Lausunto liikenne- ja viestintäministeriön taustakyselyyn sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muutoksenhakumenettelyn muutostarpeesta

Korkein hallinto-oikeus esittää vastauksena esitettyihin kysymyksiin seuraavan.

1 Mahdollisten sääntelymuutosten vaikutusten arvioimiseksi kaipaamme taustalle tilastotietoa ja otamme mielellään vastaan vinkkejä käytettävissä olevasta tietopohjasta esimerkiksi seuraavan kaltaisiin kysymyksiin:

• Kuinka paljon korkeimmassa hallinto-oikeudessa on käsitelty SVPL:n nojalla annettuihin päätöksiin liittyviä valituksia viimeisen kymmenen vuoden aikana yhteensä/vuosittain?

Sähköisen viestinnän palveluista annettu laki (aikaisemmalta nimikkeeltään tietoyhteiskuntakaari) on tullut voimaan 1.1.2015. SVPL 351 §:n 2 momentin mukaan lailla on kumottu muun ohella verkkotunnuslaki (228/2003) ja viestintämarkkinalaki (393/2003).

Viimeisen kymmenen vuoden aikana korkeimmassa hallinto-oikeudessa on ratkaistu valituksia päätöksistä, jotka on annettu SVPL:llä kumottujen lakien perusteella. Pyydettyä tilastotietoa selvitettäessä on otettu huomioon myös verkkotunnuslain ja viestintämarkkinalain nojalla tehtyihin päätöksiin kohdistuvat valitusasiat, joihin korkein hallinto-oikeus on antanut ratkaisun viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Sen sijaan SVPL:llä kumottujen muiden lakien (muun muassa televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain) nojalla tehtyihin päätöksiin kohdistuvia valitusasioita ei ole otettu huomioon tilastotiedoissa. Tämän vuoksi tilastotiedot erityisesti valtioneuvoston päätöksiin kohdistuvien valitusasioiden ratkaisuista viimeisen kymmenen vuoden ajalta eivät ole kattavia. Mikäli tilastotietoa toivotaan myös tältä osin, pyydämme ilmoittamaan tästä.

Vastauksessa annettavat tilastotiedot perustuvat viimeisen kymmenen vuoden aikana (1.10.2012–30.9.2022) annettuihin korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiin. Tilastotiedot osoittavat, miten monta omalle diaarinumerolleen kirjattua valitusta tai valituslupahakemusta korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kyseisellä ajanjaksolla ratkaistu. Ratkaisujen löytämiseksi on jouduttu tekemään manuaalisesti hakuja Notes- ja Haipa-asianhallintajärjestelmästä. Tästä syystä tiedot eivät välttämättä ole kattavia.
Korkein hallinto-oikeus on ajanjaksolla 1.10.2012–30.9.2022 antanut päätöksen yhteensä 59 valitus- tai valituslupa-asiaan, joissa valituksen kohteena on ollut sähköisen viestinnän palveluista annetun lain, viestintämarkkinalain tai verkkotunnuslain nojalla tehty päätös.

Mainitut asiat on ratkaistu eri vuosina seuraavasti:

Vuonna 2012 (1.10.2012 jälkeen) 6 asiaa
Vuonna 2013 2 asiaa
Vuonna 2014 8 asiaa
Vuonna 2015 1 asiaa
Vuonna 2016 7 asiaa
Vuonna 2017 3 asiaa
Vuonna 2018 5 asiaa
Vuonna 2019 2 asiaa
Vuonna 2020 23 asiaa (5 valitusta, joista yhdessä valituksessa valituksen kohteena on ollut 19 Liikenne- ja viestintäviraston huomattavan markkinavoiman päätöstä)
Vuonna 2021 –
Vuonna 2022 (30.9.2022 saakka) 2 asiaa

Korkein hallinto-oikeus on ajanjaksolla 1.1.2012-30.9.2012 antamillaan päätöksillä ratkaissut 10 valitusasiaa mainittujen lakien perusteella annetuista päätöksistä. Nämä valitusasiat eivät ole mukana edellä todetuissa tilastotiedoissa.

