KHO:2026:73

Asiassa oli kysymys kuntalain 34 §:n 2 momentin tulkinnasta. Säännöksen nojalla valtuusto voi luottamuspulan perusteella erottaa valitsemansa toimielimen puheenjohtajiston kesken toimikauden. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavana oli kysymys siitä, oliko valtuusto voinut erottaa luottamushenkilöt toimielimen puheenjohtajuuden ohella heidän johtamansa toimielimen jäsenyydestä.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei säännöstä ollut sen tarkoitus huomioon ottaen syytä tulkita valtuuston toimivaltaa kaventavasti. Valtuusto oli voinut erottaa toimielimen puheenjohtajiston toimielimen jäsenyydestä kuntalain 34 §:n 2 momentin nojalla eli ilman, että tämä edellyttäisi koko toimielimen erottamista saman pykälän 1 momentin mukaisesti.

Äänestys 4–1

Kuntalaki 32 § 1 momentti, 33 § 1 momentti ja 34 §

Ks. ja vrt. KHO 2021:149

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Vaasan hallinto-oikeus 24.9.2025 nro 1156/2025

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian. Hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja kaupunginvaltuuston päätöksestä tehty valitus hylätään.

Asian tausta

(1) Ähtärin kaupunginvaltuusto on 21.10.2024 (§ 50) kuntalain 34 §:n nojalla erottanut tarkastuslautakunnan puheenjohtajiston lautakunnan jäsenyydestä.

(2) Hallinto-oikeus on A:n valituksesta kumonnut kaupunginvaltuuston päätöksen. Hallinto-oikeuden mukaan kuntalain 34 §:n 2 momenttia on tulkittava siten, että puheenjohtajistosta erottaminen ei voi samalla tarkoittaa erottamista myös toimielimen jäsenyydestä.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Hanna Vainionpää, Jani Ruotsalainen, Atte Lauerma (eri mieltä) ja Emma Södergård. Esittelijä Antti Hartikainen.

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(3) Ähtärin kaupunki on pyytänyt valituslupaa ja vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan.

(4) A on vaatinut, että valitus hylätään.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

(5) Asiassa on kysymys kuntalain 34 §:n 2 momentin tulkinnasta. Säännöksen nojalla valtuusto voi luottamuspulan perusteella erottaa valitsemansa toimielimen puheenjohtajiston kesken toimikauden. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavana on kysymys siitä, onko valtuusto voinut erottaa luottamushenkilöt toimielimen puheenjohtajuuden ohella heidän johtamansa toimielimen jäsenyydestä.

(6) Mikäli korkein hallinto-oikeus katsoo, että hallinto-oikeuden ratkaisu on edellä sanotun arvioinnin osalta virheellinen, arvioitavaksi tulevat myös muut perusteet, joilla A on esittänyt kaupunginvaltuuston päätöksen olevan lainvastainen.

Kuntalain säännökset

(7) Kuntalain 32 §:n 1 momentin mukaan toimielimen jäsenet valitaan valtuuston toimikaudeksi, jollei valtuusto ole päättänyt, että heidän toimikautensa on valtuuston toimikautta lyhyempi, tai mainitussa laissa jäljempänä toisin säädetä.

(8) Kuntalain 33 §:n 1 momentin mukaan valtuusto tai muu valinnasta vastaava toimielin valitsee jäseniksi valituista toimielimen puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa, jollei valtuusto ole päättänyt puheenjohtajamallista.

(9) Kuntalain 34 §:ssä säädetään luottamushenkilöiden erottamisesta kesken toimikauden. Mainitun pykälän 1 momentin mukaan valtuusto voi erottaa kunnan, kuntayhtymän ja kuntien yhteiseen toimielimeen valitsemansa luottamushenkilöt kesken toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Erottamispäätös koskee kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä.

(10) Saman 34 §:n 2 momentin mukaan valtuusto voi erottaa valtuuston ja valitsemiensa toimielinten puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kesken toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Erottamispäätös koskee puheenjohtajistoa kokonaisuudessaan.

Esityöt

(11) Kuntalain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 268/2014 vp, s. 162) 34 §:n 1 momentin yksityiskohtaisten perustelujen mukaan erottamispäätös koskisi kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä, jotta uuden toimielimen valinnassa voitaisiin ottaa huomioon suhteellisuusperiaatteen toteutuminen.

