Lausunto tuomioistuinvirastolle tuomioistuinten taloudellisten mittareiden kehittämistä käsittelevän työryhmän muistiosta

Tuomioistuinvirasto pyytää korkeimman hallinto-oikeuden lausuntoa tuomioistuinten taloudellisten mittareiden kehittämistä käsittelevän työryhmän muistiosta.

Työryhmän tehtävänä on ollut tehdä ehdotukset taloudellisista mittareista, joita käytetään jaettaessa määrärahoja käräjä-, hovi- ja hallinto-oikeuksille, näiden tuomioistuimien tulosohjauksessa ja niiden toiminnan tuloksellisuutta arvioitaessa. Työryhmä on laatinut työstään muistion, joka sisältää ehdotuksen käytettävistä asiaryhmien vaativuusluokista ja painokertoimista sekä eräistä taloudellisista mittareista.

Korkein hallinto-oikeus pitää Tuomioistuinviraston toimesta tehtyä selvitystyötä tärkeänä. Tehty kansainvälinen vertailu on hyödyllinen. Mittaristojen kehittäminen on tärkeä osa tuomioistuinlaitoksen tulosvastuun toteutumisen varmistamista. Hallinto-oikeuksien olemassa olevien painokerroinmittareiden päivittäminen on erityisen ajankohtaista juttukantojen työmäärissä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Monissa asiaryhmissä on tapahtunut lainsäädäntökehikossa, yhteiskunnallisissa olosuhteissa tai muutoin sellaisia muutoksia, jotka vaikuttavat niiden absoluuttiseen ja suhteelliseen työmäärään. Erityisesti korkeimman hallinto-oikeuden aseman muuttuminen valituslupatuomioistuimeksi on korostanut ensi asteen hallinto-oikeuden ratkaisun laatuun panostettavaa työtä sen jälkeen, kun edellinen mittaristo laadittiin. Samoin EU-oikeuden kasvava merkitys soveltamis- ja tulkintalähteenä laajassa kirjossa hallintolainkäytön asiaryhmiä lisää entisestään niiden vaativuutta ja tarvittavaa työpanosta.

Korkein hallinto-oikeus pitää ensisijaisesti juttukohtaisiin painokertoimiin perustuvaa mittaristomallia perusteltuna ratkaisuna. Käräjäoikeuksien, hovioikeuksien ja hallinto-oikeuksien painokerroinjärjestelmät vaikuttavat hyvin valmistelluilta ja punnituilta. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että muistiosta ei sen sijaan ilmene, että laadittuja painokerroinmittaristoja olisi tarkoitus hyödyntää eri painokerroinjärjestelmissä arvioitavan työn välisiin vertailuihin eli käytännössä tuomioistuinlinjojen ja -asteiden väliseen vertailuun. Painokertoimet on laadittu ja niitä kehitetty mittaristokohtaisesti ilman yhteismitallisuuteen tähtäävää vuorovaikutusta, eikä selvitys muutoinkaan varsinaisesti tue tällaista käyttötarkoitusta. Ainoa mittaristojen välistä yhteismitallisuutta tukeva tekijä on se, että kunkin painokerroinmittariston kohdalla on työaikaseurannan pohjalta määritelty tietty perusasian vaatima työmäärä (käräjäoikeudet: painokerroin 1 = 13 tuntia; hovioikeudet: painokerroin 1 = 40 tuntia; hallinto-oikeudet: painokerroin B = 30 tuntia). Mikään ei silti takaa, että nämä muistiossa perusasioiksi määritellyt asiat säilyvät työmäärältään muuttumattomina suhteessa toisiinsa. Mittaristotyö ei sisällä suunniteltuja mekanismeja painokertoimien yhteismitallisuuden varmistamiseksi tai seurannaksi. Painokertoimet soveltuvat näin ollen korkeimman hallinto-oikeuden käsityksen mukaan vain vertailuihin sellaisten tuomioistuinten välillä, joiden työmäärää arvioidaan keskenään samoilla painokertoimilla. Niiden muu hyödyntäminen edellyttäisi perusteellisempaa jatkoselvitystyötä.

Edellä sanottuun viitaten korkein hallinto-oikeus on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että painokertoimien soveltamisessa esiintyy tuomioistuinlinjojen välillä tiettyjä eroja, kuten sen suhteen, miten suullisen käsittelyn edellyttämä tulkkaus tulisi ottaa työmäärässä huomioon. Hallinto-oikeuksien painokertoimissa on huomioitu suullisen käsittelyn työmäärää merkittävästi lisäävä vaikutus verrattuna kirjalliseen menettelyyn, mutta ei sitä vastoin katselmusta ja tarkastusta. Nämä ja muutkin erot painokerroinjärjestelmien sisäisessä logiikassa korostavat järjestelmien välisen vertailun vaikeuksia.

Korkein hallinto-oikeus on myös oman lainkäyttöhenkilökuntansa kokemusten pohjalta kiinnittänyt huomiota muutamaan yksittäiseen hallintolainkäytön asianimikkeen painokertoimeen: Poikkeusolot (painokerroin B), asiakirjajulkisuus ja tietosuoja (painokerroin C) sekä kaivostoiminta (painokerroin C). Työmäärää näissä asiaryhmissä voi olla perusteltua seurata painokertoimen tarkistamistarvetta silmällä pitäen. Samoin hyvinvointialueasioiden työmääriä uutena asiaryhmänä on syytä seurata.

Lausunnon on valmistellut oikeusneuvos Riitta Mutikainen ja kansliapäällikkö Emil Waris, ja sitä ovat kommentoineet korkeimman hallinto-oikeuden kansliaistunnon jäsenet.

Presidentti Kari Kuusiniemi

Kansliapäällikkö Emil Waris