KHO:2026:14
Alaikäiselle muutoksenhakijalle oli haettu Suomesta kansainvälistä suojelua eri aikaan kuin muulle perheelle. Tätä ennen perhe oli hakenut kansainvälistä suojelua myös yhdessä. Kenellekään perheessä ei ollut myönnetty kansainvälistä suojelua eikä muutakaan oleskelulupaa Suomeen. Muutoksenhakijan perheenjäsenten käännyttämispäätökset olivat täytäntöönpanokelpoisia, kun Maahanmuuttovirasto hylkäsi muutoksenhakijan hakemuksen ja päätti käännyttää hänet kotimaahansa.
Muutoksenhakija vetosi korkeimmassa hallinto-oikeudessa siihen, että hänet ollaan käännyttämässä kotimaahansa yksin. Tosiasiassa kyse ei kuitenkaan ollut yksin maahan tulleesta alaikäisestä eikä muutoksenhakijaa oltu käännyttämässä kotimaahansa yksin, vaan yhdessä perheensä kanssa. Kokonaisharkinnassakaan ei ilmennyt myöskään lapsen etu huomioon otettuna perusteita sille, että muutoksenhakijaa ei voitaisi käännyttää kotimaahansa.
Ulkomaalaislaki 6 § 1 momentti, 146 § 1 momentti, 147 §, 148 § 2 momentti
Ks. ja vrt. KHO 2017:172, KHO 2017:173 ja KHO 2018:138
Päätös, jota muutoksenhaku koskee
Turun hallinto-oikeus 21.11.2024 nro H2074/2024
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Valituslupahakemus hylätään kansainvälistä suojelua ja oleskelulupaa koskevilta osin. Korkein hallinto-oikeus ei siten anna näiltä osin ratkaisua valitukseen.
Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan käännyttämisen osalta ja tutkii asian tältä osin.
Vaatimus suullisen käsittelyn järjestämisestä hylätään.
Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.
Asian tausta
(1) Muutoksenhakija on syntynyt vuonna 2015. Hänelle on samana vuonna haettu ensimmäistä kertaa Suomesta kansainvälistä suojelua yhdessä vanhempiensa kanssa. Maahanmuuttovirasto on hylännyt heidän hakemuksensa ja päättänyt käännyttää heidät kotimaahansa.
(2) Muutoksenhakijalle on vuonna 2018 haettu toista kertaa Suomesta kansainvälistä suojelua yhdessä vanhempiensa ja sisarensa kanssa. Maahanmuuttovirasto on jättänyt äidin ja lasten kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tutkimatta ja päättänyt käännyttää heidät kotimaahansa. Muutoksenhakijan isän kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on hänen pyynnöstään ratkaistu muusta perheestä erillään. Maahanmuuttovirasto on jättänyt isän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tutkimatta ja päättänyt käännyttää hänet kotimaahansa.
(3) Muutoksenhakijalle on haettu Suomesta kansainvälistä suojelua kolmannen kerran 26.8.2022. Muutoksenhakijan vanhempien mukaan lapselle on haettu tällä hakemuksella kansainvälistä suojelua yksin, koska hänen äitinsä on ollut järkyttynyt perheen saamista kielteisistä päätöksistä.
(4) Maahanmuuttovirasto on päätöksellään 27.1.2023 hylännyt muutoksenhakijan kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen eikä ole myöntänyt hänelle oleskelulupaa. Muutoksenhakija on päätetty käännyttää kotimaahansa. Maahanmuuttoviraston päätöksen mukaan lapsen vanhemmilla ja sisaruksilla on täytäntöönpanokelpoiset käännyttämispäätökset ja lapsi voi siten palata kotimaahansa yhdessä perheensä kanssa. Maahanmuuttovirasto on arvioinut muutoksenhakijan käännyttämistä lapsen edun näkökulmasta ja katsonut, ettei käännyttäminen ole muutoksenhakijan kohdalla lapsen edun vastaista.
(5) Hallinto-oikeus on muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellään hylännyt muutoksenhakijan valituksen. Hallinto-oikeus on todennut, että muutoksenhakijan perheenjäsenille ei ole myönnetty oleskelulupia Suomeen ja heidät on päätetty käännyttää kotimaahansa. Muutoksenhakijalla on hänen kotimaassaan myös muista sukulaisista koostuvaa turvaverkkoa. Hallinto-oikeuden päätöksessä on arvioitu, että on lasten edun mukaista elää yhdessä vanhempiensa kanssa. Muutoksenhakijan on katsottu olevan mahdollista palata kotimaahansa yhdessä perheenjäsentensä kanssa.
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Veronica Storträsk ja Ville Härmä. Esittelijä Nelli Keskilammi.
Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa
(6) Muutoksenhakija on pyytänyt valituslupaa ja vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan. Asiassa tulee järjestää suullinen käsittely. Päätöksen täytäntöönpano on kiellettävä.
