KHO:2026:71

Muutoksenhakijalta oli Helsingin kaupungista johtuvasta syystä peritty asiakasmaksuja viiveellä. Tämä oli johtanut kerralla laskutettuun maksusaatavien kertymään, joka oli monikymmenkertainen verrattuna maksujen tavanomaiseen laskutukseen. Muutoksenhakijan ei voitu kohtuudella edellyttää varautuneen siihen, miten maksut olivat erääntyneet maksettaviksi.

Maksuja viiveelläkin perittäessä laskujen eräpäiviä koskeva päätösvalta oli kaupungilla. Muutoksenhakijan perheen tosiasiallista maksukykyä arvioitaessa asiakasmaksulain 11 §:n mukaisen hakemuksen perusteella olisi tullut asian olosuhteissa ottaa huomioon kaupungin samanaikaisesti maksettavaksi eräännyttämien asiakasmaksujen kokonaismäärä. Kaupunki ei myöskään voinut katsoa, että samanaikaisesti erääntyneet maksut otettaisiin tarvittaessa erikseen huomioon toimeentulotukea myönnettäessä.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 11 § 1 ja 3 mom.

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Helsingin hallinto-oikeus 2.10.2025 nro 6180/2025

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

Hallinto-oikeuden sekä Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan yksilöasioiden jaoston ja viranhaltijan päätökset kumotaan. Asia palautetaan Helsingin kaupungin toimivaltaiselle viranhaltijalle uudelleen käsiteltäväksi.

Asian tausta

Asiassa on kysymys omaishoitajan vapaan aikana omaishoidettavalle järjestettävästä lyhytaikaishoidosta perittävistä asiakasmaksuista. Helsingin kaupunki on viiveellä perinyt muutoksenhakijalta useammalle vuodelle kohdistuvia maksuja siten, että maksut ovat erääntyneet kerralla tai lyhyen ajanjakson sisällä.

Muutoksenhaun perusteena oleva maksukertymä muodostuu omaishoidon omavastuuosuuksista sekä tässä asiassa muutoksenhakijana olevan lapsen että asiassa diaarinumero 3103/03.04.04.04.27/2025 muutoksenhakijana olevan lapsen omaishoidon osalta.

Helsingin kaupungin viranhaltija on 7.9.2023 ja 8.3.2024 tekemillään päätöksillä hylännyt muutoksenhakijan hakemukset asiakasmaksujen alentamisesta tai perimättä jättämisestä.

Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan yksilöasioiden jaosto on päätöksillään 11.1.2024 § 7 ja 1.8.2024 § 464 hylännyt muutoksenhakijan oikaisuvaatimukset.

Hallinto-oikeus on, siltä osin kuin asiasta on korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys, hylännyt muutoksenhakijan valituksen.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Mervi Hietanen ja Eve Juuriala. Asian esittelijä Teija Orjala-Heikkinen.

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A huoltajanaan B on pyytänyt valituslupaa ja vaatinut, että hallinto-oikeuden sekä Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan yksilöasioiden jaoston ja viranhaltijan päätökset kumotaan ja asiakasmaksut poistetaan.

Asiassa on kuultu Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan yksilöasioiden jaostoa sekä muutoksenhakijaa.

Merkintä

Korkein hallinto-oikeus on tänään antamallaan toisella päätöksellä ratkaissut edellä kohdassa 2 mainitun asian diaarinumero 3103/03.04.04.04.27/2025.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys omaishoitajan vapaan aikana omaishoidettavalle järjestettävästä lyhytaikaishoidosta perittävistä asiakasmaksuista, jotka on peritty viiveellä siten, että ne ovat kertyneet erääntyväksi yhtäaikaisesti merkittävästi suurempana maksueränä kuin ajantasaisesti laskutettuina. Viive maksujen laskutuksessa on johtunut viranomaisesta. Ratkaistavana on kysymys siitä, tuleeko maksukertymän yhtäaikainen erääntyminen tällaisessa tilanteessa ottaa huomioon arvioitaessa asiakasmaksulain 11 §:n mukaista hakemusta asiakasmaksun alentamiseksi tai perimättä jättämiseksi.

