Lausunto oikeusministeriölle selvityksestä ”Tuomioistuinlaitoksen koulutusjärjestelmän kehittäminen: selvitys tuomioistuinlain vaikutuksista”

Korkeimman hallinto-oikeuden käsityksen mukaan selvityksessä on asianmukaisella ja läpileikkaavalla tavalla otettu huomioon tuomarinkoulutuksen yhteydet oikeusvaltioperiaatteeseen sekä siihen sisältyvään tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattomuuden vaatimukseen. Tuomareiden vahva asiantuntemus ja lainkäytön korkea laatu ovat keskeisiä keinoja varmistaa, että oikeusturva toteutuu asianmukaisesti, ennakoidusti ja ilman aiheetonta viivytystä. Myös ihmisten luottamus tuomioistuinten toimintaan samoin kuin päätösten oikeudenmukaisuus edellyttävät henkilöstöltä laajaa ja syvällistä osaamista. Tuomarinkoulutusjärjestelmä on tämän vuoksi yksi keskeinen osa oikeusvaltion toteutumisen takeita Suomessa.

Korkein hallinto-oikeus yhtyy selvityksestä ilmenevään käsitykseen, jonka mukaan tuomarinkoulutuslautakunnan sekä Tuomioistuinviraston perustaminen ovat edistäneet tuomioistuimien ja tuomioistuimille suunnatun koulutustarjonnan riippumattomuutta. Tuomarinkoulutusjärjestelmää kehitettäessä on syytä varmistaa tarkoin tämän tavoitteen toteutuminen. Tämä edellyttää muun ohella, että tuomarinkoulutuslautakunta toimii tuomarienemmistöisenä.

Korkein hallinto-oikeus yhtyy myös selvityksen kantaan siitä, että kansainvälinen oikeusvaltiokehitys ja tuomioistuimien asemaan liittyvät vaikuttamisyritykset perustelevat erityisellä tavoin huomion kiinnittämistä tuomareiden valintaprosessien riippumattomuuteen. Vastaavat näkökohdat on syytä ottaa huomioon myös tuomarinkoulutusjärjestelmää ja tuomareille annettavaa koulutusta kehitettäessä.

Selvityksessä on pohdittu koulutuksellisten virkojen haku- ja valintaprosessien siirtämistä tuomarinvalintalautakunnalle ja muita vaihtoehtoja menettelyjen tai nimittämistoimivallan muuttamiseksi. Korkein hallinto-oikeus huomauttaa, että nykyisen toimivaltasääntelyn nojalla korkeimmat oikeudet nimittävät asessorit, mikä on johdonmukaista suhteessa muihin tuomarin yli vuoden määräaikaisiin virkasuhteisiin. Tuomareiden nimittämistoimivaltasääntely tulee joka tapauksessa muodostaa mahdollisimman johdonmukaiseksi ja selkeäksi kokonaisuudeksi niin hakijoille kuin julkisuuden suuntaan, jossa tuomarin virkasuhteen koulutuksellisuus ei ole ainoa vaikuttava tekijä. Korkein hallinto-oikeus yhtyy näkemykseen siitä, että asessoreiden vakanssien määrän maltillista lisäämistä ja erityisesti niiden sijoittumista tuomioistuimiin tulisi tarkastella valtakunnallisesta näkökulmasta aiempaa kokonaisvaltaisemmin ja yksittäisistä tulosneuvotteluista erikseen.

Lausunnon ovat valmistelleet oikeusneuvos Juha Lavapuro ja kansliapäällikkö Emil Waris. Lausunto on käsitelty korkeimman hallinto-oikeuden kansliaistunnossa 11.3.2024.

Presidentti Kari Kuusiniemi

Kansliapäällikkö Emil Waris