toimivaltaan liittyvän asian käsittelyyn, ja vaatinut valitusluvan myöntämistä ja asian tutkimista.

Hausia Oy on lausumassaan esittänyt, että rakennuslautakunnalla on oikeus peruuttaa rakennepäällikön valituslupahakemus ja valitus. Valituslupahakemus ja valitus on jätettävä tutkimatta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

Muutoksenhaun johdosta korkeimmassa hallinto-oikeudessa on ratkaistavana kysymys hallinto-oikeuden päätöksen lainmukaisuudesta siltä osin kuin päätös on koskenut rakennepäällikön antamaa määräystä parvekekaiteiden korjaamisesta.

Asiassa on ensin ratkaistava, onko asian käsittelyn korkeimmassa hallinto-oikeudessa katsottava raukeavan sen johdosta, että Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunta on ilmoittanut peruuttavansa Espoon rakennepäällikön tekemän valituslupahakemuksen. Mikäli vastaus edelliseen kysymykseen on kielteinen, on asiassa tämän jälkeen ratkaistava, onko hallinto-oikeus voinut maankäyttö- ja rakennuslain 153 a §:n 1 momentin vastaisena kumota rakennepäällikön päätöksen 13.6.2025, jolla oikaisuvaatimus rakennepäällikön päätöksestä 7.5.2025 oli hylätty.

Rakennepäällikön valituslupahakemuksen tutkiminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 190 §:n (976/2017) 2 momentin mukaan kyseisen lain mukaisen päätöksen tehneellä viranomaisella on valitusoikeus hallinto-oikeuden päätöksestä, jos hallinto-oikeus on muuttanut viranomaisen päätöstä tai kumonnut sen.

Espoon rakennepäällikkö on korkeimmassa hallinto-oikeudessa hakenut muutosta hallinto-oikeuden päätökseen, jolla hallinto-oikeus on kumonnut rakennepäällikön tekemän päätöksen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 190 §:n 2 momentin nojalla rakennepäälliköllä on ollut oikeus hakea muutosta hallinto-oikeuden edellä mainittuun päätökseen. Rakennepäällikön käyttäessä viranomaisena sille lain mukaan kuuluvaa muutoksenhakuoikeutta toisen viranomaisen, tässä ympäristö- ja rakennuslautakunnan, ilmoitus valituslupahakemuksen peruuttamisesta ei johda asia käsittelyn raukeamiseen korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Pääasia

Sovellettavat oikeusohjeet

Rakentamislain 194 §:n mukaan tämän lain voimaan tullessa vireillä oleva asia käsitellään loppuun soveltaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 149 §:n (41/2014) 2 momentin mukaan rakennustyön viranomaisvalvonta alkaa luvanvaraisen rakennustyön aloittamisesta ja päättyy loppukatselmukseen. Valvonta kohdistuu viranomaisen päättämissä työvaiheissa ja laajuudessa rakentamisen hyvän lopputuloksen kannalta merkittäviin seikkoihin.

Maankäyttö- ja rakennuslain 150 § (41/2014) koskee viranomaiskatselmuksia. Pykälän 3 momentin mukaan jos katselmus antaa aihetta huomautukseen, katselmuksen toimittaneen viranhaltijan on kirjallisesti määrättävä tarvittavista toimenpiteistä ja määräajasta epäkohdan tai virheen poistamiseksi tai korjaamiseksi. Asianosaisen oikeudesta vaatia määräykseen oikaisua rakennusvalvontaviranomaiselta säädetään 187 §:ssä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 153 §:n (41/2014) 1 momentin mukaan rakennusta tai sen osaa ei saa ottaa käyttöön ennen kuin rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt sen loppukatselmuksessa käyttöön otettavaksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 153 a §:n (41/2014) 1 momentin mukaan rakennusvalvontaviranomainen voi hyväksyä rakennuksen tai sen osan käyttöön otettavaksi myös osittaisessa loppukatselmuksessa. Edellytyksenä hyväksymiselle on, että rakennustyö on vain vähäisiltä osin kesken ja että rakennus tai sen osa täyttää 153 §:n 2 momentin 2–6 kohdassa tarkoitetut edellytykset ja on turvallinen, terveellinen ja käyttökelpoinen.