Sovellettavat oikeusohjeet esitöineen

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (asiakasmaksulaki) 6 b §:ssä säädetään omaishoitajan vapaan aikaisten palveluiden maksusta. Pykälän 1 momentin mukaan niistä palveluista, joita hyvinvointialue järjestää hoidettavalle omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun omaishoitajan vapaapäivän ajaksi ja jotka korvaavat omaishoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa, voi hoidettavan maksettavaksi tulla enintään 9,90 euroa päivältä sen estämättä, mitä muualla laissa tai asetuksessa säädetään. Momentissa tarkoitetun maksun euromäärää on saman pykälän 3 momentin nojalla tarkistettu kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:ssä tarkoitetun kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti.

Asiakasmaksulain 2 a §:n 1 momentin mukaan hyvinvointialueen on annettava asiakkaalle maksua koskevaa päätöstä vastaava lasku.

Asiakasmaksulain 11 §:n 1 momentin mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Pykälän 3 momentin mukaan maksun alentamisen ja perimättä jättämisen on oltava ensisijaista toimeentulotuesta annetussa laissa tarkoitettuun toimeentulotukeen nähden.

Asiakasmaksulain 11 §:n muutokseen johtaneesta hallituksen esityksestä (HE 129/2020 vp) ilmenee, että asiakasmaksujen alentamista ja perimättä jättämistä koskevan säännöksen velvoittavuutta on ollut tarkoitus tiukentaa ja maksujen alentamisen tai perimättä jättämisen ensisijaisuutta suhteessa toimeentuloturvaan vahvistaa.

Lain 11 §:ää koskevan muutoksen yksityiskohtaisten perusteluiden mukaan pykälän soveltamiskäytännössä on ilmennyt epäselvyyksiä ja puutteita, minkä vuoksi maksun huojentamisen asemaa suhteessa toimeentulotukeen selkiytettäisiin ja pykälään lisättäisiin maksun alentamista tai perimättä jättämistä koskeva tiedonantovelvollisuus. Uuden 3 momentin mukaan maksun alentamisen ja perimättä jättämisen olisi oltava ensisijaista toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) tarkoitettuun toimeentulotukeen nähden. Säännöksen tarkoituksena on ennen kaikkea lisätä kuntien tietoisuutta asiakasmaksujen huojentamista koskevasta velvoitteesta sekä perustuslakivaliokunnan kannasta, jonka mukaan maksun alentamisen, sen kokonaan poistamisen tai jo määrätyn maksun perimättä jättämisen olisi aina oltava ensisijaisia toimenpiteitä toimeentulotukeen nähden.

Hallituksen esityksen yleisperusteluissa (s. 27–28) viitataan perustuslakivaliokunnan lausuntoihin, joissa valiokunta on todennut, että asiakasmaksut eivät saa johtaa siihen, että palveluja tarvitsevat joutuvat turvautumaan perustuslain 19 §:n 1 momentissa tarkoitettuun viimesijaiseen toimeentuloturvaan (PeVL 10/2009 vp ja PeVL 21/2016 vp). Maksun alentamisen, sen kokonaan poistamisen tai jo määrätyn maksun perimättä jättämisen olisi aina oltava ensisijaisia toimenpiteitä toimeentulotuen myöntämiseen nähden. Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja tämän perheen toimeentulo ja edistää näiden itsenäistä selviytymistä. Voimassa olevalla asiakasmaksulain 11 §:llä ei olekaan voitu riittävällä tavalla varmistaa asiakasmaksujen alentamisen tai poistamisen ensisijaisuutta suhteessa toimeentuloturvaan.

Arvioitavana olevat olosuhteet ja näkemykset

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan A:lle on myönnetty maksusitoumus omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikaisen hoidon ostamiseksi asiakkaan kotiin ja sen lähiympäristöön siten, että asiakas maksaa palveluntuottajalle päätöksissä määritellyn omavastuuosuuden.

