Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi uudeksi alustatyölaiksi

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt korkeimmalta hallinto-oikeudelta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi uudeksi alustatyölaiksi. Lailla pantaisiin täytäntöön 23.10.2024 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/2831 työehtojen ja työolojen parantamisesta alustatyössä (alustatyödirektiivi).

Korkein hallinto-oikeus on tarkastellut esitysluonnosta pääasiassa oikeussuojan näkökulmasta.

Alustatyödirektiivin V luvussa säädetään oikeussuojakeinoista (18–24 artikla). Korkein hallinto-oikeus kiinnittää tältä osin huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin:

Esitysluonnoksessa ei ole direktiivin 18 ja 19 artiklaa toimeenpanevia säännöksiä. Myöskään yksityiskohtaiset perustelut eivät sisällä viittauksia pykälään tai pykäliin, joilla pantaisiin täytäntöön kyseiset artiklat. Muille keskeisille oikeussuojakeinoja koskeville artikloille, kuten 20 artikla (22 §), 22 artikla (23 §) ja 23 artikla (24 §), löytyy vastaava kansallinen pykälä.

Direktiivin 18 ja 19 artiklaa ei käsitellä myöskään esitysluonnoksen nykytilan arvioinnissa tai perustella viittaamalla yleiseen lainkäyttöä koskevaan lainsäädäntöön. Esitysluonnoksen nykytilan arvioinnissa luvussa 3.6.5 ”Oikeussuojakeinot” käsitellään ainoastaan direktiivin 20, 22 ja 23 artiklaa.

Direktiivin 18 artikla edellyttää yleistä oikeutta oikea-aikaiseen, tehokkaaseen ja puolueettomaan riitojenratkaisuun sekä riittävään korvaukseen aina, kun sopimussuhde on päättynyt ja mitä tahansa direktiivistä johtuvaa oikeutta on rikottu. Esitysluonnoksessa on otettu korvausten osalta huomioon ainoastaan automaattisia päätöksiä (14 §) ja vastatoimia (30 §) koskevat tilanteet. Korkeimman hallinto-oikeuden näkemyksen mukaan nämä eivät kata koko 18 artiklan alaa, eikä niitä missään kohtaa kytketä 18 artiklaan. Esimerkiksi 17 artiklan tietojensaantioikeuden loukkausta ja 20 artiklan viestintäkanavaa koskevan oikeuden loukkausta ei ole otettu huomioon eikä näille löydy esityksestä erillistä korvaussäännöstä tai viittausta siihen, että yleinen vahingonkorvausoikeus (esimerkiksi vahingonkorvauslaki tai sopimusoikeudelliset yleiset periaatteet) kattaisi nämä tapaukset. Esitysluonnoksessa ei ole myöskään otettu kantaa korvausten vanhentumiseen.

Direktiivin 19 artiklan osalta esitysluonnoksessa ei ole säännöstä siitä, voivatko alustatyötä tekevien edustajat tai muut oikeutetut oikeushenkilöt (esimerkiksi ammattiliitot) panna vireille menettelyn yksittäisen alustatyöntekijän puolesta tai tueksi. Lakiesityksen 19 §:ssä säädetään ”yrittäjäasemassa alustatyötä tekevien edustajien oikeuksista”, mikä ei korkeimman hallinto-oikeuden näkemyksen mukaan kuitenkaan kata edustajan kanneoikeutta tai oikeutta tukea yksittäistä alustatyöntekijää oikeudenkäynnissä.

Esitysluonnoksen luvussa 4.1 ”Keskeiset ehdotukset” ei mainita muutoksenhakua tai kanneoikeutta lainkaan osana esityksen ydinsisältöä.

Esitysluonnoksesta ei ilmene, miten alustatyöntekijä voi riitauttaa asemansa eikä sitä, missä mahdollinen riita-asia käsitellään (hallintotuomioistuin, työtuomioistuin vai yleinen tuomioistuin). Lakiesityksen 25 §:n 1 momentissa säädetään, että tämän lain noudattamista valvoo työsuojeluviranomainen lukuun ottamatta 6–15 §:ssä ja 19 §:ssä mainittuja säännöksiä, joiden noudattamista valvoo tietosuojavaltuutettu. Esitysluonnoksesta ei ilmene, että kyseisiä viranomaisia koskeviin lakeihin olisi tehty muutoksia, joissa säänneltäisiin tarkemmin esimerkiksi menettelyä tai muutoksenhakua.

Edellä todettuun nähden korkein hallinto-oikeus esittää, että jatkovalmistelussa kiinnitettäisiin erityistä huomiota oikeussuojakeinoja ja muutoksenhakua koskevaan sääntelyyn ja sen johdonmukaisuuteen siten, että alustatyödirektiivin, mukaan lukien 18 ja 19 artikla, asianmukaisesta täytäntöönpanosta voidaan varmistua.

Lausunnon ovat valmistelleet oikeusneuvos Joni Heliskoski ja esittelijäneuvos Anna Ahlberg. Lausunto on käsitelty korkeimman hallinto-oikeuden kansliaistunnossa 24.8.2026.

Presidentti Kari Kuusiniemi

Kansliapäällikkö Jenny Rebold