Mot ozan váidinlobi?

Dás govviduvvon ráva lea ovttageardánahttojuvvon govvádus váidinlobi ohcamis. Don galggat álo lohkat dárkilit hálddahusrievtti dahje márkanrievtti mearrádusa mildosa váidinčujuhusa ja doaibmat das addojuvvon rávvagiid mielde.

Oza váidinlobi čálalaš, friija hápmái čállojuvvon ohcamušain ja váidagiin.

Muital váidinlohpeohcamušas ja váidagis alimus hálddahusriektái čuovvovaš dieđuid iežat birra:

• olles namma
• persovdnanummir dahje fitnodat- ja searvvušdovddaldat
• oktavuođadieđut dahjege poastačujuhus ja telefonnummir
• šleađgapoastačujuhus dahje eará vejolaš čujuhus, gosa alimus hálddahusriekti sáhttá sáddet riektegeavvamii laktáseaddji áššegirjjiid (proseassačujuhus).
  • Váidaga dahje eará áššegirjji doaimmaheapmi hálddahusduopmostuolu elektrovnnalaš áššiiddikšunbálvalussii gávnnahuvvo almmuhussan elektrovnnalaš áššiiddikšunbálvalusa geavaheamis proseassačujuhussan.
• juos du váidin ovddasta nubbi olmmoš, maiddái dán oktavuođadieđuid galgá almmuhit
• juos du oktavuođadieđut rivdet dan áiggi siste, go du váidda lea jođus, almmut rievdadusas ádjánkeahttá alimus hálddahusriektái.

Juos dagat váidaga ovttas máŋggain olbmuin, almmut ovtta dis oktavuođaolmmožin. Juos oktavuođaolmmoš ii leat almmuhuvvon, oktavuođaolmmoš lea váidagis vuosttamužžan namuhuvvon váidi. Oktavuođaolmmoš ii dárbbaš čájehit fápmudusa.

Maid dieđuid váidinlohpeohcamušas ja váidagis galgá almmuhit?

Váidinlohpeohcamušas ja váidagis don galggat almmuhit alimus hálddahusriektái:

• ákka, mainna bivddát váidinlobi ja sivaid, maid dihtii váidinlobi mieđiheapmái lea namuhuvvon ágga (váidinlobi ákkat)
• man mearrádussii ozat rievdadusa (mearrádus, masa váidda čuohcá)
• maidda osiide mearrádusas ozat rievdadusa ja maid rievdadusaid gáibidat dasa dahkkojuvvot (gáibádusat)
• mat leat du gáibádusaid ákkat
• masa du váidinriekti vuođđuduvvá, juos mearrádus, masa váidda čuohcá, ii čuoza dutnje

Don galggat laktit váidagii:

• hálddahusrievtti dahje márkanrievtti mearrádusa, masa váidda čuohcá, oktan váidinčujuhusaiguin
• čilgehusa das, goas leat ožžon mearrádusa diehtun (diehtunaddinduođaštus) dahje eará čilgehusa das, goas váidináigi lea álgán
• áššegirjjiid, maidda doarjalat iežat gáibádusa doarjjan, juos it leat doaimmahan daid juo ovdal virgeoapmahažžii

Man gillii váidinlohpeohcamuša ja váidaga galgá dahkat?

Juohkehaččas lea riekti geavahit alimus hálddahusrievttis áššiid divššodettiinis iežas giela. Hálddahusduopmostuoluin iežas giella mearkkaša suoma- dahje ruoŧagiela. Sámiid rievttis geavahit iežas giela duopmostuolus ja eará virgeoapmahaččas ásahuvvo sámi giellalágas.

Daga váidinlohpeohcamuša ja váidaga seammá gillii, mainna hálddahusriekti dahje márkanriekti lea addán mearrádusas. Juos du oažžun mearrádusa giella lea eará go du iežat giella, dus lea riekti geavahit iežat giela.

Áššeolmmoš galgá geavahit ášši gieđahallangiela, juos oaiveolbmo iežas giella spiehkkasa gieđahallangielas.

Alimus hálddahusriekti addá mearrádusas ášši gieđahallangillii, dahjege seammá gillii go hálddahusriekti ja virgeoapmahaš leat ožžon mearrádusaska. Gieđahallangiella molsojuvvo dušše, juos dat leat dárbbašlaš áššáiosolačča rievtti ja ovddu dáfus.

Ášši gieđahallangiella lea mearrašuvvan ášši ovddit gieđahallanmuttus giellalága vuođul (liŋka giellaláhkii). Dávjjimusat ášši gieđahallangiella lea priváhtta áššáiosolačča giella.

Áššiiddikšungillii guoskevaš lágat

Alimus hálddahusriekti lea muhtin dáhpáhusain váldán vuostá maid eaŋgalasgielat áššegirjjiid dalle, go alimus hálddahusriekti lea árvvoštallan, ahte nu sáhttá meannudit almmá, ahte eará oassebeliid dahje publihka dieđuoažžunriekti šaddá vára vuollái. Eanaš dát lea guoskan olgoriikalašáššiid. Alimus hálddahusrievttis ii leat goitge geatnegasvuohta váldit vuostá vierisgielat áššegirjjiid.

Sáhtángo ráhkadit váidinlohpeohcamuša ja váidaga ieš vai dárbbašango áššeolbmo?

Don it dárbbaš geavahit áššeolbmo, vai sáhtát dikšut áššiid alimus hálddahusrievttis, muhto baicca sáhtát ráhkadit ieš váidinlohpeohcamuša ja váidaga. Juos háliidat, sáhtát goitge geavahit áššeolbmo dahje veahki. Áššeolmmoš ja veahkki galgá leat:

• ášševuoddji
• almmolaš riekteveahkki
• lobi ožžon riektegeavvanvehkiin addojuvvon lágas oaivvilduvvon lobi ožžon riektegeavvanveahkki dahje
• eará rehálaš ja bargui heivvolaš ja gelbbolaš válddálaš olmmoš, geas ii leat konkursa ja gean doaibmagelbbolašvuohta ii leat ráddjejuvvon.

Mánáidsuodjalanáššis áššeolmmožin dahje veahkkin oažžu geavahit dušše ášševuoddji, almmolaš riekteveahki dahje lobi ožžon riektegeavvanvehkiin addojuvvon lágas oaivvilduvvon lobi ožžon riektegeavvanveahki.

Áššeolmmoš dahje veahkki, guhte ii leat doaibman áššeolmmožin du ášši ovddit gieđahallanmuttus, ja guhte ii leat ášševuoddji, almmolaš riekteveahkki dahje lobi ožžon riektegeavvanveahkki, galgá laktit váidagii fápmudusa.

Juos bivddát áššeolbmo dahje veahki molsuma dalle, go ášši lea juo jođus, galggat doaimmahit ovddit áššeolbmo dahje veahki miehtama molsumii oktan bivdagiin. Almmut beaivvi, man rájes bivddát molsuma. Ákkastala veahki molsumii guoskevaš bivdaga.