• Kuinka iso osa SVPL:ään liittyvistä valitusprosesseista on koskenut SVPL 345 §:ssä tarkoitettuja suoria valituksia? Kuinka monta valitusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen kustakin SVPL 345 §:ssä tarkoitetusta päätöstyypistä on tehty viimeisen 10 vuoden aikana?

Ajanjaksolla 1.10.2012–30.9.2022 ratkaisuista valitusasioista yksi on koskenut valtioneuvoston päätöstä ja 36 valitusasiaa on koskenut huomattavan markkinavoiman päätöstä tai hinnoittelun valvontaa.

• Kuinka paljon sitoutuu henkilöstöresursseja yhden SVPL:n suoraan valitusoikeuteen perustuvan valituksen käsittelyyn korkeimmassa hallinto-oikeudessa?

Valitusasia ratkaistaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa kokoonpanossa, johon kuuluu esittelijä ja viisi tuomaria. Lisäksi notaari toimittaa osapuolten kuulemiset.

Vaativan ja laajan viestintämarkkina-asian, jossa järjestetään suullinen käsittely, valmistelu asian ratkaisemiseksi sekä päätösluonnoksen laatiminen vaativat esittelijältä noin yhden vuoden työpanoksen. Tarkastavalta tuomarilta asia vaatii useamman kuukauden työpanoksen. Puheenjohtajalta ja muilta tuomareilta asia edellyttää työtä vähintäänkin yhden kuukauden työpanoksen verran.

2 Mitkä seikat mielestänne vaikuttavat valitusprosessin kestoon hallinto-oikeudellisissa asioissa?

Valitusprosessin kestoon korkeimmassa hallinto-oikeudessa vaikuttavat korkeimman hallinto-oikeuden työtilanne ja saapuneen valitusasian luonne. Lisäksi valitusprosessin kestoon vaikuttaa se, valitetaanko päätöksestä suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen vai edellyttääkö valittaminen valituslupaa.

Tuomioistuimessa vireillä olevien asioiden suuri määrä johtaa siihen, ettei tuomareiden ja esittelijöiden työpanosta pystytä ohjaamaan riittävän nopeasti saapuneiden valitusten ratkaisemiseen vanhempien asioiden odottaessa ratkaisuaan. Moni ratkaistavista asioista on säädetty kiireelliseksi, joten kiireellisten asioidenkin osalta joudutaan tekemään priorisointia. Jos erityisasiantuntemusta vaativan asiaryhmän laajoja valitusasioita saapuu useampia yhden vuoden sisällä, kyseisten asioiden ratkaisemiseen erikoistuneiden tuomareiden ja esittelijän työpanos ei riitä samanaikaisesti useamman asian ratkaisemiseen.

Valitusprosessin kestoon vaikuttavat myös asian vaativuus, laajuus ja tarve suullisen käsittelyn järjestämiseen. Esimerkiksi huomattavan markkinavoiman päätöksissä ratkaistavana olevat kysymykset koskevat markkina-analyysiä, huomattavan markkinavoiman aseman määräämistä ja velvollisuuksien asettamista, ja ratkaistavien kysymysten määrä on suuri.

Jos viranomaisen päätöksestä valitetaan suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen, tämä edellyttää korkeimmalta hallinto-oikeudelta ensimmäisenä oikeusasteena tosiseikkojen selvittämistä tarvittaessa suullisen käsittelyn järjestämällä. Tämä pidentää käsittelyaikaa korkeimmassa hallinto-oikeudessa verrattuna valitusasioihin, joissa muutosta haetaan hallintotuomioistuimen antamaan päätökseen hallintotuomioistuimen toimitettua asiassa suullisen käsittelyn. Vaikka osapuolet muutoksenhaussaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen mahdollisesti riitauttaisivat asiassa saadun selvityksen oikeellisuuden, asian käsittely ja myös ratkaistavana olevat kysymykset ovat kuitenkin rajatumpia.