(7) Maahanmuuttovirasto on vaatinut valituksen hylkäämistä.
(8) Muutoksenhakija on antanut vastaselityksen.
Välipäätös
(9) Korkein hallinto-oikeus on välipäätöksellään 4.9.2025 taltionumero 1920 kieltänyt maasta poistamisen täytäntöönpanon.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut
Valituksen hylkääminen käännyttämisen osalta
Kysymyksenasettelu
(10) Alaikäinen muutoksenhakija ja hänen vanhempansa ovat saapuneet Suomeen turvapaikanhakijoina vuonna 2015. He ovat siitä lähtien oleskelleet Suomessa ilman oleskelulupaa. Muutoksenhakijan vanhemmat ja sisarukset on erillisillä, täytäntöönpanokelpoisilla päätöksillä päätetty käännyttää heidän yhteiseen kotimaahansa. Se, että lapselle on tehty kansainvälistä suojelua koskeva uusintahakemus erillään hänen huoltajistaan, johtuu huoltajien menettelystä.
(11) Asiassa on kysymys siitä, onko Maahanmuuttovirasto hylätessään lapsen uusintahakemuksen voinut näin muodostuneessa tilanteessa määrätä lapsen käännytettäväksi kotimaahansa.
Sovellettavat oikeusohjeet
(12) Ulkomaalaislain 6 §:n 1 momentin mukaan kyseisen lain nojalla tapahtuvassa päätöksenteossa, joka koskee kahdeksaatoista vuotta nuorempaa lasta, on erityistä huomiota kiinnitettävä lapsen etuun sekä hänen kehitykseensä ja terveyteensä liittyviin seikkoihin.
(13) Ulkomaalaislain 146 §:n 1 momentin mukaan pääsyn epäämistä, käännyttämistä ja maasta karkottamista sekä maahantulokiellon määräämistä ja pituutta harkittaessa on otettava huomioon päätöksen perusteena olevat seikat sekä asiaan muutoin vaikuttavat seikat ja olot kokonaisuudessaan. Harkinnassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota lapsen etuun ja perhe-elämän suojaan. Harkinnassa muutoin huomioon otettavia seikkoja ovat ainakin ulkomaalaisen maassa oleskelun pituus ja tarkoitus sekä ulkomaalaiselle myönnetyn oleskeluluvan luonne, hänen siteensä Suomeen sekä hänen perheeseensä liittyvät, kulttuuriset ja sosiaaliset siteensä kotimaahan.
(14) Ulkomaalaislain 147 §:n mukaan ketään ei saa käännyttää, karkottaa tai pääsyn epäämisen seurauksena palauttaa alueelle, jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, eikä alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueelle.
(15) Ulkomaalaislain 148 §:n 2 momentin mukaan käännyttää voidaan myös ilman oleskelulupaa maahan tullut ulkomaalainen, jonka oleskelu Suomessa edellyttäisi viisumia tai oleskelulupaa, mutta joka ei ole sitä hakenut tai jolle ei ole sitä myönnetty.
Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös
Vaatimus suullisen käsittelyn järjestämisestä
(16) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 57 §:n 3 momentin mukaan korkein hallinto-oikeus voi asianosaisen vaatimuksesta huolimatta jättää suullisen käsittelyn järjestämättä, jos asiassa on kyse muutoksenhausta hallintotuomioistuimen päätökseen eikä suullisen käsittelyn järjestäminen ole tarpeen asian selvittämiseksi. Kun otetaan huomioon perusteet, joiden vuoksi muutoksenhakija on pyytänyt suullisen käsittelyn toimittamista, selvitys, jota hän on ilmoittanut siinä esittävänsä, sekä asiakirjoista saatava selvitys, suullisen käsittelyn toimittaminen ei ole tarpeen asian selvittämiseksi.
Pääasia
(17) Muutoksenhakija on esittänyt, että Maahanmuuttovirasto on päättänyt käännyttää Suomessa lähes syntymästään asuneen alaikäisen yksin hänelle tosiasiallisesti täysin vieraaseen valtioon. Muutoksenhakijan vanhempia ei ole käännytetty eikä käännytetä nyt kyseessä olevalla päätöksellä heidän kotimaahansa. Lapsen siteet Suomessa asuviin vanhempiinsa ja sisaruksiinsa sekä ystäviin, kouluun ja yhteiskuntaan katkeaisivat, jos hänet käännytettäisiin. Se, että lapsen vanhemmat ovat kotoisin heidän kotimaastaan, ei muodosta lapselle maahan sellaisia siteitä, jotka ovat kiinteämpiä kuin ne, joita hänelle on lähes koko ikänsä Suomessa asuneena tänne muodostunut. Muutoksenhakija on erityisen tuen ja sairaudenhoidon tarpeessa. Hän on haavoittuvassa asemassa sekä ikänsä että kehitysviivästymänsä vuoksi. Lapsen edun ensisijaisuus tulee olla arvioitu ja perusteltu lasta koskevissa päätöksissä.