(12) Pykälän 2 momentin yksityiskohtaisten perustelujen mukaan momentissa säädettäisiin valtuuston mahdollisuudesta erottaa toimielinten puheenjohtajisto luottamuspulan vuoksi. Erottamispäätös koskisi puheenjohtajistoa kokonaisuudessaan. Toimielinten työskentelyssä puheenjohtajistolla on merkittävä asema. Säännös olisi kuntalaissa uusi, sillä voimassa oleva laki mahdollistaa epäluottamustilanteissa ainoastaan koko toimielimen erottamisen. Säännöksellä pyritään turvaamaan toimielinten tehokasta työskentelyä ja korostamaan puheenjohtajan vastuuta.

(13) Hallituksen esityksen yleisperusteluissa (s. 101) todetaan, että valtuuston epäluottamukseen perustuvaa erottamisoikeutta ehdotetaan laajennettavaksi valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien puheenjohtajistoon. Erottamispäätös koskisi toimielimen puheenjohtajistoa kokonaisuudessaan. Säännöksen tavoitteena on vahvistaa puheenjohtajina toimivien luottamushenkilöiden poliittista johtajuutta ja valtuuston viimesijaista roolia luottamushenkilöorganisaation toimivuuden turvaamisessa.

(14) Edelleen esityksen vaikutuksia koskevissa yleisperusteluissa (s. 119) todetaan, että valtuusto voisi erottaa valtuuston ja valitsemiensa toimielinten puheenjohtajat kesken toimikauden epäluottamuksen perusteella. Tämä tarkoittaisi uudenlaista ja joustavampaa toimintakulttuuria. Tähän mennessä valtuusto on joutunut erottamaan koko toimielimen, vaikka epäluottamus olisi kohdistunut vain puheenjohtajistoon, ja valtuuston puheenjohtajistoa ei ole voitu lainkaan erottaa ilman heidän omaa suostumustaan. Säännöksen avulla korostettaisiin toimielimen puheenjohtajiston vastuuta ja roolia toimielimen päätöksenteon toimivuuden turvaajana.

(15) Toimielimen puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa koskevan kuntalain 33 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa (s. 162) todetaan, että pykälän 1 momentin sääntely vastaa nykyisen lain sääntelyä siltä osin, että valtuusto voisi päättää varapuheenjohtajien lukumäärästä. Puheenjohtajisto valitaan samassa vaalitoimituksessa, jolloin poliittinen suhteellisuus tulisi huomioon otetuksi myös puheenjohtajiston valinnassa.

Valtuuston päätös puheenjohtajiston erottamisesta

(16) Kaupunginvaltuusto on 2.9.2024 asettanut tilapäisen valiokunnan selvittämään, nauttiiko tarkastuslautakunnan puheenjohtajisto valtuuston luottamusta ja onko nykyinen tarkastuslautakunnan puheenjohtajisto toimintakykyinen.

(17) Tilapäinen valiokunta on puheenjohtajistoa kuultuaan päättänyt esittää valtuustolle, että valtuusto toteaa tarkastuslautakunnan puheenjohtajiston menettäneen valtuuston luottamuksen ja erottaa puheenjohtajiston.

(18) Kaupunginvaltuusto on päätöksellään 21.10.2024 todennut tarkastuslautakunnan puheenjohtajiston menettäneen valtuuston luottamuksen ja erottanut tarkastuslautakunnan puheenjohtajiston kuntalain 34 §:n nojalla. Erottaminen on päätöksen mukaan nimenomaisesti tarkoittanut erottamista tarkastuslautakunnan jäsenyydestä. Valtuusto on samassa kokouksessa eri päätöksellä valinnut tarkastuslautakuntaan kaksi jäsentä erotettujen tilalle.

