KHO:2026:62

Viranhaltija oli muuttanut 12 vuotta täyttäneen A:n sijaishuoltopaikan isovanhempiensa B:n ja C:n perheestä X:n yksikköön. Perhehoitajana toiminut B oli valittanut päätöksestä hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus oli hylännyt valituksen.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli ratkaistavana, oliko A:lla, joka ei ollut valittanut viranhaltijan päätöksestä hallinto-oikeuteen, oikeus hakea muutosta hallinto-oikeuden päätökseen.

Lähtökohtaisesti vain sellainen asianosainen, joka on hakenut muutosta hallintopäätökseen hallinto-oikeudessa, voi hakea muutosta hallinto-oikeuden päätökseen, jolla on hylätty valitus.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa selostetussa aikaisemmassa lastensuojeluasioita koskevassa oikeuskäytännössä oli katsottu, että valittaessaan hallinto-oikeuteen omasta puolestaan huoltaja käytti myös lapsen laillisena edustajana lapselle asianosaisena kuuluvaa valituspuhevaltaa, ellei lapsen puhevaltaa käyttänyt hänelle määrätty edunvalvoja. Näin ollen ei ollut ollut estettä sille, että 12 vuotta täyttänyt lapsi haki muutosta hallinto-oikeuden päätökseen, jolla huoltajan tekemä valitus oli hylätty.

Esillä olleessa asiassa viranhaltijan päätökseen oli hakenut muutosta perhehoitaja B, jonka luokse A oli ollut sijoitettuna sijaishuoltoon. B ei ollut lapsen laillinen edustaja, eikä lapsen valitusoikeutta voitu katsoa tulleen käytetyksi hallinto-oikeudessa perhehoitajan valituksen perusteella. Tällaisessa tilanteessa A:lla ei ollut oikeutta hakea muutosta hallinto-oikeuden päätökseen, jolla B:n valitus oli hylätty. A:n valituslupahakemus jätettiin tutkimatta.

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 109 § 1 momentti

Lastensuojelulaki 21 § ja 89 § 4 ja 5 momentti

Ks. ja vrt. KHO 12.2.1996 taltionumero 376, KHO 30.4.2009 taltionumero 1068, KHO 2022:49

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Itä-Suomen hallinto-oikeus 1.10.2025 nro 2201/2025

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus ei tutki valituslupahakemusta.

Asian tausta

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen johtava sosiaalityöntekijä on päätöksellään 30.1.2025 muuttanut 12 vuotta täyttäneen A:n sijaishuoltopaikan isovanhempiensa B:n ja C:n perheestä X:n yksikköön. Päätös on annettu tiedoksi asianosaisille.

B on valittanut viranhaltijan päätöksestä hallinto-oikeuteen.

Hallinto-oikeus on hylännyt B:n valituksen.

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on ratkaistavana, onko muutoksenhakijana olevalla lapsella, joka ei ole valittanut johtavan sosiaalityöntekijän päätöksestä hallinto-oikeuteen, oikeus hakea muutosta hallinto-oikeuden päätökseen.

Sovellettavat oikeusohjeet

Lastensuojelulain 21 §:n mukaan kaksitoista vuotta täyttäneellä lapsella on oikeus käyttää huoltajan tai muun laillisen edustajan ohella erikseen puhevaltaansa itseään koskevassa lastensuojeluasiassa.

Lastensuojelulain 89 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan lapsen vanhempi ja huoltaja sekä henkilö, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut, saavat hakea itsenäisesti muutosta asioissa, jotka koskevat 43 §:n 3 momentissa tarkoitettua huostaanoton tai kiireellisen sijoituksen aikana tehtävää sijaishuoltopaikan muuttamista.

Saman pykälän 5 momentin mukaan 12 vuotta täyttänyt lapsi saa hakea erikseen muutosta häntä itseään koskevissa lastensuojeluasioissa pykälän 1–4 momenteissa säädetyn lisäksi.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 24 §:n mukaan jokaisella on oikeus käyttää puhevaltaa omassa asiassaan, jollei laissa toisin säädetä.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 25 §:n mukaan vajaavaltaisen puhevaltaa käyttää hänen edunvalvojansa, huoltajansa tai muu laillinen edustajansa, jollei laissa toisin säädetä.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 109 §:n 1 momentin mukaan hallintotuomioistuimen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa, ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään.