Valituslupajärjestelmä mahdollistaa sen, että korkein hallinto-oikeus valituslupaperusteiden täyttymistä arvioituaan myöntää valitusluvan prejudikaattiperusteella vain osaan asiasta, jos ilmeistä virhettä tai painavaa syytä koskeva valituslupaperuste ei asiassa muilta osin täyty. Tällöin korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen kirjoittamista koskeva työ voidaan kohdistaa siihen osaan valituksen kohteena olevaa päätöstä, jonka osalta ennakkopäätös katsotaan tarpeelliseksi. Jos sen sijaan valitusluvan myöntämisen edellytykset eivät asiassa täyty, käsittelyn lopputuloksena on lyhyt valituslupahakemuksen hylkäävä päätös. Muun muassa näiden tekijöiden johdosta käsittelyaika korkeimmassa hallinto-oikeudessa lyhenee verrattuna asiaan, jossa valituslupaa ei edellytetä.

3 Vaikuttaako SVPL:ään liittyvien valitusprosessien kesto mielestänne markkinoiden ja kilpailun toimivuuteen? Jos vaikuttaa, kuvatkaa mielellään esimerkkien kautta, millä tavalla vaikutukset ilmenevät tai minkälaisia päätöksiä valitusprosessin kestoon liittyvät vaikutukset erityisesti koskevat.

SVPL:ään liittyvien valitusprosessin kestolla on vaikutusta markkinoiden ja kilpailun toimivuuteen.

Muutosta Liikenne- ja viestintäviraston päätökseen voi hakea teleyritys, jonka on katsottu olevan huomattavan markkinavoiman asemassa ja jonka noudatettavaksi on asetettu velvollisuuksia. Liikenne- ja viestintäviraston päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusta käsittelevä tuomioistuin toisin määrää. Teleyritys joutuu siten noudattamaan sille asetettuja velvollisuuksia, ellei Liikenne- ja viestintäviraston päätöksen täytäntöönpanoa kielletä. Mahdollinen Liikenne- ja viestintäviraston päätöksen lainvastaisuuden toteaminen edellyttää kuitenkin asian perusteellista selvittämistä, eikä täytäntöönpanon kieltämistä koskevan ratkaisun antamiselle ole välttämättä edellytyksiä ennen asiassa saadun selvityksen huolellista analysointia. Valitusprosessin kesto vaikuttaa sen ajanjakson pituuteen, jonka teleyritys joutuu noudattamaan mahdollisesti pääasiaratkaisussa lainvastaiseksi katsottavaa Liikenne- ja viestintäviraston päätöksessä asetettua velvollisuutta.

Teleyritys voi hakea myös muutosta toiselle teleyritykselle annettuun päätökseen tälle asetettujen velvollisuuksien osalta (ks. KHO 2018:96) ja vaatia, että Liikenne- ja viestintäviraston päätöksen kohteena olevalle teleyritykselle asetetaan myös muita kuin viraston päätöksessä määrättyjä velvollisuuksia. Teleyritykselle asettavilla velvollisuuksilla ja niitä koskevan valitusasian käsittelyn kestolla on vaikutusta teleyrityksen asiakkaana ja kilpailijana olevan teleyrityksen asemaan.

4 SVPL 345 §:n suoralla valitustiellä korkeimpaan hallinto-oikeuteen on tavoiteltu erityisesti valitusprosessin kokonaiskeston lyhentämistä. Minkälaisia näkemyksiä teillä on näihin päätöksiin liittyvien valitusprosessien kokonaiskestosta tällä hetkellä? Osaatteko arvioida, miten tässä tarkoitettujen valitusprosessien kokonaiskesto on kehittynyt viimeisen 10 vuoden aikana?

Valitusprosessin kesto riippuu siitä, mistä SVPL 345 §:n 1 momentissa tarkoitetusta asiaryhmästä on kysymys.