Hallinto-oikeuden ja osapuolten kannat toimielimen jäsenyydestä erottamiseen

(19 Hallinto-oikeus on päätöksessään todennut, ettei kuntalain 34 §:n 2 momentin sanamuodosta tai lain esitöistä yksiselitteisesti ilmene, tarkoittaako puheenjohtajiston erottaminen samalla erottamista myös toimielimen jäsenyydestä. Eri tulkintavaihtoehtoja punnittuaan hallinto-oikeus on katsonut, että 34 §:n 2 momenttia on tulkittava siten, että puheenjohtajistosta erottaminen ei voi samalla tarkoittaa erottamista toimielimen jäsenyydestä, vaan luottamushenkilön erottamisen toimielimen jäsenyydestä luottamuspulan perusteella tulee pykälän 1 momentin mukaisesti koskea kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä.

(20) Ähtärin kaupungin mukaan hallinto-oikeuden ratkaisu ei ole kuntalain 34 §:n 2 momentin esitöissä ilmaistujen tavoitteiden mukainen. Jos puheenjohtajistoa ei voida erottaa myös toimielimen jäsenyydestä, voi olla kunnan koosta riippuen mahdotonta vaihtaa puheenjohtajistoa siten, että lopputulos noudattaa valtuuston vaalituloksen perusteella tekemää puheenjohtajiston paikkajakoa. Kuntalaki ei velvoita ottamaan poliittista suhteellisuutta huomioon toimielinten jäsenten valinnoissa. Lähtökohta on, että kaikki toimielimen jäsenet valitaan kerralla, mutta toimikauden kestäessä esimerkiksi eronneen jäsenen tai varajäsenen tilalle valitaan uusi henkilö vain avoimeksi tulleeseen luottamustoimeen täydennysvaalissa. Täydennysvaalit ovat tavanomaisia kunta-alalla, eikä niiden osalta ole katsottu ongelmalliseksi sitä, ettei koko toimielintä valita kerralla.

(21) A:n mukaan suhteellisuuden periaatetta ei voida noudattaa, mikäli kaikkia jäseniä lautakuntaan ei valita kerralla. Kahden jäsenen valinta ei voi matemaattisesti vastata valtuuston poliittisia voimasuhteita kuntalaissa edellytetyllä tavalla.

Toimielimen jäsenyydestä erottamista koskeva arviointi

(22) Korkein hallinto-oikeus toteaa, kuten hallinto-oikeus, ettei kuntalain esitöistä yksiselitteisesti käy ilmi, onko lain 34 §:n 2 momentilla tarkoitettu tehdä valtuustolle mahdolliseksi toimielimen puheenjohtajiston erottaminen myös toimielimen jäsenyydestä.

(23) Kyseessä olevassa pykälässä säännellään luottamushenkilöiden erottamista tekemättä 1 ja 2 momentin välillä sellaista eroa, josta voisi päätellä, että ensimmäisessä momentissa tällä olisi tarkoitettu toimielimen jäsenyydestä erottamista ja toisessa momentissa vain puheenjohtajuudesta erottamista. Lainkohtien yhteneväisestä sanamuodosta tehtävää päätelmää siitä, että 2 momentin perusteella puheenjohtajisto voitaisiin erottaa myös toimielimen jäsenyydestä, heikentää kuitenkin se, että 2 momentissa säännellään myös valtuuston puheenjohtajiston erottamista, vaikka valtuuston puheenjohtajistoa ei voida samalla erottaa valtuuston jäsenyydestä.

(24) Hallinto-oikeuden johtopäätöstä siitä, että puheenjohtajistosta erottaminen ei voi samalla tarkoittaa erottamista myös toimielimen jäsenyydestä, tukee kuntalain poliittisen suhteellisuuden periaate, jonka toteutumista palvelee kuntalain 32 §:n säännös toimielimen jäsenten valitsemista yhdellä kertaa (ks. KHO 2021:149). Periaate merkitsee luottamushenkilöiden valitsemista siten, että valinta ilmentää valtuuston ryhmien vaalitulokseen perustuvia voimasuhteita. Suhteellisuuden periaatteeseen viitataan myös lain 34 §:n 1 momentin edellä selostetuissa perusteluissa. Kuten hallinto-oikeus on todennut, puheenjohtajiston erottaminen 34 §:n 2 momentin nojalla myös toimielimen jäsenyydestä johtaisi siihen, että toimielimeen valitaan jäseniä useammassa vaiheessa, jolloin ei voida samalla tavalla varmistua siitä, että toimielimen uudessa kokoonpanossa toteutuu poliittinen suhteellisuus. Kuntalain edellä mainituista esitöistä käy toisaalta ilmi, että niin ikään puheenjohtajistojen valinnassa on tarkoitettu noudatettavan poliittista suhteellisuutta. Puheenjohtajiston erottaminen siten merkitsee poikkeusta suhteellisuuden periaatteesta siitä riippumatta, tarkoittaako se erottamista vain puheenjohtajuudesta vai myös toimielimen jäsenyydestä.