Oikeudellinen arviointi

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 25 §:n mukaisesti oikeudenkäynnissä hallintotuomioistuimessa alle 18-vuotiaan lapsen puhevaltaa käyttää hänen edunvalvojansa, huoltajansa tai muu laillinen edustajansa. Lastensuojelulain 89 §:n erityisääntelyn perusteella sijaishuoltopaikan muuttamista koskevassa asiassa 12 vuotta täyttänyt lapsi saa hakea erikseen muutosta. Lastensuojelulain 21 § huomioon otettuna 12 vuotta täyttäneellä lapsella on oikeus käyttää huoltajan tai muun laillisen edustajan ohella erikseen ja itsenäisesti omaa puhevaltaansa.

Lapsen puhevalta sisältää oikeuden tehdä hakemuksia, mahdollisuuden tulla kuulluksi ennen päätöksentekoa ja hakea itsenäisesti muutosta viranomaisen tekemään päätökseen. 12 vuotta täyttäneellä lapsella on siten oikeus vaatia esimerkiksi sijaishuoltopaikan muuttamista. Lapsi ja huoltaja tai muu laillinen edustaja eivät ole sidottuja yhteistoimintaan puhevallan käytössä, vaan kumpikin voi käyttää lapsen asianosaispuhevaltaa itsenäisesti ja rinnakkain.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 109 §:n 1 momentin perusteella hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa, ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Vakiintuneen yleisprosessuaalisen säännön mukaan se, joka ei ole tehnyt valitusta alemmalle muutoksenhakuasteelle, ei ole oikeutettu valittamaan edelleen muutoksenhakuasteen päätöksestä ylemmälle asteelle, ellei päätöstä ole toisen osapuolen valituksesta muutettu. Valituslupaa voi siten hakea ja valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä, jolla on hylätty valitus, korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain sellainen asianosainen, joka on hakenut muutosta hallintopäätökseen hallinto-oikeudessa (KHO 2022:49).

Lastensuojeluasioita koskevassa oikeuskäytännössään korkein hallinto-oikeus on katsonut, että 12 vuotta täyttäneellä lapsella on oikeus valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä, vaikka lapsi itse ei ole valittanut hallinto-oikeuteen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa ohella (ks. lyhyinä ratkaisuselosteina julkaistut päätökset KHO 12.2.1996 taltionumero 376, joka koski huostaanottoa vanhan lastensuojelulain perusteella, ja KHO 30.4.2009 taltionumero 1068, joka koski huostassapidon lopettamista ja sijaishuoltopaikan muuttamista vanhan lastensuojelulain perusteella). Tämä tulkinta vahvistettiin ennakkopäätöksellä KHO 2022:49, jossa 12 vuotta täyttäneen lapsen huoltajat olivat valittaneet yhteydenpidon rajoittamista koskevasta hallintopäätöksestä hallinto-oikeuteen. Lapsen haettua muutosta hallinto-oikeuden päätökseen korkein hallinto-oikeus katsoi, että lapsella oli voimassa olevan lastensuojelulain mukaan oikeus hakea muutosta hallinto-oikeuden päätökseen, vaikka lapsi ei ollut itse huoltajiensa ohella valittanut hallintopäätöksestä hallinto-oikeuteen.

Korkeimman hallinto-oikeuden lastensuojeluasioita koskevassa oikeuskäytännössä on siten katsottu, että lapsen valitusoikeutta käytetään häntä koskevassa lastensuojeluasiassa hallinto-oikeudessa, vaikka vain huoltaja hakee muutosta hallintopäätökseen. Valittaessaan hallinto-oikeuteen omasta puolestaan huoltaja käyttää myös lapsen laillisena edustajana lapselle asianosaisena kuuluvaa valituspuhevaltaa, ellei lapsen puhevaltaa käytä hänelle määrätty edunvalvoja. Näin ollen ei ole estettä sille, että 12 vuotta täyttänyt lapsi hakee muutosta hallinto-oikeuden päätökseen, jolla huoltajan tekemä valitus on hylätty.

Esillä olevassa asiassa johtavan sosiaalityöntekijän päätökseen on hakenut muutosta hallinto-oikeudessa perhehoitaja, jonka luokse A on ollut sijoitettuna sijaishuoltoon. 12 vuotta täyttänyt lapsi itse tai kukaan muukaan hänen valituspuhevaltaansa käyttävä ei ole hakenut asiassa muutosta hallinto-oikeudessa. Perhehoitaja ei ole lapsen laillinen edustaja, eikä lapsen valitusoikeutta voida katsoa tulleen käytetyksi hallinto-oikeudessa perhehoitajan valituksen perusteella. Tällaisessa tilanteessa A:lla ei ole oikeutta hakea muutosta hallinto-oikeuden päätökseen, jolla perhehoitajan valitus on hylätty. A:n valituslupahakemus on näin ollen jätettävä tutkimatta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Janne Aer, Taina Pyysaari, Monica Gullans, Robert Utter ja Emil Waris. Asian esittelijä Vilma Vanhamäki.