Korkein hallinto-oikeus tutki ja hylkäsi järjestöjen tekemän ilmastovalituksen
Korkein hallinto-oikeus on tänään antamallaan päätöksellä tutkinut ja hylännyt niin kutsutun toisen ilmastovalituksen, joka koski valtioneuvoston eduskunnalle antaman ilmastovuosikertomuksen 2024 yhteydessä tekemiä ratkaisuja. Valituksessaan järjestöt katsoivat, että valtioneuvosto ei noudata Suomen kansainvälisiä sitoumuksia ja ilmastolain vaatimuksia.
Toisin kuin ensimmäisen ilmastovalituksen yhteydessä, korkein hallinto-oikeus tutki tällä kertaa järjestöjen valituksen. Korkein hallinto-oikeus jätti vuonna 2023 (KHO 2023:62) tutkimatta osin vastaavan sisältöisen valituksen, koska katsoi, ettei valtioneuvoston päätös ilmastovuosikertomuksen antamisesta eduskunnalle ollut valituskelpoinen päätös.
Korkeimman hallinto-oikeuden vuoden 2023 päätöksen jälkeen Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on korostanut tuomiossaan (Verein KlimaSeniorinnen Schweiz ja muut v. Sveitsi, 9.4.2024), että valtioilla on velvollisuus riittäviin ja oikea-aikaisiin toimenpiteisiin kansainvälisten sitoumusten noudattamiseksi. Tuomioistuin piti ihmisoikeussopimuksen vastaisena sitä, ettei Sveitsissä ollut mahdollisuutta saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi, oliko valtio laiminlyönyt riittävät ilmastotoimet.
Korkein hallinto-oikeus on tänään antamassaan päätöksessä ottanut huomioon Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomion. Päätöksessä on myös arvioitu ilmastolain suunnittelujärjestelmän kokonaisuutta ja lain muutoksenhakujärjestelmää ihmisoikeustuomioistuimen tuomion pohjalta. Mainittujen seikkojen vuoksi korkein hallinto-oikeus on nyt katsonut, että ilmastovuosikertomukseen sisältyvät kannanotot lisätoimien tarpeellisuudesta voivat tässä tapauksessa muodostaa perusteen muutoksenhaulle, ja valitus voitiin siten tutkia.
Korkein hallinto-oikeus toteaa päätöksessään, että valtioneuvosto on pitänyt erityisesti maankäyttösektorin hiilinielujen lisätoimia tarpeellisena. Lisätoimien valmistelu on käynnistetty ja niiden toteuttaminen vie aikaa. Tässä vaiheessa ei siten ole mahdollista ottaa kantaa siihen, voidaanko lisätoimia pitää riittämättöminä ilmastolain taakanjakosektoria koskevan vuoden 2030 tavoitteen ja vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi. Valtioneuvoston kannanottoa ei siten voitu pitää lainvastaisena.
Korkein hallinto-oikeus kuitenkin huomauttaa, että valituksen lopputulos voi olla myöhemmin toinen, jos osoittautuu, ettei lisätoimilla voida saavuttaa ilmastolain mukaisia sitovia tavoitteita.
Asiasta valittivat yhdessä Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Greenpeace Norden, Amnesty International Suomen osasto ry, Suoma Sámi Nuorat ry, Ilmastoisovanhemmat ry ja Luonto-Liitto ry.
Yhteystiedot:
Jaana Lappalainen, viestintäpäällikkö, korkein hallinto-oikeus, puh. 050 308 7574, [email protected]
Julkaistu 8.1.2025