(25) Kuntalaissa ei ylipäätään aseteta ehdotonta vaatimusta toimielimen jäsenten yhtäaikaisesta valitsemisesta poliittisen suhteellisuuden varmistamiseksi. Kuten kaupunki on huomauttanut, on suhteellisuuden periaatteen sitä estämättä tavanomaista toimittaa täydennysvaali tilanteessa, jossa toimielimen jäsen tai varajäsen eroaa kesken toimikauden. Tämä puoltaa tulkintaa, ettei periaate olisi esteenä myöskään sille, että toimielimen jäsenyydestä erotetun puheenjohtajiston tilalle valitaan erikseen uudet jäsenet.

(26) Kuntalain 34 §:n 2 momentin uudella säännöksellä on lain esitöiden mukaan haluttu laajentaa valtuuston epäluottamukseen perustuvaa erottamisvaltaa aiemmasta toimielinten tehokkaan työskentelyn varmistamiseksi. Tavoitteena on ollut muuttaa nimenomaisesti sitä, että valtuusto on aiemmin joutunut erottamaan koko toimielimen, vaikka epäluottamus olisi kohdistunut vain puheenjohtajistoon. Mikäli säännöksen ei tulkittaisi mahdollistavan puheenjohtajiston erottamista toimielimen jäsenyydestä, sen soveltamisala jäisi ilmaistuihin tavoitteisiin nähden suppeaksi. Puheenjohtajistoa koskeva erottamisvalta rajoittuisi tilanteisiin, joissa toimielimelle kyetään valitsemaan saman kokoonpanon keskuudesta uusi puheenjohtajisto. Säännös ei myöskään soveltuisi tilanteisiin, joissa valtuusto arvioi, että sen luottamuksen menettäneen puheenjohtajiston jatkaminen toimielimen jäseninä voisi vaarantaa toimielimen työskentelyn tehokkuuden.

(27) Edellä todetun perusteella toimielimen puheenjohtajiston erottamista koskevan säännöksen eri tulkintavaihtoehtoille on säännöksen sanamuodon ja esitöiden perusteella esitettävissä hyviä perusteluja. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että mikäli lainsäätäjän tarkoituksena olisi ollut valtuuston erottamisvaltaa koskevan uuden säännöksen soveltamisalan rajaaminen tavalla, joka on omiaan selvästi rajoittamaan säännökselle ilmaistujen tavoitteiden toteutumista, tämä kävisi selkeämmin ilmi laista tai vähintään sen perusteluista. Säännöstä ei siten sen tarkoitus huomioon ottaen ole syytä tulkita valtuuston toimivaltaa kaventavasti. Valtuusto voi erottaa toimielimen puheenjohtajiston toimielimen jäsenyydestä kuntalain 34 §:n 2 momentin nojalla eli ilman, että tämä edellyttäisi koko toimielimen erottamista saman pykälän 1 momentin mukaisesti.

(28) Näin ollen hallinto-oikeuden ei olisi tullut kumota kaupunginvaltuuston päätöstä mainitsemillaan perusteilla.

Muut valtuuston päätöksen lainvastaisuutta koskevat valitusperusteet

(29) Koska korkein hallinto-oikeus on arvioinut valtuuston päätöksen lainmukaisuuden toimielimen jäsenyydestä erottamista koskevan oikeuskysymyksen osalta toisin kuin hallinto-oikeus, tutkittavaksi tulevat lisäksi ne muut perusteet, joilla A on esittänyt kaupunginvaltuuston päätöksen olevan lainvastainen valituksessaan hallinto-oikeudelle sekä edelleen häntä korkeimmassa hallinto-oikeudessa kuultaessa.

