KHO:2026:67

B Oy oli A Oy:n tytäryhtiö. A Oy:n tarkoituksena oli luovuttaa 1 000 kappaletta B Oy:n osaketta toimitusjohtajansa E:n kokonaan omistamalle holdingyhtiölle. Osakkeiden luovutushinnaksi oli suunniteltu yksi euro osakkeelta. Osakkeista maksettava kauppahinta perustui substanssiarvolaskelmaan, jossa B Oy:n A Oy:ltä saama 2 000 000 euron määräinen, osakeyhtiölain 12 luvun 1 §:ssä säädetyt edellytykset täyttävä pääomalaina oli luettu yhtiön velaksi ja jonka mukaan B Oy:n substanssiarvo oli negatiivinen. Verohallinto oli antamassaan ennakkoratkaisussa katsonut, että pääomalaina oli luettava B Oy:n varoihin. Tällöin B Oy:n yhden osakkeen arvoksi saatiin 64,13 euroa.

Asiassa oli ratkaistavana, oliko A Oy:n antama pääomalaina luettava B Oy:n varoihin, kun määritettiin B Oy:n substanssiarvoa.

Osakeyhtiölain 12 luvussa tarkoitettu pääomalaina lasketaan saman lain 20 luvun 23 §:ssä säädetyllä tavalla omaksi pääomaksi, kun tarkastellaan, onko osakeyhtiön oma pääoma negatiivinen ja onko osakeyhtiön hallituksen siten tehtävä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus. Pääomalaina ei muutoin ole osakeyhtiölain 8 luvun 1 §:ssä tarkoitettua osakeyhtiön omaa pääomaa, vaan pääomalaina on luonteeltaan pääomalainan saaneen osakeyhtiön velkaa eli vierasta pääomaa. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei B Oy:n saamaa pääomalainaa ollut luettava sen varoihin, kun yhtiön substanssiarvo määritettiin.

 Ennakkoperintälaki 13 § 1 momentti 1 kohta

Tuloverolaki 29 § 1 momentti ja 61 § 2 momentti

Osakeyhtiölaki 8 luku 1 § 1 momentti ja 2 §, 12 luku 1 § sekä 20 luku 23 § 1 ja 2 momentti

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Itä-Suomen hallinto-oikeus 13.5.2025 nro 1075/2025

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle valitusluvan ja tutkii asian.

Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Asian tausta

Ennakkoratkaisuhakemus Verohallinnolle

(1) A Oy (jäljempänä myös hakija) on ennakkoratkaisuhakemuksessaan esittänyt muun ohella seuraavaa:

(2) Hakija toimii konserninsa emoyhtiönä. Hakijan lisäksi konserniin kuuluvat sen tytäryhtiöt B Oy (jäljempänä myös tytäryhtiö) ja C Oy. Konsernin toiminta on jaettu niin, että tytäryhtiöt vastaavat pääasiassa operatiivisen toiminnan harjoittamisesta, kun taas hakijan vastuulle kuuluu pääasiassa konsernin johtaminen ja hallinto.

(3) Hakijan toimitusjohtaja E on aloittanut tehtävässään vuoden 2024 alussa. Hakija haluaa varmistaa E:n motivaation työskennellä mahdollisimman tehokkaasti luovuttamalla 1 000 kappaletta tytäryhtiönsä B Oy:n osakkeita E:n kokonaan omistamalle holdingyhtiölle. Osakkeiden luovutushinta on yksi euro per osake. Osakemäärä edustaa kymmentä prosenttia tytäryhtiön koko osakekannasta. Osakkeita rasittaisi B Oy:n osakassopimuksen mukainen luovutusrajoitus ja palautusvelvollisuus. Jos E:n toimitusjohtajuus päättyisi, hän olisi velvollinen luopumaan osakeomistuksestaan B Oy:ssä. Hänen tällöin saamansa korvaus määräytyisi toimisuhteen pituuden ja toimisuhteen päättymisen syyn mukaan.

(4) B Oy:n osakkeilla ei ole tehty aikaisemmin luovutuksia, joten vertailukauppoja ei ole käytettävissä. Hakija on laskenut tytäryhtiön osakkeen arvon substanssi- ja tuottoarvon perusteella 0 euroksi. Substanssiarvo on laskettu 31.12.2023 päättyneen tilikauden taseen perusteella. Tytäryhtiön varat ovat tällöin olleet 9 044 878,25 euroa ja velat 8 217 082,92 euroa.