Valtioneuvoston päätökseen kohdistunut valitus radiolupa-asiassa on vuonna 2022 ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa seitsemässä kuukaudessa.

Liikenne- ja viestintäviraston tekemiin huomattavan markkinavoiman päätöksiin ja hinnoittelun valvontaa koskeviin päätöksiin kohdistuneen valitusasian käsittely on korkeimman hallinto-oikeuden 1.10.2012–31.12.2014 ratkaisemissa asioissa kestänyt vajaa kaksi vuotta (22–23 kuukautta). Vuodesta 2015 lähtien korkeimmassa hallinto-oikeudessa on ollut vireillä osittain samaan aikaan useampi huomattavan markkinavoiman päätöstä koskeva vaativa ja laaja valitusasia, joista kahdessa on järjestetty suullinen käsittely. Viimeisimpiin vuonna 2018 saapuneisiin valituksiin on annettu ratkaisu vuonna 2020. Näissä vuonna 2016 tai sen jälkeen ratkaistuissa asioissa korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyaika on ollut yli vuodesta yli kolmeen vuoteen (14–40 kuukautta) johtuen myös korkeimman hallinto-oikeuden tuolloin muutoinkin ruuhkautuneesta juttutilanteesta. Vuoden 2018 jälkeen korkeimpaan hallinto-oikeuteen ei ole saapunut huomattavaa markkinavoimaa tai hinnoittelun valvontaa koskevia valitusasioita.

5 Jos suorasta valitustiestä SVPL 345 §:ssä tarkoitetuissa päätöksissä päädyttäisiin luopumaan tai sitä muuttamaan, mikä olisi mielestänne toimivin vaihtoehtoinen valitustieratkaisu ja miksi? Olisiko mielestänne perusteltua esimerkiksi siirtää joitakin suoran valitustien piirissä nyt oleviin päätöksiin liittyviä valituksia ensivaiheena yleisissä hallinto-oikeuksissa tai joitakin toisia markkinaoikeudessa käsiteltäväksi?

a. Valtioneuvoston SVPL:n nojalla tekemät päätökset (SVPL 345 §:n 1 momentin 1 kohta)

SVPL:n muutoksenhakusäännös vastaa tältä osin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 8 §:n 1 momenttia, jonka mukaan valtioneuvoston yleisistunnon päätöksestä valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. SVPL:ään perustuvissa asioissa suoraa valitusoikeutta valtioneuvoston päätöksistä korkeimpaan hallinto-oikeuteen voidaan pitää perusteltuna muutoksenhakujärjestelmän yhdenmukaisuuden ja sen perusteiden vuoksi.

b. Liikenne- ja viestintäviraston 52, 53, 53 a, 54 tai 55 §:n nojalla tekemät päätökset sekä päätökset, jotka koskevat tällaisen päätöksen noudattamisen valvontaa (SVPL 345 §:n 1 momentin 2 kohta)

Liikenne- ja viestintäviraston 85 §:n nojalla tekemät päätökset (SVPL 345 §:n 1 momentin 3 kohta) ja

Liikenne- ja viestintäviraston 314 §:n nojalla tekemät päätökset EU:n verkkovierailuasetuksen valvonnasta (SVPL 345 §:n 1 momentin 4 kohta)

SVPL 345 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetään valitustiestä Liikenne- ja viestintäviraston päätökseen, joka koskee markkina-analyysiä, huomattavan markkinavoiman yritykseksi määräämistä ja huomattavan markkinavoiman yritykselle asetettavia velvollisuuksia, muun kuin huomattavan markkinavoiman aseman perusteella asetettavia velvollisuuksia sekä näiden päätösten noudattamisen valvontaa.