(30) A on esittänyt, että asiaa valmistelleen tilapäisen valiokunnan menettely on ollut puutteellinen kuulemisten osalta. Valiokunnan olisi A:n mukaan tullut tarkastuslautakunnan toimintakyvyn arvioimiseksi kuulla lautakunnan puheenjohtajiston ohella myös sen puheenjohtajiston varajäseniä ja lautakunnan aiempaa puheenjohtajaa. A:ta ei ole kuultu päätöksen tosiasiallisista perusteista eikä erikseen siitä, että erottaminen koskee myös erottamista toimielimen jäsenyydestä. Valtuusto on luottamuspulan todetessaan toiminut vastoin sen harkintaa rajoittavia oikeusperiaatteita. Erottamispäätökseen täsmennys, jonka mukaan tarkastuslautakunnan jäsenyydestä erotetun henkilön tilalle tulee valita toinen henkilö, on loukannut A:n oikeutta tulla uudelleen valituksi toimielimen jäseneksi, vaikka hän on ollut vaalikelpoinen.

(31) Korkein hallinto-oikeus katsoo, että kaupunginvaltuuston toimivaltaan on kuulunut harkita päätöksenteon perusteeksi tarvitsemansa selvitys. Valtuusto on pitänyt tarkastuslautakunnan valmistelua asian selvittämiseksi riittävänä asian ratkaisemiseksi, eikä päätöksenteon perusteena ole ollut sillä tavoin ilmeisen puutteelliset tiedot, että päätöksen voitaisiin valtuuston valmistelua koskeva harkintavalta huomioon ottaen katsoa syntyneen virheellisessä järjestyksessä.

(32) Koska luottamuspula ja erottaminen ovat kohdistuneet puheenjohtajistoon, tarkastuslautakunnan muita jäseniä tai varajäseniä ei ole ollut tarpeen kuulla asianosaisina. Lautakunnan varapuheenjohtajana toiminutta A:ta on asiakirjojen perusteella lain edellyttämällä tavalla kuultu asiassa perusteista, joilla valtuusto on katsonut, ettei lautakunnan puheenjohtajisto nauti sen luottamusta. Valtuusto ei ole tarkastuslautakunnan puheenjohtajiston erottaessaan käyttänyt väärin tai muutoin ylittänyt kuntalain 34 §:n mukaista harkintavaltaansa. Valtuuston päätös ei myöskään ole estänyt sitä, etteikö puheenjohtajuudesta erotettuja henkilöitä olisi voitu valita toimielimeen uudelleen.

(33) Kaupunginvaltuuston päätöksen lainmukaisuutta ei kuntalain 135 §:n 3 momentissa säädetty huomioon ottaen voida arvioida sillä vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyllä perusteella, että valtuusto olisi menettelyllään sivuuttanut kaupungin hallintosäännön.

Lopputulos

(34) Edellä mainitun perusteella kaupunginvaltuuston päätös ei ole ollut kuntalain 135 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla lainvastainen. Hallinto-oikeuden päätös, jolla kaupunginvaltuuston päätös on kumottu, on kumottava ja kaupunginvaltuuston päätöksestä tehty valitus on hylättävä. Kaupunginvaltuuston päätös jää voimaan.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Outi Suviranta (eri mieltä), Taina Pyysaari, Toni Kaarresalo, Emil Waris ja Antti Belinskij. Asian esittelijä Helmi Lajunen.

Äänestyslausunto

Eri mieltä olleen oikeusneuvos Outi Suvirannan äänestyslausunto:

”Myönnän valitusluvan. Hylkään Ähtärin kaupunginhallituksen valituksen. En muuta hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on ratkaistavana, voiko valtuusto päättää erottaa lautakunnan puheenjohtajiston luottamuspulan takia lautakunnan jäsenyydestä ilman, että samalla erotetaan lautakunnan kaikki jäsenet.

Ähtärin kaupunginvaltuusto on päätöksellään 21.10.2024 erottanut kuntalain nojalla tarkastuslautakunnan puheenjohtajiston. Päätöksen mukaan puheenjohtajiston erottaminen tarkoittaa erottamista myös tarkastuslautakunnan jäsenyydestä ja tilalle tulee valita uudet jäsenet.

