Diehto- ja áššegirjebivdagat

Dárbbašatgo alimus hálddahusrievtti áššegirjji dahje dieđuid ášši ovdáneamis? Dán siiddus muitalit, mot sáhtát dahkat diehto- ja áššegirjebivdaga, maid dieđuid bivdagii gánnáha čáhkadit ja mot du bivdda gieđahallojuvvo.

Dieđuid almmolašvuohta ja luobaheapmi

Virgeoapmahaččaid ráhkadan ja sin hálddus leahkki áššegirjjit leat almmolaččat, juos dat eai leat lága vuođul mearriduvvon čiegusin. Áššegirjealmmolašvuođas ásahuvvo almmolašvuođalágas. Juohkehaččas lea riekti oažžut dieđu man beare virgeoapmahačča almmolaš áššegirjjis beroškeahttá das, leago son áššis áššáiosolaš vai ii.

Alimus hálddahusrievtti riektegeavvanáššegirjjiid almmolašvuođa mudde maid láhka riektegeavvama almmolašvuođas hálddahusduopmostuoluin.

Ná barggat diehto- dahje áššegirjebivdaga

1. Spesifisere bivdagii guđe dihtui dahje áššegirjái bivdda guoská. Sáhtát muitalit ovdamearkka dihtii:

• Mearrádusa dahkan virgeoapmahačča dahje duopmostuolu
• AHR diáranummira dahje vuolit duopmostuolu mearrádusnummira
• Mearrádusbeaivemeari
• Eará dovddaldatdieđuid

2. Lavtte bivdagii oktavuođadieđuidat, vai sáhttit dárbbu mielde jearrat dárkkálmahtti dieđuid dahje doaimmahit áššegirjjiid.

Juos diehtu dahje áššegirji lea almmolaš, bivdaga ii dávjjimusat dárbbaš ákkastallat. Dieđuid geavahanulbmil jerrojuvvo, go lea sáhka áššegirjjis, mii dollojuvvo čiegusin dahje áššegirji, mas diehtu sáhttá addojuvvot dušše dihto eavttuiguin. Dasa lassin dieđuid geavahanulbmila sáhttá bivdit, juos áššegirji sisttisdoallá heaggadieđuid.

Sádde iežat bivdaga alimus hálddahusrievtti registrerenkantuvrii.

Alimus hálddahusrievtti arkiivvas gávdnojit mearrádusat jagi 1976 rájes ja láhkageavahanáššiid áššegirjjit jagi 1973 rájes. Mearrádusat ja áššegirjjit ovdal dáid jagiid gávdnojit Riikkaarkiivvas.

Diehtobivdaga gieđahallan ja áššegirjjiid doaimmaheapmi

Diehtobivdagiidda vástiduvvo nu johtilit go vejolaš, goittotge maŋemustá guovtti vahku siste diehtobivdaga dahkama maŋŋá.

Juos ášši gieđahallan ja čoavdin gáibidit sierradoaibmabijuid dahje stuorát bargomeari go dábálaččat, diehtu almmolaš áššegirjjis addojuvvo dahje ášši čovdojuvvo maŋemustá mánotbaji siste diehtobivdaga dahkama maŋŋá.

Alimus hálddahusriekti addá bivdojuvvon dieđuid elektrovnnalaččat, báberhámis dahje alimus hálddahusrievtti doaibmalanjain oahpásmuvvan láhkai.

Daidda dieđuide, maid ii leat vejolaš addit elektrovnnalaččat iige báberhámis, sáhttá oahpásmuvvat alimus hálddahusrievtti lanjain. Alimus hálddahusrievtti registrerenkantuvrra oktavuođas sáhttá oahpásmuvvat áššegirjjiide dii 8.00–16.00. Áiggi lea vuogas várret buori áiggis ovdagihtii registrerenkantuvrras, vai materiála ollejit viežžat oažžun láhkai.

Vejolaš mávssut

Áššegirjjis bivdojuvvon čáláhusas dahje kopiijas sáhttet addinhámis beroškeahttá bearrat mávssu. Lassidieđut dieđuid addima máksinákkain gávdnojit riekteministeriija láhkaásahusas duopmostuoluid ja muhtin riektehálddahusvirgeoapmahaččaid bálvalusain berrojuvvon mávssuin jagiid 2025–2027.

Dieđuid addima ráddjehusat

Juos áššegirji sisttisdoallá heaggadieđuid, du sáhttet bivdit addit čilgehusa das, mot fuolahat heaggadieđuid suddjemis. Maiddái dat, man hámis bivddát dieđuid addojuvvot, sáhttá váikkuhit dasa, mat lassedieđut bivdaga gieđahallamis dárbbašuvvojit. Juos addinvuloš materiálas leat mielde čiegus dieđut, čiegus oasit juogo pseudonymiserejuvvojit dahje gokčojuvvojit. Juos áššegirjjiid sisdoalu ii sáhte dieđuid gokčama maŋŋá áddet riekta, áššegirjji eai vealttakeahttá atte.

Čiegus áššegirjji dahje diehtomateriála oažžun eaktuda virgeoapmahačča lobi. Virgeoapmahaš sáhttá guđege dáhpáhusa mielde sierra mieđihit lobi čiegusin dollojuvvon dieđuid oažžuma várás ovdamearkka dihtii dieđalaš dutkamuša, statistihkaid dahje virgeoapmahačča plánen- ja čielggadanbarggu várás, juos lea čielggas, ahte dieđuid addin ii ásat vára vuollái daid ovdduid, maid suddjema várás čiegusindoallan lea ásahuvvon.

Go ozat lobi čiegusin dollojuvvon dieđuid oažžumii, don galggat almmuhit dieđuid geavahanulbmila. Ohcci galgá maid fuolahit das, ahte dieđut suddjejuvvojit áššáigullevaččat áššehis sisabeassama, addima dahje eará lágahis gieđahallama vuostá. Lohpi ii sáhte mieđihuvvot, juos leat ákkat eahpidit, ahte ohcci ii sáhte suddjet dieđuid doarvái.

Áššáiosolaččas lea riekti oažžut dieđu maid dakkár áššegirjjis, mii ii leat almmolaš, juos diehtu lea sáhttán váikkuhit su ášši gieđahallamii virgeoapmahaččas. Áššáiosolaš lea olmmoš, gean riektái, ovdui dahje geatnegasvuhtii ášši guoská. Áššáiosolašalmmolašvuođa ulbmil lea dorvvastit olbmo riektedorvvu diliin, main virgeoapmahaš gieđahallá dahje lea gieđahallan su riektái, ovdui dahje geatnegasvuhtii guoskevaš ášši.

Rievdadusohcan

Juos eat sáhte ollašuhttit diehto- dahje áššegirjebivdaga, addit das bivdaga vuođul váidingelbbolaš mearrádusa.