SVPL 345 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetään valitustiestä Liikenne- ja viestintäviraston päätökseen yleispalveluyrityksen nimeämisestä ja SVPL 345 §:n 1 momentin 4 kohdassa valitustiestä päätökseen, jonka Liikenne- ja viestintävirasto on tehnyt 314 §:n nojalla EU:n verkkovierailuasetuksen valvonnasta.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että mainituissa SVPL 345 §:n 1 momentin 2–4 kohdassa tarkoitetuissa asioissa muutoksenhaku Liikenne- ja viestintäviraston päätöksistä tulisi ohjata ensi asteena markkinaoikeuteen ja valittamisen markkinaoikeuden päätöksistä korkeimpaan hallinto-oikeuteen tulisi edellyttää valitusluvan myöntämistä.

Markkinaoikeuteen siirtyisivät viestintämarkkina-asiat, jotka ovat luonteeltaan samankaltaisia kuin kilpailulain ja sähkömarkkinalainsäädännön nojalla markkinaoikeudessa ensimmäisenä asteena käsiteltävät asiat. Viestintämarkkina-asioiden käsittelyyn markkinaoikeudessa saataisiin tarvittavaa erityisasiantuntemusta markkinaoikeuden asiantuntijajäsenten avulla. Markkinaoikeudessa käsiteltäviksi SVPL:n nojalla kuuluvat myös muun ohella seuraamusmaksun määräämistä koskevat asiat (SVPL 333 ja 334 §). Viestintämarkkina-asioiden muutoksenhaun ohjaaminen markkinaoikeudessa ensimmäisenä asteena käsiteltäviksi liittyisi siten luontevasti markkinaoikeudessa käsiteltävien asioiden kokonaisuuteen sen toimiessa kilpailuasioiden erityistuomioistuimena.

c. Markkinaoikeuden SVPL:n nojalla tekemät päätökset lukuun ottamatta 336 ja 337 §:ssä tarkoitettua päätöstä

Markkinaoikeus määrää päätöksellään maksettavaksi SVPL:n 333 ja 334 §:ssä tarkoitetun seuraamusmaksun. Perustuslakivaliokunta on lausuntokäytännössään edellyttänyt, että seuraamusmaksun määräämistä koskevaan markkinaoikeuden päätökseen voidaan hakea muutosta valituslupaa pyytämättä (PeVL 49/2016 vp hallituksen esityksestä HE 108/2016 vp hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi). Perustuslakivaliokunnan lausuntokäytäntö huomioon ottaen muutoksenhakusäännöksen muuttamiselle ei voida katsoa olevan edellytyksiä.

SVPL 343 §:n 1 momentin mukaan Liikenne- ja viestintäviraston 21 luvun, 295 §:n ja 312 §:n 2 ja 3 momentin nojalla tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla markkinaoikeuteen. SVPL:n 21 luvussa säädetään verkkotunnuksista, SVPL 295 §:ssä verkkotunnusmaksusta ja SVPL 312 §:n 2 ja 3 momentissa sähköisestä tiedoksiannosta verkkotunnusasioissa. Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n nojalla markkinaoikeuden päätökseen verkkotunnusasiassa saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Näiden päätösten osalta on siten jo käytössä valituslupajärjestelmä, joka korkeimman hallinto-oikeuden käsityksen mukaan on toimiva valitusjärjestys muutoksenhaun toteuttamiseksi.

6 Jos SVPL 345 §:ssä tarkoitettujen päätösten valitustiessä otettaisiin käyttöön valituslupamenettely, mikä vaikutus tällä olisi käsityksenne mukaan valitusprosessien kestoon ja miksi? Miten arvioisitte valituslupajärjestelmän käyttöönoton muita vaikutuksia?

Markkinaoikeuden päätöksiä viestintämarkkina-asioissa koskeva valituslupajärjestelmä korkeimpaan hallinto-oikeuteen mahdollistaisi sen, että korkein hallinto-oikeus voi käsitellä mainitut asiat tehokkaammin ja nopeammin. Tältä osin viitataan kysymyksen 2 johdosta annettuun vastaukseen.