(5) Hakija on antanut 2 000 000 euron suuruisen pääomalainan tytäryhtiölleen tämän pääomarakenteen vahvistamiseksi. Pääomalaina on kirjattu tytäryhtiön omaan pääomaan. Tytäryhtiöllä on pääomalainan osalta takaisinmaksu- ja koronmaksuvelvollisuus hakijalle, joten kyse on pikemminkin vieraan pääoman kaltaisesta velvoitteesta. Pääomalainan velkakirja on laadittu 20.12.2022. Pääomalainalle ei ole määritelty takaisinmaksuaikaa. Lainan pääoma ja korko saadaan maksaa yhtiön selvitystilassa ja konkurssissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella. Hakija on lukenut pääomalainan tytäryhtiön substanssiarvolaskelmalla velaksi, jolloin velkojen kokonaismääräksi on muodostunut 10 217 082,92 euroa. Varojen ja velkojen erotus on siten jäänyt negatiiviseksi. Tuottoarvo on laskettu kolmen viimeksi päättyneen tilikauden tulosten perusteella. Tulosten keskiarvo on negatiivinen, joten tytäryhtiön tuottoarvona on pidettävä nolla euroa.

(6) Koska B Oy:n substanssiarvo ja tuottoarvo ovat molemmat nolla euroa, tytäryhtiön osakkeen käypänä arvona on pidettävä myös nolla euroa. Molemmat osapuolet ovat hyväksyneet yhden euron nimellisen osakekohtaisen kauppahinnan. Kyseiseen kauppahintaan on päädytty, koska hakijan käsityksen mukaan nollan euron kauppahintaa ei pidetä tuloverolain mukaisena luovutuksena.

Ennakkoratkaisuhakemuksessa esitetyt kysymykset

(7) A Oy on pyytänyt Verohallinnolta ennakkoratkaisua seuraaviin kysymyksiin:

1. Mikäli A Oy:n toimitusjohtaja hankkii tytäryhtiö B Oy:n osakkeita hakemuksessa kuvattuun hintaan, muodostuuko osakkeita hankkivalle toimitusjohtajalle ennakkoperintälain 13 §:n mukaista palkaksi katsottavaa etua, josta hakijan tulee toimittaa ennakonpidätys?

2. Jos vastaus ensimmäiseen kysymykseen on kyllä, mikä on edun määrä?

Verohallinnon ennakkoratkaisu 24.10.2024, joka on voimassa 31.12.2024 asti

(8) Verohallinto on lausunut ennakkoratkaisuna seuraavaa:

1. A Oy:n toimitusjohtajalle muodostuu ennakkoperintälain 13 §:n mukainen palkaksi katsottava etu, josta hakijan tulee toimittaa ennakonpidätys, kun toimitusjohtaja hankkii B Oy:n osakkeita hakemuksessa kuvattuun hintaan.

2. Edun määrä, josta ennakonpidätys on toimitettava, on 63,13 euroa per osake ja yhteensä 63 313,00 euroa.

(9) Verohallinto on ennakkoratkaisunsa perusteluissa lausunut muun ohella, että pääomalaina katsotaan taloudelliselta luonteeltaan oman pääoman ehtoiseksi eräksi, jota ei voi vähentää substanssiarvolaskelmalla velkana, kun se on annettu tytäryhtiön pääomarakenteen vahvistamiseksi ja sen ehdot vastaavat ennakkopäätöksen KHO 2016:49 ehtoja. Pääomalainan voidaan katsoa olevan sellaista yhtiön omaisuutta, josta hyötyvät välillisesti kaikki, myös tulevat osakkeenomistajat, kun se parantaa yhtiön mahdollisuutta toimia markkinoilla. Hakija ei ole esittänyt muita arvonmääritysmenetelmiä, jolloin osakkeen käypä arvo tulee määrittää substanssiarvon perusteella tuottoarvon ollessa 0 euroa.

