Lausunto oikeusministeriölle julkisuuslain salassapitoperusteiden uudistustarpeen kartoituksesta

Oikeusministeriö on pyytänyt lausuntoa salassapitoperusteiden mahdollisista muutostarpeista. Lausuntopyynnön tarkoituksena on kerätä näkemyksiä julkisuuslain 24 §:n salassapitoperusteiden soveltamiseen liittyvistä keskeisistä haasteista ja lainsäädännön kehittämistarpeista.

Julkisuuslain 24 §:n mukaisten salassapitoperusteiden soveltamiseen liittyy eräitä tulkintakysymyksiä, joihin korkein hallinto-oikeus on viimeaikaisessa oikeuskäytännössään ottanut kantaa.

Yksityisyyden suojaa koskevissa julkisuuslain 24 §:n 1 momentin kohdissa on osin päällekkäisyyttä ja vaikeaselkoisuutta, joka ilmenee erityisesti esitutkinta-asiakirjojen salassa pidettävyyttä arvioitaessa. Lain 24 §:n 1 momentin 26 kohdassa säädetään salassa pidettäviksi muun muassa asiakirjat, jotka sisältävät tietoja rikoksesta epäillyn, asianomistajan tai muun rikosasiaan liittyvän henkilön yksityiselämään liittyvistä arkaluonteisista seikoista. Saman momentin 32 kohdassa puolestaan säädetään laajasti salassa pidettäväksi asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön elintavoista, osallistumisesta yhdistystoimintaan tai vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä tai muista niihin verrattavista henkilökohtaisista oloista. Salassa pidettävyyden edellytyksenä 32 kohdassa ei toisin kuin 26 kohdassa ole se, että tiedot olisivat arkaluonteisia.

Edellä mainittujen säännösten keskinäiseen soveltamisalaan esitutkinta-aineiston osalta on otettu kantaa korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksessä KHO 2021:26. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 26 kohdan lisäksi myös momentin 32 kohta voi tulla sovellettavaksi esitutkinta-asiakirjojen julkisuutta ja salassa pidettävyyttä koskevassa arvioinnissa niiltäkin osin kuin asiakirjoihin sisältyi 26 kohdassa tarkoitettujen henkilötahojen yksityiselämään liittyviä tietoja.

Ennakkopäätöksessä KHO 2023:6 oli kyse julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 26 kohdan ja terveystietoja koskevan 25 kohdan keskinäisestä soveltamisalasta. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että molemmat säännökset voivat tulla sovellettavaksi esitutkintaa varten laadittujen asiakirjojen julkisuutta ja salassa pidettävyyttä koskevassa arvioinnissa.

Päätösten perusteluissa on viitattu 26 kohdan soveltamisalan erityisyyteen mutta toisaalta 25 ja 32 kohdan sovellettavuuden osalta siihen, että julkisuuslain 24 §:ää säädettäessä lähtökohtana on ollut se, että pykälän eri salassapitokohdat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan samaan asiakirjaan voi sisältyä eri kohtien mukaan salassa pidettäviä osia.

Edellä mainittujen yksityisyyden suojaa koskevien säännösten soveltamisalojen tulkinnanvaraisuuden lisäksi korkein hallinto-oikeus toteaa, että yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiseen infrastruktuuriin liittyvien tietojen julkisuussääntely on syytä ottaa tarkasteltavaksi salassapitoperusteita uudistettaessa. Tähän aihepiiriin liittyvän oikeuskäytännön osalta voidaan viitata ennakkopäätökseen KHO 2024:70, jossa oli kysymys pohjavesilaitoksen havaintoputkien ja vedenottokaivojen täsmällistä sijaintia koskevien tietojen julkisuusarvioinnista.

Lausunnon ovat valmistelleet oikeusneuvos Taina Pyysaari ja esittelijäneuvos Mikko Rautamaa. Lausunto on käsitelty korkeimman hallinto-oikeuden kansliaistunnossa 12.5.2025.

Presidentti Kari Kuusiniemi

Kansliapäällikkö Jenny Rebold