Valituslupajärjestelmässä korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksillä voidaan ohjata markkinaoikeuden ja Liikenne- ja viestintäviraston päätöksentekoa. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksillä voidaan myös oikaista yksittäiset päätöksenteossa ilmenneet virheet.

Valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen ei estä päätöksen täytäntöönpanoa valitusluvanvaraisessa asiassa. Korkeimmalla hallinto-oikeudella on kuitenkin mahdollisuus kieltää täytäntöönpano.

7 SVPL:n suoran valitustien piirissä olevat Liikenne- ja viestintäviraston päätökset liittyvät pitkälti EU-taustaisen sääntelyn kansalliseen täytäntöönpanoon ja valvontaan. Liittyykö tähän näkemyksenne mukaan erityisiä kysymyksiä, jotka tulisi huomioida muutoksenhakumenettelyjä ja niiden toimivuutta arvioitaessa?

Mahdollisuus valittaa suoraan markkinaoikeuteen ja hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta toteuttavat eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä annetussa direktiivissä 2018/1972/EU (teledirektiivi) ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä edellytetyn tehokkaan ja asiantuntevan muutoksenhakujärjestelmän sekä asioiden kiireellisen käsittelyn vaatimukset.

Myös markkinaoikeus voi tehdä unionin tuomioistuimelle ennakkoratkaisupyynnön unionin oikeuden tulkinnasta.

8 Onko SVPL 345 §:ssä tarkoitettujen päätösten valitusprosesseissa mielestänne olennaisia eroja verrattuna muihin hallinto-oikeudellisiin valitusprosesseihin? Eli jos valitustietä päädyttäisiin muuttamaan, voitaisiinko valitusprosessin todennäköistä kestoa muissa hallinto-oikeudellisia asioita käsittelevissä tuomioistuimissa arvioida niissä nyt käsiteltävien juttujen keskimääräisen keston perusteella? Olisiko joku muu tapa arvioida mahdollisen SVPL 345 §:n valitustien muutosten vaikutuksia valitusprosessin kestoon parempi?

SVPL 345 §:n 1 momentin 2–4 kohdassa tarkoitetut viestintämarkkina-asiat ovat erityisosaamista vaativia, laajoja asioita. Ne ovat siten työläämpiä muihin valitusasioihin verrattuna.

Mainitut viestintämarkkina-asiat ovat rinnastettavissa vaativuudeltaan ja laajuudeltaan markkinaoikeudessa käsiteltäviin kilpailuasioihin. Viestintämarkkina-asioiden ja kilpailuasioiden välillä eroavaisuutta käsittelyajassa voi aiheuttaa mahdollinen suullisen käsittelyn tarve.

9 Vaatiiko SVPL:n nojalla annettuihin päätöksiin liittyvien valitusten käsittely mielestänne tuomioistuimelta erityisosaamista? Jos SVPL 345 §:n suoraa valitusoikeutta päädyttäisiin muuttamaan, millä keinoin voitaisiin tarvittaessa turvata vaihtoehtoisen tuomioistuimen riittävä osaaminen?

SVPL 345 §:n 1 momentin 2–4 kohdassa tarkoitettuja päätöksiä koskevien valitusten käsittely edellyttää taloudellista ja teknistä erityisosaamista. Erityisasiantuntemus on markkinaoikeudessa toteuttavissa asiantuntijajäsenten avulla.

10 Jos SVPL 345 §:ssä tarkoitettujen päätösten valitustie siirrettäisiin a) alueellisiin hallinto-oikeuksiin tai b) markkinaoikeuteen, minkälaisia vaikutuksia tällä olisi kyseisten tuomioistuimien resurssitarpeisiin (henkilökunta, järjestelmät tms.)?

Valitusasioiden käsittelyn siirtäminen markkinaoikeuteen edellyttäisi markkinaoikeudelle ohjattavia resursseja henkilökunnan määrän lisäämiseksi. Tarkempaa arvioita tarvittavasta lisäresurssien määrästä on vaikea esittää viestintämarkkina-asioiden määrän vaihdellessa vuosittain.