Helsingin kaupungin selvityksen mukaan omavastuuosuutta koskevat asiakasmaksulaskut eivät ole kaupungin asiakastietojärjestelmän teknisen virheen vuoksi saapuneet tavanomaiseen tapaan kuukausittain muutoksenhakijalle maksettaviksi. Asiassa saadun selvityksen mukaan kaupunki on tämän vuoksi perinyt useamman vuoden aikana kertyneet omavastuuosuudet muutoksenhakijalta jälkijättöisesti kerralla.

Saatuaan kertyneistä maksuista laskut muutoksenhakija on vaatinut kaupungilta omavastuuosuutta koskevien maksujen alentamista tai perimättä jättämistä asiakasmaksulain 11 §:n perusteella vedoten siihen, että lukuisten samanaikaisesti erääntyvien maksujen periminen vaarantaa hänen perheensä toimeentulon.

Helsingin kaupungin viranhaltija on päätöksillään hylännyt muutoksenhakijan hakemukset asiakasmaksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä, ja kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan yksilöasioiden jaosto on hylännyt vaatimukset päätösten oikaisemiseksi. Päätösten mukaan asiakasmaksun alennuslaskelmissa ei oteta menona huomioon perheeltä perittävää kokonaissummaa (1 764,04 euroa). Lähtökohtana on, että maksu tulee normaalisti maksettavaksi kuukausittain. Viranhaltija on arvioinut perheen tulojen ja menojen perusteella, pystyykö B maksamaan perheen tuloilla lapsen hoidon kuukausittaisen omavastuuosuuden. Alennuslaskelmissa selvitetään kuukausittaista maksukykyä eli onko perheellä riittävät varat suoriutua omaishoidon omavastuuosuuksista silloin, kun laskutuksessa ei ole viivästyksiä. Perheen olisi tullut varautua laskuihin, joita ei ollut pystytty laskuttamaan ajantasaisesti.

Hallinto-oikeus on vastaavalla tavalla katsonut, että asiakasmaksulain 11 §:ää on tulkittava siten, että arvioitaessa, vaarantaako määrätty asiakasmaksu asiakkaan toimeentulon, arviointi kohdistuu yksittäisen laskun tai laskujen perusteena olevaan viranhaltijapäätökseen maksun määräämisestä. Mainittu lainkohta asiakasmaksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä ei siten hallinto-oikeuden mukaan tule sovellettavaksi tilanteessa, jossa perusteeltaan ja määrältään oikeat asiakasmaksut peritään jälkijättöisesti yhdellä kerralla.

Muutoksenhakija on esittänyt, että tammi-huhtikuusta 2022 lukien tammikuuhun 2024 saakka kertyneet omavastuuosuudet on veloitettu monikymmenkertaisena määränä kalenterikuukausittaiseen laskutukseen verrattuna. Kaupungin laskutusviiveen takia perheen maksettavaksi on tullut kohtuullisen muutaman kymmenen euron sijaan yhdellä kertaa lähes 1 800 euroa. Asiakkaan tulisi voida luottaa siihen, että viranomainen laskuttaa käytetyn palvelun oikea-aikaisesti ja kohtuullisissa erissä ilman, että perheen toimeentulo vaarantuu. Laskutusviive on otettava huomioon alennuslaskelmassa.

Kaupungin lautakunnan jaosto on korkeimmassa hallinto-oikeudessa todennut, että samanaikaisesti erääntyneet sosiaali- ja terveydenhuollon maksut voivat tietyissä tilanteissa vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon ja tämän vuoksi samanaikaisesti erääntyneet maksut otetaan tarvittaessa huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Laskujen viivästyminen ja samanaikainen erääntyminen ei ole toivottava tilanne, mutta laskutuksen viivästyminen ei kuitenkaan ole sellaisenaan asiakasmaksulain mukainen peruste jättää asiakasmaksuja perimättä.