Saman pykälän 2 momentin mukaan rakennusvalvontaviranomaisen on laadittava osittaisesta loppukatselmuksesta pöytäkirja. Osittaiseen loppukatselmukseen sovelletaan lisäksi, mitä 150 §:n 2 momentissa säädetään siitä, keiden on oltava läsnä katselmuksessa sekä mitä 150 §:n 3 ja 4 momentissa säädetään.

Saman pykälän 3 momentin mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on haettava loppukatselmusta myönnetyn luvan voimassaoloaikana myös silloin, kun rakennus tai sen osa hyväksytään käyttöön otettavaksi osittaisessa loppukatselmuksessa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 187 §:n (132/1999) 1 momentin mukaan viranhaltijan päätökseen asiassa, joka kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta tai muulta kunnan viranomaiselta on siirretty hänen ratkaistavakseen, ei saa hakea muutosta valittamalla. Päätökseen tyytymättömällä on oikeus saada asia asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi (oikaisuvaatimus). Oikeus vaatimuksen tekemiseen määräytyy samojen perusteiden mukaan kuin asianosaisen valitusoikeus.

Asiassa saatu selvitys

Hausia Oy:lle on vuonna 2019 myönnetty rakennuslupa kahdeksankerroksisen asuinkerrostalon rakentamiseen Espoossa sijaitsevalle tontille. Kohteessa on toimitettu osittaiset loppukatselmukset 16.8.2021, 29.10.2021 ja 31.1.2022. Katselmuksista laadituissa pöytäkirjoissa on maankäyttö- ja rakennuslain 150 §:n nojalla annettu määräyksiä havaittujen puutteiden korjaamisesta. Asiakirjoista ilmenee, että kohteen viimeisin osittainen loppukatselmus on toimitettu 13.1.2023. Loppukatselmuksen pöytäkirjaa ei ole tällöin laadittu, koska KVV-loppukatselmuksia ei ollut pidetty.

Espoon rakennepäällikkö on 7.5.2025 määrännyt Hausia Oy:n rakennushankkeeseen ryhtyneenä korjaamaan asetusten vastaiset parvekekaiteet ja tekemään tarpeelliset toimet henkilöturvallisuuden varmistamiseksi siihen asti, kunnes korjaukset on tehty ja tarkastettu. Määräyksen perusteena on viitattu maankäyttö- ja rakennuslain ja rakentamislain säännöksiin, muiden ohella viranomaiskatselmuksia koskevaan rakentamislain 112 §:ään. Määräyksen perusteluissa on muun ohella todettu, että osittaisessa loppukatselmuksessa ei ole erityisesti selvitetty lasirakenteiden kelpoisuutta. Kohteen suunnitteluorganisaatiosta 14.2.2025 saadun vastauksen mukaan kohteen parvekekaiteet eivät täytä niiltä edellytettyjä olennaisia vaatimuksia lujuuden ja käyttöturvallisuuden osalta. Määräykseen on liitetty oikaisuvaatimusosoitus, jonka mukaan päätöksen tyytymättömällä asianosaisella on oikeus saada asia päätöksen tehneelle viranomaiselle uudelleen käsiteltäväksi.