(10) Kun B Oy:n varoista (per 31.12.2023) 9 044 878,25 euroa vähennetään pakolliset varaukset 186 456,09 euroa, varojen määräksi substanssiarvolaskelmalla saadaan yhteensä 8 858 422,16 euroa. Kun varoista vähennetään velat (per 31.12.2023) 8 217 082,92 euroa, saadaan varojen ja velkojen erotukseksi 641 339,24 euroa. Yhden osakkeen arvoksi saadaan tällöin substanssiarvolaskelmalla 641 339,24 euroa/10 000 = 64,13 euroa ja toimitusjohtajan tuloverolain 61 §:n 2 momentin ja ennakkoperintälain 13 §:n mukaisen palkaksi katsottavan edun määräksi (64,13-1=) 63,13 euroa per osake eli yhteensä (63,13 x 1 000) 63 130 euroa.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

(11) Itä-Suomen hallinto-oikeus on hyväksynyt A Oy:n valituksen ja kumonnut Verohallinnon ennakkoratkaisun ja lausunut uutena ennakkoratkaisuna, että A Oy:n toimitusjohtajalle ei muodostu ennakkoperintälain 13 §:n mukaista palkaksi katsottavaa etua, josta A Oy:n tulee toimittaa ennakonpidätys, kun toimitusjohtaja hankkii B Oy:n osakkeita hakemuksessa kuvattuun hintaan.

(12) Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluissa lausunut muun ohella, että pääomalaina merkitään osakeyhtiölain mukaan yhtiön taseeseen erillisenä eränä. Osakeyhtiölaki ei määrittele pääomalainan kirjanpidollista kohtelua, vaan asiasta säädetään kirjanpitolain 5 luvun 5 c §:ssä. Mikäli laina kuitenkin täyttää osakeyhtiölain mukaiset edellytykset, tulee sitä kohdella pääomalainana riippumatta siitä, miten laina on merkitty yhtiön taseeseen. Asiassa on riidatonta, että puheena oleva pääomalaina täyttää osakeyhtiölain mukaiset edellytykset. Näin ollen sillä seikalla, että pääomalaina on B Oy:n taseessa merkitty vieraan pääoman sijasta omaan pääomaan, ei ole ratkaisevaa merkitystä.

(13) Hallinto-oikeus on todennut, että valittajan tytäryhtiölleen pääomalainana antamat varat ovat omaisuutta, josta hyötyvät välillisesti myös kaikki tulevat osakkeenomistajat. Valittaja on kuitenkin hakemuksessaan selvittänyt, että kyseisiin varoihin liittyy takaisinmaksu- ja koronmaksuvelvollisuus. Näitä suorituksia maksetaan lainanantajalle lainaan perustuen, eikä valittajan toimitusjohtajan holdingyhtiö tai muutkaan osakkeenomistajat tule saamaan pääomalainasta suorituksia osakkuutensa perusteella. Nämä maksut tulevat vähentämään B Oy:n varojen määrää. Valittajan toimitusjohtajalla ei siten ole osuutta B Oy:n nettovaroihin pääomalainaa vastaavin osin. Laskettaessa toimitusjohtajan holdingyhtiön ostamien osakkeiden substanssiarvoa pääomalaina tulee näin ollen vähentää B Oy:n varoista osakkeen käypää arvoa määritettäessä.

(14) Verohallinnon antaman ennakkoratkaisun mukaan B Oy:n substanssiarvo on 641 339,24 euroa. Kun kyseisestä määrästä vähennetään valittajan antama pääomalaina 2 000 000 euroa, muodostuu substanssiarvo negatiiviseksi. Valittajan toimitusjohtajalle ei siten muodostu ennakkoperintälain 13 §:n mukaista palkaksi katsottavaa etua, josta valittajan tulee toimittaa ennakonpidätys, kun toimitusjohtaja hankkii B Oy:n osakkeita yhden euron kappalehintaan.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Toni Sarivirta, Minna Iivanainen ja Miika Laine, joka on myös esitellyt asian.

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(15) Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on pyytänyt valituslupaa ja vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Verohallinnon ennakkoratkaisu saatetaan voimaan.

(16) A Oy on vaatinut valituksen hylkäämistä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

(17) Asiassa on ratkaistavana, muodostuuko A Oy:n toimitusjohtajalle ennakkoperintälain 13 §:ssä tarkoitettua palkaksi katsottavaa etuutta, jos hän hankkii holdingyhtiönsä kautta B Oy:n osakkeita ennakkoratkaisuhakemuksessa todettuun hintaan.

(18) Erityisesti asiassa on kysymys siitä, onko A Oy:n tytäryhtiölleen antama osakeyhtiölain 12 luvun 1 §:ssä säädetyt edellytykset täyttävä pääomalaina luettava tytäryhtiön varoihin, kun määritetään tytäryhtiön substanssiarvoa.

