KHO:2026:70

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli ratkaistavana, oliko Ahvenanmaan maakunnan hallitus voinut maanhankintaoikeudesta ja maanhankintaluvasta annetun maakuntalain (2024:68) nojalla hylätä muutoksenhakijan maanhankintalupaa koskevan hakemuksen.

Valituksen perusteella tutkittavaksi tulivat erityisesti maakunnan hallituksen tekemät arvioinnit muutoksenhakijan aiemmasta asumisajanjaksosta maakunnassa maakuntalain 14 §:n 2 momentin mukaan sekä hakijan maaomistusten kasvamisesta aiotusta luovutuksesta huolimatta 14 §:n 6 momentin mukaan. Lisäksi muutoksenhakija oli esittänyt, että maakunnan hallituksen tapa soveltaa maakuntalakia oli ristiriidassa ns. Ahvenanmaan pöytäkirjaan sisältyvän stand still -lausekkeen kanssa.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei maakunnan hallitus ollut soveltanut voimassa olevan maakuntalain 14 §:n 2 ja 6 momenttien mukaisia edellytyksiä maanhankintaluvan myöntämisestä virheellisesti. Sen perusteella, mitä ilmeni aiemman lainsäädännön sanamuodosta ja mitä aiemmasta lupakäytännöstä oli esitetty, ei ollut viitteitä siitä, että luvan myöntämisen edellytyksiä olisi sovellettu tavalla, joka olisi johtanut päinvastaiseen lopputulokseen muutoksenhakijan olosuhteita vastaavassa tilanteessa. Asiassa ei ilmennyt tukea johtopäätökselle, että voimassa olevan maakuntalain soveltaminen olisi merkinnyt uutta rajoitusta muutoksenhakijan oikeuteen hankkia kiinteää omaisuutta maakunnassa Ahvenanmaan pöytäkirjan stand still -lausekkeen vastaisesti. Edellytyksiä luvan myöntämiselle maakuntalain 14 §:n 2 tai 6 momentin nojalla ei ollut, eikä maakunnan hallituksen voitu katsoa ylittäneen harkintavaltaansa, kun se hylkäsi hakemuksen maakuntalain 14 §:n 1 momentin nojalla.

Asiassa nousi esille muun ohella kysymys myös siitä, oliko eräitä kotiseutuoikeutta koskevia maakuntalain säännöksiä, jotka liittyivät maakunnasta poissaoloon sekä kotiseutuoikeuteen liittyvän menettelysäännöksiä koskevan maakuntalain säännöksiä sovellettava päätettäessä siitä asumisajanjaksosta, joka määräytyy maanhankintaoikeudesta ja maanhankintaluvasta annetun maakuntalain perusteella.

Ahvenanmaan maanhankintalaki 1 § ja 2 § 1 mom.

Landskapslagen (ÅFS 2024:68) om jordförvärvsrätt och jordförvärvstillstånd 2 § 4 kohta, 14 § 1, 2 ja 6 mom.

Suomen liittymistä Euroopan unioniin koskevan sopimuksen pöytäkirja nro 2, 1 artikla

Vrt. KHO 2007:90, ks. myös KHO 2013:34

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Petri Helander, Taina Pyysaari, Toni Kaarresalo, Robert Utter ja Emil Waris. Asian esittelijä Iisa Koskela.

Seloste on kokonaisuudessaan ruotsinkielisellä päätössivulla.