11 Onko teillä muita SVPL:n muutoksenhakumenettelyihin tai niiden toimivuuteen liittyviä näkemyksiä?

Kokemukset verkkotunnusasioista

Verkkotunnusasioissa valitustietä ja valitusjärjestystä korkeimpaan hallinto-oikeuteen on muutettu 1.9.2013 voimaan tulleella, verkkotunnuslain 18 §:ää muuttaneella lailla. Muutosta Liikenne- ja viestintäviraston päätökseen haetaan markkinaoikeudelta ja markkinaoikeuden päätöksestä valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää valitusluvan myöntämisestä. Ennen kyseisen muutoksen voimaantuloa Viestintäviraston päätökseen verkkotunnusasiassa haettiin muutosta Helsingin hallinto-oikeudelta eikä valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttänyt valitusluvan myöntämistä.
Helsingin hallinto-oikeuden verkkotunnusasioissa antamiin päätöksiin kohdistuvien valitusasioiden käsittelyaika on ollut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 5–24 kuukautta. Markkinaoikeuden päätöksiin kohdistuvien valituslupa-asioiden käsittelyaika korkeimmassa hallinto-oikeudessa on ollut 2–5 kuukautta, jos valituslupahakemus on ratkaistu ilman välitoimia eli muita osapuolia kuulematta. Välitoimille menneessä asiassa, jossa valituslupahakemus on hylätty, käsittelyaika on ollut vuosi ja neljä kuukautta (16 kuukautta). Vuosikirjapäätöksenä (KHO 2019:142) julkaistussa verkkotunnusasiassa, jossa valituslupa on myönnetty, käsittelyaika korkeimmassa hallinto-oikeudessa on ollut yksi vuosi.
Verkkotunnusta koskevia asioita on valituslupajärjestelmän käytönoton jälkeen tullut vireille korkeintaan muutama vuodessa, kahtena viime vuonna ei ole tullut vireille yhtään asiaa.

Valituslupajärjestelmän laajentaminen

Hallintotuomioistuinten järjestelmää on kehitetty niin, että muutoksenhaku viranomaisten päätöksistä on pääsääntöisesti ohjattu ensi asteena alueellisiin hallinto-oikeuksiin tai erityisiin hallintotuomioistuimiin ja muutoksenhaku korkeimpaan hallinto-oikeuteen pääsääntöisesti edellyttää valitusluvan myöntämistä.

Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muutoksenhakujärjestelmä tulisi muuttaa vastaamaan hallintolainkäytössä edellä todettua toteutunutta kehityslinjaa, jonka mukaisesti Liikenne- ja viestintäviraston SVPL 345 §:n 1 momentin 2–4 kohdassa tarkoitettuja päätöksiä koskevat muutoksenhaut tulisi käsitellä ensi asteena markkinaoikeudessa ja valittamisen korkeimpaan hallinto-oikeuteen tulisi olla valitusluvanvaraista. Näiden asioiden muutoksenhaun osalta ei ole perusteita, jotka edellyttäisivät oikeusastejärjestyksestä poikkeamista.
Valituslupajärjestelmän laajentaminen merkitsee, että korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisutoiminnassa korostuu korkeimman hallinto-oikeuden tehtävä ennakkopäätösten antajana. Tähän nähden tuomioistuinjärjestelmän kannalta ei ole perusteltua, että korkein hallinto-oikeus käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena tosiseikoiltaan laajoja ja monimutkaisia viestintämarkkina-asioita ja toimittaa niissä suullisia käsittelyjä tosiasioiden selvittämiseksi.

Vastaukset on valmistellut oikeusneuvos Anne Nenonen, ja niitä ovat kommentoineet korkeimman hallinto-oikeuden kansliaistunnon jäsenet.

Presidentti Kari Kuusiniemi

Kansliapäällikkö Emil Waris