Osapuolten kannanotot

(19) Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön mukaan yrityksen substanssiarvo lasketaan yritykseen verovelvollisuuden syntyhetkellä kuuluvan varallisuuden perusteella. Asiassa ei ole osoitettu, että tytäryhtiön varat tulevat tosiasiallisesti vähenemään, koska pääomalainalle ei ole määritetty takaisinmaksuaikaa ja koska pääoman ja koron maksamista on rajoitettu eikä tytäryhtiö ole antanut pääomalainan takaisinmaksun turvaavaa vakuutta. Lisäksi on mahdollista, että pääomalaina konvertoidaan osakkeiksi, jolloin pääomalainaa vastaava määrä varallisuutta säilyy tytäryhtiön taseessa.

(20) Kun tytäryhtiö on valinnut kirjata emoyhtiön sille antaman pääomalainan taseensa omaan pääomaan, pääomalainaa on johdonmukaisesti käsiteltävä oman pääoman eränä myös käsillä olevassa arvostustilanteessa. Mikäli tästä tytäryhtiön valitsemasta käsittelytavasta poiketaan osakkeiden käyvän arvon määrittämisen yhteydessä, näin toimitaan yksinomaan verotuksellisten syiden vuoksi, jotta tytäryhtiön osakkeen arvoa saadaan alhaisemmaksi emoyhtiön toimitusjohtajan holdingyhtiölle suunnattavassa osakeannissa.

(21) Kun emoyhtiön tytäryhtiölleen antama pääomalaina vastaa ehdoiltaan pääomalainaa, josta oli kysymys korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksessä KHO 2016:49, pääomalainaa tulee pitää sen kirjanpidollisen käsittelyn mukaisesti oman pääoman ehtoisena eränä.

(22) A Oy:n mukaan pääomalainaan liittyy takaisinmaksu- ja koronmaksuvelvollisuus lainanantajalle, eikä A Oy:n toimitusjohtajan holdingyhtiö tai muutkaan osakkeenomistajat tule saamaan pääomalainasta suorituksia osakkuutensa perusteella. Merkitystä ei voida antaa sille, että arvonmäärityksen on perustuttava nykyhetkeen, kun pääomalainan takaisinmaksu ja koronmaksu tapahtuvat vasta tulevaisuudessa.

(23) Kyseessä oleva pääomalaina täyttää osakeyhtiölain mukaiset edellytykset, jolloin sitä tulee kohdella pääomalainana riippumatta siitä, miten laina on merkitty yhtiön taseeseen. Silloinkin, kun pääomalaina on merkitty omaan pääomaan, se on muusta omasta pääomasta erillinen erä, joka ei lisää jakokelpoisen vapaan oman pääoman määrää.

(24) Ennakkopäätöksellä KHO 2016:49 ei voida katsoa olevan merkitystä nyt käsiteltävässä asiassa, koska ennakkopäätöksessä on ollut kyse osakkeenomistajan yhtiölle antaman pääomalainan lukemisesta osakkeiden hankintamenoon tuloverolain 46 §:n 1 momentin perusteella.

Sovellettavat oikeusohjeet

(25) Ennakkoperintälain 9 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan suorituksen maksaja on velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen, jollei asiasta jäljempänä toisin säädetä tai 6 §:n nojalla toisin määrätä.

(26) Ennakkoperintälain 13 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan palkalla tarkoitetaan kaikenlaatuista palkkaa, palkkiota, etuutta ja korvausta, joka saadaan työ- tai virkasuhteessa.

(27) Tuloverolain 29 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan veronalaista tuloa ovat jäljempänä säädetyin rajoituksin verovelvollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot.

(28) Tuloverolain 61 §:n 2 momentin mukaan veronalaista ansiotuloa on muun ohessa työsuhteen perusteella saatu palkka ja siihen rinnastettava tulo, eläke sekä tällaisen tulon sijaan saatu etuus tai korvaus.

(29) Osakeyhtiölain 8 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan yhtiön oma pääoma jakautuu sidottuun omaan pääomaan ja vapaaseen omaan pääomaan. Osakepääoma sekä kirjanpitolain mukainen arvonkorotusrahasto, käyvän arvon rahasto ja uudelleenarvostusrahasto ovat sidottua omaa pääomaa. Muut rahastot sekä tilikauden ja edellisten tilikausien voitto ovat vapaata omaa pääomaa.