Espoon rakennepäällikkö on 13.6.2025 hylännyt Hausia Oy:n oikaisuvaatimuksen edellä mainitusta rakennepäällikön päätöksestä. Päätöksen mukaan rakennepäällikön toimivalta oikaisuvaatimuksen ratkaisemiseen perustuu rakentamislakiin. Päätöksen perusteluissa on viitattu muun ohella viranomaiskatselmuksia koskeviin maankäyttö- ja rakennuslain 150 §:ään ja rakentamislain 112 §:ään. Päätöksen perustelujen mukaan rakennusvalvontaviranomaisen on laadittava loppukatselmuksesta pöytäkirja. Viranomaisen päätettävissä on se, milloin viranomaisvalvonta voidaan päättää ja loppukatselmuspöytäkirja laatia. Se, että kohteen parvekekaiteet eivät täytä niiltä edellytettyjä olennaisia vaatimuksia lujuuden ja käyttöturvallisuuden osalta, tuli lopullisesti rakennusvalvonnan tietoon 14.2.2025. Rakennusvalvonnan muista vastaavista kohteista saadun käsityksen mukaan lujuuden alitus oli niin merkittävä, että asia oli määrättävä korjattavaksi. Hausia on toiminut kohteen lain tarkoittamana rakennushankkeeseen ryhtyvänä vastaten suunnittelusta, rakennustuotteiden hankinnasta ja rakentamisesta. Virhe on siis ilmeinen ja aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä, eikä hallintolain 50 § mukaista asianosaisten suostumusta tarvita.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

Määräys parvekekaiteiden korjaamisesta on annettu osana rakennustyön viranomaisvalvontaa. Nyt kyseessä olevan kohteen luvanvaraiset rakennustyöt on aloitettu ja osittaiset loppukatselmukset toimitettu ennen rakentamislain voimaantuloa 1.1.2025. Rakennustyön viranomaisvalvonta ei ollut määräyksen antamishetkeen mennessä päättynyt, koska kohdetta ei ollut siihen mennessä hyväksytty käyttöön loppukatselmuksessa. Edellä mainituilla perusteilla ja rakentamislain 194 § huomioon ottaen korkein hallinto-oikeus katsoo, että asia on tullut ja tulee käsitellä loppuun soveltaen maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiä.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että rakennepäällikön päätöksistä ilmenee, että rakennepäällikkö on tarkoittanut 7.5.2025 antamansa määräyksen hallintolaissa tarkoitetuksi asiavirheen korjaamista koskevaksi päätökseksi, jolla on korjattu osittaisessa loppukatselmuksessa tehtyä ratkaisua lisäämällä siihen määräys parvekekaiteiden korjaamisesta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 150 §:n 3 momentin mukaan asianosaisen oikeudesta vaatia viranhaltijan katselmuksen johdosta antamaan korjausmääräykseen oikaisua rakennusvalvontaviranomaiselta säädetään saman lain 187 §:ssä. Asiavirheen korjaamista koskevaan päätökseen haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin siihen päätökseen, jota on korjattu.

Edellä mainituin perustein muutosta rakennepäällikön 7.5.2025 antamaan määräykseen olisi tullut ensi vaiheessa hakea oikaisuvaatimuksin rakennusvalvontaviranomaisena toimivalta ympäristö- ja rakennuslautakunnalta. Hallinto-oikeuden ei siten olisi tullut kumota rakennepäällikön 13.6.2025 antamaa päätöstä maakäyttö- ja rakennuslain 153 a §:n 1 momentin vastaisena, vaan sillä perusteella, että rakennepäälliköllä ei ole ollut toimivaltaa oikaisuvaatimuksen ratkaisemiseen. Hausia Oy:n oikaisuvaatimus rakennepäällikön päätöksestä 7.5.2025 on siirrettävä asiassa toimivaltaisen viranomaisen, eli Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunnan käsiteltäväksi.

Korkein hallinto-oikeus toteaa selvyyden vuoksi, ettei tällä päätöksellä ole ratkaistu sitä, onko rakennepäällikön 7.5.2025 antama parvekekaiteiden korjaamista koskeva määräys lainmukainen.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Mika Seppälä, Anne Nenonen, Jaakko Autio, Joni Heliskoski ja Tero Leskinen. Asian esittelijä Hanna-Maria Schiestl.