Korkeimman hallinto-oikeuden johtopäätökset

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että asiakasmaksulaissa tai muualla lainsäädännössä ei ole tarkemmin säädetty siitä, missä ajassa tai millaisissa erissä hyvinvointialueen on toimitettava asiakkaalle palvelusta perittävää maksua koskeva lasku. Helsingin kaupunki on todennut, että lähtökohtaisesti lasku toimitetaan maksettavaksi kuukausittain, mutta nyt kyseessä olevassa asiassa laskutuksen viivästyminen ja laskujen samanaikainen erääntyminen ovat johtuneet asiakastietojärjestelmän teknisestä virheestä.

Asiakasmaksulain 11 §:n mukaan palveluista määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista, ja maksun alentamisen ja perimättä jättämisen on oltava ensisijaista toimeentulotuesta annetussa laissa tarkoitettuun toimeentulotukeen nähden. Sääntelyn tavoitteena on maksuvelvollisen tai perheen toimeentulon tosiasiallisen vaarantumisen ehkäiseminen ennalta. Säännöstä on tästä lähtökohdasta syytä soveltaa ottaen huomioon asiakkaan ajantasainen taloudellinen tilanne maksun suoritusvelvollisuuden ajankohtana siten, ettei asiakas joudu maksun vuoksi turvautumaan viimesijaiseksi taloudelliseksi tueksi tarkoitettuun toimeentulotukeen. Maksun perimättä jättämisen tai alentamisen kannalta ratkaisevaa merkitystä ei tällöin ole sillä, että maksu on perusteeltaan ja määrältään oikea. Arvioinnissa ei ole kyse siitä, että laskutusviive antaisi maksuvelvolliselle perustellun syyn olettaa olevansa vapautettu maksuvelvollisuudesta, vaan siitä, mikä vaikutus sinänsä laillisten maksujen perinnällä on maksuvelvollisen tai perheen toimeentuloon.

Muutoksenhakijan omavastuuosuuksien laskutusta koskeva viive on tässä tapauksessa aiheutunut kaupungista johtuvista syistä. Viive on johtanut maksusaatavien kertymään, joka on ollut monikymmenkertainen verrattuna maksujen tavanomaiseen kuukausittaiseen laskutukseen. Perinnän lopullinen ajankohta ei ole ollut muutoksenhakijan ennakoitavissa. Kun otetaan huomioon laskutusviive ja siitä aiheutunut maksukertymän suuruus, muutoksenhakijan ei voida kohtuudella edellyttää varautuneen siihen, miten kaupunki on eräännyttänyt maksut maksettaviksi. Päätösvalta laskujen eräpäivistä on kaupungilla, vaikka omavastuuosuuksia perittäisiin viivästyneesti.

Edellä todetuista syistä olosuhteet eivät asiassa ole olleet sellaiset, että asiakasmaksulain 11 §:n mukaista arviota perinnän merkityksestä perheen toimeentuloon olisi ollut aiheellista perustaa sellaiseen laskelmaan, jossa maksun perinnän on katsottu tapahtuneen kaupungin tavanomaisen käytännön mukaisesti. Muutoksenhakijan perheen tosiasiallista maksukykyä arvioitaessa on sen sijaan tullut ottaa huomioon kaupungin samanaikaisesti maksettavaksi eräännyttämien asiakasmaksujen kokonaismäärä. Kaupungin esittämä näkemys, jonka mukaan samanaikaisesti erääntyneet maksut otetaan tarvittaessa erikseen huomioon toimeentulotukea myönnettäessä, on lakisääteisen ensisijaisuusjärjestyksen vastaisena lakiin perustumaton.

Edellä todetun perusteella muutoksenhakijan hakemusta asiakasmaksujen alentamiseksi tai perimättä jättämiseksi ei ole voitu hylätä ratkaisulle esitetyin perustein. Helsingin hallinto-oikeuden, Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan yksilöasioiden jaoston sekä viranhaltijan päätökset on kumottava ja muutoksenhakijan hakemus palautettava Helsingin kaupungille uudelleen käsiteltäväksi. Hakemusta käsiteltäessä uudelleen on edellä esitetyn mukaisesti otettava huomioon asiakasmaksujen yhtäaikainen erääntyminen.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Petri Helander, Toni Kaarresalo, Robert Utter, Emil Waris ja Antti Belinskij. Asian esittelijä Anne Rautiainen.