(30) Saman luvun 2 §:n mukaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon merkitään se osa osakkeiden merkintähinnasta, jota perustamissopimuksen tai osakeantipäätöksen mukaan ei merkitä osakepääomaan ja jota ei kirjanpitolain mukaan merkitä vieraaseen pääomaan, sekä sellainen muu oman pääoman sijoitus, jota ei merkitä muuhun rahastoon. Rahastoon merkitään myös se määrä, jolla osakepääomaa alennetaan ja jota ei käytetä tappion kattamiseen tai varojen jakamiseen.

(31) Osakeyhtiölain 12 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan yhtiö voi ottaa lainan (pääomalaina), jonka:

1) pääoma ja korko saadaan maksaa yhtiön selvitystilassa ja konkurssissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella;

2) pääoma saadaan muutoin palauttaa ja korkoa maksaa vain siltä osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän; sekä

3) pääoman tai koron maksamisesta yhtiö tai sen tytäryhteisö ei saa antaa vakuutta.

(32) Saman pykälän 2 momentin mukaan pääomalainan 1 momentin vastaiseen pääoman palauttamiseen, koron maksuun sekä vakuuden antamiseen sovelletaan, mitä laittomasta varojenjaosta säädetään 13 luvun 4 §:ssä ja 25 luvun 1 §:n 4 kohdan rangaistussäännöksessä.

(33) Saman pykälän 3 momentin mukaan tämän pykälän säännöksiä ei sovelleta 14 luvun 2 §:ssä, 16 luvun 6 §:ssä, 17 luvun 6 §:ssä tai 19 luvun 7 §:ssä tarkoitetussa velkojiensuojamenettelyssä. Pääomalainan velkojalle tulevan määrän saa kuitenkin maksaa tai vakuuden antaa vasta, kun velkojiensuojamenettelyä edellyttävä toimenpide on rekisteröity. Pääomalainan velkojan suostumuksella pääomalainaa voidaan käyttää osakepääoman korotuksen maksuksi, muuntaa sijoitetuksi vapaaksi omaksi pääomaksi tai käyttää yhtiön tappion kattamiseen.

(34) Osakeyhtiölain 20 luvun 23 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan, jos yhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on negatiivinen, hallituksen on viipymättä tehtävä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus.

(35) Saman pykälän 2 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan oman pääoman määrää 1 momentin mukaan laskettaessa luetaan 12 luvussa tarkoitettu pääomalaina omaksi pääomaksi.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

(36) Ennakkoperintälaissa, tuloverolaissa tai muuallakaan verolainsäädännössä ei ole osakkeen käyvän arvon eli todennäköisen luovutushinnan määrittämistä koskevia nimenomaisia säännöksiä. Laissa ei siten ole säädetty siitä, miten osakkeiden käyvän arvon määrittämiseen käytettävä substanssiarvo lasketaan.

(37) Osakeyhtiölain 12 luvussa tarkoitettu pääomalaina lasketaan saman lain 20 luvun 23 §:ssä säädetyllä tavalla omaksi pääomaksi, kun tarkastellaan, onko osakeyhtiön oma pääoma negatiivinen ja onko osakeyhtiön hallituksen siten tehtävä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus. Pääomalaina ei muutoin ole osakeyhtiölain 8 luvun 1 §:ssä tarkoitettua osakeyhtiön omaa pääomaa, vaan pääomalaina on luonteeltaan pääomalainan saaneen osakeyhtiön velkaa eli vierasta pääomaa. Tältä osin merkitystä ei ole sillä seikalla, onko osakeyhtiö kirjannut saamansa pääomalainan kirjanpidossaan omaan vai vieraaseen pääomaan.

(38) Pääomalainan luonnetta tässä yhteydessä ei ole arvioitava edellä todetusta poikkeavalla tavalla ennakkopäätöksen KHO 2016:49 perusteella.

(39) Näin ollen B Oy:n saamaa pääomalainaa ei ole luettava yhtiön varoihin, kun yhtiön substanssiarvo määritetään esillä olevaa ennakonpidätystä varten.

(40) Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Hannele Ranta-Lassila, Eija Siitari, Mikko Pikkujämsä, Vesa-Pekka Nuotio ja Anne Nenonen. Asian esittelijä Anna Ahlberg.