(18) Maahanmuuttovirasto on esittänyt, että muutoksenhakijaa ei olla yksin käännyttämässä hänen kotimaahansa eikä valituksen hylkääminen johda lapsen erottamiseen perheestään. Muutoksenhakijan perheenjäsenillekään ei ole myönnetty oleskelulupia Suomeen. Perheen lapset ovat eläneet koko elämänsä vanhempiensa kanssa yhdessä, eivätkä vanhempien kotimaan kieli ja kulttuuri ole heille vieraita.
(19) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että muutoksenhakijalle on haettu kansainvälistä suojelua yksin, erillään hänen vanhempiensa hakemuksista ja tämän seurauksena Maahanmuuttoviraston päätös on myös käännyttämistä koskevilta osin kohdistunut vain muutoksenhakijaan. Asiaa harkittaessa on kuitenkin otettava huomioon päätöksen perusteena olevat seikat sekä asiaan muutoin vaikuttavat seikat ja olot kokonaisuudessaan.
(20) Saadun selvityksen perusteella muutoksenhakijan vanhemmat ja sisarukset oleskelevat Suomessa ilman oleskelulupaa ja yhdessä muutoksenhakijan kanssa. Myös vanhemmat ja sisarukset on päätetty erillisillä päätöksillä käännyttää heidän kotimaahansa. Maahanmuuttovirasto on todennut, ettei muutoksenhakijaa olla erottamassa muusta perheestään.
(21) Muutoksenhakija on tullut Suomeen vanhempiensa kanssa vuonna 2015, joten hän ei ole tullut maahan yksin alaikäisenä. Vaikka muutoksenhakija on muodollisesti hakenut kansainvälistä suojelua erillään muusta perheestä, kyse ei tosiasiassa ole yksin kansainvälistä suojelua hakeneesta alaikäisestä. Muutoksenhakijaa ei olla myöskään yksin alaikäisenä käännyttämässä kotimaahansa, vaan yhdessä perheensä kanssa. Tähän nähden muutoksenhakijan kohdalla ei ole kyse paluudirektiivin (2008/115/EY) 10 artiklassa tarkoitetusta ilman huoltajaa matkustavasta alaikäisestä. Nyt ratkaistavan asian tosiseikat eroavat näin ollen ennakkopäätösten KHO 2017:172, KHO 2017:173 ja KHO 2018:138 tosiseikoista.
(22) Muutoksenhakijan käännyttämistä on Maahanmuuttovirastossa arvioitu lapsen edun näkökulmasta muun ohella suhteessa siihen, että muutoksenhakijan muilla perheenjäsenillä on ollut päätöksentekohetkellä täytäntöönpanokelpoiset käännyttämispäätökset. Myös hallinto-oikeus on katsonut, että muutoksenhakijan on mahdollista palata kotimaahansa yhdessä perheenjäsentensä kanssa ja että lasten edun mukaista on elää yhdessä vanhempiensa kanssa.
(23) Muutoksenhakija on oleskellut Suomessa lähes syntymästään asti. Hänelle on tänä aikana epäilemättä ehtinyt muodostua siteitä Suomeen. Samalla hänen ja hänen perheensä kulttuuriset ja sosiaaliset siteet liittyvät heidän yhteiseen kotimaahansa. Muutoksenhakijan perheenjäsenille ei ole myönnetty oleskelulupia Suomeen, ja heidät on erillisillä päätöksillä päätetty käännyttää kotimaahansa. Muutoksenhakijan ikäisen lapsen edun mukaista on elää yhdessä perheensä kanssa, jolloin myös vanhemmat voivat olla hänen tukenaan hänen erityistarpeissaan.
(24) Päätös muutoksenhakijan käännyttämisestä ei ole lainvastainen. Asiassa ei ole ilmennyt lapsen edun ensisijaisuuskin huomioon ottaen muitakaan perusteita sille, ettei Maahanmuuttovirasto olisi voinut ulkomaalaislain 146 §:n mukaisen kokonaisharkinnan perusteella päättää käännyttää muutoksenhakijan hänen kotimaahansa. Valitus on tältä osin hylättävä. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiselle käännyttämisen osalta ei ole perusteita.
Valituslupahakemuksen hylkääminen kansainvälistä suojelua ja oleskeluluvan myöntämistä koskevilta osin
(25) Ulkomaalaislain 196 §:n 4 momentin mukaan valituslupa voidaan myöntää, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi tai jos luvan myöntämiseen on muu erityisen painava syy.
(26) Sen perusteella, mitä asiassa on esitetty ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ole kansainvälisen suojelun ja oleskeluluvan osalta valitusluvan myöntämisen perustetta.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Outi Suviranta, Tuomas Kuokkanen, Monica Gullans, Robert Utter ja Päivi Pietarinen. Asian esittelijä Niina Ristolainen.