Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi lapsen erityisestä suojelusta ja siihen liittyviksi laeiksi

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt korkeimmalta hallinto-oikeudelta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi lapsen erityisestä suojelusta ja siihen liittyviksi laeiksi. Esityksen perusteella säädettäisiin uusi laki lapsen erityisestä suojelusta ja nykyinen lastensuojelulaki kumottaisiin.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitysluonnosta on tarkasteltu pääasiassa hallintolainkäytön ja hallinto-oikeudellisen oikeussuojan näkökulmasta.

Esitysluonnoksesta ilmenee, että valmisteltavina olevat muutokset lastensuojelun päätöksenteko- ja muutoksenhakujärjestelmään eivät sisälly käsillä olevaan esitysluonnokseen, vaan uudistukset ovat tältä osin siirtyneet riittämättömän valmisteluajan takia (ks. erit. s. 11). Esitysluonnokseen otetut päätöksentekoa ja muutoksenhakua koskevat säännösehdotukset vastaavat pääosin asiallisesti voimassa olevan lain säännöksiä.

Korkein hallinto-oikeus korostaa kuitenkin, että lastensuojelulainsäädännön kokonaisuudistuksen eteneminen myös päätöksenteko- ja muutoksenhakujärjestelmän uudistamisen osalta on tärkeää. Korkein hallinto-oikeus viittaa tältä osin sosiaali- ja terveysministeriölle 10.6.2025 antamaansa lausuntoon (lausuntopyynnön diaarinumero VN/2821/2024), jossa korkein hallinto-oikeus on todennut seuraavaa:

”Korkein hallinto-oikeus pitää välttämättömänä, että lastensuojelulainsäädännön uudistamisen toisessa vaiheessa valituslupajärjestelmä saatetaan kattamaan myös muutoksenhaku hallinto-oikeuden päätöksistä, jotka koskevat niin sanottua tahdonvastaista huostaanottoa. Korkein hallinto-oikeus viittaa sosiaali- ja terveysministeriölle lastensuojelulain uudistamista koskevien aiempien hankkeiden yhteydessä 20.5.2021 (lausuntopyynnön diaarinumero VN/463/2021) ja 30.8.2019 (lausuntopyynnön diaarinumero STM/1770/2019) antamiinsa lausuntoihin.

Korkein hallinto-oikeus korostaa edelleen, että valituslupajärjestelmä ei merkitse valitusoikeuden rajoittamista. Valittaja/valitusluvan hakija voi tuoda korkeimmassa hallinto-oikeudessa esiin kaikki asiaan vaikuttavat argumentit. Esittelijä valmistelee asian perusteellisesti ja asiasta keskustellaan kolmen jäsenen kokoonpanossa. Kolmen jäsenen kokoonpano voi hylätä valituslupahakemuksen tai päättää, että asianosaisten kuuleminen on asiassa tarpeen. Valituslupajärjestelmässä ei kuulla osapuolia rutiininomaisesti vaan vasta, mikäli siihen on aito peruste. Tämä mahdollistaa asioiden joutuisan käsittelyn, mikä osaltaan toteuttaa lapsen oikeusturvaa.”

Korkein hallinto-oikeus kiirehtii päätöksenteko- ja muutoksenhakujärjestelmän uudistamista.

Nyt esillä olevan esitysluonnoksen osalta korkein hallinto-oikeus kiinnittää huomiota eräisiin sen yksityiskohtiin.

• Huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevan päätöksenteon ja muutoksenhaun nykytilan arvioinnissa huostaanottoasioiden käsittelyaikoja hallinto-oikeuksissa kuvataan vuoden 2023 tilastotietojen, mutta korkeimmassa hallinto-oikeudessa jo vanhoina pidettävien vuoden 2019 tilastotietojen perusteella.

• Voimassa olevan lastensuojelulain 83 §:n väliaikaista määräystä koskeva säännös siirtyisi esitysluonnoksen mukaan asiallisesti entisen sisältöisenä lapsen erityisestä suojelusta säädettävän lain 115 §:ään. Vastaavasti nykyisen lain 92 §:n 6 momentin säännös, jonka mukaan hallinto-oikeuden antamasta 83 §:ssä tarkoitetusta väliaikaisesta määräyksestä ei saa hakea erikseen muutosta siirtyisi asiallisesti sellaisenaan säädettävän lain 125 §:n 6 momenttiin. Korkein hallinto-oikeus kiinnittää huomiota käytännössä esiintyviin epäselvyyksiin nykyisen muutoksenhakusäännöksen soveltamisessa: Hallinto-oikeudet tulkitsevat lakia eri tavoin, osa liittää välipäätökseensä, jolla ei ole annettu väliaikaista määräystä, valitusosoituksen, osan katsoessa, ettei mainitunlaiseen välipäätökseen saa hakea erikseen muutosta. Päätöksenteko- ja muutoksenhakujärjestelmää koskevassa valmistelussa tulee pyrkiä siihen, että muutoksenhakua koskeva pykälä on myös tältä osin yksiselitteinen. Lainvalmistelussa tulisi tältä osin tarkastella myös muutoksenhakukiellon suhdetta lastensuojelulain säätämisen jälkeen säädetyn oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 108 §:n 1 momenttiin, jonka mukaan hallintotuomioistuimen välipäätökseen saa hakea muutosta pääasian yhteydessä.

• Esitysluonnoksen mukaan huostassapidon kestosta ja lakkaamisesta säädettäisiin uuden lain 57 §:ssä. Pykälä vastaisi pääosin voimassa olevan lain 47 §:ää. Pykälään ehdotetaan säännöskohtaisista perusteluista ilmenevästi kuitenkin

”lisättäväksi uusi säännös, joka mahdollistaisi jatkossa lapsen huostassapidon lopettamisen tilanteessa, kun se ei enää edistä huostaanoton tarkoituksen toteutumista, eikä ole lapsen edun mukaista. Tämä selkiyttäisi nykytilaa. Muutoksella tavoitellaan sitä, että lapsen huostassapidon lopettamista olisi mahdollista arvioida tilanteessa, kun huostaanotto ja sijaishuolto eivät edistä lapsen hyvinvointia.”

Edellytyksenä huostassapidon lopettamiselle olisi säännöksen mukaan, että lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseen voidaan vastata riittävästi ehdotettavan lain mukaisella tuella tai muilla sosiaali- ja terveyspalveluilla. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että uusi säännös merkitsisi ilmeisesti sitä, että lapsen huostassapito voitaisiin lopettaa tilanteessa, jossa huostaanoton edellytykset edelleen täyttyvät. Tämä mahdollisuus vaikuttaa ainakin ehdotukselle nyt esitettyjen perustelujen valossa ongelmalliselta, kun lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.

• Lapsen erityisestä suojelusta säädettäväksi ehdotetun lain 128 §:n siirtymäsäännös on kielellisesti ja sisällöllisesti epäselvä erityisesti hallinto-oikeuksissa käsiteltävien huostaanottohakemusten osalta.

Lausunnon ovat valmistelleet oikeusneuvokset Outi Suviranta ja Monica Gullans ja sitä ovat kommentoineet korkeimman hallinto-oikeuden kansliaistunnon jäsenet.

Presidentti                                 Kari Kuusiniemi

Kansliapäällikkö                       Jenny Rebold