Hallinto-oikeus on kumonnut valtuuston päätöksen. Hallinto-oikeus on katsonut, että kuntalain 34 §:n 2 momenttia on tulkittava siten, että puheenjohtajiston erottaminen ei voi samalla tarkoittaa erottamista myös toimielimen jäsenyydestä. Luottamushenkilön erottamisen toimielimen jäsenyydestä luottamuspulan perusteella tulee pykälän 1 momentin mukaisesti koskea kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä.

Kuntalain 32 ja 33 §:stä ilmenee, että valtuusto yhtäältä valitsee lautakunnan jäsenet ja toisaalta valitsee jäseniksi valituista toimielimen puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia.

Kuntalain 34 §:n 1 momentissa säädetään koko toimielimen erottamisesta luottamuspulan takia. Valtuusto voi erottaa kaikki tiettyyn toimielimeen valitsemansa luottamushenkilöt, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Mahdollista ei sen sijaan ole kohdistaa erottamista vain esimerkiksi niihin jäseniin, jotka eivät enää nauti valtuuston luottamusta. Kuntalain 34 §:n 1 momentin yksityiskohtaisten perustelujen (HE 268/2014 vp) mukaan erottamispäätös koskisi kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä, jotta uuden toimielimen valinnassa voitaisiin ottaa huomioon suhteellisuusperiaatteen toteutuminen.

Kuntalain 34 §:n 2 momentin perusteella valtuusto voi erottaa luottamuspulan perusteella valitsemiensa toimielinten puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kesken toimikauden. Erottamispäätös koskee momentin mukaan puheenjohtajistoa kokonaisuudessaan.

Esillä olevassa asiassa on siis ratkaistavana, merkitseekö puheenjohtajiston erottaminen sitä, että he tulevat samalla erotetuiksi koko toimielimestä, vai menettävätkö he vain asemansa toimielimen puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana. Jälkimmäisessä tapauksessa valtuusto valitsisi sitten toimielimelle uuden puheenjohtajiston kuntalain 33 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimielimen jäseniksi aikanaan valituista henkilöistä.

Ensimmäinen tulkintavaihtoehto, jonka mukaan puheenjohtajiston erottaminen merkitsee heidän erottamistaan myös toimielimen jäsenyydestä, merkitsisi sitä, että toimielintä täydennettäisiin puheenjohtajiston erottamisen jälkeen. Tämä puolestaan merkitsisi sitä, että toimielimen jäsenet valittaisiin useammassa vaiheessa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksessä KHO 2021:149 on todettu kuntalain 32 §:stä ilmenevän, että kunnan toimielin tulee yleensä valita yhdellä kertaa. Yhdellä kertaa valitsemisella pyritään varmistamaan, että toimielinten kokoonpanossa toteutuu suhteellisuuden periaate. Tähän on viitattu myös luottamushenkilöiden erottamista koskevan kuntalain 34 §:n perusteluissa. Ennakkopäätöksessä on edelleen tuotu esille, että kuntalain 105 §:n 2 momentin säännöksellä suhteellisen vaalitavan käyttämisestä taataan se, että silloin kun valittavia on useita, ehdokkaiden valinta tapahtuu valtuustoryhmien voimasuhteiden mukaisesti. Toimielimen valitseminen useammassa vaiheessa vaarantaa säännösten tarkoituksena olevan vähemmistön aseman turvaamisen toimielinten kokoonpanoissa.

Kuten edeltä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perusteluista tässä asiassa ilmenee, nyt ratkaistavana olevaan oikeuskysymykseen ei ole annettavissa selvää ainoaa oikeaa ratkaisua sovellettavien säännösten ja niiden esitöiden perusteella. Molempien tulkintavaihtoehtojen puolesta on esitettävissä hyviä perusteluja. Painotan tässä tilanteessa sen varmistamista, että omaksuttava tulkinta ei johda suhteellisuusperiaatteen toteutumista vaarantavalla tavalla toimielimen asettamiseen useassa vaiheessa. Jos valtuusto katsoo puheenjohtajiston luottamuspulan edellyttävän, että joku tai jotkut puheenjohtajistoon kuuluvista toimielimen jäsenistä erotetaan myös toimielimestä, valtuustolla on käytettävissään kuntalain 34 §:n 1 momentin mukainen mahdollisuus erottaa koko toimielin ja valita se sitten yhdellä kertaa uudelleen.”